Turun hallinto-oikeus

PL 32

20101 Turku

Turun hallinto-oikeudelle

Asia: Valitus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksestä 9.9.2019: Vesihuoltolain 29 § nojalla Turun kaupungille annettava määräys vesihuollon järjestämisestä Kakskerran ja Satavan, Hirvensalon, Paimalan, Auvainen-Tekkalan sekä Viikkala-Joenperän alueilla sekä uhkasakon asettaminen toimenpiteiden toteutumisen tehostamiseksi

Valittaja: Turun kaupunki

Asiamies: Ympäristölakimies Nina Mattila

Prosessiosoite:

Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala

PL 355, 20100 Turku

Puh. 040 674 1633

Sähköposti: nina.mattila@turku.fi

Vaatimus

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös on kokonaisuudessaan kumottava.

Asiaan sovellettava säännökset

Vesihuoltolain 6 § 1 momentin mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään.

Vesihuoltolain 6 § 2 momentin mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat.

Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.

Vesihuoltolain 9 §:n mukaan vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti 8 §:ssä tarkoitetun toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti.

Vesihuoltolain 8 §:n mukaan kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että: 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.

Vesihuoltolain 29 §:n mukaan ELY-keskus voi määrätä kunnan täyttämään vesihuoltolaissa säädetyt velvollisuutensa. Ennen kiellon tai määräyksen antamista ELY-keskuksen on mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava kunnan kanssa. Vesihuoltolain 30 §:n mukaan ELY-keskus voi tehostaa määräystä uhkasakolla.

Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Hallintolain 36 §:n mukaan asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin.

Uhkasakkolain 6.2 §:n mukaan määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Perustelut

Varsinais-Suomen ELY-keskus on suorittanut kaupungin kuulemisen puutteellisesti. Kuten kaupunki on ELY-keskuksen kuulemiskirjeeseen antamassaan selityksessä todennut, ELY-keskus ei ole kuulemiskirjeessään esittänyt perusteita tulkinnalleen, miksi esitetyt alueet tulee hyväksyä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi ja saattaa sekä vesijohtoverkoston että jätevesiviemäriverkoston piiriin. Kaupungin on ollut perusteluiden puuttuessa hankala ottaa kantaa ELY-keskuksen väitteisiin ja vaatimuksiin. Selityksessä on esitetty aiempien neuvottelujen pohjalta arvailuja ELY-keskuksen perusteista jätevesien osalta, mutta talousveden osalta kaupungilla ei ole ollut käsitystä ELY-keskuksen perusteluista, sillä se ei ole aiemmin ollut neuvotteluissa esillä. Selityksessä ei ole otettu kantaa talousveden osalta vesihuollon järjestämiseen, koska ELY-keskuksen perusteita ei ole ollut käytettävissä. Päätöksessään ELY-keskus on vedonnut talousveden laatuongelmiin vain yleisellä tasolla.

Lisäksi kyseisessä ELY-keskuksen kuulemiskirjeessä on vaan todettu, että määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. Päätöksessä on asetettu määrältään merkittävät uhkasakot erittäin tiukalla aikataululla ilman, että kaupungilla on ollut mahdollisuutta lausua asiasta. Uhkasakkolain 6.2 §:n mukaan määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Etenkin Satava-Kakskerran osalta ELY-keskuksen esittämä aikataulu (alueen kiinteistöillä tulee olla mahdollisuus liittyä verkostoihin vuoden 2020 loppuun mennessä) on täysin kohtuuton. Verkoston rakentaminen ei ole Turun Vesihuolto Oy:ltä saadun tiedon mukaan mitenkään mahdollista kyseisessä aikataulussa, kun otetaan huomioon verkoston suunnittelun ja rakentamisen kilpailuttamisen edellyttämä aika.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tulkinta siitä, mitä vesihuoltolain 6.2 §:ssä tarkoitetaan suurehkolla asukasjoukolla, on virheellinen. Alueilla, joita koskien ELY-keskus on antanut valituksen kohteena olevan määräyksen ei myöskään ole sellaisia terveydellisiä tai ympäristönsuojelullisia syitä, jotka edellyttäisivät kaupungin ryhtyvän toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi.

Vesihuoltolain 6.2 §:n mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.

Kyseisille alueille ei ole myöskään toteutunut tai suunniteltu sellaista vesihuoltolain 7 §:ssä tarkoitettua yhdyskuntakehitystä, että ne pitäisi liittää toiminta-alueeseen. Vesihuoltolain 7§:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.

ELY-keskus on päätöksensä perusteluissa todennut, että alueilla on toteutunut niin paljon rakentamista, että yhdyskuntarakenneluokituksen mukaan alueet luokitellaan taajama-asutukseksi (YKR-taajama-alueet). Turun kaupunki on jo ELY-keskukselle antamassaan selityksessä todennut, että ”YKR-taajama on Suomen ympäristökeskuksen tuottama Suomen virallinen taajamarajaus. Se on laadittu yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin, sillä yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Tilastokeskus käyttää rajausta tilastoinnissaan.

Rajauksen mukaisella taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tiheään taajama-alueeseen kuuluvat ne ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02. Muut taajamaruudut kuuluvat harvaan taajama-alueeseen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin.”

Kuten ELY-keskukselle annetussa selityksessä on todettu ”vesihuoltolain 6 § 2 momentin tai 7 § säännösten perusteluista ei ole löydettävissä perusteluja sille, että kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuus voitaisiin johtaa siitä, miten alue sijoittuu YKR-taajamaan. ELY-keskuksen rajausten sisään jäävistä alueista ainoastaan pieni osa kuuluu ns. tiheään YKR-taajamaan, ja nämäkin vain sen vuoksi, että alueella on isoja venehalleja (Satavan venepalvelun alue) tai kasvihuoneita (Paimala), jotka vääristävät tulosta.” Voimassa olevaan toiminta-aluerajaukseen on sisällytetty tiheään YKR-taajamaan kuuluvat alueet. Valituksen liitteenä on kartta, josta ilmenee tiheään YKR-taajamaan kuuluvat alueet ja nykyinen toiminta-alue sekä alueella oleva rakennettu verkosto, johon tiheällä YKR-taajamalla sijaitsevat kiinteistöt voivat liittyä.

Turun kaupunki on ELY-keskukselle antamassaan selityksessä perustellusti YKR-taajama-rajauksen sijaan vedonnut vesihuoltolain 7 §:n säännökseen ja sen perusteluihin sen arvioimiseksi, täyttävätkö ELY-keskuksen esittämät alueet laissa säädetyt kriteerit, jotta alueet tulisi hyväksy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi.

Selityksessä on todettu” 7 §: ää koskevien perustelujen (HE 25/2000) mukaan asemakaava-alueet täyttävät säännöksessä tarkoitetut vaatimukset asemakaavan mukaisen maankäytön toteutumisen myötä sekä talousveden että viemäröinnin osalta. Jätevesien osalta perusteluissa viitataan yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun neuvoston direktiivin (91/271/ETY) 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin taajamiin, jotka tulisi sisällyttää toiminta-alueisiin niiden kaavoitustilanteesta riippumatta. Tätä kautta täyttyy myös direktiivin 3 artiklassa asetettu viemäröintivelvollisuus.

Em. direktiivin 2 artiklan 4 kohdan mukaan taajamalla tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus ja/tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan. 3 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevesien viemäröintijärjestelmä on taajamissa, joiden asukasvastineluku (avl) on 2000-15000. Direktiivin määritelmän mukaan yhdellä avl:llä tarkoitetaan sellaista orgaanista biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on 60 grammaa happea vuorokaudessa. Käytännössä yksi avl tarkoittaa yhden ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta vuorokaudessa. Näin ollen direktiivi edellyttää käytännössä jäsenmaita huolehtimaan sellaisten taajamien viemäröinnistä, joissa on 2000-15000 asukasta.

ELY-keskuksen esittämissä aluerajauksissa ei ole yhtään direktiivin tarkoittamaan 2000-15000 asukkaan taajamaa (ks. liite 1). Asuntoväestö ELY-keskuksen nimeämillä alueilla on pääosin 1-2 asukasta hehtaarilla ja asukkaista on muutamasta kymmenestä muutamaan sataan. Eniten asukkaita on Satavan pohjoisosassa (680), mutta sielläkin asuntoväestö hehtaarilla on 1,1. Näin ollen ELY-keskuksen väite siitä, että alueet tulisi vesihuoltolain 7 §:n perusteella osoittaa toteutuneen yhdyskuntakehityksen vuoksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi, on perusteeton. Liitteessä 1 esitettyjen lukujen perusteella alueilla ei voida myöskään katsoa olevan vesihuoltolain 6 § mukaista suurehkoa asukasjoukkoa, joka edellyttäisi kaupungilta toimenpiteitä vesihuollon palveluiden turvaamiseksi.”

ELY-keskuksen perustelujen mukaan alueilla on hyvin tiiviitä asutuskeskittymiä, jolloin myös kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämiselle jäävä alue tontista jää pieneksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää keskitetyn vesihuollon toteuttaminen. ELY-keskuksen mukaan rakennuskanta on pääosin sijoittunut nauhamaisesti teiden läheisyyteen, jolloin vesihuollon toteuttaminen keskitetysti on myös taloudellisesti kannattavaa. ELY-keskuksen näkemystä voidaan pitää yleistyksenä, joka ei mitenkään koske kaikkia alueita. Rakennusluvan edellytyksenä on, että kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely voidaan järjestää kiinteistöllä asianmukaisesti. Jos näin ei ole, ei rakennuslupaa voida myöntää. Rakennuspaikat ovat siis lähtökohtaisesti todettu kooltaan sellaisiksi, että vesihuolto voidaan järjestää. Myöskään se, että rakennuskanta olisi sijoittunut nauhamaisesti teiden läheisyyteen, ei yleisesti ottaen pidä paikkaansa. Rakennuspaikat ovat tien läheisyydessä, mutta rakennuspaikat eivät yleisesti ottaen ole sijoittuneet siten nauhamaisesti, että verkoston rakentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

Aluekohtaiset perustelut

Hirvensalo

Valtaosa ELY-keskuksen päätöksen mukaisista alueista Hirvensalossa on kaavoitusohjelmassa ja osa toteutuksessa. Tämä käy ilmi myös kehittämissuunnitelmasta ja toiminta-alue päätöksestä. Kaupunki on suunnitelmissaan esittänyt aikataulun verkostojen laajentamiseksi. Käytäntönä on ollut, että toiminta-alue vahvistetaan kerran valtuustokaudessa olemassa olevan verkoston mukaisesti, mutta verkosto rakennetaan alueelle samanaikaisesti muun infran kanssa yhdyskuntakehitystä vastaavasti, jolloin vesihuollon palvelut ovat tosiasiallisesti saatavissa, kuten vahvistetulla toiminta-alueella.

Kuten ELY-keskukselle annetussa selityksessä on todettu, Hirvensalossa vireillä ovat asemakaavat Karhunahde, Papinsaarenkatu, Haarlanlahti, Harkkionmäki, Päivärinne, Särkilahti ja Metsola, joista suurin osa on ohjelmoitu kaupunginhallituksen 17.12.2018 § 510 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2019–2022. Päivärinne ja Margareetta, joka ei vielä ole vireillä, on kaavoitusohjelmassa esitetty hyväksyttäväksi kauden jälkeen. Näitä alueita on jo osoitettu kaavoitusohjelman mukaisesti Turun Vesihuolto Oy:n tavoitteellisiksi toiminta-alueiksi. Ne ovat tulossa vesihuollon piiriin vesihuoltolain 9 §:n mukaisesti sitä mukaa kun asemakaavoitus alueella etenee. Kaupungin näkemyksen mukaan ensisijainen menettely kyseisten alueiden osalta olisi ollut toiminta-aluepäätöksen laajuuden ja tavoitevuosien lainmukaisuuden saattaminen valituksella hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, kun ELY-keskus ei kerran pidä esitettyä aikataulua riittävänä. ELY-keskus ei ole kuitenkaan valittanut kyseisestä päätöksestä.

ELY-keskuksen esittämissä alueissa on myös Hirvensalon osayleiskaavan (ei lainvoimainen) mukaisia A-3 -alueita, joita ei ole tarkoitettu asemakaavoitettaviksi, kuten esim. Maanpää, Jänessaari, Särkilahdenkujan ja Palokulmantien välinen alue, Illoistenjärven länsipuolinen alue, Kulkkilanlahden ja Kulkkilanrannantien välinen alue. Näiden osalta toiminta-alueen laajentaminen ei ole vesihuoltolan 7 §:n mukaista. Jänessaaressa on vesijohto ja yksityinen viemäri (Pupunkujan yhteisviemäri) eikä siellä ole vesihuoltopalvelun tarvetta. Kulkkilanlahden molemmin puolin on osayleiskaavan mukaisia AT-1 ja AP-2 -alueita, joita ei ole vielä ohjelmoitu kaavoitusohjelmiin. Ne tulevat toiminta-alueen piiriin sitä mukaa, kun niitä asemakaavoitetaan.

Hyväksytty osayleiskaava ei ole suoraan rakentamista ohjaava ja näin ollen uudisrakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Hyväksytyn osayleiskaavan A-3 -alueilla on kielletty uusien rakennuspaikkojen muodostaminen. Vesihuoltolain 6 § 1 momentin mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään. Muiden luvan myöntämisedellytysten lisäksi hakijan tulee lupahakemusten käsittelyn yhteydessä esittää määräysten mukaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja talousveden saanti rakennuspaikalle.

ELY-keskuksen esittämistä alueista asemakaavoitettuja ovat Hirvensalosta Oriniemi, Illoisten siirtolapuutarha, Illoistenjärven pohjoispuoli, Suvilinna sekä Papinsaaren kärki. Illoistenjärven siirtolapuutarha ja Illoistenjärven pohjoispuoli on merkitty Turun Vesihuolto Oy:n tavoitteellisiksi toiminta-alueiksi. Näiden osalta vesihuoltolaitos huolehtii verkoston rakentamisesta toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti. Kaupunki katsoo, että ELY-keskuksen olisi pitänyt valittaa toiminta-aluepäätöksestä hallinto-oikeuteen, jos se katsoo, että tavoiteaikataulu ei ole riittävä.

Oriniemen alue on vuonna 1957 voimaan tulleessa asemakaavassa osoitettu kesäasuntorakennuksille, mutta on nykyään lähes täysin ympärivuotisessa asuinkäytössä. Papinsaaren kärjen asemakaavat ovat 2000-luvun alusta. Kyseisen alueen osalta vesihuollon järjestämisestä kiinteistökohtaisesti on sovittu alueen maankäyttösopimuksissa. Kiinteistönomistajat vastaavat kiinteistökohtaisesta järjestelmästä vesihuoltolain 6.1 §:n mukaisesti. Toiminta-alueen hyväksyminen Papinsaaren kärjen alueelle olisi ristiriidassa sopimuksen kanssa.

ELY-keskus on päätöksessään todennut, että Hirvensalon saaren ympärillä oleva merialue kuuluu suurimmaksi osaksi ekologiselta tilaltaan luokkaan välttävä. Asutuksen jätevedet eivät ole vesistöjen kannalta merkittävin päästölähde ympäristönsuojelun selvitysten perusteella. Ympäristönsuojelun mukaan merkittävimmät päästöt alueella aiheutuvat maataloudesta, jonka päästöjä kulkeutuu alueelle myös Aurajokea pitkin. Myös teollisten toimijoiden päästöjä kulkeutuu alueelle Aurajokea pitkin. Lisäksi painetta aiheuttavat hulevedet ja laivaväylien ruoppaus.

Ympäristönsuojelu on selvittänyt vuonna 2018 kyselyllä haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä eri puolilla Turkua. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 1722 kappaletta. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 43 %: a. Kyselyyn annettujen vastausten perusteella asianmukaisia järjestelmiä oli Hirvensalon alueella 59 %:a. 12 %:a järjestelmistä ei täyttänyt ehtoja. Loput jätevesijärjestelmistä olivat joko rajatapauksia tai ei määriteltävissä saatujen tietojen perusteella. Tiedot koskevat vain viemäröimättömiä kiinteistöjä.

Satava-Kakskerta

Turun vesihuolto Oy:n mukaan Satavassa ja Kakskerrassa on vesijohdossa yhteensä 452 käyttöpaikkaa. Liittyneitä kiinteistöjä on enemmän, koska osa käyttöpaikoista on kiinteistöjen yhteisiä. Lisäksi Kakskerta – Satavan vesiosuuskunta huolehtii merkittävästä osuudesta jäteveden viemäröintiä. Vesiosuuskunnan mukaan liittyjiä on nyt noin 160–170. Varauksia on vesiosuuskunnan mukaan muutamia satoja. Turun Vesihuolto Oy arvioi, että vesijohdon tai viemärin osalta ei olisi odotettavissa huomattavaa määrää lisää liittyjiä, vaikka toiminta-alue määritettäisiin, kun otetaan huomioon vesihuoltolain 10 §:ssä todetut edellytykset liittämisvelvollisuudesta vapautumiseksi. Oletettavaa nimittäin on, että kiinteistöjen omistajat hakisivat vapautuksia varsinkin, jos liittymismaksut perittäisiin täysimääräisesti. Kaupunginvaltuusto antoi päätöksensä 12.11.2018 (§ 215) Kakskerta-Satavan alueella toimivan vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymistä koskevaan hakemukseen. Valtuuston päätöksen mukaisesti toiminta-aluetta ei osuuskunnalle hyväksytty, vaan vesihuollon järjestämisessä edetään suunnitelmallisesti sen jälkeen, kun alueen maankäytön suuntaviivat saadaan osayleiskaavan hyväksymisen myötä määriteltyä. Varsinais-Suomen ELY-keskus olisi voinut valittaa toiminta-aluetta koskevasta päätöksestä hallinto-oikeuteen, mikäli se katsoo, että toiminta-alue olisi pitänyt vahvistaa.

Satava-Kakskerran alueella liittymisvelvollisten kiinteistöjen määrä olisi pieni ja koskisi oikeastaan ainoastaan uudisrakentamista. Vesienhoidon kehittämissuunnitelmissa on haja-asutuksen (hieman alle 10.000 asukasta) viemäröinnin kustannuksiksi (koko vesienhoitoalueella) arvioitu n. 80 miljoonaa euroa. (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatima Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016–2021 s. 141, taulukko 10.1). Kun otetaan huomioon potentiaalisten liittyjien vähäinen määrä, liittymiskustannukset/ liittymismaksu kiinteistöä kohden on moninkertainen verrattuna ns. normaaliin liittyjään. Arvioiduksi liittymän hinnaksi tulisi kiinteistöä kohden n. 80.000 €. Näiden kulujen lisäksi kiinteistön omistajan vastattavaksi tulevat omat kulut (pumppaamot, tonttijohdot). Vesihuoltolain 8.2 §:n 2) kohdan mukaan toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Tämä edellytys ei toteutuisi alueella.

Merkittävimmät päästöt alueella aiheutuvat maataloudesta. Kakskerranjärven tila on parantunut viime aikoina merkittävästi. Ympäristönsuojelun mukaan koko kaupungin alueella on esiintynyt joitain hajuhaittoja ja naapuririitoja, mutta ne eivät keskity tietylle alueelle, kuten Satava-Kakskertaan.

Satavan venepalvelun alueen asemakaava on tullut voimaan vuonna 2003. Alue on osoitettu venesataman korttelialueeksi. Vesihuoltolakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvaan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoon. Kunnalla ei siten ole velvollisuutta järjestää venepalvelun alueen vesihuoltoa.

Alueella valmisteilla oleva osayleiskaava ei tule olemaan suoraan rakentamista ohjaava ja näin ollen uudisrakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Vesihuoltolain 6 § 1 momentin mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään. Muiden luvan myöntämisedellytysten lisäksi hakijan tulee lupahakemusten käsittelyn yhteydessä esittää määräysten mukaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja talousveden saanti rakennuspaikalle. Satavan itäosa on nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen mukaan asemakaavoitettavaksi tarkoitettua aluetta. Väestön lisääminen alueella tulee tapahtumaan aikanaan asemakaavoituksen kautta, jolloin toiminta-aluekin tulee alueelle laajentumaan vastaavasti.

Paimala

Turun Vesihuolto Oy:n mukaan pohjoisilla alueilla vesijohtoa on kattavasti ja halukkaille ollaan voitu ja voidaan jatkossakin liittymä antaa. Alue on asemakaavoittamatonta ja uudisrakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Alueelle ei suuntaudu merkittävää rakentamispainetta eikä alueen väestömäärän voida arvioida kasvavan. Alueelle on haettu vain muutamia suunnittelutarveratkaisuja 2010-luvulla. Vesihuoltolain 6 § 1 momentin mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään. Muiden luvan myöntämisedellytysten lisäksi hakijan tulee lupahakemusten käsittelyn yhteydessä esittää määräysten mukaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja talousveden saanti rakennuspaikalle.

ELY-keskus on vedonnut alueella ojavesissä esiintyneisiin suuriin bakteeripitoisuuksiin ja arvioinut, että haja-asutuksen jätevedet aiheuttavat kuormitusta alueella. Vähäjokea koskien on kuitenkin löytynyt merkittävä pistekuormittaja. Gasumin laitoksesta on havaittu johdettavan jätevesiä huleveteen ja sitä kautta Vähäjokeen. Havainto asiasta on tehty syyskuussa 2019

Ympäristönsuojelu on selvittänyt vuonna 2018 kyselyllä haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä eri puolilla Turkua. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 1722 kappaletta. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 43 %: a. Kyselyyn annettujen vastausten perusteella asianmukaisia järjestelmiä oli Paimalan alueella 30 %: a. 22 %:a järjestelmistä ei täyttänyt ehtoja. Loput jätevesijärjestelmistä olivat joko rajatapauksia tai eivät määriteltävissä saatujen tietojen perusteella. Tiedot koskevat vain viemäröimättömiä kiinteistöjä.

Auvainen-Tekkala ja Viikkala-Perälä

Turun Vesihuolto Oy:n mukaan pohjoisilla alueilla vesijohtoa on kattavasti ja halukkaille ollaan voitu liittymä antaa ja voidaan jatkossakin antaa. Auvainen – Tekkala alueella on juuri supistettu toiminta-aluetta eikä yksikään toiminta-alueelta poistettu kiinteistö tai ELY-keskus ole valittanut päätöksestä. Alue on asemakaavoittamatonta ja uudisrakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Alueelle ei suuntaudu merkittävää rakentamispainetta eikä alueen väestömäärän voida arvioida kasvavan. Alueelle on haettu vain muutamia suunnittelutarveratkaisuja 2010-luvulla. Vireillä olevassa Yleiskaava 2029:n kaavaluonnoksessa alueelta on esitetty muutettavaksi maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi voimassa olevassa yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi osoitettuja alueita. Vesihuoltolain 6 § 1 momentin mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään. Muiden luvan myöntämisedellytysten lisäksi hakijan tulee lupahakemusten käsittelyn yhteydessä esittää määräysten mukaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät ja talousveden saanti rakennuspaikalle.

Ympäristönsuojelu on todennut, että Maarian altaan yläosassa, johon tältä alueelta puhdistetut jätevedet laskevat ei ole havaittu korkeita bakteeripitoisuuksia.

Ympäristönsuojelu on selvittänyt vuonna 2018 kyselyllä haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä eri puolilla Turkua. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 1722 kappaletta. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 43 %: a. Kyselyyn annettujen vastausten perusteella asianmukaisia järjestelmiä oli Auvainen-Tekkala alueella 52 %:a ja Viikkala-Joenperä alueella 25 %: a. Auvainen-Tekkalassa 19 %:a ja Viikkala-joenperässä 1 % järjestelmistä ei täyttänyt ehtoja. Loput jätevesijärjestelmistä olivat joko rajatapauksia tai eivät määriteltävissä saatujen tietojen perusteella. Tiedot koskevat vain viemäröimättömiä kiinteistöjä.

Yhteenveto

Turun kaupunki vetoaa jo ELY-keskukselle toimittamassaan selityksessä antamiinsa ja valituksessa esitettyihin perusteisiin ja perusteluihin ja katsoo, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös tulisi kokonaisuudessaan kumota. Turun kaupunki kiistää, että sillä olisi vesihuollon järjestämisvelvollisuus ELY-keskuksen esittämillä Kakskerran ja Satavan, Hirvensalon, Paimalan, Auvainen-Tekkalan ja Viikala-Joenperän alueilla. Millään alueella ei ole vesihuoltolain 6 §:n tarkoittamaa suurehkoa asukasjoukkoa, jonka perusteella kaupungin tulisi ryhtyä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi. Alueiden toteutunut yhdyskuntakehitys ei myöskään ole sellainen, että kaupungin tulisi hyväksyä em. alueet vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiksi. YKR-taajamarajaus on laadittu yhdyskuntarakenteen seurannan ja tilastoinnin tarpeisiin eikä vesihuoltolaista tai sen perusteluista löydy tukea ELY:n näkemykselle, että rajauksella olisi merkitystä arvioitaessa kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuutta. ELY-keskus ei ole myöskään kyennyt esittämään ympäristönsuojelullisia tai terveydellisiä perusteita toiminta-alueiden laajentamiseksi.

Turun kaupunki varaa hallintolainkäyttölain 34 §:n mukaisesti mahdollisuuden lisäselvitysten antamiseen ELY-keskuksen lausunnosta ja muista mahdollisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Turussa x.9.2019

ALLEKIRJOITUKSET

Liite 1 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös 9.9.2019

Liite 2 Kuulemiskirje 2.5.2019

Liite 3 Selitys Varsinais-Suomen ELY-keskukselle liitteineen 10.6.2019 (kaupunginhallituksen päätös 10.6.2019 § 256 liitteineen)

Liite 4 Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016–2021

Liite 5 Karttakooste: tiheä taajama, vesihuollon toiminta-alueet ja verkostot

Liite 6 Satava-Kakskerran osayleiskaavan 17.6.-16.8.2019 nähtävillä ollut kaavakartta kaavamääräyksineen