Esityslistat/pöytäkirjat

Toimielimen vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013 – 2016 taloussuunnitelmakauden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Tilivelvollinen viranhaltija:

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa

Toiminta-ajatus:		Toimimme tuloksellisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sairauksien parantamiseksi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Toimintaympäristön muutostekijät:

Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteet ovat:

hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

•riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat

•ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia

•lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt

sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti

•asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen

•johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

•palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat

Talousarviovuoden talouskasvu tulee olemaan hidasta eikä työllisyys juuri kohene. Työttömyysaste pysyttelee maan keskiarvon yläpuolella. Nuorten työttömyys on ilmeisesti myös jälleen kasvamassa. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu myös perheiden ja yksilöiden toimeentuloon ja sitä kautta toimeentulotuen tarpeeseen. Taloustilanne luo myös paineita palvelujen uudenlaiselle järjestämiselle ja palveluinnovaatioiden kehittämiselle.

Palvelutuotannon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Kuntien työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen kiihtyy ja palvelutuotannon työvoiman saanti vaikeutuu. Väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti.

Turun väestönkehityksessä merkittävää on ulkomaalaisperäisen väestön osuuden nopea kasvu. Muunkielisiä on maaliskuun 2012 lopussa noin 8 %. Muunkielisen väestön kasvu on noussut yhä keskeisemmäksi kohderyhmäksi sekä perus- että erityispalveluissa.

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti ottaen hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä kuten Kaste-ohjelmakin edellyttää.

Turkulaisten lapsiperheiden ongelmista kertovat korkeat kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten määrät. Huostaanotot ovat lievässä laskussa viime vuodesta, mutta kuitenkin korkealla tasolla. Kehitys edellyttää voimakasta lastensuojelun rakennemuutosta ja satsausta ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen kasvun hallinta vaatii myös jatkuvaa palvelurakenteen tarkastelua ja reagointia muuttuneisiin olosuhteisiin ja asiakaskunnan tarpeiden huomioon ottamiseksi.

Yleisperustelut toiminnallisille tavoitteille ja kehittämistoimenpiteille:

Turussa sopimusohjausjärjestelmä muodostuu kolmiportaisesta sopimusketjusta, jossa ylin sopimustaso on strateginen palvelusopimus (SPS). Strateginen palvelusopimus on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka solmitaan lähtökohtaisesti valtuustokauden ajaksi. Sopimusta voidaan kuitenkin tarkentaa vuosittain, kuten sopimusohjausjärjestelmän käyttöönotosta lähtien on tehty. Strategisen palvelusopimuksen linjaukset konkretisoidaan strategisessa palvelutuotantosopimuksessa (SPTS) ja operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa (OPTS). Alemmissa sopimuksissa strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet muuntuvat käytännön toimenpiteiksi ja organisaation toiminnaksi. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kautta syntyy myös konkreettinen yhteys talouden ja toiminnan välille.

Strategisessa palvelusopimuksessa on päätavoitteena kautta linjan ehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja palvelurakenteen keventäminen. Ydinprosessien palvelujen perustan muodostavat eri lainsäädäntöjen kunnille määräämät palvelujen järjestämisvelvoitteet. Palvelu- ja hoitotakuilla seurataan lastensuojelun, muun perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen sekä vammaispalvelujen ja vanhuspalvelujen toteutumista. AVI seuraa aktiivisesti palvelujen lainmukaista toteutumista.

Kaikkien tulosalueiden talousarviot on laadittu noudattaen talousarviokehystä niin tiukasti kuin palvelutasoa kovin paljon vaarantamatta on mahdollista. Talousarvioesityksellä on pyritty toisaalta säilyttämään turkulaisten palvelutaso pääosin vuoden 2012 tasolla ja korjaamaan eräiltä osin selviä talousarvion ongelmakohtia sekä panostamaan myös joihinkin uusiin avauksiin ja turvaamaan rahoitus myös aikaisemmin tehtyihin uusiin toiminnan laajennuspäätöksiin.

Talousarvioesityksen tavoite, että palvelutaso pyritään säilyttämään, pohjautuu oletukseen, että talousarviovuoden aikana on jo saavutettavissa sellaisia osittain jo aikaisemmin aloitettuja toiminnan muutoksia, jotka tuottavat resurssisäästöjä. Tällaisia muutoksia ovat meneillään olevat ja suunnitelmakaudella 2013-16 jatkuvat laajamittaiset ja systemaattiset palvelurakenteen kehittämistoimet koko palvelutuotannossa. Palvelurakennetta kevennetään kaikilla tulosalueilla. Tämä tarkoittaa resurssien siirtämistä laitoshoidosta avohoitoon, jolloin saadaan aikaan resurssien käytössä painopisteen siirtymä kevyempään suuntaan.

Lasten ja nuorten palveluissa on tavoitteena palvelujen ja niiden kustannusten painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevämpään ja vaikuttavampaan suuntaan. Edelleen liian suuri osuus lasten ja nuorten palveluihin käytettävästä määrärahasta joudutaan käyttämään raskaimpiin ja kalleimpiin palveluihin. Muutosta kevyempään suuntaan halutaan vahvistaa.

Rakennemuutostavoitteet näkyvät ehkäisevän ja avohuollon toiminnan vahvistamisena vuoden 2012 aikana tehtyjen lastensuojelun palvelujärjestelmää koskevien päätösten mukaisesti. Sopimustavoitteiden toteutumisen edellyttämät henkilöstö- ja toiminnalliset muutokset sisältyvät talousarvioehdotukseen. Lastensuojelussa merkittävin yksittäinen tavoite on perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen vuoden 2013 loppuun mennessä 53,3 % huostaan otettujen sijoituksista. Lastensuojelun perhehoidon ostopalveluiden määrärahaa on lisätty perhehoidon painottamislinjauksen mukaisesti.

Perheiden kotiin annettavia palveluja olisi pystyttävä nykyisestään lisäämään niin lastensuojelussa kuin ehkäisevissä palveluissakin. Kotipalvelu on vahvasti esillä mm. sosiaalihuoltolain uudistusta koskevassa keskustelussa. Turussa kokeillaan syksyllä 2012 lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistä palvelusetelillä. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviokehys vuodelle 2013 ei kuitenkaan mahdollista määrärahan esittämistä lapsiperheiden kotipalvelun vakinaistamiseksi.

Nuorten prosessissa tavoitteena on aikuistumisen tukeminen; keinoina syrjäytymisen ehkäiseminen ja palveluprosessien kehittäminen vastaamaan paremmin nuorten aikuisten tarpeita. Syrjäytymisen ehkäisemisessä avainkysymyksiä ovat työttömyyden katkaisu ja nuorten asunnottomuuden vähentäminen. Nuorten asunnottomuuteen (selvityksen mukaan enemmän kuin 100 asunnotonta nuorta) puututaan ottamalla TALK-hankkeen hyvät käytännöt myös jälkihuollon palveluihin. Jälkihuollon sijoitusten vähentämisellä on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset.

Itsenäisesti selvityvien toimintakyvyn varmistaminen - prosessissa edistetään hyvinvointia ja terveyttä ja kavennetaan hyvinvointi ja terveyseroja sekä kevennetään palvelurakennetta ja panostetaan ehkäiseviin palveluihin. Sopimuksen sisältö on pysynyt pääosin ennallaan ja vastaavat hallitusohjelman tavoitteita, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitseminen edellyttäisi riittäviä työllisyysmäärärahoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Varissuo-takuu –hanke vähentää omalta osaltaan työttömyyttä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi selvitellään sosiaalisen luototuksen käyttöönottomahdollisuuksia yhdessä lähikuntien kanssa. Talousarvioehdotus sisältää perustoimeentulotuen määrärahan vuotta 2012 koskevan ennusteen tasoisena.

Maahanmuuttajille tarkoitettu omakielinen neuvontapiste, INFO-tori loppuu PALO-hankkeen päättyessä vuoden vaihteessa. Jatkorahoitusta ei ole sisällytetty vuoden 2013 talousarvioon. INFO-torin rahoituksesta neuvotellaan yhteistyökumppanien kanssa.

Vammaispalveluiden palvelurakennetta kevennetään asumispalveluita lisäämällä ja laitosasumista vähentämällä, joskin kehitystä joudutaan voimakkaasti jarruttamaan tiukan talousarvion vuoksi. Tämä tarkoittaa myös vanhempiensa luona asuvien aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden kasvavia jonoja asumispalvelujen piiriin. Vammaispalveluiden budjettiesitys sisältää 2M€:n panostuksen, jolla pyritään eroon alibudjetoinnista.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluita kehitetään edelleen ja kehityshankkeelle haetaan KASTE-rahoitusta. Tarkoituksena on räätälöidä näille asiakasryhmille matalan kynnyksen lähipalveluita. Päihdehuollon hyvin toteutunutta rakennemuutosta sovelletaan myös mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin: palvelutarpeen arviointia tehostetaan ja asiakkaat sijoitetaan tarpeen mukaisesti mahdollisimman kevyisiin palveluihin.

Ikäihmisten osalta painopisteitä ovat palvelurakenteen muutos avopalvelupainotteisemmaksi sekä ikäihmisten aktiivisen elämän turvaaminen toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla.

Ikäihmisten määrän kasvaessa ja palvelutarpeen muuttuessa panostusta on ohjattava selkeämmin palveluohjauksen ja neuvonnan suuntaan, kotihoitoon sekä omaishoidon tuen saajiin. 65 vuotta täyttäneiden toimintakyvyn edistämistä ja ylläpitämistä yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehostetaan. Ehkäisevän vanhustyön toimintamuotoja tulee kehittää ja toimintaa tehostaa, jotta saadaan pysyviä vaikutuksia ikäihmisten toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseksi. Ydinprosessin työtä tukee kaupunkitasolla EVIVA- hanke, jossa kolmannen sektorin toimijat ja kaupungin eri hallintokunnat toimivat yhdessä.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta muutetaan edelleen tehostetun palveluasumisen suuntaan niin omassa kuin ostopalveluissa. Sisäisen palvelurakenteen tavoitteet edellyttävät vuonna 2013 pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelupaikkojen muuttamista tehostetun palveluasumisen paikoiksi, kun pitkäaikaisen sairaanhoidon ostopalvelusopimus päättyy v. 2012 loppuun mennessä.

Ydinprosessin tärkeimpiä kehittämiskohteita sairaanhoidossa ja sairaalahoidossa ovat terveyshyötymallin käyttöönotto pitkäaikaissairaiden ikäihmisten perusterveydenhuollossa ja hoitoketjujen toimivuuden kehittäminen. Sairaanhoidossa tulee panostaa ikäihmisten päivystyksen optimaaliseen käyttöön kehittämällä välimuotoisia sairaanhoidollisia palveluja geriatrisen arviointiyksikön yhteyteen. Talousarvio sisältää geriatrisen arviointiyksikön (GAKE) perustamiskustannukset. On välttämätöntä, että kyseinen toiminta voidaan aloittaa 1.5.2013 lukien päivystyksen käytöstä vapautuvissa tiloissa, koska toiminnalla on suuri merkitys hoitoketjussa, päivystyksen käytön vähentäjänä ja myös siirtoviivepäivien minimoimisessa.

Kotihoidon palvelutarpeen kasvuun vastataan muuttamalla palvelujen sisäistä rakennetta kevyestä palveluluokasta keskiraskaisiin palveluluokkiin. Osaamisen parantamista tuetaan nimikemuutoksilla hoidon laadun turvaamiseksi. Tämän lisäksi palvelusetelin käyttöönoton myötä mahdollistuu asiakkaiden valinnanvapaus yksityisen toimijan ja kaupungin oman toiminnan välillä. Omaishoidon tuen saattaminen tavoitteen tasolle on ikääntymispoliittisen strategian selkeä painopistealue, jota myös tuleva ns. ikälaki painottaa.

Vanhuspalveluiden talousarvioehdotus ei sisällä palveluintegraattorin kustannuksia. Mikäli toiminnan aloitus valmistelujen jälkeen ajoittuu vuoteen 2013, talousarviomäärärahoja kohdennetaan siltä osin uudestaan niin, että toiminta voidaan jossain laajuudessa käynnistää kesken budjettivuotta Perlan 29.8.2012 päätöksen mukaisesti.

Talousarvioehdotuksessa pysymiseksi joudutaan kaikissa toiminnoissa miettimään toimintatapojen uudistamista ja palvelutarpeen tarkennettua arviointia ja palvelujen tuottamisen tapoja.

Kestävän kehityksen edistäminen hallintokunnassa tapahtuu kiinteässä yhteistyössä kaupungin keskitetyn hallinnon kanssa. Hallintokunnan ekotukihenkilöt (27) ovat osallistuneet järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Ekotukihenkilöiden määrää kasvatetaan toimintasuunnitelman ja tarpeen mukaisesti. Ekotukihenkilöverkoston avulla hallintokunnan yksiköissä on aloitettu v. 2012 lähtötilannekartoitukset ja päästövähennyssuunnitelmien laadinta

KAUPUNGINVALTUUSTON SITOVIKSI VAHVISTETTAVAT TAVOITTEET JA MITTARIT

Ohjelmista johdetut toimielimen sitovat tavoitteet/kehittämistoimenpiteet (asukkaiden hyvinvointiohjelma, asunto- ja maankäyttöohjelma, osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma, omistajapolitiikkaohjelma, tilaohjelma)
Tulostavoitteet/kehittämistoimenpiteet Tavoitearvot vuosille 2013 - 2016
		Lähtötaso 2008	Toteutuma 2011	TAE Tavoite 2013	TS 2016
SPS: Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
	Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen	7,8 %	9,9 %	osuus ikäluokasta vähenee
	Perhetyön piirissä olevien perheiden määrä (oma tuotanto, ostopalvelut ja avustuksilla tuettu). Tavoitteena paraneva saatavuus, %-osuus lapsiperheistä	perheitä 963	perheitä 748	perheiden lkm kasvaa
	Ennaltaehkäisevän lastensuojelun resurssien seuranta tehdyn määrittelyn mukaisesti. Tavoite kasvava.	-	ennalta ehkäisevä työ määritelty	resurssien määrä kasvava (lähtöarvo TP 2011)
SPS: Kevennetään palvelurakennetta
	Entistä suurempi osuus lastensuojeluasiakkaista tulee autetuksi avohuollon keinoin. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä saavien lasten ja nuorten osuus alle 18-vuotiaista / sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuus alle 18-vuotiaista. Tavoitteena avohuollon suhteellisen osuuden kasvu. (lähde Kuusikko)	6,1 % avohuolto, 1,7 % sijaishuolto, suhteelliset osuudet 78,2 % / 21,8 %	9,9 % avohuolto; 1,9 % sijaishuolto, suhteelliset osuudet 79, 83 % / 20,17 %	avohuolto kasvaa ja sijaishuolto vähenee
	Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus kasvaa 31.12.2009 lähtötasosta yhteensä 20 % vuosien 2010 - 2013 aikana	perhehoidon osuus 32,9 %	perhehoidon osuus 38,7 %	53 %

SPS: Tuetaan nuoren aikuistumista
	Toimeentulotukea saavat 18-24 -vuotiaat, lukumäärä ja osuus ikäluokasta, tavoite laskeva	1.833 (pl. maahanmuuttajat) / 8,7 %	2315 (pl. maahanmuuttajat) / 10,5 %	lkm ja osuus laskeva
	Aktivointiehdon piirissä olevat 18 – 24-vuotiaat, tavoitteena laskeva lukumäärä*		malli kehitetty ja vastuutettu	toiminta mallin mukaista
	uusi mittari: asunnottomien nuorten määrä	_	selvitys tehty (lkm. n. 100)	asunnottomien nuorten määrä vähenee 30/v

* Mittariarvoa ei tällä hetkellä saada kaikilta osin ulos tietojärjestelmistä. Aktivointiehdon piirissä olevien seuranta on kuitenkin tärkeä mittari ja siksi seurannan kehittämisessä pyritään siihen, että arvo saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

		Lähtötaso	Toteutuma 2011	TAE Tavoite 2013	TS 2016
Edistetään hyvinvointia ja terveyttä ja kavennetaan hyvinvointi ja terveyseroja
	Väestön koettu hyvinvointi (Elämän laatunsa (WHOQOL 8) keskimääräistä paremmaksi kokevien osuus (%) )	55,7 % (v. 2010)	ATH:ta ei tehty	pysyy samana
	Hyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä (Elämänlaatunsa keskimääräistä paremmaksi kokevien prosenttiosuuksien ero korkean ja matalan koulutusryhmien välillä)	13,9 % (v. 2010)	ATH:ta ei tehty	erot pysyvät samana
Kevennetään palvelurakennetta ja panostetaan ehkäiseviin palveluihin
	Vammaispalveluiden, päihdehuollon sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden rakennemuutos etenee OPTS-tilausosan mukaisesti			Rakennemuutos etenee suunnitellun mukaisesti

		Lähtötaso 2008	Toteutuma 2011	TAE Tavoite 2013	TS 2016
SPS: Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla
	Laitoshoitoon siirtyvien keski-ikää myöhennetään kahdella kuukaudella kolmen vuoden aikana.	83 v.	..	Strategiakauden päättyessä +2 kk
SPS: Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi
	75 vuotta täyttäneiden kotihoidon piirissä olevien osuus kasvaa 14 %:iin.	13,2 %	13,7 %	14 %
	Omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 3,5 %:iin.	2,8 %	2,7 %	3,5 %
	Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 5,0 %:iin.	2,9%	3,8 %	5,0 %
	Ympärivuorokautisen hoivan (pitkäaikaissairaanhoito ja vanhainkotihoito) piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vähenee 5,5%:iin.	8,2 %	6,8 %	6,8 %

KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TIEDOKSI ANNETTAVA OSUUS

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja perusmittareita
		TP 2010	TP 2011	TA 2012	TAE 2013	TS 2014	TS 2015	TS 2016
1	Tunnusluku
	Mittari seurantaa varten
2	Tunnusluku
	Mittari seurantaa varten

Työvoima
	TP 2010	TP 2011	TA 2012	TAE 2013	TS 2014	TS 2015	TS 2016
Työvoiman käyttö (henkilötyövuosina ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita)	4678,9	4738,0	4807,25	4785,0	4773,0	4761,0	4749,0
Eläkkeellelähtöennuste	-	-	151	100	120	106	145
Palkkamenojen kehitys (tiliryhmä 400) (1000€)	159.219	174.297	174.325	179.040	183.056	187.161	191.356
Sairauspoissaolojen määrä, sairauspoissaolo %	5,3	5,4	5,4	5,4	5,3	5,3	5,2
Työtapaturmat, tapaturmapoissaolo %	0,20	0,24	0,20	0,20	0,18	0,18	0,15

Henkilöstön työhyvinvointi Kunta10–mittarit, kyselyt vuosina 2010, 2012 , 2014 ja 2016, tulosten raportointi vuosina 2011 , 2013 ja 2015
	2010	2012	2013	2014	2015	2016
Työnantajan suositteleminen (suosittelee %)	66,9 %	75,0 %		75,0 %
Päätöksenteon oikeudenmukaisuus	2,96 %	3,25 %		3,25 %
Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %)	46,0 %	80,0 %		100 %
Työpaikan ilmapiiri	3,5 %	3,7 %		3,7 %

Kestävä kehitys hallintokunnan toiminnassa
		TA 2012	TAE 2013	TS 2014	TS 2015	TS 2016
1	Kasvihuonepäästöjen vähentäminen	Sisältyy toimintayksiköiden määrärahoihin	Sisältyy toimintayksiköiden määrärahoihin
	Kasvihuonepäästövähennyssuunnitelma
	-Lähtötilannekartoitus tehty	Lähtötilannekartoitusten laadinta käynnistetty ja työ jatkuu toimintayksiköissä	Lähtötilannekartoitukset tehty toimintayksiköissä	Lähtötilannekartoitukset tehty toimintayksiköissä ja niitä päivitetään.	Lähtötilannekartoitukset tehty toimintayksiköissä.
	-Suunnitelma valmistunut tai päivitetty	Suunnitelmaa valmistellaan toimintayksiköissä, osalla toimintayksiköistä suunnitelmat valmistuneet.	Suunnitelma valmis osassa toimintayksiköistä, suunnitelmia valmistellaan ja päivitetään.	Suunnitelmat valmistuneet toimintayksiköissä ja niitä päivitetään.	Suunnitelmat valmistuneet toimintayksiköissä ja niitä päivitetään.
	-Suunnitelman toimenpiteet toteutettu tai käynnistetty	Ensimmäiset kestävän kehityksen mukaiset kohteet valittu, toimenpiteet käynnistetty ja viety käytäntöön.	Valitaan seuraavat kestävän kehityksen mukaiset kohteet ja viedään käytäntöön	Valitaan seuraavat kestävän kehityksen mukaiset kohteet ja viedään käytäntöön	Valitaan seuraavat kestävän kehityksen mukaiset kohteet ja viedään käytäntöön.
2	Ekotukihenkilöiden määrä	Ekotukihenkilöiden koulutus kaupungin keskitetyistä määrärahoista	Ekotukihenkilöiden koulutus kaupungin keskitetyistä määrärahoista
	-Uudet koulutetut ekotukihenkilöt	27	8	8	8	8
	-Ekotukihenkilöiden määrä yhteensä	35	43	51	59	67
3	Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
	Nuorten asunnottomuuden vähentäminen: nuorille hankittuja asuntoja		30 asuntoa/vuosi
	Turkulaisen nuoren ohjausmalli
4	Toimialakohtaiset toimenpiteet
	Toimenpide
	Mittari seurantaa varten