Perusopetuksen yhteistyöalueiden toiminnan kehittäminen 1.8.2011 alkaen

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne:

Yhteistyöalueiden perustaminen ja toiminnan taustaa

Opetuslautakunta hyväksyi 14.2.2007 ehdotuksen yhteistyöalueiden muodostamisesta.  Yhteistyöalueiden toiminnasta päätettiin tarkemmin Yhteistyöalueiden tehtävät ja toiminta -raportin hyväksymisen yhteydessä 3.12.2007.  Tällöin yhteistyöalueuudistuksen tavoitteeksi asetettiin muun muassa koulujen mahdollisuus vaikuttaa niitä koskevaan päätöksentekoon ja kehittää koulujen keskinäistä yhteistyötä. Aluetoiminta alkoi helmikuussa 2008.

Toiminta on nyt ollut käynnissä yli 3 vuotta ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Asiaa tutkittiin tammikuussa 2010 tehdyn kyselyn avulla.  Toiminnan katsottiin vastanneen sille asetettuja tavoitteita. Yhteistyön ja yhteisöllisyyden todettiin lisääntyneen rehtorien kesken, virkaehtosopimuksen mukaisten koulutuspäivien järjestäminen alueittain ja muu alueellinen täydennyskoulutus on onnistunut hyvin ja yhteistyöalueet ovat voineet vaikuttaa alueensa tukijärjestelyihin ja resurssien jakoon.  Alueen toisten koulujen tuntemus ja alueen sisäinen tiedonkulku oli lisääntynyt.  Enemmistö rehtoreista halusi, että alueita kuullaan enemmän ja että alueilla olisi enemmän suunnitteluvastuuta. Toisaalta ei haluttu, että alueellisen rehtoriryhmän tehtäviä lisättäisiin. Aluerehtoreille ei haluttu antaa rutiiniluontoisia tehtäviä lukuun ottamatta päätösvaltaa tai esimiestehtäviä. Kysely tulosten pohjalta järjestettiin seminaari 16.2.2010.  Tällöin keskusteltiin mm. perusopetuksen hallintomallista.  Perusopetuspäällikkö toi esille tarpeen hajauttaa tehtäviä aluerehtoreille. Valmiutta tähän ei silloin rehtoreiden keskuudesta löytynyt.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 24.3.2010 pidentää yhteistyöalueiden toimikautta kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.  Samalla toimikaudet porrastettiin jatkuvuuden turvaamiseksi päättymään eri aikaan.  Nykyisten aluerehtoreiden toimikautta pidennettiin vuodella. Tätä perusteltiin sillä, että toimintaa tulee edelleen kehittää saatujen kokemusten perusteella. Nykyiset yhteistyöalueet ovat pohjoinen, itäinen ja eteläinen yhteistyöalue.

Aluerehtori on koollekutsuja ja koordinoija. Tehtävään ei sisälly budjettivastuuta tai päätösvaltaa.  Tarvittavat päätökset tekee perusopetuksen tulosaluejohtaja alueen esitysten pohjalta.

Aluerehtoreiden tehtävänä on ollut

• kutsua koolle alueen rehtoriryhmät, valmistella kokoukset ja toimia niiden puheenjohtajana
• toimia yhteistyössä oppilaan tuen aluetiimin ja konsultoivan erityisopettajan kanssa
• vastata alueen yhteisten ehdotusten ja lausuntojen valmistelusta ja koota niihin tarvittavat tiedot alueeltaan
• edustaa aluettaan perusopetuksen johtoryhmässä ja muissa opetustoimen suunnittelupalavereissa
• tiedottaa alueen kouluja hallintokuntakohtaisissa palavereissa käsitellyistä asioista 
• vastata alueen sisäisestä tiedottamisesta
• kehittää alueensa yhteistyötä ja kutsua koolle tarvittavia työryhmiä
• edustaa opetustointa aluekohtaisissa palavereissa, joissa on läsnä eri hallintokuntien edustajia tai muita alueellisia toimijoita, tai nimetä alueensa edustaja kyseiseen palaveriin

Perusopetuksen hallinnon kehittämistarpeet

Perusopetus on budjetiltaan ja asiakasmäärältään Turun suurin tulosalue.  Kasvatus- ja opetustoimen tulosalueista samaa kokoluokkaa on vain varhaiskasvatus.  Seuraavassa taulukossa on tulosalueiden vertailu:

Perusopetuksen oman hallinnon henkilöstöresurssit ovat toiminnan laajuuteen nähden riittämättömät. Tulosalueen tehtäviä hoitaa tulosaluejohtajan ja tämän sihteerin lisäksi monikulttuurisen opetuksen suunnittelija, erityispalvelupäällikkö ja 2 koulukuljetustyöntekijää. Lisäksi kasvatus- ja opetusviraston työntekijöillä on pieni määrä perusopetuksen tehtäviä oman työnsä ohella. Tulosaluejohtajalla on 51 välitöntä alaista.  Hyvän henkilöstöjohtamisen kriteereitä on mahdoton täyttää, esimiestä on vaikea tavoittaa eivätkä rehtorit saa tältä riittävästi aikaa ja huomiota. Päätöksenteko keskittyy lähes yksiin käsiin, mikä asettaa tulosaluejohtajan työlle suuret ajankäytölliset haasteet. 

Perusopetus sisältää 7-16 -vuotiaiden koko ikäluokat erilaisine tarpeineen ja erityiskysymyksineen muodostaen näin monimuotoisen tehtäväkentän, jolla on paljon yhteistyötahoja.  Henkilöstö- ja taloushallinnolliset työtehtävät, virkamiespäätösten valmistelu ja teko, lautakunta- ja jaostoasioiden valmistelu, pedagoginen kehittäminen ja hankeyhteistyö, koulukuljetusasiat, raportit, lausunnot, selvitykset, oppilasvalinnat, resursointi ja laaja sidosryhmäyhteistyö yhdistettynä isoon henkilöstöön eivät jätä mahdollisuuksia laadukkaaseen esimiestyöhön. Kaupungin henkilöstöstrategiset tavoitteet eivät salli palkata uutta henkilöstöä hallintotehtäviin. Tehtävien kasautuminen asettaa suuret haasteet niistä suoriutumiselle normaalin työajan puitteissa.  Työajan jatkuva runsas ylittäminen taas on uhka hyvinvoinnille ja jaksamiselle.

Tulosaluejohtajan ajankäyttöä tulisi suunnata nykyistä enemmän rutiinitehtävistä kehityksen, päätöksenteon ja tutkimustiedon seuraamiseen, strategisten tavoitteiden ja operatiivisen toiminnan yhteen sovittamisen suunniteluun, toiminnan linjaamiseen yhteistyössä rehtorien kanssa.  Talouden seuranta ja toiminnan arviointi ovat tärkeitä tehtäviä, joihin tulisi voida keskittyä riittävästi, jotta palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Turun kasvatus- ja opetustoimen varhaiskasvatuksen tulosalue on ratkaissut esimiestyön ja päätöksenteon hajauttamisen siten, että palvelualueiden päälliköt ovat oman alueensa päivähoitoyksiköiden johtajien esimiehiä, vastaavat lasten sijoittamisesta päiväkoteihin, ottavat päivähoitoyksiköiden henkilökunnan ja vastaavat alueensa budjetista.  Palvelualueiden päälliköt ovat lähinnä verrannollisia aluerehtoreihin. Erona on se, että he ovat kokopäivätoimisia päätösvaltaisia esimiehiä ilman vastuuta yksittäisestä yksiköstä. Aluerehtorilla ei ole päätösvaltaa eikä esimiesasemaa ja he vastaavat omasta koulustaan.

Useat kaupungit ovat ratkaisseet perusopetuksensa hallinnon työnjakokysymyksen samansuuntaisesti kuin Turun varhaiskasvatuskin.  Kaupunki on jaettu hallinnollisiin alueisiin, joita johtaa aluerehtori/aluejohtaja, joka toimii rehtorien esimiehenä ja jolla on vastuu oman alueensa perusopetuksen yhtenäisyyden ja pedagogiikan kehittämisestä. Tällaisia kaupunkeja ovat mm. Tampere, Vantaa ja Lappeenranta. Näissä kaupungeissa on lisäksi runsaasti toimisto- ja suunnitteluhenkilöstöä perusopetuksen hallinnossa sekä Tampereella ja Vantaalla perusopetusjohtajan lisäksi vielä erikseen opetuspäällikkö. 

Ehdotus uudeksi toimintamalliksi

Turussa on saatu perusopetuksen alueyhteistyöstä kokemusta yli 3 vuoden ajan.  Toiminta on kehittynyt vertaistuen ja yhteistoiminnan hengessä.  Alueet ovat tehneet vaativia suunnitelmia mm. perusopetusryhmien pienentämisen rahoituksen suuntaamisesta ja oppilaan alueellisten tukipalvelujen kehittämisessä.  Yhteisymmärryksen saavuttaminen ja kokonaisuuden huomioon ottaminen ovat onnistuneet kaikilla alueilla niin, että esityksiä on suoraan voitu käyttää päätösten pohjana. 

Yhteistyöalueiden toiminnan kehittämistä tulisi edelleen jatkaa. Perusopetuspäällikkö ja aluerehtorit ovat osallistuneet suurten kaupunkien järjestämiin alueyhteistyöseminaareihin ja Educoden alueyhteistyökoulutukseen, joissa alueyhteistyötoimintaa on pohdittu monesta näkökulmasta.  Lisäksi aluerehtorit, ruotsinkielisten koulujen edustaja ja perusopetuksen tulosaluejohtaja ovat yhdessä pohtineet aluerehtorien tehtävien uudistamista 7.4.2011 pidetyssä työkokouksessa.  Ehdotusta uudeksi toimintamalliksi on käsitelty alueellisissa rehtorikokouksissa huhtikuussa ja erillisessä seminaarissa 19.5.2011.

Liite 1: Alueellisten rehtoriryhmien kannanotot

Oheismateriaali 1: Seminaarin 19.5.2011 materiaalia

Alueyhteistyön tulevasta toimintamallista tulee tehdä päätös vielä tänä keväänä, jotta uusi toimintatapa voi astua voimaan 1.8.2011.  Päätös voi parhaiten astua voimaan lukuvuoden vaihteessa, koska sillä on vaikutusta työjärjestyksiin.

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 11.5.2011 § 80. Asia jäi uuteen valmisteluun, koska haluttiin lisäaikaa keskustelulle. 19.5. pidetyn rehtoreille ja kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille suunnatun seminaarin osallistujien mielipiteet jakautuivat kahtia.  Osa kannatti tehtyä ehdotusta, jonka mukaan aluerehtorit olisivat alueensa rehtoreiden esimiehiä.  He pitivät hyvänä, että alueet saavat lisää päätösvaltaa ja että rehtorit pystyvät paremmin vaikuttamaan kouluja koskeviin päätöksiin, kun ne tulevat lähemmäs kenttää.  Näin alueyhteistyö saa enemmän sisältöä ja merkitystä. Osa rehtoreista sen sijaan katsoi, että asiaa on valmisteltu liian nopeasti, kollega ei voi toimia esimiehenä eikä alakoulun rehtori tunne riittävästi yläkoulun toimintaa voidakseen olla yläkoulun rehtorin esimies. Tällaista hallintomallia ei ole aiemminkaan tarvittu, vaan aiemmat viraston päälliköt ovat pystyneet hoitamaan koko tehtäväkentän mallikkaasti. Kaiken kaikkiaan hallinto lisääntyy ja lisäksi aluerehtorin oma koulu kärsii.  Yksittäisiä tulosaluejohtajan nykyisiä tehtäviä sen sijaan voitaisiin delegoida joillekin rehtoreille.  

Seminaarin jälkeen on laadittu uusi aiemmasta ehdotuksesta kevennetty versio, jota voidaan pitää kompromissina edellisen ehdotuksen ja nykytilanteen kesken. Se on seuraavassa taulukossa rinnakkain aiemman ehdotuksen kanssa.

On mahdollista, että yksi alue (esim. eteläinen) kokeilee pilottina pidemmälle menevää aiemman ehdotuksen mukaista toimintamallia yhden toimintakauden ajan, jonka jälkeen malleja taas arvioidaan. Näin saadaan kokemuksia eri toimintatavoista.

Perusopetuksen johtoryhmä:

Perusopetuksen johtoryhmän muodostavat 1.8.2011 alkaen

• perusopetuksen tulosaluejohtaja
• aluerehtorit, joilla on varahenkilöt
• ruotsinkielinen rehtori tai ruotsinkielisten palveluiden johtaja
• 2 henkilöstön edustajaa, joilla on varahenkilöt

Muuta:

Aluerehtorin saa tällä hetkellä 4 tunnin huojennuksen nykyisistä tehtävistään ja 250 euron lisäpalkkion, johon on lisätty palkankorotukset. Tehtävien ja päätösvallan lisääminen edellä kuvatun ”kevennetyn” mallin mukaan merkitsee viikoittaisen työpanoksen ja tehtävän vaativuuden kasvua, mikä tulee korvata toisaalta lisähuojennuksena, toisaalta palkkiota kasvattamalla. Sihteerityövoiman tarve aluerehtorin tehtävien vuoksi lisääntyy jonkin verran. Tämä on otettava huomioon sihteerityövoiman suuntaamisessa kouluille.

Jotta aluerehtorin oman koulun toiminta ei aluerehtorina toimimisen vuoksi kärsisi, tulee koulun päivittäisjohtaminen järjestää koulun koosta riippuen joko niin, että koulunjohtajaa vapautetaan opetustehtävistä tai niin että koulussa toimii apulaisrehtori, jolle päivittäisjohtamisen tehtäviä siirretään.

Aluerehtorina toimimisen arvioidaan vievän aluerehtorin työajasta 20-25 % riippuen alueen koulujen lukumäärästä  (verrannollinen myös oppilasmäärän).  Tunneissa tämä merkitsisi 7-9 tuntia viikossa.

Eteläisellä alueella on 14 suomenkielistä ja 4 ruotsinkielistä koulua. Ruotsinkielisten rehtorien esimiestyö ja opetuksen resursointi on ruotsinkielisten palvelujen johtajalla. Pohjoisella alueella on 13 koulua ja itäisellä alueella 10 koulua.  Oppilasmäärät ovat pyöristettyinä vastaavasti 6000, 4000 ja 3000.  Rehtorien huojennukset opetusvelvollisuuteen tulisi olla vastaavasti 9, 8 ja 7.  Nämä voi käyttää joko aluerehtorin oman opetusvelvollisuuden huojentamiseen tai apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojentamiseen. Apulaisrehtorin tehtävät tulee määritellä vastaamaan heille kohdennettavaa huojennusta. Aluerehtorin tehtävän vaativuuden lisääntymisen vuoksi tulee palkkio nostaa 250 eurosta 300 euroon kuukaudessa.  Lisäksi tulee laskea kullekin aluerehtorikoululle 1 sihteerityöpäivä lisää.  Näin lisämenot olisivat lisähuojennuksista 12 vvh x 1560 € =18720, lisäpalkkiosta 10 530 € ja sihteeripäivistä 16800 €, yht. 46 050 €. 

Toimintasääntöä tulee vastaavasti muuttaa perusopetuksen tulosaluejohtajan, aluerehtorin ja henkilöstön ottamisen osalta vastaamaan muutoksia.

Liite 2 Toimintasääntöön tarvittavat muutokset

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Ehdotus:

Perusopetuksen aluerehtoreiden tehtäviä lisätään yllä esitetyillä mallin B (kevennetyn mallin) mukaisilla tehtävillä 1.8.2011 alkaen.  Koulusihteerien ja koulunkäyntiavustajien ottaminen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen siirretään pääkoulun rehtorin tehtäväksi. Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntöön tehdään liitteessä 2 esitetyt vastaavat muutokset perusopetuksen tulosaluejohtajan ja aluerehtorin tehtäviin sekä henkilökunnan ottamista koskevaan kappaleeseen.

Aluerehtorit saavat opetusvelvollisuuden huojennusta yhteensä 7 (itäinen), 8 (pohjoinen) tai 9 (eteläinen) vuosiviikkotuntia sekä palkkiota aluerehtorin tehtävien hoitamisesta 300 €/kk. Em. huojennuksiin sisältyvät aiempi aluerehtorin tehtävästä tuleva 4 vvh:n huojennus sekä erillisellä delegointipäätöksellä tehtävä osittainen esimiestehtävien siirto. Huojennuksia voi käyttää joko aluerehtorin oman tai apulaisrehtorin työajan huojentamiseen.

Eteläinen yhteistyöalue toimii pilottialueena mallin A mukaisesti seuraavan 3 lukuvuoden ajan.  Alueyhteistyötä arvioidaan syyslukukaudella 2013.  Keväällä 2014 tehdään arvioinnin perusteella todetut tarpeelliset muutokset toimintamalliin. Eteläisen alueen aluerehtorin huojennukset ja korvaukset ovat poikkeuksellisesti mallin A mukaiset seuraavan kolmen lukuvuoden ajan.

Jakelu:

Tied Perusopetuksen rehtorit

Tpv Pentti Merta

PäätösAsia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi yksimielisesti.