Toimialajohtaja Timo Jalonen 30.3.2016:

Aiemmat päätökset

Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto päätti 28.1.2015 § 3 perusopetuksen tuntijaosta. Tuntijako määrittää oppilaan saaman opetuksen määrän kussakin oppiaineessa eri vuosiluokilla. Yhdellä vuosiviikkotunnilla tarkoitetaan noin 38 todellista oppituntia. Oppilaan vuosiluokkien 1-9 aikana yhteensä saaman opetuksen määräksi on päätetty 222 vuosiviikkotuntia, mikä on asetuksen sallima minimi. Tuntijakopäätöksessä todettiin, että poikkeuksia voidaan tehdä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa vain perustelluista syistä.

Jaoston päätöstä täydennettiin 29.4.2015 § 18, jolloin tarkennettiin vuosiluokkien 7-9 tuntijakoa. Tässä päätöksessä A2- ja B2-kieliä koskevaksi linjaukseksi jäi, että oppilas opiskelee vapaaehtoista A2-kieltä valinnaisainetunneilla. Vuosiluokilla 4-6 sitä opiskellaan osittain tuntijaon ylittävänä aineena, koska vuosiluokilla on vain yksi valinnaisainetunti kullakin. 7. luokalla A2-kieltä opiskellaan kokonaan tuntijaon ylittävänä aineena. Vuosiluokilla 8 ja 9 valinnaisainetunnit riittävät A2-kielen tunteihin. Poikkeuksena edelliseen on A2-ruotsi, jota opiskellaan vuosiluokilla 6 ja 7 B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena ja vuosiluokilla 8 ja 9 osittain B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena, osittain valinnaisaineena. B2-kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Mikäli oppilas valitsee A2-kielen lisäksi B2-kielen, tuntijako tulee ylittää, jos luokka-asteen valinnaisainetunnit eivät riitä molempien kielten tuntimäärän kattamiseen. Tämä tuntijakopäätös on edelleen voimassa ja sitä aletaan soveltaa 1.8.2016, ellei sitä muuteta tämän esityksen perusteella.

Liite 1                                  Turun kaupungin perustuntijako (kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päätös 29.4.2015 § 18)

Jaosto on lisäksi käsitellyt erikoisluokkatoimintaa 27.1.2016 § 4. Tällöin se päätti, että erikoisluokalla ei oppilailla tule lähtökohtaisesti 1.8.2016 alkaen olla enempää opetusta viikossa kuin muillakaan luokilla. Päätöksen mukaan painotustunnit otetaan ensisijaisesti tuntijakoasetuksen mukaisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista ja valinnaisainetunneista. Jaosto voi koulukohtaisella päätöksellään muuttaa myös yhteisiksi aineiksi päättämiensä taide- ja taitoaineiden valinnaistuntien käytöstä toisin. Päätöksessä linjattiin kieliluokkien natiiviopetukseen ja kielikylpyluokkien suomen kielen vahvistamiseen tarvitsemaa tuntimäärää sekä musiikkiluokkien kerho- ja kuorotoimintaan sekä soittimiin ja nuotteihin tarvitsemaa lisäresurssia.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja päätti 1.2.2016 § 1 ottaa jaoston erikoisluokkatoimintaa koskevan päätöksen kasvatus- ja opetuslautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta käsitteli asiaa 17.2.2016 § 21. Erikoisluokkapäätös kumottiin.

Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto käsitteli tuntijakoasiaa uudelleen 2.3.2016 § 10. Jaosto päätti hylätä esityksen. Erikois- ja erityisluokkien tuntimäärä tulee jaoston päätöksen mukaan säilyttää nykyisessä laajuudessa.

Toimialajohtaja päätti 3.3.2016 § 18 käyttää otto-oikeutta ja saattaa asian kasvatus- ja opetuslautakunnan käsittelyyn. Lautakunta päätti 9.3.2016 § 41 ja 42, että asiasta järjestetään seminaari 16.3.2016 ja että asia tuodaan lautakunnan käsittelyyn 6.4.2016.

Suurten kaupunkien päätökset

Valtioneuvoston asetuksessa (422/2012 ja 423/2012) määrätty vuosiviikko-tuntimäärä on minimissään 222. Suuret kaupungin ovat kuitenkin päättäneet ylittää opetustuntimäärän siten, että vähimmillään tuntimäärä on 224 Helsingissä ja Oulussa. Enimmillään se on 228 Tampereella ja Jyväskylässä. Myöhemmin esitettävä Turun kaupungin suomenkielisen opetuksen tuntimäärä olisi 226. Se on sama kuin Vantaalla. Espoon kaupungin tuntijako on 225.

Missään em. kaupungissa ei ole päätetty erillisiä tuntimääriä erityisluokille. Erikoisluokat ottavat painotustuntinsa valinnaisuudesta kaikille yhteisen tuntijaon sisällä. Oulun päätöstä erikoisluokkien osalta ei ole vielä tehty. Helsingin yleinen linja on, että kaikille on määrätty minimi, jonka koulu voi ylittää ilman lisäresurssia. Muissa kaupungeissa on määritelty yhteinen kaikkia sitova tuntimäärä.

Hankalimmat havaitut ongelmakohdat

Erikoisluokat (painotettu opetus)

Suurten kaupunkien varsin yhtenevä linjaus vaikuttaa olevan, että erikoisluokkien ja muiden vastaavien painotukset toteutetaan yleisen tuntijakopäätöksen puitteissa. Nykyisissä vielä voimassa olevissa opetussuunnitelmissa on vielä eroja eri kuntien osalta ja mm. Vantaan opetuslautakunta päätti 9.11.2015 purkaa voimassa olevan käytännön, kun se päätti uuteen tuntijakoon siirtymisestä. Perusteena Vantaan opetuslautakunta korosti voimakkaasti yhdenvertaisuusperiaatetta. Kipeämmäksi yksityiskohdaksi nousi sielläkin nimenomaan musiikkipainotuksen tilanne.

Erityisluokat

Palvelualuejohtaja Rinne on pyytänyt asiaan opetushallituksen lausunnon. Opetusneuvos Pirjo Koivula on antanut asiasta seuraavan kirjallisen lausunnon:

”Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetuksessa tulee noudattaa valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita (1 mom.), mutta 2 momentin mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tuntijakoasetuksen (422/2012) 9 §:n nojalla erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus voidaan, jos se on oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua, järjestää 6 §:n tuntijaosta poiketen siten kuin siitä erityisen tuen päätöksessä määrätään.

Erityisen tuen päätöksellä voidaan siten oppilaalle päättää antaa jossakin tai joissakin oppiaineissa enemmän opetusta kuin tuntijakoasetuksen määräämän vähimmäismäärän. Perusopetusasetuksen 4 §:n mukaista oppituntien päivittäisiä enimmäismääriä ei saa kuitenkaan ylittää. Erityisen tuen päätöksellä tuntimäärän lisäys tulee perustella jokaisen oppilaan osalta erikseen yksilökohtaisilla perusteluilla.

Vedän sen johtopäätöksen, ettei koko luokan/koulun tuntimäärää voi lisätä olettaen, että kaikki tarvitsevat lisätunteja. Koska näillä oppilailla on monesti koulun ulkopuolista kuntoutusta ja terapioita, muodostuu heidän työmääränsä liiankin kuormittavaksi. Yleensä olen törmännyt enemmänkin siihen, että heidän tuntimääräänsä halutaan laskea em. syistä.

Lääkinnällinen kuntoutus ja terapiat eivät ole koulun toimintaa, joten niitä varten ei tarvita tuntejakaan. Huomioittehan seuraavan ohjeistuksemme:

Valtion erityiskoulussa kuntoutus on mahdollista järjestää opetuksen yhteydessä, mutta muissa kouluissa kuntoutus pitäisi järjestää oppituntien ulkopuolella. Kuntoutuksen toteutuksessa on otettava huomioon, mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa, johon perusopetuslain 34 §:ssä viitataan, säädetään. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä tulisi sopia ja suunnitella kuntoutuksen toteuttaminen.

Kuntoutusta ei kuitenkaan perusopetuksessa ole aina mahdollista järjestää oppituntien ulkopuolella, mutta kuntoutus ei saisi kuormittaa ja olla pois esimerkiksi vain yhden oppiaineenaineen opinnoista, koska tästä kertyy vuositasolla merkittävä määrä tunteja. Toiminta-alueittain opetuksessa asia on hieman paremmin järjesteltävissä. Kuntoutuksen järjestämistä koulupäivän aikana joidenkin oppilaiden (esimerkiksi vaikeasti sairaat tai monivammaiset oppilaat) osalta saattaa puoltaa se, että muuten oppilaan päivät muodostuisivat liian pitkiksi ja kuormittaviksi.

Kuntoutuksen suunnittelussa on otettava huomioon oppilaan ja koulun näkökulma; se ei saa tapahtua vain kuntoutuksen toteuttajan ehdoilla. Asiakasyhteistyöryhmä on paikka, jossa nämä seikat on keskusteltava. Jos käsitellään yksittäisen oppilaan asemaa eikä keskustelua käydä vain yleisellä tasolla, on käsittelyyn saatava oppilaan tai tämän huoltajan lupa (oppilaan iästä riippuen).

Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskeva lainmuutos on tullut voimaan 1.1.2016, sen myötä Kelan järjestämässä lääkinnällisessä kuntoutuksessa on oleellista yhteistyö kuntoutujan kannalta tarpeellisten toimijoiden kuten päiväkodin ja koulun kanssa. Yhteistyö ja kaikenlainen terapeuttien konsultaatio opetushenkilöstölle on varmasti paremmin järjestettävissä, jos terapeutit toimivat koulutilojen yhteydessä. Oppilaan etuhan on, että kuntoutus ja opetus nivoutuvat yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jolloin oppilaan arjen toiminnoissa otetaan huomioon kuntoutukselliset tavoitteet.

Vaikka Opetushallitus ei otakaan kantaa varsinaisiin työsuhdeasioihin, huomautamme, että oppilashuoltotyö, kasvatuskumppanuus, muiden koulujen konsultointi ja opetusmenetelmien, välineistön jne. kehittäminen eivät vaadi lisätunteja oppilaille. Eivät oppilaat saa opetustakaan, jos opettaja käyttää aikaa edellä mainittuihin tehtäviin. Lisäksi kannattaa tutkia, mitä kaikkea opettajan työhön kuuluu jo virkaehtosopimuksessa opetustuntien lisäksi. Myös 3 yt-tuntia käytön kannattaa suunnitella ja hyödyntää.”

Tehdyn selvityksen mukaan yksikään suurista kaupungeista ei korota erityiskoulujen opetustuntimäärää.

Edellä olevaan viitaten eräiden peruskoulujen anomukset siitä, että opetustuntimäärää yleisesti kasvatetaan, tulee hylätä opetussuunnitelman perusteisiin, yhdenvertaisuuslakiin, muiden suurten kaupunkien päätöksiin ja edellä annettuun lausuntoon viitaten. Myöskään Luolavuoren koulu, jossa on vaativan erityisen tuen piirissä olevia oppilaita, ei ole tällaista anomusta tehnyt. Erityisen tuen järjestäminen perustuu yksilökohtaisiin ratkaisuihin eikä yleistä korotusta voida kohdistaa vain tiettyjen koulujen kaikkiin erityistä tukea saaviin oppilaisiin, koska erityistä tukea saavia oppilaita on myös muissa peruskouluissa. Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014 § 6) korostetaan koulutuksen järjestäjän velvollisuutta arvioida yhdenvertaisuutta toiminnassaan ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Tämä merkitsee, että samanlaisia oppilaita tulisi kohdella samalla tavalla.

Turussa erityisen tukeen on panostettu yli puolta pienemmillä opetusryhmillä kuin ryhmissä, joissa on pääsääntöisesti aivan tavallisia oppilaita. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta on resursoinut perusopetusta yli 230 koulunkäynnin ohjaajalla, joista keskitetyn palvelun kouluissa 74 % kaikista em. ohjaajista. Oppilaista keskitetyn palvelun kouluissa on 8,4 %. Keskistetyn palvelun kouluissa on 6,4 oppilasta ohjaajaa kohti ja tavallisilla luokilla 170 oppilasta ohjaajaa kohti. Lisäksi myös erityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus saada mm. tukiopetusta.

Uusi linjaus kaupungin tuntijakoon

Tuntijako määrää, montako oppituntia oppilaalla on kullakin vuosiluokalla kussakin aineessa viikon aikana. Eri vuosiluokkien yhteenlaskettu viikkotuntimäärä ilmoittaa, montako vuosiviikkotuntia oppilas saa opetusta perusopetuksensa aikana. Asetuksen mukaan minimituntimäärä, joka oppilaalla voi olla yhteensä perusopetuksen aikana, on 222 vuosiviikkotuntia.

Sama minimituntimäärä 222 on vuonna 2004 käyttöön otetussa, vielä tämän kevään voimassa olevassa opetussuunnitelmassa. Vuonna 2004 Turku salli koulujen ottaa käyttöön isompia tuntimääriä oman valintansa mukaan. Samaa käytäntöä toteutettiin myös monessa muussa kunnassa. Tästä seurasi, että tuntimäärät vaihtelevat niin, että oppilaan perusopetuksen aikana saaman opetuksen minimituntimäärä ylittyy koulusta riippuen 0-16 vuosiviikkotunnilla.

Vuonna 2004 päätettiin myös, että A2-kielet tulevat oppilaan normaalin tuntimäärän lisäksi (2 vvh/luokka-aste luokilla 4-9). Yläkoulussa A2-kieli voi koulukohtaisesti olla myös valinnaisaineen asemesta. Valinnaisainekiintiö on vanhassa opetussuunnitelmassa 13 h viikossa, tulevassa opetussuunnitelmassa vain 9 h viikossa.

Tiukka talous ja pitkään jatkuneet säästöpaineet ovat taustalla, että alun perin päädyttiin pienimpään mahdolliseen tuntimäärän ja opetukselliseen panostukseen. Laissa, asetuksessa tai opetussuunnitelman perusteissa ei ole kuitenkaan määritelty, paljonko opetusta tulisi antaa, kunhan minimi täyttyy eikä ylitetä oppilaan sallittua koulupäivän pituutta 7 h (alkuopetuksessa 5 h). Useat kunnat ovat päätyneet lisäämään joitakin tunteja asetuksen minimiin.

Turun ja sivistystoimialan strategisena linjauksena on laadukas perusopetus. Se voisi merkitä, että laatuun satsataan antamalla kaikille oppilaalle minimimäärää enemmän opetusta viikossa. Turussa tämä olisi mahdollista siten, että nykyisin eräiden peruskoulujen tuntijaon ylittävät lisätunnit jaettaisiin tasan kaikkien koulujen kesken. Tällöin kaikkia oppilaita kohdeltaisiin aiempaa tasapuolisemmin. Kouluille olisi syytä antaa mahdollisuus jonkin verran kohdentaa opetusta myös omiin painotuksiinsa.

Rehtoreiden ja koulunjohtajien lausunnot

Toimialajohtaja velvoitti kaikkien koulujen rehtoreita antamaan asiaan lausuntonsa. Määräaikaan mennessä saapui 31 lausuntoa.

Lausunnoista 25:ssä suhtauduttiin asiaan myönteisesti, kolmessa varauksellisesti ja kolmessa kielteisesti. Yksi rehtori antoi kaksi kielteistä lausuntoa.

Excel-taulukko

Myönteistä lausunnoista huomattava osa oli sellaisia, jossa myönteistä kantaa ei perusteltu lainkaan. Osassa viitattiin esittelytekstisäkin korostettuun turkulaisten oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun.

Varauksellisesti asiaan suhtauduttiin Topeliuksen koulun lausunnossa, jossa rehtori oli huolissaan jakotuntien määrästä. On todettava, että perustuntijaossa on kysymys siitä, montako tuntia viikossa oppilas saa työjärjestyksen mukaista opetusta. Rehtori sitten päättää pedagogisin perustein määrärahojen puitteissa, montako kertaa opetusryhmä voidaan viikon aikana jakaa pienempiin ryhmiin.

Myös Puolalan koulun lausunto oli varauksellinen. Siellä oltiin huolissaan musiikkiluokkien käsityön opetuksen tuntimäärästä. Musiikin lisäksi muita taito- ja taideaineisiin panostavia kouluja ovat Luostarivuoren (KU) ja Vasaramäen koulut (LI). Näiden koulujen lausunnoissa asiaan ei kiinnitetty huomiota. Voidaan todeta, että jos oppilas ja hänen huoltajansa valitsevat painopisteeksi musiikin, tarkoittaa se väistämättä valinnan tekemistä positiivisessa mielessä musiikin puolesta ja siten negatiivisessa mielessä käsityötä vastaan. Koska taito- ja taideaineet ovat keskenään rinnastettavissa toisiinsa, ei Puolalan koulun näkökulma aiheuta enempiä toimenpiteitä. Erilaisia taitoja ja taiteita voi harrastaa muuallakin kuin koulussa, ja siten kehittää osaamistaan myös normaalin koulutyön ulkopuolella.

Kähärin koulun lausunto on muilta osin myönteinen, mutta vapaaehtoinen ruotsi esitetään korvattavaksi pakollisella ruotsilla. Tämä on tarkoituskin, koska oppilas ei voi opiskella samanaikaisesti ruotsia vapaaehtoisena ja pakollisena.

Kielteisessä Samppalinnan koulun lausunnossa esitetään vuosiluokille 1-9 yhteensä 4 vuosiviikkotuntia enemmän opetusta kuin muille. Lausunnossa esitetään sinällään perusteltuja näkökulmia ja mikään seikka ei estä tarpeen mukaan lisäämään yksittäisen oppilaan saamaa opetusta. Erityisen tuen oppilaan poikkeava tuntimäärä tulee kuitenkin aina harkita yksilökohtaisesti oppilaalle laadittavassa pedagogisessa selvityksessä ja päättää yksittäiselle oppilaalle tehtävässä erityisen tuen päätöksessä. On huomattava, että myös muiden turkulaisten koulujen opetusryhmissä on oppilaita, joilla on samanlaisia tuen tarpeita kuin Samppalinnan koulussa, ja näitä yleinen tuntimäärän kasvattaminen ei koskisi.

Katariinan koulun lausunnossa esitetään vuosiluokille 1-9 yhteensä 8 vuosiviikkotuntia enemmän opetusta kuin muille. Tämä tarkoittaisi, että lähes jokaisella vuosiluokalla olisi tunti viikossa enemmän opetusta. Täten liikuntavammainen oppilas saisi Katariinan koulussa (8 x 38h) 304 tuntia enemmän opetusta kuin jos hänet liikuntavammastaan huolimatta olisi sijoitettu vaikkapa pihan toisella puolella olevaan Nummenpakan kouluun.

Mikaelin koulun lausunnossa ei suoranaisesti esitetä tunteja mihinkään tiettyyn oppilaineeseen. Rehtori mainitsee lausunnossaan, että ”Mikaelin koulussa ei ole Koivulan mainitsemia koulupäivän aikaisia kuntoutuksia tai terapioita”. Toisaalta hän toteaa, että ”Mikaelin koulu vastaa erittäin pitkälle oppilaidensa kokonaiskuntoutuksesta” ja että ”Mikaelin koulu ei tarvitse korotettuja tuntimääriä minkään yksittäisen oppilaineen opetukseen”. Aiemmin annetussa esityksessä Mikaelin kouluun esitettiin 8 vuosiviikkotuntia enemmän opetusta. Tämä tarkoittaa (8 x 38h) 304 tuntia enemmän opetusta tai tässä esityksessä pikemminkin ohjausta lisää.

On oletettavaa, että myös muissa suurissa kaupungeissa peruskouluikäisilläkin on monenlaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, päihdeongelmia ja väkivaltaista toimintaa. Kuitenkin tiedetään, että muissakaan suurissa kaupungeissa ei anneta enempää opetusta tiettyjen koulujen kaikille erityisen tuen oppilaille. Tähän pitäisi nimenomaan kehittää koulupsykologi- ja kuraattoritoimintaa muiden kuntien tapaan.

Mikaelin, Samppalinnan ja Katariinan kouluissa on perusopetusasetuksessa (2§) säädetyltä pohjalta pienet opetusryhmät, jotka tosiasiassa ovat yli puolta pienemmät kuin kaupungin muissa kouluissa. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksi katsonut antaa runsaasti koulunkäyntiohjaajaresurssia juuri tämän tyyppisiin oppilaitoksiin. Lisäksi em. kouluilla on mahdollisuus osa-aikaiseen erityisopetukseen, tukiopetukseen ja muuhun koulun toimintaa tukevaa kerhotoimintaan samalla tavoin kuin muillakin peruskouluilla. Lisäksi on todettava, että samanlaisen erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita on myös kaupungin muissa peruskouluissa.

Yhteenveto

Edellä kuvattu tuntijaon tasaaminen peruskoulujen välillä ja niiden sisällä olisi kokonaisuudessaan kustannusneutraali toimenpide. Tällä hetkellä tuntimäärä vaihtelee 222-238 välillä. Opetukseen suunnatut menot eivät lisääntyisi eivätkä vähenisi, vaan opetusta annettaisiin yhteensä sama määrä kuin aiemminkin. Ero aiempaan on siinä, että oppilailla olisi perusopetuksensa aikana tasapuolisesti sama määrä opetusta koulusta tai sen painopisteestä riippumatta. Opetuksen kokonaiskustannuksiin vaikuttaa edellä kuvatun opetuksen tuntimäärän lisäksi perusopetuksen ryhmäkoko sekä tarvittavien koulunkäynnin ohjaajien määrä.

Kaikki mahdolliset nykyiset kielten, matematiikan ja taito- ja taideaineiden painopisteet olisi edelleen mahdollista toteuttaa ja uusillekin kouluille tarjoutuisi lisäksi mahdollisuus vielä omien painopisteiden löytämiseen.

Edellä kuvatuilla perusteilla on perusteltua, että:

1.Minimituntimäärän osalta pitäydytään edelleen liitteen 1 mukaisessa perusjaossa, jonka suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto on 29.4.2015 § 18 on päättänyt.

2.Vapaaehtoiset A2-kielet ovat ruotsia lukuun ottamatta jatkossakin peruskoulussa yhteisen tuntijaon ylittäviä, jolloin ko. kieltä opiskeleva oppilas voi muiden tavoin valita valinnaisaineita peruskoulun aikana. Yläkouluissa A2-kielen opetukseen voidaan käyttää valinnaisainetunteja sen lisäksi, että kieli voi vaihtoehtoisesti olla myös tuntijaon ylittävä. A2-ruotsi korvaa B1-ruotsin niiltä osin kuin B1-ruotsin tunnit siihen riittävät.

3.Peruskoulujen liitteen 1 mukaiseen pakolliseen yhteiseen tuntijakoon 222 lisätään oppitunteja niin, että koulukohtaisesti koululle tulee mahdollisuus käyttää neljä lisätuntia siten, että kolme niistä on sijoitettava vuosiluokille 1-6 ja yksi vuosiluokille 7-9. Mikäli taloudellinen toimintakehys merkittävästi heikkenee, voidaan vähimmällä vaivalla vähentää näiden neljän lisätunnin määrää.

4.Kerhotoiminnan erilaisilla painopisteillä voidaan lisäksi tukea koulun valitsemaa erityistehtävää tai -tehtäviä. Kerhotoimintaa voidaan toteuttaa myönnettyjen määrärahojen puitteissa.

Liite 2                                  Eräiden peruskoulujen anomukset perustuntimäärän kasvattamiseksi.

Liite 3                                  Esitys opetussuunnitelman arvopohjasta ja tuntijaosta

Liite 4                                  Esitys painotetusta opetuksesta ja erityisestä tuesta opetussuunnitelman perusteissa

Liite 5                                  Rehtoreiden ja koulunjohtajien lausunnot tuntijakoa koskevasta asiasta

Oheismateriaali 1               Kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päätös 28.1.2015 § 3

Oheismateriaali 2               Kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päätös 29.4.2015 § 18

Oheismateriaali 3               Kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päätös 27.1.2016 § 4

Oheismateriaali 4               Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös 17.2.2016 § 21

Oheismateriaali 5               Kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päätös 2.3.2016 § 10

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että

1.minimituntimäärän osalta pitäydytään edelleen liitteen 1 mukaisessa perusjaossa, jonka suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto on 29.4.2015 § 18 on päättänyt.

2.tuntijakopäätöstä muutetaan siten, että A2-kielet ovat muun tuntijaon ylittäviä tunteja. Yläkouluissa A2-kielet voidaan opettaa joko valinnaisaineen asemesta tai poikkeuksellisesti yhteisen tuntijaon ylittävinä. B2-latina rinnastetaan tässä suhteessa A2-kieliin. Poikkeuksen muihin A2-kieliin muodostaa vapaaehtoinen ruotsi, joka osittain tai kokonaan korvaa 6. luokalta alkavan pakollisen ruotsin.

3.kohdassa 1 mainittuun tuntijakopäätökseen lisätään minimituntimäärän 222 lisäksi neljä vuosiviikkotuntia siten, että kolme niistä on sijoitettava vuosiluokille 1-6 ja yksi vuosiluokille 7-9. Koulu voi käyttää tunnit omassa opetussuunnitelmassaan kuvattuun ja kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston päättämään tarkoitukseen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

4.koulu voi harkintansa ja määrärahojensa puitteissa lisäksi järjestää erityistehtävää tukevaa kerhotoimintaa.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hylätä liitteessä 2 esitetyt anomukset tuntimäärän korottamiseksi.

Edelleen kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkistetaan tässä kokouksessa ja että tämä päätös saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.