Resurssijohtaja Max Lönnqvist 5.9.2012:

Talousarviovalmistelun yleisiä periaatteita

Sopimusohjauksessa tavoitteista sovitaan hallintokunnan ja kaupunginhallituksen välillä. Palvelutoimessa ja opetustoimessa voidaan talousarviossa käyttää tavoitteina ja mittareina samoja tavoitteita ja mittareita, joita käytetään sopimusohjauksessakin. Talousarviossa tulee näistä tavoitteista valita ne tavoitteet,

jotka nostetaan sitoviksi myös kaupunginvaltuustotasolla. Valtuustotasoisia tavoitteita tulisi olla toimielimen keskeisimmät strategiset tavoitteet. Tässä yhteydessä tulee ottaa lisäksi huomioon, että Kuntalain 65 § mukaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee asettaa talousarviovuoden lisäksi

myös taloussuunnitelmavuosille. Talousarvion perustelut ja kehittämiskohteet on syytä esittää sopimusohjauksessa käytettyjen pääprosessien jaottelun mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen

jälkeen kaupunginhallitus vahvistaa järjestämisvastuussa olevien toimielimien kanssa strategisen palvelusopimuksen.

Kaupunginhallitus on käsitellyt kokouksessaan 25.6.2012 § 336 vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien 2013 - 2016 tarkistettuja suunnittelulukuja.

*TP 2011 lukuja on vertailukelpoistettu palauttamalla vuoden talousarviomuutokset kh:lle

Työterveyshuolto (80 htv) on siirretty vuoden 2013 alusta peruspalvelulautakunnalta kaupunginhallitukselle.

Kaupunginjohtaja on antanut tarkennetut erillisohjeet laadintaohjeista ja periaatteista.

Keskushallinto syöttää (esitäyttää) toimintakuluista seuraavat erät keskitetysti toimielinten budjettipohjiin:

- Taloushallintomenot (Tapake)

- It- ja puhelinpalvelumenot

- Tilavuokrat, sisältää myös siivouskulut ja kulunvalvonnan kuluja (Tilaliikelaitos)

- KuEL- eläkemenoperusteiset ennakkomaksut ja varhaiseläkemenoperusteiset ennakkomaksut

- Logistiikkakustannukset

Näiden menojen yhteenlaskettu budjetti on sosiaali- ja terveystoimen osalta hieman yli 50M€ ilman työterveyshuollon osuutta. Työterveyshuollon osalta ko. menot on kohdistettu suoraan oikealle kustannuspaikalle koska ao. yksikkö on nettositova.

Hallintokunnilta pyydetään talousarvioehdotuksen käyttötalouden tulot ja menot toimielimittäin tuloslaskelman muodossa ja talousarvioesitysten antamista varten on SAP BPC:ssa tätä varten erilliset syöttöpohjat. Erityisesti on otettava huomioon, että taloussuunnitelmavuodet 2014 – 2016 budjetoidaan koko toimielin osalta yhteiset toiminnot kustannuspaikalle. Taloussuunnitelmavuosia ei budjetoida kustannuspaikkakohtaisesti.

Hintatason muutoksen oletetaan tänä vuonna olevan 2,8 %. Valtiovarainministeriön

kehyksissä on ennustettu kuluttajahintaindeksi seuraavasti:

• 2013 2,6 %
• 2014 2,1 %
• 2015 2,0 %
• 2016 2,0 %

Sisäisiä palvelujen hintoja voidaan korottaa 1,5 % vuodelle 2013, lukuun ottamatta sisäisiä vuokria joissa korotus saa olla enintään 2,0 %.

Palkantarkistuksiin on syytä varata vähintään 2,1 % korotus vuositasolla 2013. Hallintokuntien tulee tarkistaa palkankorotuksiin tarvittava korotusvara, sillä joillakin erityisryhmillä voi olla edellä esitettyä suurempia korotuksia. Henkilösivukuluihin on varattava 22,81 %, jossa on nousua 0,55 %-yksikköä vuodesta 2012. Palkkojen ja sivukulujen korotus on siis vähintään 2,65 %. Palkkojen kasvuksi voidaan arvioida vuosina 2014 - 2016 2,5 % vuosittain.

Strateginen palvelusopimus talousarvioehdotuksessa vuodelle 2013

Turussa sopimusohjausjärjestelmä muodostuu kolmiportaisesta sopimusketjusta, jossa ylin sopimustaso on strateginen palvelusopimus (SPS). Strateginen palvelusopimus on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka solmitaan lähtökohtaisesti valtuustokauden ajaksi. Sopimusta voidaan kuitenkin tarkentaa vuosittain, kuten sopimusohjausjärjestelmän käyttöönotosta lähtien on tehty.

Strategisen palvelusopimuksen linjaukset konkretisoidaan strategisessa palvelutuotantosopimuksessa (SPTS) ja operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa (OPTS). Strategisesta palvelutuotantosopimuksesta ei ole erillistä sopimusasiakirjaa, vaan sen sisällölliset linjaukset hyväksytään osana operatiivista palvelutuotantosopimusta. Alemmissa sopimuksissa strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet muuntuvat käytännön toimenpiteiksi ja organisaation toiminnaksi. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kautta syntyy myös konkreettinen yhteys talouden ja toiminnan välille. Operatiivinen sopimus koostuu sopimustekstin lisäksi kehittämisosasta, tilausosasta ja vuonna 2013 uutena laatuliitteestä, jossa seurataan mm. palvelu- ja hoitotakuiden toteutumista. Operatiivinen palvelutuotantosopimus hyväksytään lautakunnan ja viraston välillä sen jälkeen kun lopullinen talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Lasten ja nuorten kasvun turvaaminen

Strategisessa palvelusopimuksen päätavoitteina ovat ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja palvelurakenteen keventäminen. Ydinprosessin palvelujen perustan muodostavat eri lainsäädäntöjen kunnille määräämät palvelujen järjestämisvelvoitteet. Palvelu- ja hoitotakuilla seurataan lastensuojelun, muun perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen sekä vammaispalvelujen toteutumista. AVI seuraa aktiivisesti palvelujen lainmukaista toteutumista.

Sopimusten tavoitteena on lasten ja nuorten palvelujen ja niiden kustannusten painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevämpään ja vaikuttavampaan suuntaan. Edelleen liian suuri osuus lasten ja nuorten palveluihin käytettävästä määrärahasta joudutaan käyttämään raskaimpiin ja kalleimpiin palveluihin. Hienoista muutosta parempaan on nähtävissä, vaikka vuonna 2011 lastensuojelun avohuollon palveluihin käytettiin vain 15 % (v. 2010 13,2 %) määrärahoista ja sijaishuollon palveluihin, erityisesti laitoshoitoon 85 % (v. 2010 87,8 %) määrärahoista. Tätä muutosta halutaan vahvistaa.

Pääsääntöisesti palvelut järjestetään vuoden 2012 tasossa. Väestöllisesti kattavimmat lasten ja nuorten palvelut ovat neuvola (tavoitepeitto 98 %) kouluterveydenhuolto (tavoitepeitto 90 %). Peittävyyttä pyritään hieman parantamaan toiminnan tehostamisella vuodesta 2012. Näistä palveluista ja opiskeluterveydenhuollosta sekä suun terveydenhuollosta on yksityiskohtaisesti määrätty asetuksessa 380/2009 ja terveydenhuoltolaissa. Vuoden 2013 talousarviossa on varauduttu järjestämään puheterapian hoitotakuun mukaisesti. Vuoden 2012 loppuun mennessä palvelu on järjestettävä uhkasakon uhalla 3 kk:n hoitotakuuseen.

Rakennemuutostavoitteet näkyvät ehkäisevän ja avohuollon toiminnan vahvistamisena vuoden 2012 aikana tehtyjen lastensuojelun palvelujärjestelmää koskevien päätösten mukaisesti. Sopimustavoitteiden toteutumisen edellyttämät henkilöstö- ja toiminnalliset muutokset sisältyvät talousarvioehdotukseen. Lastensuojelussa merkittävin yksittäinen tavoite on perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen vuoden 2013 loppuun mennessä 53,3 % huostaan otettujen sijoituksista.

Perheiden kotiin annettavia palveluja olisi pystyttävä nykyisestään lisäämään niin lastensuojelussa kuin ehkäisevissä palveluissakin. Kotipalvelu on vahvasti esillä mm. sosiaalihuoltolain uudistusta koskevassa keskustelussa. Turussa kokeillaan syksyllä 2012 lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistä palvelusetelillä. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviokehys vuodelle 2013 ei kuitenkaan mahdollista määrärahan esittämistä kotipalvelu vakinaistamiseksi.

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi

Strategisessa palvelusopimuksessa tavoitteena on nuorten aikuistumisen tukeminen, keinoina syrjäytymisen ehkäiseminen ja palveluprosessien kehittäminen vastaamaan paremmin nuorten aikuisten tarpeita. Syrjäytymisen ehkäisemisessä avainkysymyksiä ovat työttömyyden katkaisu ja nuorten asunnottomuuden vähentäminen. Palveluprosesseissa korostuvat nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen ohella päihde- ja mielenterveyspalvelut, joiden kysyntä koko ajan kasvaa. Näihin haetaan kehittämispanoksia STM:n Kaste II –ohjelmasta.

Nuorten asunnottomuuteen (selvityksen mukaan enemmän kuin 100 asunnotonta nuorta) puututaan ottamalla TALK-hankkeen hyvät käytännöt myös jälkihuollon palveluihin. Jälkihuollon sijoitusten vähentämisellä on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset. Yhteiskuntatakuun toteutumiseksi on hallintokuntien yhteistyönä tehty turkulaisen nuoren ohjausmalli, jossa nuoren tuki eri vaiheissaan on kuvattu ja vastuutettu. Sosiaali- ja terveystoimi on sitoutunut mallin toteuttamiseen.

Palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä edistetään hyvinvointia ja terveyttä ja kavennetaan hyvinvointi ja terveyseroja sekä kevennetään palvelurakennetta ja panostetaan ehkäiseviin palveluihin. Sopimusten sisällöt ovat pysyneet pääosin ennallaan ja vastaavat hallitusohjelman tavoitteita, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen kasvua pyritään hillitsemään tiiviillä yhteistyöllä perusterveydenhuollon, oman erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirin palveluiden järjestämisessä.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitseminen edellyttäisi riittäviä työllisyysmäärärahoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Varissuo-takuu –hanke vähentää omalta osaltaan työttömyyttä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi selvitellään sosiaalisen luototuksen käyttöönottomahdollisuuksia yhdessä lähikuntien kanssa.

Maahanmuuttajille tarkoitettu omakielinen neuvontapiste, INFO-tori loppuu PALO-hankkeen päättyessä vuoden vaihteessa, mutta sen toiminnan jatkamista pidetään erittäin tärkeänä. Neuvontapisteen jatkaminen omana toimintana maksaa noin 170 000 € vuodessa, jota ei ole sisällytetty vuoden 2013 talousarvioon. INFO-torin rahoituksesta neuvotellaan yhteistyökumppanien kanssa.

Vammaispalveluiden palvelurakennetta kevennetään edelleen KEHAS-ohjelman mukaisesti asumispalveluita lisäämällä ja laitosasumista vähentämällä, joskin kehitystä joudutaan voimakkaasti jarruttamaan tiukan talousarvion vuoksi. Tämä tarkoittaa myös vanhempiensa luona asuvien aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden kasvavia jonoja asumispalvelujen piiriin.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluita kehitetään edelleen ja kehityshankkeelle haetaan KASTE-rahoitusta. Tarkoituksena on räätälöidä näille asiakasryhmille matalan kynnyksen lähipalveluita. Päihdehuollon hyvin toteutunutta rakennemuutosta sovelletaan myös mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin: palvelutarpeen arviointia tehostetaan ja asiakkaat sijoitetaan tarpeen mukaisesti mahdollisimman kevyisiin palveluihin. Kilpailutuksen myötä saadaan myös kuntoutujan kotiin tuotettua tuettua asumista, tarvittaessa on harkittava asumisohjaajan palveluita myös omana toimintana.

Palvelujohtaja Seija Arve:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ikäihmisten osalta ovat palvelurakenteen muutos avopalvelupainotteisemmaksi sekä ikäihmisten aktiivisen elämän turvaaminen toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla. Ikäihmisten määrän kasvaessa ja palvelutarpeen muuttuessa panostusta on ohjattava selkeämmin palveluohjauksen ja neuvonnan suuntaan, kotihoitoon sekä omaishoidon tuen saajiin. 65 vuotta täyttäneiden toimintakyvyn edistämistä ja ylläpitämistä yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehostetaan. Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta muutetaan edelleen tehostetun palveluasumisen suuntaan niin omassa kuin ostopalveluissa, jotta näiden palveluiden saatavuus turvataan. Strategisen palvelusopimuksen nykyiset tavoitteet vastaavat sekä ikäihmisten laatusuositusta, Turun kaupungin hyvinvointiohjelmaa sekä uuden ikälain ehdotettua sisältöä.

Ehkäisevän vanhustyön toimintamuotoja tulee kehittää ja toimintaa tehostaa, jotta saadaan pysyviä vaikutuksia ikäihmisten toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseksi. Näillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa palvelujen oikea-aikaiseen riittävyyteen palvelujen eri tasoilla. Ydinprosessin työtä tukee kaupunkitasolla EVIVA- hanke, jossa kolmannen sektorin toimijat ja kaupungin eri hallintokunnat toimivat yhdessä.

Ydinprosessin tärkeimpiä kehittämiskohteita sairaanhoidossa ja sairaalahoidossa ovat terveyshyötymallin käyttöönotto pitkäaikaissairaiden ikäihmisten perusterveydenhuollossa ja hoitoketjujen toimivuuden kehittäminen omassa toiminnassa sekä yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Sairaanhoidossa tulee panostaa ikäihmisten päivystyksen optimaaliseen käyttöön kehittämällä välimuotoisia sairaanhoidollisia palveluja geriatrisen arviointiyksikön yhteyteen. Kotihoidon palvelutarpeen kasvuun vastataan muuttamalla palvelujen sisäistä rakennetta kevyestä palveluluokasta keskiraskaisiin palveluluokkiin. Osaamisen parantamista tuetaan nimikemuutoksilla hoidon laadun turvaamiseksi. Tämän lisäksi palvelusetelin käyttöönoton myötä mahdollistuu asiakkaiden valinnanvapaus yksityisen toimijan ja kaupungin oman toiminnan välillä. Omaishoidon tuen saattaminen tavoitteen tasolle on ikääntymispoliittisen strategian selkeä painopistealue, jota myös tuleva ns. ikälaki painottaa.

Ympärivuorokautisen hoidon sisäisen palvelurakenteen tavoitteet edellyttävät vuonna 2013 pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelupaikkojen muuttamista tehostetun palveluasumisen paikoiksi, kun pitkäaikaisen sairaanhoidon ostopalvelusopimus päättyy v 2012 loppuun mennessä.

SAS – toiminnan yli tulosalueiden kohdentuvalla keskitetyllä toimintamallilla turvataan oikea-aikainen ja tasa-arvoinen hoidon tarpeen arviointi ja ikäihmisen oikea-aikainen sijoittaminen ympärivuorokautiseen hoitoon.

Talousarvioehdotuksessa pysymiseksi joudutaan kaikissa toiminnoissa miettimään toimintatapojen uudistamista, palvelutarpeen tarkennettua arviointia ja osittain myös palvelujen määrällisten tavoitteiden tiukentamista.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 3.9.2012:

SPS- ja OPTS-neuvotteluissa elokuussa palvelujohdon ja tulosaluejohdon välillä todettiin, että tulostavoitteet on asetettu ottaen huomioon tiukka talousarviokehys. Tarkoitus on täsmentää tavoiteasetantaa kuluvan syksyn aikana vuoden 2013 talousarvion tultua lopullisesti hyväksytyksi kaupunginvaltuustossa.

Vuotta 2013 koskeva henkilöstösuunnitelma on valmisteltu mahdollisimman niukaksi. Suunnitteluohjeena on ollut, ettei mitään absoluuttisia henkilöstölisäyksiä ole mahdollista tehdä ja jos lisäyksiä tehdään, tulee tulosalueiden samalla esittää ehdotuksensa työvoiman käytön vähentämisestä jostain toisesta yksiköstä. Sosiaali- ja terveystoimen nykyisestä henkilöstä saavuttaa 63-ikävuoden kaikkiaan 486 henkilöä vuosina 2013-2016. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden vakansseja tarkastellaan kriittisesti ja jokaisessa tapauksessa selvitetään mahdollisuus jättää kyseinen vakanssi täyttämättä.

Hyvinvointitoimialalla jatketaan suunnitelmakaudella 2013-2016 laajamittaisesti palvelurakenteen keventämistä kaikilla tulosalueilla. Tämä tarkoittaa, että resursseja siirretään laitoshoidosta avohoitoon. Näin voidaan saada aikaan painopisteen siirtymä resurssien käytössä ja samalla vähennetään raskaan laitoshoidon tarvetta. Rakennemuutokset koskevat erityisesti vanhuspalveluja, lastensuojelua ja vammaispalveluja.

Vuoden 2013 talousarvioehdotusta laadittaessa on sosiaali- ja terveystoimen tulosalueiden osalta valmisteltu myös ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon talousarviot, vaikka niiden osalta on vireillä siirto pois tulevalta hyvinvointitoimialalta keskushallintoon (työterveyshuolto) ja kaavoitus- ja ympäristötoimialalle (ympäristöterveydenhuolto).

Hyvinvointitoimialan toiminnanohjausmallia ja sopimusohjausmenettelyä tulee suunnitelmakaudella entisestään kehittää siihen suuntaan, mikä vahvistaa parempaa ennakointia ja tulosalueita koskevaa tuloksellisuutta. Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueilla on hyvä valmius uudistaa hyvinvointitoimialan toiminnanohjauksen mallia, sopimusohjausten sopimusten sisältöjä, tuloksellisuuden mittaukseen liittyviä käytäntöjä ja raportointia. Sopimusohjausmenettelyä on muutettava sellaiseen suuntaan, mikä yksinkertaistaisi tulosalueiden kanssa tehtäviä tulossopimuksia tilauksen laajuudesta ja kehittämistyön sisällöstä.

Suunnitelmakauden alkuun mennessä, siis syksyn 2012 aikana, selvitetään mahdollisuudet organisoida uudelleen sosiaali- ja terveystoimen nykyiset, mutta useiden eri tulosalueiden hallinnassa olevat sairaalatoiminnot. Samoin selvitetään mahdollisuudet parantaa suun terveydenhuollon tulosyksikön mahdollisuudet toimia jatkossa entistä enemmän markkinaehtoisemmassa toimintaympäristössä.

Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueiden tulospalkkavaraus 700.000 euroa tehdään palvelutuotannon hallinnon kustannuspaikalle. Tulospalkkavaraus on sisällytetty talousarviopohjaan ja esitetty 700 000 euron varaus on käytännössä allokoitu talousarvioon ottamalla vastaava resurssi pois tulosalueiden sijaismäärärahoista.

Sairaanhoitopiirin kustannuserä on koottu yhdelle talousarviomenokohdalle paremman määrärahaseurannan mahdollistamiseksi. Tämä koskee sekä sairaanhoitopiirin peruslaskutusta että päivystyksen ja ensihoidon liikelaitoksen kustannuseriä.

Sosiaali- terveystoimen tulosalueista voidaan todeta seuraavaa:

Sosiaalityö

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää perustoimeentulotuen vuotta 2012 koskevan ennusteen tasoisena. Lastensuojelun perhehoidon ostopalveluiden talousarviota on kasvatettu. Mikäli tulosalueen talousarvioehdotus olisi tehty ohjelukuun, niin selkeää vajetta olisi ollut ainakin lastensuojelun avo- ja jälkihuollon ostopalveluissa, perhehoidon palkkioissa, päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa jne. Palkkamenoissa on otettu huomioon loppuvuodesta 2011 käyttöön otetut lisäykset (muun muassa Lakkatien erityislastenkoti). Sosiaalityön tulosalueella laskennallinen tulosaluekohtainen ohjeluku ylittyy noin 1,54 M€ edellä mainittujen panostusten takia.

Sosiaalityön tulosalueella ei ole määrärahavarausta lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliin.

Perusterveydenhuolto

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää nykyisen laajuisen toiminnan. Talousarvioon on sisällytetty suun terveydenhuollon uudet, vuonna 2012 käyttöön otetut vakanssit. Suun terveydenhuollon ostopalveluihin on varattu 400.000 € (kuluvan vuoden käyttö ostopalveluissa tulee olemaan ennusteen mukaan noin 1,5 M €). Pansio-Pernon ostopalveluna hankittavaan terveysaseman kuluihin on varattu 456 000 €. Tulosalueen tulokertymää on korotettu noin 600.000 euroa. Lisäpanostuksena tulosalueelle on kohdennettu 800.000 euroa sairaankuljetuksen kustannuksiin toimintatapamuutoksen johdosta. Lisäksi päivystyspalveluiden hankintaan varattu määräraha on siirretty erikoissairaanhoitoon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuspaikalle.

Perusterveydenhuollon talousarvioehdotuksessa ei ole määrärahavarausta lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliin.

Erikoissairaanhoito

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää nykyisen laajuisen oman toiminnan. Talousarvio sisältää geriatrisen arviointiyksikön (GAKE) perustamiskustannuksia 0,4M €. Sosiaali- ja terveystoimi pitää välttämättömänä, että kyseinen toiminta voidaan aloittaa 1.5.2013 lukien päivystyksen käytöstä vapautuvissa tiloissa, koska toiminnalla on suuri merkitys hoitoketjussa, päivystyksen käytön vähentäjänä ja samoin myös siirtoviivepäivien minimoimisessa. Siirtoviivepäivien minimoimiseen tähtäävät myös monet muut toimenpiteet (kotiutustoiminta, kotihoidon lääkäripoolin työ, Geriatrinen akuuttikeskus GAKE jne.).

Virallista talousarvioehdotusta ei sairaanhoitopiiriltä ole saatavissa peruspalvelulautakunnan käsittelyaikataulun vuoksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen on tässä ehdotuksessa varattu 170,3 M€, joka sisältää myös koko Ensi-hoidon ja päivystyspalveluiden liikelaitokselta hankittavat palvelut. Summa on laskettu 6 %:n kasvun mukaan VSSHP:n omasta talousarviosta. Summaan ei sisälly mahdollisia siirtoviive- tai sakkomaksuja. Siirtoviivepäivien kehitys on ollut v. 2012 selkeästi laskeva ja Turun kaupungin tulisikin esittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille että korotetun siirtoviivemaksun perimisestä luovutaan.

Kuntoutumispalvelut

Tulosalueen talousarvio sisältää nykyisen laajuisen toiminnan. Vammaisten lasten aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan maksuihin opetustoimelle on varattu 650.000 €. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on budjetoitu 10,4 M € mikä vastaa suurin piirtein v. 2012 ennustetta. Lasten omaishoidon tukeen on varattu 791.000 € + sivukulut, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa.

Puheterapian lisäpanostus on talousarvioehdotuksessa yhden vakanssin määräraha, mikä on välttämätöntä jotta voidaan välttää aluehallintoviraston sosiaali- ja terveystoimelle määräämä uhkasakko. Toimeentulotukeen oikeutettujen opiskelijoiden kesätyöllistämiseen on varattu 307 000 €. Vammaispalvelujen osalta budjettiesitys sisältää panostuksen, jolla pyritään eroon alibudjetoinnista. Tasoa on korotettu noin 2 M€, jotta määrärahojen taso vastaa kustannusennustetta.

Vanhuspalvelut

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää henkilöstömenot tiedossa olevien lisäysten (kotihoidon 15 vakanssia Perlan 29.8.2012 päätöksellä, nimikemuutokset ja Kaskenlinnan 20-paikkainen kuntoutumisyksikkö) mukaisesti. Sen sijaan talousarvio ei mahdollista sijaistyövoiman käyttöä kuluvan vuoden ennusteen mukaisesti. Kotihoidon palvelusetelitoimintaan on vuodelle 2013 varattu noin 1,1 M € (vuoden 2012 ennuste 1,2 M €). Omaishoidontukeen vuodelle 2013 varattu osuus vastaa vuoden 2012 tasoa (noin 4,5 M €).

Tulosalueen talousarvioehdotus ei sisällä palveluintegraattorin kustannuksia. Hankkeen kilpailutuksen edetessä selviää toiminnan aloituksen ajankohta. Mikäli ajankohta ajoittuu vuoteen 2013, talousarviomäärärahoja kohdennetaan siltä osin uudestaan niin, että toiminta voidaan jossain laajuudessa kesken budjettivuotta Perlan 29.8.2012 päätöksen mukaisesti käynnistää. Ostopalveluihin varatut määrärahat eivät mahdollista palveluiden laajentamista ja riittävyyttä yleensä on vaikea arvioida kilpailutustilanteen tuomien muutosten myötä.

Ympäristöterveydenhuolto

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää nykyisen laajuisen toiminnan.

Työterveyshuolto

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää nykyisen laajuisen toiminnan. Tulosalueen ehdottamat henkilöstölisäykset voidaan kattaa tulopuolen kasvulla (asiakasmaksut).

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Kestävän kehityksen huomioon ottaminen talousarviossa 2013

Kaupungin kaikille yhteiset sekä toimialakohtaiset kestävän kehityksen toimenpiteet perustuvat Ilmasto- ja ympäristöohjelmaan (Kv 26.10.2009) ja sen toimeenpanosuunnitelmaan (Kh 2.11.2009). Talousarvio-ohjeiden mukaisesti kestävä kehitys otetaan huomioon seuraavien teemojen kautta: energia, liikkuminen, materiaalit ja toimintakulttuuri, joiden eteenpäin viemistä hallintokunnan tulisi edistää.

Sosiaali- ja terveystoimesta on vuosien 2011-2012 aikana osallistunut kaupungin järjestämiin ekotukikoulutuksiin yhteensä 27 henkilöä siten, että kullakin tulosalueella on vähintään yksi ekotukikoulutuksen saanut henkilö. Ekotukihenkilöverkoston avulla sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä on aloitettu vuonna 2012 lähtötilannekartoitukset ja päästövähennyssuunnitelmien laadinta kestävän kehityksen budjetoinnin teemojen mukaisesti: energia, liikkuminen, materiaalit, toimintakulttuuri sekä käynnistetty suunnitelmien mukaiset käytännön toimenpiteet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toimintayksiköissä.

Suunnitelmakauden seuraavina vuosina arvioidaan ekotukihenkilöiden määrän lisäystarve vuosittain ja pyritään kasvattamaan ekotukihenkilöverkostoa.

Kestävän kehityksen budjetointi lähtee voimakkaasti ekologisesta näkökulmasta. Kuitenkin olennainen osa kestävää kehitystä on taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta mukaan on otettu lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulma, joka sisältyy painokkaasti lasten ja nuorten prosessin OPTS -tavoitteisiin. Itsenäisesti selviytyvien prosessiin sisältyy OPTS -sopimuskohta, jossa sovitaan sekä väestön hyvinvoinnin edistämisestä että hyvinvointierojen kaventamisesta eri väestöryhmien välillä. Nämä näkökulmat ovat olennainen osa sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä. 

Kotoutuminen sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta

Uusi kotouttamislaki tuli voimaan 1.9.2011. Lain tavoitteena on tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Erityisesti pyritään parantamaan heidän kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta; Suomeen muuttavalla on mahdollisuus kotoutumispalveluihin ja neuvontaan. Uuden lain myötä jokaiselle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista jo oleskeluluvan myöntämisen tai oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä.

Aikaisemmin lain lähtökohtana olivat pakolaisina tai paluumuuttajina Suomeen saapuvat, mutta nyt uudessa kotoutumislaissa huomioidaan monista eri syistä, kaikenikäiset ja –taustaiset muuttajat (työperäiset, avioliiton kautta tulevat, opiskelijat jne.)

Uudessa kotoutumispolitiikassa korostetaan erityisesti tukitoimenpiteitä perheiden, lasten ja nuorten kotoutumista. Aikuisten kohdalla tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Sijoittumista avoimille työmarkkinoille parannetaan alkuvaiheen palveluilla kuten oman osaamisen kartoituksella (kielitaso, pohjakoulutus jne) sekä kotoutumissuunnitelmalla ja –koulutuksella. Alkukartoituksessa korostetaan työllistymis-, opiskelu- ja muita kotoutumisvalmiuksia ja muita kotoutumista edistäviä toimien tarpeita. Kotoutumislain kustannusvaikutus Turun kaupungille on sisäasianministeriön antamien ohjelukujen mukaan n. 144.000 euroa/vuosi. Kustannukset saadaan takaisin täysimääräisesti maksatushakemuksella.

Sosiaali- ja terveystoimi on valmistautunut omalta osaltaan hyvin uuden kotoutumislain velvoittamiin alkuvaiheen palveluihin hallinnoimillaan hankkeilla. Vuonna 2010 käynnistynyt ja 2012 päättyvä Palo- hanke on luonut uusia hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskuksessa Testorissa. Testorissa kävi ajalla 1.1.-30.6.2012 56 asiakasta. Asiakastyö päättyi toukokuun lopulla. Testorin toiminta on tarkoitus saada pysyväksi työkäytännöksi ja sitä tulee tulevaisuudessa hallinnoimaan varhaiskasvatus- ja opetustoimi vuodesta 2012 lukien. Alkukartoitukset ovat ja käynnistyneet Työväenopiston monikulttuurisuuden osastolla Luupissa.

Matalan kynnyksen neuvontapalveluyksikössä Infotorissa on asiakaskäyntejä ollut vuonna 2010 2200, 2011 3200 ja vuoden 2012 asiakaskäyntiennuste on 4600. Infotori – palvelu on tarkoitus saada pysyväksi työkäytännöksi vuoden 2012 aikana. Sijaintipaikaksi on kaavailtu nykyisiä tiloja ja tulkkikeskuksen tiloja.

Palo-hankkeessa on pyritty löytämään myös uusia vaikuttavia työkäytäntöjä sosiaalityön ja te-toimistojen asiakasyhteistyöhön Ohjuri- hankeosiolla. Valitettavasti merkittäviä tuloksia ei ole saatu. Yhteistyötä te-toimiston kanssa kehitetään jo käynnissä olevalla Osallisena Suomessa hankkeessa (kotoutumiskoulutusta laajalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja koulutuksen yhteishankinta kokeilut) Hanketta hallinnoi keskushallinto.

Triangeli- työllisyyshanke on valmisteltu työelämäkuntoutuksen yksikön ja tutkimus- ja kehitysyksikön kanssa. Hankehakemus jätettiin rahoittajalle 28.2.2011. Myönteinen päätös saatiin marraskuussa 2011. Hanke käynnistyi joulukuussa 2011, asiakastyö alkoi helmikuussa 2012. Hankkeen tavoitteena on saada 300 asiakasta/vuosi, joista tavoitteena on 90 henkilön työllistyminen vuosittain avoimille työmarkkinoille. Lisäksi 60 henkilöä arvioidaan ohjautuvan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.

Hanke on käynnistynyt hyvin. Helmi- elokuun aikana varsinaisia asiakkaita on kirjattu 165. Heistä 26 henkilöä on päässyt työhön avoimille työmarkkinoille, 49 henkilöä on aloittanut työvoimapoliittisen toimenpiteen ja 13 asiakasta on aloittanut koulutuksen (ammatillinen koulutus, ohjaava koulutus, kielikoulutus). Lisäksi Triangeli-projektissa on käynyt lisäksi 52 ohjaus- ja neuvonta-asiakasta.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vuositasolla n. 500.000 euroa ja kaupungin omarahoitusosuus n. 150.000 euroa. Hanke päättyy 30.6.2014.

Yhteenveto

Peruspalvelulautakunnan ennuste v. 2012 on noin 559 M€ netto. Vuodelle 2013 annettu ohjeluku on 564 M€ eli noin 5 M€ kuluvan vuoden kulutusennustetta enemmän. Esittelytekstin johdannossa on todettu tiettyjen menojen kustannuskehitys tulevina vuosina. Esimerkiksi palkkamenojen muutos tarkoittaa sosiaali- ja terveystoimessa noin 6 M€:n lisäkustannuksia v. 2013 nykyisellä henkilöstömäärällä. Lisäksi voidaan olettaa, että toimialan ostopalveluiden henkilöstömitoitus on hyvin samankaltainen kuin omassa toiminnassa, joten vähintään samansuuruinen korotustarve sisältyy niihin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden täsmällistä suuruutta on vaikea arvioida mutta tulee ainakin huomioida alan kustannuskehitys sekä tehdyt investointipäätökset ja uusi toiminta (esim. ensihoito, päivystys jne.) Kaikki edellä mainitut reunaehdot huomioiden ohjelukuun tehty esitys ei ole toteutettavissa.

OPTS-neuvottelujen lähtökohtana on kuitenkin koko ajan ollut ohjelukuun tähtäävä esitys. Neuvotteluiden aikana on tuotu esille kriittisimmät kohdat joihin tarvitaan lisäpanostuksia ja perusteluna on joko tiedossa oleva velvoite, sopimus tai muuten kuntaa sitova meno.

Ohjeluvun ylittävinä panostuksina on esitetty seuraavat menoerät, jotka sisältyvät nykyiseen esitykseen:

Lisäksi ehdotukseen sisältyy sisäisten palvelukeskusten, yhtiöiden sekä liikelaitosten veloitukset annettujen arvioiden mukaan. Kustannuskehityksen kannalta parhaan tarjouksen on tehnyt Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy erityisesti ruokapalveluiden osalta. Kustannusnousu on vain 1,4 % vaikka esim. elintarvikkeiden hinnannousun arvioidaan olevan peräti 6 % ja yleinen hintojen nousu noin 2,6 % vuonna 2013. Talouspalveluiden osalta sosiaali- ja terveystoimen veloitus nousee noin 300.000 euroa vaikka ko. toiminnan budjetti kokonaisuudessaan kasvaa vain enintään 1,5 %. Lisäksi talouspalveluiden osalta tullaan siirtymään suoriteperusteiseen laskutukseen v. 2013. Käytännössä veloitusperusteen muutos tarkoittaa toimielinkohtaisia merkittäviä korotuksia tai alennuksia.

Peruspalvelulautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2013 on seuraava:

Menot            660.463.276

Tulot              83.023.276

Netto             577.440.000

Taloussuunnitelmakauden 2014 - 2016 menojen kasvuksi esitetään 3 % p.a. ja tulojen 1 % p.a.

Investointiosan määrärahaksi ehdotetaan 1.100.000 euroa mikä vastaa annettua ohjelukua.

Henkilöstösuunnitelma v. 2013 esitetään erillisessä pykälässä.

Talousarviossa pysyminen edellyttää toimintojen edelleen tehostamista, rakennemuutosten toteutumista tehokkaammin sekä toimintojen innovatiivista uudelleenarviointia. Mikäli muutoksista ei ole olemassa lautakunnan päätöstä, esitetään ne erikseen lautakunnalle päätettäväksi. Myös maksuperusteita ja tuloeriä tullaan arvioimaan viraston toimesta ja tekemään tarvittavat esitykset lautakunnan päätettäväksi.

Liite 1Talousarvion liite 1, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Liite 2Talousarviolomake

Liite 3Ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi

Liite 4Käyttöomaisuus- ja leasinghankinnat

Oheismateriaali 1OPTS sopimusluonnokset [erillinen nide]

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää hyväksyä talousarvioehdotuksen ja strategisen palvelusopimuksen vuodelle 2013 liitteissä ilmenevässä muodossa ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta hyväksyä talousarvioehdotuksen ja strategisen palvelusopimuksen vuodelle 2013 liitteissä ilmenevässä muodossa ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

Peruspalvelulautakunta päätti, että sosiaali- ja terveystoimi valmistelee erikseen peruspalvelulautakunnan päätettäväksi kaikki merkittävät toiminnalliset muutokset, joiden toteutustapa on talousarviokäsittelyn yhteydessä vielä epävarma ja jotka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2013 talousarviomäärärahojen puitteissa.

Lisäksi lautakunta päätti jäsen Huovisen ehdotuksesta Birstolinin kannattamana, että ikäihmisten omaishoidon tukeen osoitetaan talousarvioon sisällytettyjen määrärahojen lisäksi yhteensä 500.000 euroa.

Vielä lautakunta päätti jäsen Pietarin ehdotuksesta Muukkosen kannattamana, että

• terveyskioskitoimintaa toteutetaan kokeiluna kahdessa toimipisteessä tarkoitukseen valittavien kauppakeskusten (2) yhteydessä. Lisäys vuoden 2013 talousarvioon on yhteensä 200.000 euroa.
• lapsiperheiden kotipalvelulla tuetaan lapsiperheiden selviytymistä arjessa. Toiminta toteutetaan vuonna 2013 palvelusetelillä tai omana palvelutuotantona. Lisäys vuoden 2013 talousarvioon on yhteensä 300.000 euroa.