Palvelualuejohtaja Outi Rinne 23.9.2015:

Erikoisluokkatoimintaa käsiteltiin edellisen kerran kesäkuun 10. päivän kasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaostossa. Tällöin asia jäi uuteen valmisteluun.

Taustaa

Erikoisluokkatoiminta alkoi 1960-luvulla, jolloin perustettiin Turun musiikkiluokat. 1990-luvun alussa tuli opetusmenetelmänä suosituksi Content and Language Integrated Learning (CLIL), joka merkitsee, että oppiaineita opiskellaan oppilaan äidinkielen lisäksi enenevästi vieraalla kielellä ja samalla opitaan käyttämään ko. kieltä luontevasti. Turun Puolalan koulu oli Opetushallituksen pilottina englannin kieliluokkatoiminnassa, jonka jälkeen kieliluokkia perustettiin myös ranskan, saksan ja venäjän kieliin. Ruotsin kielen kielikylpy eroaa CLIL-pohjaisista kieliluokista siinä, että vieraan kielen osuus on aluksi 100-prosenttinen. Musiikki- ja kieliluokkien lisäksi erikoisluokkia on kuvataiteessa, matematiikassa ja liikunnassa. Omanlaisensa erikoispainotus on latinankielen linja, joka nykyään toimii Topeliuksen koulussa Klassikon koulun lopetettua toimintansa perusopetuksen kouluna. Latina B2-kielenä alkaa jo 7. luokalla. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on perustanut päätöksillään ns. viralliset erikoisluokat. Nämä ottavat oppilaansa koko kaupungin alueelta erilaisilla pääsykokeilla ja testeillä.

Kieliluokkatestit mittaavat esikouluikäisten äidinkielen tasoa ja ryhmässä toimimisen taitoja. Suomalais-venäläisille luokille on haastatteluun perustuva valinta. lainen linjalle oppilaat valitaan todistusten perusteella. Musiikkiluokkatestaus sisältää musikaalisuuden eri osa-alueiden testejä ja lisäksi tarvitaan luokanopettajan lausunto siitä, että oppilaalla on edellytykset menestyä itsenäistä vastuunottoa edellyttävissä opinnoissa. Vastaavasti matematiikkaluokalle haettaessa testataan matemaattista ajattelua ja päättelykykyä, kuvataideluokille visuaalista hahmotuskykyä ja taiteellista ja luovaa ilmaisua, liikuntaluokille ketteryyttä ja muita motorisia valmiuksia. Kielikylpyluokille oppilaat otetaan suoraan kielikylpypäiväkodista. Vain ulkopuolelta hakevat testataan. Testeillä valitaan hakijoista lahjakkaimmat ja sellaiset, joilla muutoinkin on hyvät edellytykset suoriutua opinnoissaan.

Erikoisluokat 2015

Tällä hetkellä Turussa toimivat seuraavat erikoisluokat:

Puolalan koulu:

Englannin kieliluokat 1-9

Saksan kieliluokat 1-9

Suomalais-venäläiset luokat 1-9

Musiikkiluokat 3-9

Vähä-Heikkilän koulu:

Ranskan kieliluokat 1-6

Topeliuksen koulu:

Ranskan kieliluokat 7-9

Latinan kielen linja 7-9

Raunistulan koulu:

Matematiikkaluokat 3-9

Englantipainotteiset luokat 7-9

Luostarivuoren koulu:

Kuvataideluokat 3-9

Liikuntaluokat 7-9

Ruotsin kielikylpyluokat 1-9

Turun Lyseon koulu:

Englannin kieliluokat 7-9

Puropellon koulu:

Liikuntaluokat 7-9

Vasaramäen koulu:

Liikuntalinja 3-6

Liikuntaluokat 7-9

Lautakunnan päättämien erikoisluokkien lisäksi joissakin kouluissa on vain oman koulun oppilaille tarkoitettuja painotuksia. Tällaisia ovat Ilpoisten 1-6 ja Puropellon 7-9 sekä Wäinö Aaltosen 1-6 ja Luostarivuoren 7-9 koulujen englantipainotteiset luokat, Wäinö Aaltosen koulun mediapainotus 1-6 ja Turun Lyseon 7-9 liikuntaluokka. Ilpoisten koulun englannin kielen painotus ja Wäinö Aaltosen koulun mediapainotus on nykyään tarkoitettu koulun kaikille oppilaille.

Turun perusopetuksen oppilaista keväällä 2015 23,3 % oli painotetuilla tai erikoisluokilla. Joillekin erikoisluokkien oppilaille erikoisluokkakoulu oli samalla myös oman oppilasalueen koulu (37 %:lle erikoisluokkien oppilaista), mutta useimmille se ei ollut lähikoulu, vaan sinne oli hakeuduttu muilta oppilasalueilta. Turku tarjoaa mahdollisuuden erikoisluokalle hakemiseen siten, että hakeutumisikäluokan oppilaille menee erikoisluokkainformaatio tiedoksi ennen hakuprosessia. Kieliluokille ja ruotsin kielikylpyluokille haetaan heti ensimmäiselle luokalle. Musiikki-, matematiikka- liikunta (VAS) ja kuvataideluokat aloittavat 3. luokalta ja liikuntaluokat ja jotkut englannin kielen painotukset sekä latinan linja 7. luokalta.

Seuraavasta taulukosta näkee, miltä oppilasalueilta oppilaat kullekin erikoisluokalle tulevat. Oman oppilasalueen %-luku on korostettu.

Eniten erikoisluokkien oppilaista on oman oppilasalueen oppilaita Vähä-Heikkilän–Topeliuksen ranskan kieliluokilla (63 %) ja Raunistulan matematiikkaluokilla (62 %) sekä Luostarivuoren erikoisluokilla (48 %). Havaittavissa on, että koulun oman oppilasalueen lähellä olevilta oppilasalueilta tulee yleensä paljon oppilaita, jolloin sopiva koulumatka todennäköisesti on ollut osatekijänä hakeutumisessa. Poikkeuksena tästä on ovat Puolalan erikoisluokat ja Puropellon liikuntaluokat, joille oppilaat tulevat muita enemmän ympäri Turkua. Puolala sijaitsee aivan keskustassa hyvien bussiyhteyksien päässä. Puropellon kouluunkin on kohtalaisen hyvät kulkuyhteydet. Hakeutumiseen saattaa vaikuttaa esim. jääkiekon harrastaminen, joka painaa valinnassa koulumatkaa enemmän. Oppilaita tulee Puropeltoon muita alueita enemmän Hepokullan-Teräsrautelan alueelta, joka sijaitsee Impivaaran urheilukeskuksen tuntumassa. Erikoisluokkalaisista vieraskuntalaisia on n.10 %, prosentuaalisesti eniten Puropellossa (42 %) ja Vasaramäessä (22 %). Lukumääräisesti eniten Puolalassa (61 oppilasta).

Oppimistulokset erikoisluokilla ovat hyviä ja toiminta on laadukasta. Valikoidun oppilasaineksen kanssa taitavat opettajat pystyvät toteuttamaan vaativiakin oppisisältöjä ja harjoittamaan erikoistumisaineen taitoja syvällisesti ja korkeatasoisesti. Erikoisluokkakoulut, niiden oppilaat ja huoltajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä erikoisluokkien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kilpailu pääsystä suosituimmille luokille on kova. Vuosittain jää ulkopuolelle useita hakijoita.

Turun Nuorisovaltuusto on käsitellyt erikoisluokkatoimintaa kesäkuussa 2015. Sen edustaja Alvar Euro on toimittanut Turun Nuorisovaltuuston kannanoton erityisluokista luopumiseen.

Liite 1                                  Turun Nuorisovaltuuston kannanotto

Erikoisluokkatyöryhmä:

Syksyllä 2014 koottiin työryhmä kartoittamaan erikoisluokkien ja painotetun opetuksen tilannetta Turun perusopetuksessa. Ryhmään kuuluivat rehtorit Tuomas Nousiainen (PUO), Marianne Ulfstedt (RAU), Taru Pätäri (VÄH), Anne Alho (PUR), Antti Hyssälä (TOP), Henri Littunen (W-A), Matti Palmunen LUOS), Johanna Järvinen (ILP), Jyrki Välimäki (VAS), Anu Tanzi-Albi (TLK) ja palvelualuejohtaja Outi Rinne, pj. Työryhmä laati liitteenä olevan kuvauksen nykytilanteesta. Siitä käyvät ilmi luokkien toiminta, oppilaaksi oton periaatteet, oppilasmäärät ja käytetyt resurssit.

Liite 2                                  Erikoisluokat ja painotettu opetus Turun kaupungin perusopetuksessa 2015

Työryhmä kartoitti myös erikoisluokkatoiminnan etuja ja haittoja 9.10.2014 pidetyssä kokouksessa on kirjattu yhteisesti seuraavat seikat:

Hyviä puolia:

•suosio vanhempien ja oppilaiden keskuudessa

•yhteistyö ja verkostoituminen, esim. urheilujärjestöjen tai suurlähetystön kanssa sekä koulun näiltä saama tuki

•oppilas saa toteuttaa henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteitaan

•motivoituneiden oppilaiden eriyttäminen

•koulun brändi, kaupungista dynaaminen kuva ulospäin, vetovoimatekijä kaupungille, kiinnostusta myös ulkomailla

•erikoisluokkien hyvät oppimistulokset

•kieliluokkien kansainväliset kontaktit ja yhteistyö

•kielitutkintojen suorittamismahdollisuus

•vanhempien aktiivisuus koulutyön tukemisessa

•tietotaidon kehittäminen, esimerkiksi kehittämishankkeet, joihin koulu / henkilöstö osallistuu

•oppilaan kaveripiiri ja elinympäristö laajenee

•normeeratut, yhdenmukaiset valintaprosessit virallisille erikoisluokille

•rekisteröityjen yhdistysten antama tuki erikoisluokille

Haittapuolia:

•erityisesti niukan taloustilanteen aikana erikoisluokat käyttävät runsaasti resurssia

•opetus on kalliimpaa mm. natiiviopettajien, opettajien kaksoispätevyyden ja TVA-korvausten takia

•niissä erikoisluokissa, joissa on vähän oppilaita, kustannukset tulevat muihin nähden kalliiksi

•vain osa kouluista saa lisäresurssia erikoisluokkien toteuttamiseen

•epätietoisuus esimerkiksi mediapainotuksen jatkumisesta tulevien laitekustannusten takia

•kieliluokkaoppilaiden väheneminen yläkouluikäisissä, jolloin jatkumo ei välttämättä toteudu

•kieliluokilta oppilaita siirretään oppimisvaikeuksien takia tavallisiin luokkiin

•linjajako hankaloittaa opetusryhmien muodostamista ja joustavuutta koulun sisällä

•rinnakkaisluokkien välinen epätasa-arvo erikoisluokkien ja tavallisten luokkien välillä erityisesti pienissä kouluissa

•pääsykoejärjestelmä tuottaa pettymyksiä

•pettyneiden huoltajien valitusprosessit lisäävät byrokratiaa

•eriarvoistava vaikutus

•köyhdyttää lähiökoulujen oppilasainesta, kun parhaat oppilaat siirtyvät erikoisluokille muihin kouluihin

•kaikkien perheiden edellytykset hakea erikoisluokille ja järjestää tarvittava tuki (esim. kuljetus) erikoisluokilla opiskeleville eivät toteudu yhdenvertaisesti

•oppilaan kontakti asuinympäristön ikätovereihin saattaa jäädä vähäiseksi, jos hän ei opiskele lähikoulussaan

•valintamenettelyt ovat eritasoisia eri kouluissa

•hankaloittaa henkilöstön rekrytointia

•epävarmuus rekisteröityjen yhdistysten erikoisluokille antaman tuen jatkuvuudesta

Strategisia ja opetussuunnitelmallisia linjauksia sekä tutkimustuloksia

Turun kaupunginvaltuuston 23.6.2014 § 110 hyväksymään Turku-strategiaan on osioon Osaava ja oppiva kaupunkilainen kirjattu kohtaan 2.2.6.: Palveluverkkoja tulee varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tarkastella lähipalveluperiaatteella ja kohtaan 2.2.8. Perusopetuksessa noudatetaan lähikouluperiaatetta. Lähikouluperiaate on mainittu myös hyväksytyssä operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa vuodelle 2015.

Vuonna 2014 annetuissa opetussuunnitelman perusteissa, jotka astuvat voimaan 1.8.2016, linjataan perusopetuksen tehtävää seuraavasti:

•Luku 3.1 Perusopetuksen tehtävä: Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

•Luku 3.1. Perusopetuksen tehtävä: Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa.

•Luku 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet: Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Painotetusta opetuksesta todetaan perusteissa ainoastaan seuraavaa:

•Luku 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi:

Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta

tai toteuttaa kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa

tai kielessä yleensä korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut

tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksikielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä

suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä.

Tutkimuksia:

Jotkut yliopistotutkijat (esim. Piia Seppänen, Risto Rinne ja Hannu Simola) ovat kritisoineet painotettua opetusta elitismistä ja siitä, että se ruokkii ns. koulushoppailua ja lisää turhaa huolta siitä, että tavallinen ei lapselle riitä. Tutkimusten mukaan painotetuille luokille päätyy muita useammin hyvin koulussa menestyneitä korkeakoulutettujen ja varakkaiden vanhempien lapsia. Muille luokille jää suhteessa enemmän heikommin koulussa menestyviä ja alempien sosiaaliryhmien lapsia. Omien kiinnostusten mukainen opetus on tutkijoiden mukaan positiivinen seikka, mutta jos sitä tarjotaan suljetusti vain tietylle ryhmälle ja siihen pääsy riippuu perheen aktiivisuudesta ja lapsen taitavuudesta, on kyse eriarvoisuudesta. Tutkijoiden mukaan pääsykokeet ruokkivat lasten arvottamista heidän lahjakkuutensa ja harrastuneisuutensa perusteella. Esimerkiksi liikuntaluokille pääsevät ne, jotka harrastavat liikuntaa paljon, eivät ne, joiden olisi hyvä liikkua enemmän. Tutkimusten mukaan painotettua opetusta on Suomen suurista kaupungeista eniten Turussa. (Tutkimusprojekti Vanhemmat ja kouluvalinta, Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa 2009 - 2012 Joht. prof. Hannu Simola Helsingin yliopistosta ja prof. Risto Rinne Turun yliopistosta.)

Seuraavista linkeistä avautuu aiheesta kirjoitettuja uutis- ja lehtiartikkeleita:

http://yle.fi/uutiset/koulutetut_vanhemmat_saavat_lapsensa_erikoisluokille/6269662

http://www.acadsci.fi/akatemiaklubi/2010_2011/akatemiaklubi_seppanen.pdf

http://www.iltalehti.fi/perhe/2014081118565221_pr.shtml

Kouluvalintaa koskevat tutkimukset on koottu teokseen Piia Seppänen, Mira Kalalahti, Risto Rinne & Hannu Simola (toim.) Lohkoutuva peruskoulu – Perheiden kouluvalinnat ja koulutuspolitiikka. Teoksen julkistamistilaisuus oli 16.9.2015.

Erikoisluokkatoiminnan hinta

•Erikoisluokalla opiskeleville ei enää anneta kuljetusetua eri perusteilla kuin muille oppilaille, vaan heitä koskevat normaalit Turun kaupungin linjaamat koulumatkaetuudet. Kaupungille ei koidu lisäkustannuksia koulumatkoista, sen sijaan huoltajille kylläkin.

•Koulukohtaista budjetointia tehtäessä koulut ovat saaneet lisäresurssina 37 vuosiviikkotuntia syntyperäisten opettajien palkkaamiseen kieliluokille.

•Suomalais-venäläisillä luokilla on erillinen lisäresurssi suomen kielen ja venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen.

•Puolalan musiikkiluokat saavat 31 vuosiviikkotuntia lisäresurssia, jota on käytetty esim. kuoro- ja orkesteritoimintaan ja luokkien suuremman tuntimäärän kattamiseen. Lisäksi niille on budjetoitu 12 112 €:n erillistä vuotuista määräraha, jota on käytetty soitinmenoihin ja nuottien hankintaan. Tämä lisäresurssi pohjautuu siihen, että musiikkiluokkien soitonopetukseen käytetty rahoitus haluttiin 1.1.2010 alkaen suunnata toisin.

•Koulujensa tavallisten luokkien oppilaisiin verrattuna erikoisluokkien oppilaat ovat saaneet koulujensa opetussuunnitelmien mukaisesti yhteensä 32 tuntia muita enemmän opetusta joka viikko. Jotkut erikoisluokat ovat tulleet toimeen samalla tuntimäärällä kuin koulunsa muutkin luokat, mutta toisten erikoisluokkien oppilaat saavat 6-7 vuosiviikkotuntia rinnakkaisluokkalaisia enemmän opetusta perusopetuksensa aikana. Koulukohtaiset erot selviävät liitteestä 1.

Lisätunnit: natiiviopetus 37 vvh (74 000 €), muut lisätunnit 45 vvh (90 000 €), yht. 164 000 €.

•Kieliluokkien vieraalla kielellä opettavat opettajat saavat vaativuuslisää (TVA) palkkauksessaan.

7-14 tuntia viikossa opettavat (52 opettajaa) 117,49 €/kk ja yli 15 tuntia viikossa opettavat (33 kpl)

139,77 €/kk. Palkkasumma kuukaudessa on 10722 €, mikä tekee vuodessa noin 129 000 €.

•Ranskan kielitutkinnon (DELF) kokeen pitämisestä tulee opettajille lisäpalkkauskustannuksia kokeen koordinoinnista, valvonnasta ja arvioinnista 89 h, 2490 €

•Kieliluokille ja matematiikkaluokille pyrkivien testaamisesta maksetaan ulkopuolisille tahoille 9300 € vuodessa. Lisäksi koulun omat opettajat osallistuvat testauksiin lisämaksullisella ajalla 51 h, 1430 €.

Yhteenlaskettuna kaikki em. tuntilisät ja muut maksut tekevät 306 000 €/vuosi.

Liikuntaluokkien valmennuskustannuksiin osallistuvat koulujen lisäksi Turun seudun urheiluakatemia ja urheiluseurat. Kustannuksia aiheutuu jonkin verran kuljetuksista ja liikuntapaikkamaksuista. Ranskan instituutti osallistuu pieneltä osalta ranskankielisen opettajan palkkaukseen. Erikoisluokkien vanhempainyhdistykset tukevat toimintaa rahallisesti. Matkoihin ja projekteihin saadaan ulkopuolista hankerahoitusta tai kansainväliseen toimintaan varattua kaupungin kansainvälisyysrahoitusta.

Erikoisluokilla Turussa käy 160 vieraskuntalaista oppilasta. He tuovat Turulle mukanaan kotikuntakorvauksena alakouluikäisten osalta 6.226,31 €/oppilas ja yläkouluikäisten osalta 9.961,94 €/oppilas. Tästä vähennetään kunkin erikoisluokkakoulun oppilaskohtainen hinta. Turulle kertyy vieraskuntalaisista voittoa n. 112 700 € vuodessa.

Erikoisluokkien vaikutus kouluverkkoon

Oppilaat tulevat erikoisluokille eri puolilta kaupunkia. On vaikea arvioida, miten moni heistä olisi mahtunut oman oppilasalueensa olemassa olevaan luokkaan ilman lisäpalkkauksen tarvetta. Näin olisi todennäköisesti käynyt useiden kohdalla. Jos vuosiluokkien 1-6 erikoisluokkalaiset menisivät omaan lähikouluunsa, kunkin koululuokan oppilasmäärä nousisi keskimäärin 2,2 oppilaalla vaihteluvälin ollessa 0,3:sta 6,3:een. Kolmella oppilasalueella luokkakoko kasvaisi yli kolmella oppilaalla luokkaa kohden. Jos kullekin kolmelle oppilasalueelle kahteen alakouluun palkattaisiin neljälle luokka-asteelle uusi luokanopettaja (yht. 24 opettajaa), olisi lisätuntimäärä 576 vuosiviikkotuntia, mikä tekisi vuodessa 1 152 000 €. Erikoisluokilla alakouluissa toimii 37 luokanopettajaa, jotka työskentelevät 888 vuosiviikkotuntia, joista syntyy 1 776 000 €:n vuosittaiset kustannukset. Erotus on 624 000 euroa vuodessa. Edellä oleva laskelma on hypoteettinen, mutta antaa osviittaa siitä, miten erikoisluokat vaikuttavat alakouluihin.

Yläkouluissa oppilasmäärät ovat kasvaneet erikoisluokkien vuoksi etenkin Vasaramäessä, Puropellossa, Raunistulassa ja Puolalassa. Erikoisluokkien toiminnassa resurssia kuluu normaalia enemmän siihen, että oppilaita ei voi aina ryhmitellä koulun sisällä rinnakkaisluokkien kesken joustavasti. Kieliluokilla opetusryhmiä ei voida muodostaa yli kielirajojen optimaalisen ryhmäkoon saamiseksi, kun opetuskieli on muu kuin suomi. Kieliluokilta tapahtuu usein oppilaskatoa yläkouluun siirryttäessä, jolloin luokkakoko voi olla hyvinkin pieni, mikä vaatii poikkeuksellisen paljon resurssia.

Yhteenvetona edellisestä voidaan todeta, että perusopetukseen olisi tarvinnut palkata vähemmän opettajia, mikäli kaikki oppilaat olisivat menneet lähikouluihinsa erikoisluokkien asemesta.

Mikäli erikoisluokkiin tehdään opetussuunnitelmaa suurempia muutoksia tulevaisuudessa, ne on hyvä tehdä vähitellen alkaen alimmista luokista. Tällöin muutos koskee vain uusia oppilaita eikä aiheuta nopeaa tarvetta opettajien siirroille tai koulujen tilaratkaisuille.

Tuntijako

Uuden opetussuunnitelman mukaisessa tuntijakopäätöksessä, jonka kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto teki 28.1.2015 § 3, todettiin: kouluilla ei ole tämän päätöksen perusteella lupaa lisätä vuosiluokittaisia tuntimääriään muutoin kuin A2- kielen vuoksi ja A2-kielen ja B2-kielen samanaikaisuuden vuoksi. Esittelijä lisäsi tähän: Poikkeuksia voidaan tehdä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa vain perustelluista syistä. Onko erikoisluokka tällainen perusteltu syy? Jos näin katsotaan, missä rajoissa erikoisluokkien lisätuntien tulisi pysyä?

Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden käyttää sekä taide- ja taitoaineiden valinnaistunteja että valinnaisia aineita painotetun opetuksen pysyvinä tunteina. Opetussuunnitelman luvuissa 12.1. ja 12.2 linjataan seuraavasti:

•Taide- ja taitoaineiden valinnaisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja (11 kpl valtakunnallisessa tuntijaossa) voidaan käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen, mikäli paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan joitakin taide- ja taitoaineita tai niistä muodostettua oppiainekokonaisuutta.

•Valinnaisten aineiden yhteenlaskettu määrä on vähintään 9 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9. Valinnaisena aineena voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Valinnaisiin aineisiin osoitettuja vuosiviikkotunteja voidaan tarvittaessa käyttää painotetun opetuksen järjestämiseen.

Valtioneuvoston asetuksen mukainen tuntijako siis tarjoaa mahdollisuuden painottaa opetusta tuntimääriä ylittämättä. Liitteessä 3 on esimerkinomainen laskelma siitä, miten on mahdollista painottaa opetusta valtakunnallisen tuntijaon pohjalta siten, että käytetään nekin taide- ja taitoaineiden valinnaistunnit hyväksi, jotka jaosto aiemmassa päätöksessään sijoitti kaikille yhteisiksi tunneiksi (4 h käsityöhön ja 1 h liikuntaan). Jaosto voi yksittäisten erikoisluokkakoulujen osalta linjata nämä tunnit valtakunnallista normia rikkomatta uudelleen. Näin saataisiin esimerkiksi matematiikkaluokille 32 matematiikkatunnin asemesta 38 vuosiviikkotuntia, musiikkiluokille 8 musiikkitunnin asemesta 23 vuosiviikkotuntia, kuvataideluokille 9 kuvataidetunnin asemesta 23 vuosiviikkotuntia sekä alakoulun liikuntalinjalle 14 liikuntatunnin asemesta 19 vuosiviikkotuntia ja yläkoulun liikuntaluokille 7 liikuntatunnin asemesta 13 vuosiviikkotuntia (tai jopa ylikin).

Liite 3                                  Esimerkkilaskelma painotetun opetuksen tuntijakomahdollisuuksista

Kuvataide esimerkiksi on aine, jossa voidaan muodostaa oppiainekokonaisuuksia yhdessä käsityön kanssa. Muotoilu on taideilmaisua ja jokainen käsityötuote vaatii myös visuaalisen toteutuksensa. Näin käsityön pienempää tuntimäärä voitaisiin kompensoida monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa opetussuunnitelman mukaisesti.

Painotettuihin aineisiin voidaan lisäksi käyttää kerhotunteja, jos koulun tuntikehys antaa siihen mahdollisuuden. Näin ollen painotettu opetus ei itsessään vaadi lisäresursointia. Lisätunteja tulee väistämättä kuitenkin sitä kautta, että erikoisluokkien valinnaisainekiintiö on jo lähes kokonaan käytetty painotettuun opetukseen ja jos oppilas on valinnut A2-kielen tai B2-kielen, pitää nämä useissa tapauksissa järjestää lisätunteina.

Linjattavaa

Opetussuunnitelmauudistus on virstanpylväs, jossa on syytä sekä kouluissa että päättäjätasolla käydä arvokeskustelua ja linjata, millaisia muutoksia nykyiseen toimintamalliin tarvitaan. Näin koulujen opetussuunnitelmat voivat kulkea linjassa strategisten tavoitteiden ja poliittisten päättäjien tahdon kanssa. Tärkeitä kysymyksiä ovat:

•Miten Turun perusopetuksessa otetaan huomioon lähikouluperiaate?

•Jatketaanko erikoisluokkatoimintaa nykyisessä laajuudessaan ja muodossaan?

Opetussuunnitelman mukaan perusopetuksen koulujen tulee huolehtia siitä, että kaikkia oppilaita kannustetaan etenemään tavoitteidensa ja kykyjensä ylärajoille omia vahvuuksiaan hyödyntäen riippumatta siitä, missä opetusryhmässä hän opiskelee tai mitä koulua hän käy. Oppilaat osallistuvat yhä enemmän oman opiskelunsa suunnitteluun. He asettavat tavoitteita kiinnostuksensa mukaisesti edeten taidoissa ja oppiaineissa mahdollisimman hyviin suorituksiin. Perusopetuksen arvopohjan mukaisesti kaikkien oppilaiden oikeutta hyviin saavutuksiin tulee kunnioittaa tasapuolisesti.

Perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne 18.8.2015:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto päättää, että

1. Koulujen tulee suunnitella uuden opetussuunnitelmakauden toimintaansa siten, että ne ottavat huomioon koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen ja lähikouluperiaatteen keskeisinä perustuslaillisina, opetussuunnitelmallisina ja strategisina toimintaperiaatteina.

2. Erikoisluokalla ei oppilailla tule lähtökohtaisesti 1.8.2016 alkaen olla enempää opetusta viikossa kuin muillakaan luokilla. Painotustunnit otetaan ensisijaisesti valtakunnallisten perusteiden taide- ja taitoaineiden valinnaisista vuosiviikkotunneista ja valinnaisainetunneista. Jaosto voi koulukohtaisella päätöksellään muuttaa myös yhteisiksi aineiksi päättämiensä taide- ja taitoaineiden valinnaistuntien sijoittamisesta toisin. Jaoston linjaus, että tuntimäärän 222 voi yksittäinen koulu ylittää vain erityisestä perustellusta syystä, on edelleen voimassa.

3. Kieliluokkatoiminta ja kielikylpyopetus monipuolistavat kieliohjelmaa ja syventävät kielitaitoa. Toimintaa jatketaan 1.8.2016 alkavana opetussuunnitelmakautena edelleen. Syntyperäiset opettajat jatkavat toimintaansa niin että natiiviopetusta on 1 h /vko/luokka-aste englannin, ranskan, saksan kieliluokilla ja suomalais-venäläisillä luokilla. Tämä budjetoidaan erikseen niiltä osin kuin jokin muu taho ei ao. tunteja kustanna. Kielikylpyluokilla vastaava erikseen resursoitava tuntimäärä käytetään oppilaiden kielelliseen tukemiseen suomen kielessä, koska opetus on CLIL-luokkia enemmän kohdekielistä. Suomalais-venäläisten luokkien oppilaista osa puhuu äidinkielenään venäjää ja opetus on suurelta osalta venäjänkielistä. Näille luokille resursoidaan 1vvh/luokka-aste monipuoliseen kielitukeen. Em. tuntien sisällön koulu kuvaa omassa opetussuunnitelmassaan. Kielialueiden kulttuuriin voidaan tutustua myös valinnaisaineopintoina ja monialaisina oppimiskokonaisuksina. Samanaikaisesti oppilaiden kielitaitoa ja kielitietoisuutta tulee kehittää kaikissa kouluissa järjestämällä vieraskielisiä opetustuokioita ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia muun opetuksen yhteydessä.

4. Musiikkiluokkatoimintaa Puolalan koulussa jatketaan 1.8.2016 alkavalla opetussuunnitelmakaudella niin, että musiikkikerho- ja kuorotoimintaan budjetoidaan erikseen 28 vuosiviikkotuntia vastaava summa. Materiaalitukea soittimiin ja niiden huoltoon, nuotteihin ym. maksetaan 10 000 €/vuosi. Muita erikoislisiä ei makseta. Samanaikaisesti kaikki koulut kiinnittävät huomiota korkeatasoisiin mahdollisuuksiin kannustaa oppilaitaan musiikin opiskeluun ja harrastamiseen.