SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN

STRATEGINEN  PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2013

1. Sopimusosapuolet

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin peruspalvelulautakunta.

2. Sopimuksen tarkoitus 

Tällä strategisella palvelusopimuksella (SPS) kaupunginhallitus ja peruspalvelulautakunta sopivat peruspalvelulautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

 3. Peruspalvelulautakunnan visio

Turun sosiaali- ja terveystoimi on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi. 

4. Peruspalvelulautakunnan arvot 

Sosiaali- ja terveystoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat periaatteet.

5. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaympäristö

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.

Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan:

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012,

Turun työikäisten hyvinvointiohjelma

Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009 - 2012.

Valtioneuvosto vahvisti uuden Kaste-ohjelman 2. helmikuuta 2012: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012-2015

Kaste-ohjelman tavoitteena on, että

1.hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat:

•riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat

•ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia

•lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt

2. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti:

•asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen

•johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

•palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat

Tavoitteisiin vastataan kuudella osaohjelmalla, joiden teemat ovat:

•Riskiryhmille osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä

•Toimivampia palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille

•Parempia palveluja ikäihmisille

•Uusi palvelurakenne ja tehokkaammat peruspalvelut

•Tieto ja tietojärjestelmät asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi

•Johtaminen tukemaan palvelurakennetta ja työhyvinvointia

Toimintaympäristön muutokset

Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012, kun kasvua kannatelleen yksityisen kulutuksen koheneminen hiipuu. Kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % vuonna 2013. Ostovoiman paraneminen hiipuu, koska reaaliansiot lisääntyvät vaimeasti, eikä työllisyys juuri kohene. Inflaatio jatkuu nopeana veromuutosten vuoksi. Välillisten verojen muutokset ovat kiihdyttäneet inflaatiota. Vuonna 2013 talouskasvun hidastuminen vaimentaa hintapaineita, mutta arvonlisäveron korotus nostaa hintoja. Vuonna 2013 inflaation ennustetaan olevan 2,2 %.

Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 prosenttia kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa merkittävästi.

Turun kaupungin vahvistettu asukasluku oli 178 630 vuodenvaihteessa 2011/2012, jossa oli kasvua 1 304 henkilöä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Syntyneiden enemmyys oli Turussa perinteiseen tapaan muiden suurien vertailukaupunkien hitainta ja ainoana kaupungeista negatiivista.

Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2011 lopun 8,0 %:iin. Muunkielisiä oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan maaliskuun 2012 lopussa noin 14 555 (8,1 % koko väestöstä). Sekä suomen- että ruotsinkielisten määrä näyt­tää ennakkotietojen mukaan vähentyneen hieman. Vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessä.

Turun työttömyysaste oli vuoden 2012 heinäkuussa 14,6 % ja vastaavana aikana vuonna 2011 14,2 %. Työttömyys on Turussa pysynyt reilusti maan keskiarvon yläpuolella. Vastaavat luvut koko maassa olivat 10,2 % ja 9,9 %.

Nuorten alle 25 v. työttömyys on myös kasvussa. Alkuvuoden laskukauden jälkeen huhtikuusta lähtien nuorten työttömyys on noussut. Heinäkuussa 2012 oli työttömänä 1941 nuorta ja silloin saavutettiin vuodesta 2007 alkaneen seurantajakson aikaisempi huippu.

Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielis­ten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä oli koko kaupun­gissa maaliskuussa 16 prosenttia, Varissuolla se oli 47, Lausteella 46 ja Halisissa 35 prosenttia.

Työikäisen väestön osuus on pysynyt lähes samana kymmenen vuoden vertailujakson aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee kuitenkin noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Vanhushuoltosuhde (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuuden työikäisestä väestöstä) oli Turussa v. 2010 28,5 %, joka vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 16,5 %.

Vanhustenhuollon suurin haaste on vanhusten lukumäärän jyrkkä kasvu. Tällä hetkellä yli 85 -vuotiaita on 4665 ja lukumäärä on kasvamassa jyrkästi. Yli 85 -vuotiaista 50 % on palvelujen piirissä.

Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien poismuutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen.

THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsiperheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten määrät. Huostaanotot ovat kuitenkin lievässä laskussa viime vuodesta ja lastensuojelun asiakkuuksien kasvu näyttää pysähtyneen.

Köyhyys oli ATH- tutkimuksen (v. 2010) mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa koko Suomen keskiarvoa huolestuttavampi. Useampi kuin joka kolmas perhe tarvitsisi myös apua arjesta selviytymiseen. Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on valtakunnallisessa vertailussa erityisen paljon psykososiaalisia ongelmia. Joka neljännessä perheessä menojen kattaminen käytettävissä olevilla tuloilla oli hankalaa

Lainsäädännön muutoksista aiheutuvat palvelutarpeen lisäykset ja uudelleen arviointi koskettavat lähinnä perusterveydenhuoltoa, kuntoutumispalveluita ja vanhuspalveluita. Sosiaalihuoltolain uudistus on tulossa suunnittelukauden loppupuolella.

Kuntaa velvoittavia lakimuutoksia ovat mm. terveydenhuoltolaki (1.5.2011 vaihe I ja 2014 vaihe II), ja vanhuspalvelulaki v. 2013. Vanhuspalvelulakiin ei ole näillä näkymin tulossa sitovia normeja minimi henkilöstömitoituksesta, mutta kuitenkin velvoite huolehtia riittävästä henkilöstömäärästä, jotta lakivelvoitetta ei tarvittaisi.

Ensihoitopalvelu siirtyy tammikuun 2013 alusta terveydenhuoltolain 79 §:n perusteella terveyskeskusta ylläpitävältä kunnalta ja kuntayhtymältä sairaanhoitopiirien lakisääteiseksi tehtäväksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän toimeksianto korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason integraatiota sekä kuntalähtöistä palveluiden järjestämisvastuuta. Erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden tarpeiden kasvaessa kuntatasolla tehtävät ratkaisut ovat avainasemassa.

Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu suureen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään erikseen ns. järjestämislaissa, jonka valmistelu jatkuu. Uuden sosiaalihuoltolain lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö sekä rajapintalait, joissa säädetään muun muassa asiakasmaksuista sekä asiakkaiden asemasta ja oikeuksista. Lisäksi selkeytetään vastuita ja kehitetään yhteistyötä ja osaamista yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa.

6. Asiakkuudet ja toiminnan painopisteet ydinprosesseittain tarkasteltuna

Sosiaali- ja terveystoimessa prosessijohtaminen toteutuu neljän elinkaarimallin mukaisen ydinprosessin kautta. Ydinprosesseja ovat:

•lasten ja nuorten kasvun tukeminen

•nuorten aikuisuuden vahvistaminen

•itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistaminen

•ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Elinkaarimallin avulla tunnistetaan ikäryhmien asiakastarpeet. Elinkaarimalli painottaa asiakasnäkökulmaa, jolloin ikäryhmittäiset asiakastarpeet tulevat selkeämmin esille.

Ikäryhmien asiakastarpeita - terveyttä ja hyvinvointia – edistetään tulosalueiden välisellä yhteistyöllä.

Kaikkien prosessien yhteisenä haasteena on raskaan palvelurakenteen asteittainen keventäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehdään työtä kaikissa ydinprosesseissa. Palvelurakenteen kehittämisessä ovat myös ns. pitkät asiakasprosessit keskeinen kehittämiskohde. Näiden prosessien keskeiset toimenpiteet tulevat näkymään pohjaselvitysten jälkeen operatiivisissa palvelusopimuksissa kun suunnitelmat asian eteenpäin viemiseksi valmistuvat.

6.1. Ydinprosessi: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Asiakastarveanalyysi

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012 hyväksyttiin syksyllä 2009. Ohjelma on samalla lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelun suunnitelma. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja kehittämistavoitteet on kirjattu ohjelmaan.

Sosiaali- ja terveystoimen lasten ja nuorten palvelut ovat pitkälti lainsäännön velvoittamia. Palvelujen painotus on peruspalvelujen saatavuuden turvaamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Sosiaali- ja terveystoimen ehkäisevät palvelut kattavat koko ikäluokan ja niiden kautta saadaan hyvä kuva alle 18-vuotiaiden turkulaisten elämäntilanteesta ja palvelutarpeesta. Palveluja kehitetäänkin entistä tiiviimmin yhteistyössä kasvatus- ja opetustoimen kanssa, jotta lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemaa tukea voidaan tarjota mahdollisimman varhain ja viedä normaaleihin kasvuympäristöihin aina kun se on mahdollista. Yhteistyötä vapaa-aikatoimialan kanssa jatketaan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi. Merkittävänä toteuttamistapana on Eviva -hanke.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Lasten ja nuorten palvelujen kustannusrakenne on edelleen painottunut liikaa raskaimpaan korjaavaan toimintaan, näin erityisesti lastensuojelussa. Palvelurakenteen muutos on käynnissä avohuollon toiminnan vahvistamiseksi ja sijaishuollon muuttamiseksi perhehoitopainotteiseksi. Lastensuojelun asiakasmäärän kasvu näyttää pysähtyneen, joten myös muutoksen taloudellinen vaikutus alkaa näkyä. Tähän saakka perhehoidon lisääntymisen vaikutuksia on syönyt koko lastensuojelun ja erityisesti huostaan otettujen määrän voimakas kasvu. Lasten ja nuorten terveydenhuollossa neuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon palveluja tuotetaan terveydenhuoltolain mukaisesti. Perheille kotiin annettavan varhaisen tuen palveluja lisätään raskaamman tuen tarpeen ehkäisemiseksi.

Turku hyödyntää STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta Remontti-hankkeen alueellisissa piloteissa. Tavoitteena on viedä lapsen normaalia kehitystä tukevaa työtä lapsen omiin kasvuympäristöihin ja tukea peruspalveluja erityispalvelujen toimenpiteillä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Vuosien 2013-2015 Kaste II -ohjelmaan valmistellaan lasten ja nuorten palvelujen kehittämishanketta.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat

•ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja

•palvelurakenteen keventäminen

Jotta lasten ja nuorten palvelujen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata, tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2013 seuraavia asioita:

6.2 Ydinprosessi: Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi perustuu vahvasti asiakastarpeeseen. Noin 80 % nuorista selviää nuoruusiästä ilman erityispalvelujen tarvetta. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat nuorille, joiden aikuistuminen ei suju ilman erityistä tukea.

Nuoret kuuluvat taloudellisesti heikoimmin toimeen tuleviin väestöryhmiin. Nuorisotyöttömyys on kääntynyt jo parempaan suuntaan, mutta ilman toisen asteen koulutusta olevien nuorten työllistymisnäkymät ovat edelleen heikot.

Syynä nuorten heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on myös opiskelu, mutta osin on kysymys todellisesta, usein myös ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Viime laman jälkeen myös nuorten kohdalla heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Nykyisessä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Erityisesti tämä korostuu maahanmuuttajanuorten kohdalla. Nuorten asunnottomuutta on kartoitettu ja Turussa on arviolta yli 100 asunnotonta nuorta. Myös jälkihuoltoon siirtyy nuoria, joiden ainoa asuinpaikka lastensuojelulaitos. Asunnottomuus on nuorelle erittäin voimakas syrjäytymisriski.

Tällä hetkellä tuen tarve näkyy myös nuorten osalta päihteiden käytön kasvuna sekä psykososiaalisten ongelmien lisääntymisenä ja vaikeutumisena. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyteen nopeasti ja tehokkaasti puuttuminen vaatii sosiaali- ja terveystoimen tiivistä yhteistyötä työhallinnon, nuorisotoimen ja oppilaitosten kanssa.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Nuorten kohdalla merkittäviä tavoitteita ovat osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Myös terveyserojen kaventamisen merkitys korostuu suomalaisessa nuorten päihdemyönteisessä kulttuurissa. Painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta nuorten elämänhallinnan vahvistamisessa. Nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu koskee myös sosiaali- ja terveystoimen järjestämiä palveluja. Yhteiskuntatakuuta toteutetaan yhdessä kasvatus- ja opetustoimen sekä vapaa-aikatoimen kanssa turkulaisen nuoren ohjausmallin sekä jatkossa myös erityistä tukea tarvitsevan nuoren ohjausmallin työnjaon mukaisesti. Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden toimialojen kanssa on saumatonta.

Nuorten terveydenhuollossa erityisenä haasteena on opiskeluterveydenhuollon sekä suunterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen ja terveydenhuoltolain mukaisesti. Nuorten aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmiin haetaan uusia palvelumalleja Kaste II-ohjelmasta.

 * Mittariarvoa ei tällä hetkellä saada kaikilta osin ulos tietojärjestelmistä. Aktivointiehdon piirissä olevien seuranta on kuitenkin tärkeä mittari ja siksi seurannan kehittämisessä pyritään siihen, että arvo saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

 6.3 Ydinprosessi: Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Vuoteen 2009 asti turkulaisten hyvinvointi ja terveydentila kehittyi kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, joskin sosiaaliryhmien välillä oli havaittavissa sama ero kuin valtakunnallisesti: väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot kasvoivat. Laman myötä kokonaistilanne heikkeni merkittävästi ja hyvinvointierot tullevat edelleen kasvamaan. Työikäisessä väestössä riski hyvinvointipuutteiden kasautumiseen kohdentuu yksinasuviin ja yksinhuoltajiin. Maahanmuuttajien määrä on Turussa suhteellisen suuri ja kasvaa edelleen. Heidän hyvinvointinsa on kantaväestön hyvinvointia matalammalla tasolla kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Turkulaisten hyvinvointierot ovat myös alueellisesti painottuneita.

Työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään Turussa saman verran resursseja kuin muissa suurissa kaupungeissa. Terveydenhuollossa näkyy edelleen selkeä painotus somaattiseen erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset ovat pienemmät kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Turun työikäisen väestön hyvinvointiohjelman tavoitteena on ”Turussa tavaksi terveet elämäntavat”. Tavoitteeseen pyritään edistämällä työikäisen väestön hyvinvointia ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen sekä luomalla rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Asunto- ja maankäyttöohjelmassa on erityisryhmien asumiseen liittyviä tavoitteita, jotka otetaan huomioon operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tasolla. Ryhmien välinen sopimus edellyttää palveluiden, erityisesti perusterveydenhuollon kehittämistä. Lisäksi prosessin kehittämislinjaukset perustuvat valtakunnallisiin terveyspoliittisiin linjauksiin.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat:

1. Edistetään hyvinvointia ja terveyttä ja kavennetaan hyvinvointi ja terveyseroja

2. Kevennetään palvelurakennetta ja panostetaan ehkäiseviin palveluihin

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oleellista on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elämäntapojen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä terveestä ympäristöstä huolehtiminen. Maahanmuuttajat on valittu erityiseksi kohderyhmäksi. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa pyritään asiakaslähtöisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Palveluiden kehittämisessä oleellista on peruspalveluihin panostaminen ja asumispalveluiden rakenteen keventäminen. Kaupungin alueelliset erot ja asiakkaiden erilaiset tarpeet on otettava huomioon palveluita kehitettäessä.

Talousarvion aiheuttamat muutokset sopimukseen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen kasvu, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen perusosan korotukset sekä asumispalveluiden tarpeen lisäys ovat kasvattaneet ydinprosessin menoja. Resurssien suuntautuminen korjaavaan toimintaan vähentää panoksia ehkäisevästä työstä. Riskinä on, että väestön hyvinvointi ei lisäänny eivätkä hyvinvointierot kapene ja terveydenhuolto painottaa entisestään erikoissairaanhoidon suuntaan. Lisäksi riskinä on hoito- ja palvelutakuun toteutumattomuus.

6.4 Ydinprosessi: Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Asiakastarveanalyysi

Turun ikääntymispoliittinen strategia on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Ohjelmassa otetaan huomioon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Näiden tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämiä säännöllisiä palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti koko valtuustokauden ajan. Strategisen palvelusopimuksen painopisteet vastaavat valtakunnallista ikäihmisten laatusuositusta sekä tulevan ikälain perusteita.

Turun kaupunginvaltuuston esittämät lisäykset siitä, että vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi, kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen sekä lautakuntakäsittelyn yhteydessä osoitettu lisäraha tulee käyttää mm. tehostetun palveluasumisen lisäämiseen, on otettu huomioon operatiivisen palvelutuotantosopimuksen muutoksissa.

Ehkäisevä vanhustyö on painopisteenä ja tukee vahvasti kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä parempana entistä pidempään. Lisäksi kotihoidon peittävyys ja sen palveluluokkien painopisteen muutostavoitteet lisäävät kotihoidon vaikuttavuutta kotona asumisen tueksi. Nykyinen ympärivuorokautisen hoidon määrällinen osuus ja etenkin sen sisäisen rakenteen muutos tulee näkymään v. 2013 aikana, kun pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelusopimukset päättyvät vuodenvaihteessa 2012.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteet ( +75 v) ovat :

VUODEN 2013 TALOUSARVION PROSESSIKOHTAISET EUROMÄÄRÄT

Allekirjoitukset

Turussa pvm