Perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne:

Aiemmat päätökset

Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto päätti 28.1. § 3 perusopetuksen tuntijaosta. Tuntijako määrittää oppilaan saaman opetuksen määrän kussakin oppiaineessa eri vuosiluokilla. Oppilaan vuosiluokkien 1-9 aikana yhteensä saaman opetuksen määräksi on päätetty 222 vuosiviikkotuntia, mikä on asetuksen sallima minimi. Tuntijakopäätöksessä todettiin, että poikkeuksia voidaan tehdä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa vain perustelluista syistä.

Päätöstä täydennettiin 29.4. § 18, jolloin tarkennettiin vuosiluokkien 7-9 tuntijakoa. Tässä päätöksessä A2- ja B2-kieliä koskevaksi linjaukseksi jäi, että oppilas opiskelee vapaaehtoista A2-kieltä valinnaisainetunneilla. Vuosiluokilla 4-6 sitä opiskellaan osittain tuntijaon ylittävänä aineena, koska vuosiluokilla on vain yksi valinnaisainetunti kullakin. 7. luokalla A2-kieltä opiskellaan kokonaan tuntijaon ylittävänä aineena. Vuosiluokilla 8 ja 9 valinnaisainetunnit riittävät A2-kielen tunteihin. Poikkeuksena edelliseen on A2-ruotsi, jota opiskellaan vuosiluokilla 6 ja 7 B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena ja vuosiluokilla 8 ja 9 osittain B1 kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena, osittain valinnaisaineena. B2-kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Mikäli oppilas valitsee A2-kielen lisäksi B2-kielen, tuntijako tulee ylittää, jos luokka-asteen valinnaisainetunnit eivät riitä molempien kielten tuntimäärän kattamiseen. Tämä tuntijakopäätös on edelleen voimassa ja sitä aletaan soveltaa 1.8.2016, ellei sitä muuteta tämän esityksen perusteella.

Jaosto on lisäksi käsitellyt erikoisluokkatoimintaa 27.1.2016 § 4. Tällöin se päätti, että erikoisluokalla ei oppilailla tule lähtökohtaisesti 1.8.2016 alkaen olla enempää opetusta viikossa kuin muillakaan luokilla. Päätöksen mukaan painotustunnit otetaan ensisijaisesti tuntijakoasetuksen mukaisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista ja valinnaisainetunneista. Jaosto voi koulukohtaisella päätöksellään muuttaa myös yhteisiksi aineiksi päättämiensä taide- ja taitoaineiden valinnaistuntien käytöstä toisin. Päätöksessä linjattiin kieliluokkien natiiviopetukseen ja kielikylpyluokkien ja suomen kielen vahvistamiseen tarvitsemaa tuntimäärää sekä musiikkiluokkien kerho- ja kuorotoimintaan sekä soittimiin ja nuotteihin tarvitsemaa lisäresurssia. Kasvatus- ja opetuslautakunta käytti 27.1.2016 tehtyyn erikoisluokkapäätökseen otto-oikeutta ja asia käsiteltiin uudelleen 17.2.2016 lautakunnassa. Tällöin erikoisluokkapäätös kumottiin.

Koulujen tuntijakoesityksiä:

Uuden lukuvuoden suunnittelu on alkamassa. Lisäksi koulujen tulee kevään aikana kuvata opetussuunnitelmiinsa kaupungin yhteisestä tuntijaosta poikkeavien aineiden tavoitteet ja sisältö. Kouluilla pitää olla selvillä kaupungin tuntijako ja ne periaatteet, joiden puitteissa ne voivat esittää poikkeamisia kaupungin yhteiseen tuntijakoon. Koulukohtaisista opetussuunnitelmista on tarkoitus päättää toukokuussa 2016.

Koulut ovat lähettäneet esityksiä, joissa ne anovat varsin huomattaviakin lisäyksiä yhteisesti päätettyyn tuntijakoon 222 (josta alakoulun osuus on 134). Seuraavassa on kooste saapuneista esityksistä:

Keskitetyt pienluokat ovat lähettäneet yhteisesityksen, jossa ehdotetaan, että niiden nykyinen tuntijako pidetään voimassa. Esityksessä mainitaan seuraavat koulut:

Hannunniitun koulu (140 -148, vuosiluokat 1-6)

Katariinan koulu (234)

Kiinamyllyn koulu (ei yhtenäistä tuntijakoa, vaan oppilaan oman koulun tuntijako on käytössä)

Luolavuoren koulu (232)

Mikaelin koulu (234)

Samppalinnan koulu (230)

Sirkkalabackenin koulu (232, ruotsinkielinen koulu, jonka tuntijaosta päättää ruotsinkielinen jaosto).

Mukana ei ole Nummenpakan koulun keskitettyjä pienluokkia, joille Hannunnitun koulun 6.-luokkalaiset jatkavat yläkouluun. Keskitettyjen luokkien esitys merkitsisi 8-14 vuosiviikkotunnin koulukohtaista ylitystä minimituntijakoon 222:een.

Yhteisenä perustelunaan koulut esittävät seuraavaa: ”Lapset ja oppilaat vaativan erityisen tuen tarpeesta johtuen tarvitsevat oppimisvalmiuksiensa kehittämi­seen, kuntouttamiseen ja niiden lisäämiseen sekä kasvu- ja oppimisprosesseihin kokonaisvaltaista kas­vun ja kehityksen turvaavaa monenlaista tukea, oppilashuollollisia toimenpiteitä ja runsaasti aikaa. Näistä syistä johtuen keskitetyn palvelun koulujen ja luokkien tuntijaon tulee olla minimituntimäärää korkeampi. Tämä tarkoittaa paljon harjoitteita ja lisäaikaa, jolloin oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset tavoitteet ja sisällöt pääsääntöisesti pysyvät samoina.”

Topeliuksen koulu: Topeliuksen koulussa voi B2-kielenä opiskella vuosiluokilla 7-9 latinaa 2 vuosiviikkotuntia / vuosiluokka. Nykyisen tuntijakopäätöksen (29.4.2015) mukaan latinan kielen opiskelu vie oppilaalta mahdollisuuden valita kahden vuosiviikkotunnin verran muita valinnaisia aineita vuosiluokilla 8-9. Tämä voi vaikuttaa heikentävästi kielen valintaan, ja mahdollisesti tulevaisuudessa latinan opiskelua ei voida pienten ryhmien vuoksi enää toteuttaa Topeliuksen koulussa. Esitän muutosta 29.4.2015 hyväksyttyyn tuntijakoon siten, että latinan opiskelu voisi tapahtua koulun harkinnan mukaan joko a) kokonaan tuntijaon ylittävänä aineena tai b) vaihtoehtoisesti siten, että oppilaalle jäisi kaksi vuosiviikkotuntia valinnaisia aineita luokilla 8 ja 9.

Puolalan koulu:

Englannin kieliluokat

Vuosiluokat 1-6 noudattavat Turun kaupungin yleistä tuntijakoa. Vuosiluokilla 7-9 yksi äidinkielen ja kirjallisuuden tunti käytetään englannin kielen opetukseen. Tunti on sijoitettu 8. luokalle, jolloin oppilaat toteuttavat monialaisen oppimiskokonaisuuden eurooppalaisen yhteistyökumppanin kanssa (projektityö ja oppilasvaihto). Lisäksi kaksi valinnaisten aineiden tuntia käytetään painotettuun englannin kielen opetukseen. Englannin kielen natiiviopetus järjestetään vuosiluokasta riippuen samanaikaisopetuksena, jakotuntina tai tuntijaon ylittävänä tuntina.

Saksan kieliluokat

Saksan kieliluokilla noudatetaan Turun kaupungin yleistä tuntijakoa. Vuosiluokilla 1-6 annetaan CLIL-opetusta. Vuosiluokilla 7-9 oppilaat voidaan ryhmitellä sekaisin koulun muiden linjojen kanssa. Vuosiluokilla 7-9 valinnaisten aineiden tunteja käytetään saksan kielen ja kulttuurin opettamiseen. Oppilaat toteuttavat monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja valmistautuvat Saksan valtion kielitutkintoon. Saksan kielen natiiviopetus voi olla samanaikaisopetusta tai tuntijaon minimin ylittävä tunti.

Suomalais-venäläiset luokat

Suomalais-venäläisillä luokilla noudatetaan Turun kaupungin yleistä tuntijakoa. Vuosiluokilla 7-9 oppilaat voidaan ryhmitellä sekaisin koulun muiden linjojen kanssa. Vuosiluokilla 7-9 valinnaisten aineiden tunteja käytetään venäjän kielen ja kulttuurin opettamiseen. Oppilaat toteuttavat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Venäjän kielen natiiviopetus voi olla samanaikaisopetusta tai tuntijaon minimin ylittävä tunti.

Musiikkiluokat

Vuosiluokilla 1-6 musiikkia opetetaan 4 vuosiviikkotuntia ja 7-9 luokilla 3 vuosiviikkotuntia. Musiikin opetukseen käytetään taito- ja taideaineiden valinnaisia tunteja sekä muita valinnaisten aineiden tunteja. Vuosiluokilla 4-6 oppilaan minimituntimäärä ylittyy kahdella vuosiviikkotunnilla ja vuosiluokalla 7 yhdellä vuosiviikkotunnilla. Ylitys yhteensä 7 vvh.

Raunistulan koulu anoo yhtä lisätuntia 3. matematiikkaluokan opetukseen.

Wäinö Aaltosen koulu haluaa korostaa kuvataidetta koulun profiilissa, kuten Wäinö Aaltosen perinne edellyttää. Tästä syystä koulu esittää kuvataiteeseen lisätunnit vuosiluokille 4 – 5.

Pääskyvuoren koulussa on perinteisesti painotettu tanssin opetusta, johon koulu haluaisi lisätunnin.

Liite 1                                   Kooste koulujen anomuksista

Uusi linjaus kaupungin tuntijakoon

Tuntijako määrää, montako oppituntia oppilaalla on kullakin vuosiluokalla kussakin aineessa viikon aikana. Eri vuosiluokkien yhteenlaskettu viikkotuntimäärä ilmoittaa, montako vuosiviikkotuntia oppilas saa opetusta perusopetuksensa aikana. Asetuksen mukaan minimituntimäärä, joka oppilaalla voi olla yhteensä perusopetuksen aikana, on 222 vuosiviikkotuntia.

Sama minimituntimäärä 222 on 2004 käyttöön otetussa vielä tämän kevään voimassa olevassa opetussuunnitelmassa. Vuonna 2004 Turku salli koulujen ottaa käyttöön isompia tuntimääriä oman valintansa mukaan. Tästä seurasi, että tuntimäärät vaihtelevat niin, että oppilaan perusopetuksen aikana saaman opetuksen minimituntimäärä ylittyy koulusta riippuen 0-16 vuosiviikkotunnilla.

Vuonna 2004 päätettiin myös, että A2-kielet tulevat oppilaan normaalin tuntimäärän lisäksi (2 vvh/luokka-aste luokilla 4-9). Yläkoulussa A2-kieli voi koulukohtaisesti olla myös valinnaisaineen asemesta. B2-kielet sen sijaan otetaan aina valinnaisainekiintiöstä. Valinnaisainekiintiö on vanhassa opetussuunnitelmassa 13 h viikossa, tulevassa opetussuunnitelmassa 9 h viikossa.

Tammikuussa 2015 tehty päätös uudeksi tuntijaoksi 1.8.2016 alkaen merkitsisi kustannussäästöä opetuksesta nykyiseen verrattuna noin 750 000 €/vuosi siten, että ne koulut, joilla on ollut lisätty tuntijako, luopuvat lisäyksestä ja osa säästöstä tulee alakoulun A2-kielen ottamisesta valinnaisainekiintiöstä. Säästö saavutettaisiin 4 vuoden siirtymäaikana. Tiukka talous ja pitkään jatkuneet säästöpaineet ovat taustalla siinä, että alun perin päädyttiin pienimpään mahdolliseen tuntimäärän ja opetukselliseen panostukseen. Laissa, asetuksessa tai opetussuunnitelman perusteissa ei ole kuitenkaan määritelty, paljonko opetusta tulisi antaa, kunhan minimi täyttyy eikä ylitetä oppilaan sallittua koulupäivän pituutta 7h (alkuopetuksessa 5h). Useat kunnat ovat päätyneet lisäämään joitakin tunteja asetuksen minimiin.

Turun ja sivistystoimialan strategisena linjauksena on laadukas perusopetus. Se voisi merkitä esim., että laatuun satsataan antamalla oppilaalle minimiä enemmän opetusta viikossa. Turussa tämä olisi mahdollista siten, että aiemmat koulujen tuntijaon ylittävät lisätunnit jaettaisiin tasan kaikkien koulujen kesken. Tällöin kaikkia oppilaita kohdeltaisiin tasapuolisesti. Kouluille olisi syytä antaa mahdollisuus jonkin verran kohdentaa opetusta myös omiin painotuksiinsa. Jos A2-kielet edelleen otettaisiin tuntijaon ulkopuolelta, jäisi oppilaille enemmän valinnaisuutta. Jo nyt, kun valinnaisainevalintoja ensi lukuvuodeksi on tehty, on kouluilta tullut palautetta siitä, että alakoulun aikana A2-kielen valinneet eivät saa yhtään valinnaisainetuntia. Tämän pelätään vähentävän vapaaehtoisen A2-kielen valintaa.

Edellä kuvattu tuntijaon tasaaminen olisi kustannusneutraali toimenpide. Opetukseen suunnatut menot eivät lisääntyisi eivätkä vähenisi, vaan opetusta annettaisiin yhteensä sama määrä kuin aiemminkin. Ero aiempaan on siinä, että oppilailla olisi perusopetuksensa aikana tasapuolisesti sama määrä opetusta koulusta riippumatta.

Oheisessa laskelmassa on laskettu, paljonko tällä hetkellä annetaan tunteina opetusta yli minimituntimäärän, kun otetaan huomioon johtokunnan aikanaan kullekin koululle vahvistama tuntijako ja kunkin koulun jokaisen vuosiluokan rinnakkaisluokkien määrä.

Liite 2                                  Laskelma minimituntimäärän ylittävistä tunneista

Liitteestä käy ilmi, että kouluilla on yhteensä kullakin vuosiluokalla keskimäärin 70 luokkaa. Minimituntimäärän ylittäviä tunteja on 278,3. Jos tämä luku jaetaan yhden luokka-asteen luokkien määrällä 70, saadaan tulokseksi, että tämänhetkisellä ylitystuntimäärällä saataisiin 4 luokka-asteelle lisätunti kaikissa kouluissa.

Koska useilla kouluilla on halua päätetyn tuntimäärän huomattavaan lisäämiseen perustellen minimimäärän ylitystä joko painotusten tai oppilaiden erityisen tuen tarpeilla, on syytä tarkastella aiemmin tehtyä tuntijakopäätöstä uudelleen.

Opetussuunnitelmatyön tuntijakotyöryhmä (rehtorit Alho, Kluuskeri, Littunen, Rusi, Ulfstedt ja Tulla) kokoontui 9.2.2016 tavoitteenaan linjata muutosehdotus tuntijakoesitykseen. Työryhmä päätyi esittämään, että

1.Vapaaehtoiset A2-kielet ovat jatkossakin alakoulussa yhteisen tuntijaon ylittäviä, jolloin ko. kieltä opiskeleva oppilas voi muiden tavoin valita valinnaisaineita alakoulun aikana. Yläkouluissa A2-kielen opetukseen voidaan käyttää valinnaisainetunteja sen lisäksi että kieli voi vaihtoehtoisesti olla myös tuntijaon ylittävä. A2-ruotsi korvaa B1-ruotsin niiltä osin kuin B1-ruotsin tunnit siihen riittävät. Sen sijaan 8. luokalta alkava B2-kieli otetaan valinnaisainekiintiöstä. Tämä toimintatapa lisää osaltaan kouluviihtyvyyttä, koska oppilailla on laajempi mahdollisuus oman harrastuneisuuden mukaisiin valinnaisaineisiin. On myös huomattava, että valinnaisaineiden perusopetuksen aikainen kokonaismäärä väheni uuden tuntijakoasetuksen myötä 13:sta 9:ään. Jos A2-kielen valitseminen on vaihtoehtona valinnaisainevalinnoille, on pelättävissä, että kieliryhmiä ei saada syntymään, mikä on ristiriidassa kielitaidon monipuolistamisen tavoitteen kanssa.

2.Koulujen yhteiseen tuntijakoon 222 lisätään oppitunteja niin, että lisäys vastaa tällä hetkellä tuntijaon ylittävää tuntimäärää jaettuna koulujen kesken aiempaa tasaisemmin. Tuntijakotyöryhmän linjaus tuntien määrästä ja suuntaamisesta oli seuraava:

•Lisätään alakouluille 2 h alkuopetuksen äidinkieleen ja kirjallisuuteen, jolloin sekä 1. että 2. luokilla oppilailla on 19:n sijasta 20 viikkotuntia. Perustelut ovat seuraavat: Äidinkielessä voidaan lisätunnin avulla paremmin ottaa huomioon oppilaiden eritahtinen eteneminen ja mahdolliset kielelliset haasteet. Laaja-alaisissa oppimiskokonaisuuksissa äidinkieli on useimmiten mukana, jolloin lisätunti antaa mahdollisuuden oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen. Niihin voidaan liittää sosiaalisten taitojen ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä, joita usein toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla ja joihin jotkut koulut haluavat lisätunteja (Bright Start, Turvataito, KiVa-koulu, Lions Quest). Äidinkielen ja kirjalisuuden lisätunti tukee myös kielikylpyluokkien ja suomalais-venäläisten luokkien tarvetta suomen kielen vahvistamiseen sekä vieraskielisten oppilaiden mahdollisuutta oppia suomen kieltä. Äidinkieli on laaja oppiaine, jossa harjoitellaan mm. kirjallisuuden käyttöä, luovuutta, ilmaisutaitoa, vuorovaikutusta, mediakriittisyyttä ja monilukutaitoa. Lisäpanostus sujuvaan luku- ja kirjoitustaitoon ja hyviin opiskelutaitoihin luo pohjaa tulevalle oppimiselle.

•Lisätään yläkouluille yksi tunti 8. luokalle B1-ruotsin kieleen, koska sekä 8. että 9.luokalla on uudessa tuntijaossa vain yksi viikkotunti ruotsia. Työryhmä piti tätä tehokkaan oppimisen kannalta liian vähäisenä määränä.

•Edellä mainittujen äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja ruotsin kieleen suunnattujentuntien tuntien lisäksi koulu voi käyttää 1h (alakoulu) + 1 h (yläkoulu) omiin perusteltuihin pedagogisiin tarpeisiinsa. Näin keskitettyjen pienluokkien esittämät tarpeet ja erikoisluokkien ja muiden koulujen esittämät tarpeet painotukseen olisi helpompi toteuttaa annetuissa puitteissa.

•Näitä tuntijaon muutoksia ei ole otettu huomioon koulukohtaisia budjetteja laadittaessa vuodeksi 2016. Tästä syystä alakoulut tarvitsevat vapaaehtoisen siirtymäkauden lisättyyn tuntijakoon. Tämä merkitsee, että tuntijako 225 (1+1) tulisi voimaan koulun valinnan mukaan joko 1.8.2016 tai 1.8.2017. Yläkoulut siirtyvät uuteen tuntijakoon asteittain alkaen 1.8.2017.

Liite 3                                  Malliehdotus siitä, miten erikoisluokat pystyvät toteuttamaan painotettua opetusta annetun tuntijaon puitteissa.

Liite 4                                  Opetushallituksen linjaus keskitettyjen pienluokkien tuntijaosta

Perusopetuksen johtoryhmä on 4.2. käsitellyt tuntijaon lisäämistä ja A2-kielten opettamista kaikille yhteisen tuntijaon ulkopuolisilla tunneilla. Se antoi muutokselle periaatteellisen kannatuksensa. Lisäksi opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä käsitteli esitystä 16.2.2016. Ohjausryhmä päätyi myös esittämään yllä kuvattua tuntijakoa. Lisäksi rehtorit on pidetty tietoisina suunnitelmista sähköpostitse ja heille on annettu mahdollisuus kommentointiin. Kommentit ovat liittyneet yläkoulun A2-kielen ottamiseen valinnaisainetunneista ja ne on otettu huomioon päätösehdotuksessa. Lisäksi kommentit ovat tuoneet esille huolen koulujen budjetin riittävyydestä vuonna 2016, mikä myös on otettu huomioon ehdotuksessa.

Päätösehdotuksena olevan tuntijakoesityksen toteutuessa arviolta noin puolet kouluista ja niiden painotuslinjoista tulisi noudattamaan uutta minimituntijakoa 225. Vastaavasti lähes puolet ottaisi käyttöön sallitun 1+1 lisäyksen. Kieliluokkien syntyperäisen opettajan antama opetus ja kielikylpyluokkien suomen kielen opetus ylittäisi 1+1 lisäyksen yksittäisillä tunneilla. Musiikkiluokat tarvitsisivat 5 lisätuntia 225+2 tuntimäärään. Musiikkiluokkia tuetaan lisäksi 28 vuosiviikkotunnilla kuoro- ja kerhotoimintaan. Vapaaehtoiset A2-kielet ovat tarkastelun ulkopuolella. Niiden vuoksi oppilas voi saada enemmän opetusta. Tähän ei tulisi muutosta nykyisestä käytännöstä.

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto päättää, että

1.Tuntijakopäätöstä muutetaan siten, että A2-kielet ovat muun tuntijaon ylittäviä tunteja alakouluissa. Yläkouluissa A2-kielet voidaan opettaa joko valinnaisaineen asemesta tai yhteisen tuntijaon ylittävinä. B2-latina rinnastetaan tässä suhteessa A2-kieliin. Poikkeuksen muihin A2-kieliin muodostaa A2-ruotsi, jota opetetaan ensisijaisesti B1-ruotsin asemesta ja vasta toissijaisesti tuntijaon ylittävänä. B2-kielten tunteihin käytetään valinnaisainetunteja.

2.Kevään 2015 tuntijakopäätökseen lisätään 1. ja 2. luokalle äidinkieltä ja kirjallisuutta 1 tunti kummallekin luokka-asteelle, jolloin luokkien viikkotuntimäärä nousee 20:een.

3.8. luokalle lisätään 1 tunti B1-ruotsia.

4.Alakoulut voivat siirtyä lisättyyn tuntijakoon valintansa mukaan joko 1.8.2016 tai vasta 1.8.2017. Yläkoulut siirtyvät laajennettuun tuntijakoon alkuperäisen suunnitelman mukaan vuosiluokka kerrallaan 1.8.2017 alkaen.

5.Mikäli erikoisluokan painotusta tai muun luokan painotusta ei voida kokonaan ottaa taide- ja taitoaineiden valinnaisaineista tai varsinaisista valinnaisaineista, koulu voi käyttää tähän tarkoitukseen yhden lisätunnin alakoulussa ja yhden lisätunnin yläkoulussa. Muutoin painotustunnit otetaan taide- ja taitoaineiden valinnaistunneista ja varsinaisista valinnaisainetunneista siten, että tuntijakoa ei ylitetä.

6.Kieliluokilla opettava syntyperäinen opettaja opettaa oppiaineita joko samanaikaisopettajana tai erillisillä jakotunneilla 1h/viikko. Opetettavat aineet ovat oppilaan tuntijaon mukaisia aineita tai niistä muodostuvia laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia. Niihin voidaan myös käyttää taide- ja taitoaineiden valinnaisainetunteja, valinnaisainetunteja tai tämän esityksen mukaisia vapaaehtoisia lisätunteja (1+1). Tarvittaessa voidaan tuntijako 227 ylittää (Puolalan koulun kieliluokkien ja suomalais-venäläisten luokkien esitys, liite 1).

7.Kielikylpyluokat saavat tukea suomen kielen oppimiseen 1 h/ viikko siten, että tähän käytetään lisätty äidinkielen ja kirjallisuuden tunti alkuopetuksessa ja lisäksi vapaaehtoiset lisätunnit (1+1) muilla luokka-asteilla. Muutoin käytetään valinnaisainetunteja ja vain tarvittaessa muun opetuksen ylittäviä tunteja. Myös suomalais-venäläisten luokkien suomen kielen opetukseen käytetään lisätyt äidinkielen ja kirjallisuuden tunnit alkuopetuksessa. Muutoin suomen kielen osalta toimitaan koulun tekemän esityksen mukaisesti (liite 1).

8.Puolalan musiikkiluokkien musiikkikerho- ja kuorotoimintaan budjetoidaan vuosittain erikseen 28 vuosiviikkotuntia vastaava summa. Materiaalitukea soittimiin ja niiden huoltoon, nuotteihin ym. maksetaan 10 000 €/vuosi. Nämä summat ovat peräisin siitä, että musiikkiluokilla annettava yksilöllinen soitonopetus lakkautettiin 1.8.2009 alkaen. Opetuslautakunta päätti (17.9.2008 § 137), että säästö suunnataan musiikkiluokkatoiminnan kehittämiseen ja oppilaiden opiskeluedellytysten parantamiseen. Säästöstä riittää vuosittainen resurssi siihen, että musiikkiluokat voivat 1.8.2016 alkaen toteuttaa toimintaansa esittämällään tavalla (5 h lisää tuntijakoon 225+2, koulun esitys liitteessä 1).

9.Keskitetyt pienluokat voivat pedagogisin perusteluin lisätä kaikille yhteiseen tuntijakoon ennalta määriteltyyn oppiaineeseen 1 tunnin alakoulussa ja 1 tunnin yläkoulussa. Keskitettyjen pienluokkien yksittäisten oppilaiden erityistarpeet poikkeavat toisistaan ja ilmenevät kunkin oppilaan osalta eri tavoin ja eri oppiaineissa. Tästä määrästä (225+2) poikkeavista oppilaan kasvun ja oppimisen kannalta välttämättömistä tuntijaon muutoksista, sekä supistetusta että laajennetusta tuntijaosta, päätetään erityisen tuen päätöksessä yksilöllisesti. Viittomakielen äidinkielen tunnit voidaan toteuttaa kaikille yhteisen tuntijaon ulkopuolelta.

10.Koulut suunnittelevat koulukohtaisen tuntijakonsa yllä kuvattujen periaatteisen mukaisesti. Tuntijaosta, jonka perusteella oppilas saa yli 225 (alakouluissa 136, yläkouluissa 89) vuosiviikkotuntia opetusta perusopetuksensa aikana, päätetään erikseen koulukohtaisen opetussuunnitelman yhteydessä. Samoin päätetään niistä muutoksista, joissa luokka-astekohtainen tuntijako muuttuu kaupungin yhteisestä tuntiajosta. Koulun tulee kuvata kaikille yhteiseen tuntijakoon lisätyt oppiaineet ja painotusten aiheuttamat muutokset yhteisten oppiaineiden sisällöissä opetussuunnitelmassaan siten kuin opetussuunnitelman perusteissa ja Turun kaupungin kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa edellytetään.