Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarviosta ja vuosien 2012- 2015 taloussuunnitelmasta kokouksessaan 28.11.2011 § 216 ja kaupunginhallitus on päättänyt sen täytäntöönpanosta hallintokunnissa 5.12.2011 § 566.

Peruspalvelulautakunnan osalta jo v. 2011 talousarvion ylittyminen on aiheuttanut ongelmia vuoden 2012 uudelleenjaon valmistelun kannalta ja talousarvion toteuttaminen tulee vaatimaan merkittäviä ponnisteluja. Vuoden 2012 talousarvion nettoluku on 534,9 M€ sisältäen lisäykset logistiikkatoimintojen ostamiseen ja lähi- ja luomuruoan osuuden kasvattamiseen. Vuoden 2011 talousarvion netto on 515 M€ ja viimeisin ennuste osoittaa, että nettomenot ovat tilinpäätöstilanteessa noin 528 M€. Ennusteeseen nähden lisäystä on siis noin 7M€ ja vertailukelpoinen lisäys (ilman logistiikkatoimintoja ja lähi- ja luomuruokalisäystä) noin 6 M€.

Peruspalvelulautakunnan talousarviokäsittelyssä 13.9.2011 § 257 todettiin seuraavaa:

”Talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen 20.6.2011 antamaan ohjelukuun siitä huolimatta, että esimerkiksi hallitusohjelman palveluja koskevaa sisältöä ei ole ohjeluvussa otettu huomioon.

Vuoden 2012 talousarviossa ei ole varauduttu seuraaviin mahdollisesti toteutuviin menoihin. Perusteluna on joko päätöksenteon keskeneräisyys tai toteutumisen epävarmuus.

Toimeentulotuen perusosan korotus 6.%:lla tarkoittaisi noin 1,7 M€ nettokustannusta ja työmarkkinatuen korotus 100 €:lla/kk lisäisi kunnan menoja noin 1,5 M€.

Lastensuojelun osalta riskinä on todettava, että 10 % kasvu volyymin osalta nykyisellä sijoitustavalla tuottaa lähes 1,5 M€:n lisämenon v. 2011 ennusteeseen nähden.

Hammashuollon hoitotakuu vaatii lisärahoitusta jos asiakasmäärä jatkaa kasvuaan eikä omaa toimintaa pystytä lisätehostamaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta peruspalvelulautakunnan ja sairaanhoitopiirin talousarvion erotus lienee 3,1 – 6 M€ riippuen korotustarpeesta (5 – 7 %). Peruspalvelulautakunnan varaus on laskettu 2,9 %:n kasvun mukaan.

Edelleen ensihoidon kustannuksia mahdollisen uuden kenttäjohtojärjestelmän myötä on hyvin vaikea arvioida eikä niitä näin ollen voida sisällyttää talousarvioon.

Myöskään sairaanhoitopiirin sakkomaksuihin ei ole varauduttu koska hoitoketjun toimivuutta tullaan tarkasti seuraamaan.

Vammaispalveluiden palvelutarpeeseen nähden määrärahaa tarvittaisiin lisää noin 0,7 M€, mikäli asumispalvelujonoa halutaan lyhentää ja varautua mahdollisesti kuljetuspalveluiden volyymikasvuun.”

Koska talousarviokäsittelyssä esillä olleista riskeistä useat ovat toteutuneet tai toteutumassa ja ennuste vuoden 2011 osalta heikkeni merkittävästi syyskuun tilanteesta, on strategista palvelusopimusta arvioitu uudelleen. Strateginen palvelusopimus tavoitteineen on rakennettu kattamaan koko valtuusto- ja ohjelmakauden, josta syystä tavoitearvot säilyvät pääosin myös uudistetussa ehdotuksessa muuttumattomina. Tekstiosassa sen sijaan on jonkin verran muutoksia lähes kaikissa ydinprosesseissa.

Strategista palvelusopimusta vuodelle 2012 on käsitelty peruspalvelulautakunnassa viimeksi 13.9.2011 § 257.

Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä 28.11.2011 § 216 listattiin seuraavat toimenpiteet peruspalvelulautakunnan toimeenpantavaksi:

-       Vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi

-       Kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen

-       Peruspalvelulautakunnalle lautakuntakäsittelyn yhteydessä osoitettu lisäraha tulee käyttää lastensuojeluun, tehostetun palveluasumisen lisäämiseen, hammashuollon oman tuotannon lisäämiseen sekä mielenterveyspalveluihin.

-       Oman toiminnan kustannusrakenteen muodostumisen perusteet selvitetään

Mainitut toimenpiteet on otettu huomioon jäljempänä strategista palvelusopimusta ja operatiivista palvelutuotantosopimusta koskevissa peruspalvelulautakunnan listateksteissä.

Vuoden 2012 talousarvion toteuttaminen on riskien ja vuoden 2011 toteutuman vuoksi erittäin vaikeaa ja tulee asettamaan aivan uudenlaisia haasteita johdolle ja henkilökunnalle. Itse talousarvion tekniseen jakoon ei ole tehty muutoksia. Talousjärjestelmästä johtuen määrärahat on kohdennettu arvioidun toteuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuspaikoille pääosin lautakunnan 13.9.2011 käsittelyssä olleen mukaisesti. Nykyjärjestelmä ei mahdollista muuta menettelytapaa. Tästä johtuen kuluvan vuoden vahvistetun talousarvion toteutuminen on edellyttänyt muutoksia eri sopimustasoille palvelutarpeen ja käytettävissä olevien määrärahojen yhteensovittamiseksi.

Strategisesta palvelusopimuksesta on tehty ehdotus kaupunginhallitukselle. Strategiseen palvelutuotantosopimukseen ei ole tullut muutoksia, mutta operatiiviseen on tullut sekä tavoitteellisia että määrällisiä muutoksia peruspalvelulautakunnan 13.9.2011 käsittelyssä olleeseen versioon nähden.

Talousarviossa pysyminen edellyttää vuonna 2012 sekä tilausten 1 %:n vähentämistä että palvelutuotannon tehostamista 1 %:n verran. Näiden rahallinen yhteisvaikutus on noin 15 milj. euroa, mikä on arvioitu tämänhetkisen tarpeen ja määrärahojen erotukseksi.

Nyt käsittelyssä oleva operatiivinen palvelutuotantosopimus pitää sisällään edellä mainitun 1 %:n tilausten muutoksen, jota jäljempänä kuvataan vaikutuksineen ydinprosesseittain tarkemmin. Palvelutuotannon tehostamista käsitellään palvelutuotannon ja sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmissä. Asiakas- sekä palvelumaksuihin liittyvät esitykset tuodaan erikseen peruspalvelulautakunnan käsittelyyn.

Peruspalvelulautakunnan esittämää ja kaupunginvaltuuston vahvistamaa 1 milj. euron määrärahaa koskeva esitys tuodaan erikseen peruspalvelulautakunnan käsittelyyn eikä sitä tässä yhteydessä ole jaettu tulosalueiden käyttöön.

Palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen ja Maisa Kuusela, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola 4.1.2012:

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen valmistelu

Operatiivista palvelutuotantosopimusta on muutettu vastaamaan talousarvion uudelleenjakoa.

Operatiivinen palvelutuotantosopimus koostuu kahdesta osasta: 1) Kehittämisosa ja 2) Toiminnan laajuus ja resurssit osa. Kehittämisosa kokoaa strategisen palvelusopimuksen painopisteet/tavoitteet ja muuttaa ne strategisen palvelutuotantosopimuksen mukaisesti keinoiksi sekä operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toimenpiteiksi. Toisin sanoen kehittämisosassa muodostetaan ketju ylätason tavoitteista konkreettisiksi toimenpiteiksi. Kehittämisosan strategiset tavoitteet liittyvät mm. palvelurakenteen, palvelujen ja toiminnan kehittämiseen ja se korostaa tulosalueiden välistä yhteistyötä.

Toiminnan laajuus ja resurssit osassa kuvataan kattavasti tulosalueiden perustuotantoa/palveluita. Tavoitteet/seurattavat asiat on määritelty niin, että voidaan todentaa kehittämistavoitteiden toteutumista, seurata palvelurakenteen muutosta, tuotannon tehostumista, peittävyyden ja asiakasvirtojen kehitystä, laatua jne.

Tulevien vuosien haaste on toiminnan ja talouden entistä tiiviimpi kytkeminen yhteen.

Liite 1Operatiivinen palvelutuotantosopimus liitteineen

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen painotukset ydinprosesseittain:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Ydinprosessin palvelut kohdistuvat alle 18-vuotiaisiin. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen perustan muodostavat lastensuojelulain, terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten sekä vammaispalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset palvelut, joiden saatavuutta koskevat hoito- ja palvelutakuut. Sekä lastensuojelulaki että terveydenhuoltolaki määrittää palvelut varsin yksityiskohtaisesti.

Lastensuojelun palveluja tarvitsevien alle 18-vuotiaiden määrän tuntuva kasvu ja erityisesti huostaan otettujen ennätyksellisen korkea määrä vuonna 2011 rasittavat kuluvan vuoden toimintaa ja taloutta. Lastensuojelun palvelurakenteen muutosta (avohuoltoon painottuvaksi ja sijaishuollossa perhehoitoon painottuvaksi) tukevia esityksiä on tuotava päätöksentekoon alkuvuodesta.  Tiukasta taloustilanteesta huolimatta avohuollon palvelujen tavoitelukuja on operatiivisen sopimuksen tilausosassa nostettu vuoden 2011 tasosta. Tämä johtuu paitsi asiakasmäärän kasvusta, myös erityisesti siitä, että sijaishuollon asiakkuuksia pystytään ehkäisemään vain ennaltaehkäisevän ja avohuollon lastensuojelun toimin. Hyvänä esimerkkinä tästä on entisen nuorten vastaanottokodin resurssien pohjalta käynnistyvä intensiivinen perhetuki. Lastensuojelun palvelujen seurantaa tarkennetaan, mm. avohuollon sijoitukset otetaan seurantaan.

Sijaishuollossa perhehoidon lisäämisen tavoiteprosentit pysyvät ennallaan. Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa 53 % huostaan otetuista lapsista on sijoitettuna perheeseen. Vuonna 2012 tavoite on 45,2 %. Vuoden 2011 aikana otettiin huostaan ennätykselliset n. 80 lasta, jonka myötä sijoitettujen kokonaismäärä on kasvanut. Näin myös perhehoitoon sijoitettujen määrän on kasvattava aiemmin tavoiteltua enemmän. Tilannetta helpottaa hieman se, että vuoden 2012 aikana n. 60 nuorta täyttää 18 ja siirtyy jälkihuoltoon.

Perhehoidon lisääminen on merkittävin tapa hallita lastensuojelun kustannuksia. Jos ostopalveluna hankitut laitoshoitopaikat vähenevät ja (toimeksiantoperustaiset) perhesijoitukset lisääntyvät, keskimääräinen kustannuksia laskeva vaikutus / hoitopaikka on vuositasolla n. 60 000 € (laskentaperusteena v. 2010 Kuusikon sijoitusmuotojen keskimääräiset vuorokausihinnat ja sijoitusvuorokausien määrä). Sijaishuollon OPTS -seuranta tehdään jatkossa kumulatiivisin luvuin kuukausittain ja rakennemuutoksen etenemisestä raportoidaan neljännesvuosittain poikkileikkaustilanteella. Näin saadaan kattava kuva lastensuojelun palvelujen käytöstä ja rakenteesta.

Avohuollon vahvistaminen ja kaikkea toimintaa koskeva kustannustietoisuuden lisääminen on välttämätön edellytys sopimustavoitteiden toteutumiselle ja talousarviossa pysymiselle.

Perusterveydenhuollon palvelut muodostavat lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen kivijalan. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palvelujen piirissä ovat liki koko ikäluokat. Palvelut ovat lähipalveluina helposti saavutettavia ja ne ovat asetuksella säädeltyjä. Toimintaa on sopeutettu taloustilannetta vastaavaksi alentamalla eräitä vuodelle 2012 suunniteltuja tavoitelukuja vuoden 2011 tasolle mm. seuraavasti:  

·        neuvolan toiminnan peittävyys 96 -> 95 %

·        kouluterveydenhuollon peittävyys 90 -> 85 %

·        opiskeluterveydenhuollon peittävyys 75 % -> 70 %

Taloustilanteesta huolimatta alle 1-vuotiaiden kotikäyntien määrä pyritään kasvattamaan. Toiminnan seurantaa tarkennetaan. Mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon seurantaa vaikeuttaa se, että palvelut noudattavat kouluvuotta mutta seuranta tehdään kalenterivuoden mukaan.

Kuntoutumispalvelujen ja erikoissairaanhoidon toiminnan tavoitteisiin ei ole kohdennettu taloustilanteeseen perustuvia tarkennuksia.

Palvelurakenteen muutoksen tueksi esitetään lapsiperheiden kotiavun järjestämistä palvelusetelillä. Tavoitteena on palvelun käynnistäminen vuoden 2012 lopussa. Käynnistysvaiheen rahoitus osoitetaan valtuuston päättämästä kehyksen ylittävästä määrärahasta, jonka yhtenä käyttötarkoituksena mainittiin lastensuojelu.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen strategiset painopisteet perustuvat asukkaiden hyvinvointiohjelmaan ja valtuuston hyväksymiin talousarviolausumiin, ja ne toteuttavat strategisen palvelusopimuksen tavoitteita. Näitä ovat vuonna 2012 ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja lastensuojelun palvelurakenteen muutos.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Ydinprosessiin kuuluu erityisesti nuorille aikuisille suunnattu korjaava toiminta vaikka operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan seurannassa mukana on kattavasti nuorten aikuisten palvelut.

Nuorten aikuisten palvelujen strategisina painopisteinä ovat nuorten asunnottomuuteen puuttuminen sekä nuorten aikuisten palveluprosessin kehittäminen, jossa kaupunkitasolla merkittävänä kokonaisuutena on turkulaisten nuorten ohjausmallin toteuttaminen. Nuorten päihdepalveluja kehitetään yhdessä A-klinikan kanssa.

Tiukan taloustilanteen vuoksi opiskelijaterveydenhuollon toiminnan tavoitelukuja on perusterveydenhuollossa alennettu vuodelle 2012 suunnitellusta pääasiassa vuoden 2011 tasolle. Nuorten aikuisten hammashoidon tavoitelukuja on nostettu asetuksen mukaisen toiminnan turvaamiseksi. Tavoitteen saavuttaminen on riippuvainen henkilöstöresurssin riittävyydestä.

Valtuuston hyväksymästä lisämäärärahasta tulisi suunnata 100 000 € nuorten mielenterveyspalveluihin.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Ydinprosessin kohderyhmänä ovat kaikki itsenäisesti selviytyvät turkulaiset ikäryhmästä riippumatta. Käytännössä tilastotiedot kootaan toistaiseksi kuitenkin vain 25-64 -vuotiaista.

Tavoitteena on edistää ja ylläpitää turkulaisten hyvinvointia ja terveyttä niin, että palvelutarve pysyy mahdollisimman kevyenä. Merkittäviä haasteita ovat hyvinvointi- ja terveyserot, yksinasuvien ja yksihuoltajien sekä maahanmuuttajien suuri määrä.

Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin seuraavat itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaamisen ydinprosessia koskevat tekstilisäykset: tehostetaan kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman toteutusta, pyritään saamaan aiesopimus valtion kanssa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi ja peruspalvelulautakunnalle lautakuntakäsittelyn yhteydessä osoitettu lisämääräraha tulee käyttää hammashuollon oman tuotannon lisäämiseen ja mielenterveyspalveluihin (lastensuojelun ja tehostetun palveluasumisen lisäämisen ohella).

Vuoden 2012 talousarvion suurimmat riskit ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen kasvu, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen perusosan korotukset sekä suun terveydenhuollon hoitotakuussa pysyminen. Talousarviossa pysymiseksi on operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen tehty muutoksia, jotka laskevat palvelutuotannon määrää toisaalla. Osa säästöistä pystytään toteuttamaan jo toteutuneiden rakennemuutosten avulla.

Suun terveydenhuollon palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan talousarvion puitteissa, mikäli peruspalvelulautakunnan joulukuussa perustettavaksi esitetyt 28 vakanssia saadaan käyttöön jo alkuvuodesta. Työikäisten kiireettömiä terveysasemakäyntejä vähennetään (kustannusvaikutus - 500 000 €) ja sairaanhoitopiirin käyttöä vähennetään kaikin mahdollisin keinoin noin 1 % (kustannusvaikutus -700 000 €). Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelman toteuttamiseksi oman, uuden asumisyksikön perustaminen on tärkeätä ja näillä resursseilla ainoa mahdollisuus asumispalvelujonojen lyhentämiseksi. Muutos edellyttää seitsemän, vuoden 2012 henkilöstösuunnitelmassa olevan lähihoitajan vakanssin perustamista (nimikemuutokset). Päihdehuollon asumispalveluiden osalta rakennemuutos näyttää toteutuneen hyvin, asunnottomuus ja asumispalveluiden tarve on vähentynyt, mikä mahdollistaa sopimuksessa 10 asiakkaan vähennyksen (kustannusvaikutus -300 000 €). Sekä mielenterveyskuntoutujien että päihdehuollon asumispalveluissa pyritään kuntouttavaan toimintaan niin, että asiakkaat pystyvät siirtymään vähitellen kevyempien palveluiden piiriin (10 asiakkaan siirtyminen kummassakin, kustannusvaikutus yhteensä -300 000 € ).

Strategisten tavoitteiden tärkeimmät painopisteet vuonna 2012 ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen. Strateginen palvelutuotantosopimus ja operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kehittämisosa pohjautuvat näihin painopisteisiin. Strategisia kärkilinjauksia ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vähentämällä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelujen kehittäminen.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen ydinprosessi vastaa yli 65-vuotiaiden turkulaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumisesta.

Strategisen palvelusopimuksen tavoitteita ei ole sovittu muutettavaksi viimeisenä strategiavuotena, paitsi omaishoidon tuen saajien osuuden osalta.  Sopimuksen tavoitteeksi asetetut + 75-vuotiaiden palveluiden prosentuaaliset osuudet ovat toteutuneet oikeansuuntaisesti, mutta joissakin palveluissa tavoitteet jäävät vuoden 2012 aikana toteutettaviksi. Myös palveluiden sisäiset rakennemuutokset ovat osittain vielä kesken.

Perusterveydenhuollossa terveyshyötymallin käyttöönotto myös +65 vuotiaiden osalta tuo tarkennetut hoitosuunnitelmat asiakkaiden hoitoon ja parantavat näin hoidon tasapainoa. Tämä ja päiväaikaisten aikojen saatavuuden paraneminen terveysasemilla vähentää ikäihmisten päivystyskäyntejä. Yksittäisten käyntien määrää terveysasemilla voidaan vähentää 1450.

Kustannusvaikutus -200.000 €.

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kuntoutuksen ja vanhuspalveluiden välinen toiminnan kehittämissuunnitelma geriatrisen arviointiyksikön ja erilaisten partioiden toimintojen yhteensovittamiseksi vähentää oman sairaalahoidon sairaalajaksojen määrää ja lyhentää hoitojaksojen pituutta. Tällä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös ikäihmisten sairaanhoitopiirin käytön sekä päivystysliikelaitoksen käyttöä.

Kustannusvaikutus erikoissairaanhoidon tulosalueella - 200.000 € ja vanhuspalveluiden tulosalueella -100.000 €

Kuntoutuspalveluiden osalta on jouduttu laskemaan fysioterapian suoritetavoitetta 1500 käynnillä. Kustannusvaikutus - 67.500 €.

Sosiaalityön tavoitteita ei ole muutettu.

Vanhuspalveluissa on tapahtunut laitoshoidon osuuden väheneminen ja näin saatujen henkilöstöresurssien uudelleen kohdentaminen on vahvistanut kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon resursseja. Lisäksi alkuvuodesta käyttöön otettavat Mobiili -laitteet lisäävät kotihoidon välitöntä työaikaa ja näin myös suoritetuottavuus paranee. Tehostetun palveluasumisen kilpailutus keväällä 2012 lopettaa tietyllä aikavälillä pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelut ja siten pitkäaikaissairaanhoito on jatkossa omaa toimintaa. Tällä palvelurakenteen muutoksella on myös kustannuksia vähentävä vaikutus, joka määrältään on riippuvainen siitä, millä aikataululla ko. ostoja voidaan vähentää vuositasolla.

Kotihoidon ehdotetut henkilöstölisäykset sekä niiden vaikutus vanhuspalveluiden talousarvioon tarkentuvat myöhemmin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sakkomaksun ehkäisemiseksi (toteutuessaan kustannusvaikutus n. 2.5 - 5 milj. €) ehdotetaan toteutettavaksi omana toimintana 20 jatkokuntoutuspaikan lisäys alkuvuodesta 2012. Tämän ratkaisu vaikuttaa sairaanhoitopiirin kustannusten hallintaan. Joulukuussa 2011 lautakunta päätti jo toipilaspaikkojen lisäämisestä ostopalveluna 10 paikalla.

Kustannusvaikutus näistä lisäyksistä on n. 2.0 milj. € mutta toisaalta tavoitteena on ehkäistä jopa 5 M€:n sakkomaksut. Talousarviossa tähän ei kuitenkaan ole voitu varautua.

Kaupunginvaltuuston vuoden 2012 budjettipäätöksessä on maininta, että vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi ja kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen. Seudullinen palvelusetelityöryhmä tuo esityksensä peruspalvelulautakunnalle tammikuussa 2012 ja kotihoidon muita vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehitetään vuoden 2012 aikana mm. benchmarking – ajatuksella. Budjetin 2012 yhteydessä peruspalvelulautakunnalle osoitettiin 1 milj. € lisämääräraha, josta 300.000 € tulisi erillispäätöksillä käyttää tehostetun palveluasumisen lisäämiseen. Tehostetun palveluasumisen lisääminen mahdollistuu kilpailutusprosessin yhteydessä keväällä 2012.

Ydinprosessin strategiset painopisteet ovat linjassa ja osittain samat kuin kaupunginvaltuuston esittämät painopisteet.

1.       Kotihoidon vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen

• kotihoidon palveluluokkien välisen painotuksen muutos
• kotihoidon benchmarking kahden vastaavan kotihoidon alueen välillä – kehittämisajatuksella yksityisen ja julkisen toiminnan yhteistyö
• kotihoidon palvelusetelin käyttöönotto – kokeilu 2012

2.       Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutos

• palvelurakenteen muutoksen eteenpäin vieminen, yksiportainen palvelurakenne ja toisaalta pitkäaikaissairaalahoidon kohdentaminen vanhuksille, joilla sairaalatasoinen hoito elämän loppuvaiheessa on tarpeellinen
• palvelusetelin käyttöönotto tehostetussa palveluasumisessa – pilotti 2012

3.       Ikäihmisten hoitoprosessin kehittäminen 

• Kotihoito- sairaalahoito- toipilashoito – kotihoito- ympärivuorokautinen hoito- hoitoketjun kehittäminen ja SAS-toiminnan siirtäminen tilaajalähtöiseksi.
• Ostopalvelujen laadun seurantaan kumppanuuskoordinaattori (nykyisiä resursseja uudelleen kohdentamalla)

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 4.1.2012:

Oman palvelutuotannon järjestelyt vuoden 2012 talousarvioon liittyen 

Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannossa on joulukuun 2011 alusta alkaen suunniteltu toimenpiteitä, jotta tulosalueet pysyvät vuodelle 2012 esitettävässä talousarviossa. Tulosalueet ovat käyneet joulukuun puolen välin jälkeen neuvottelut palvelujohdon kanssa OPTS -sopimuksiin tulevista täsmennyksistä. Lisäksi palvelutuotannon johtoryhmässä on joulukuussa käyty läpi mahdollisuuksia tehostaa ja rationalisoida omaa toimintaa ja toimintatapoja.

Palvelujohdon kanssa toteutettujen neuvottelujen jälkeen toiminnan volyymin uudelleen arvioinnissa on päädytty sellaiseen ratkaisuun, että osa toiminnan supistuksista on kirjattu toiminnallisina ja euromääräisinä säästötavoitteina OPTS -sopimuksiin ja osa palvelutuotannolta edellytettävistä toiminnan supistuksista ovat luonteeltaan kohdentamattomia, tulosalueiden omassa harkinnassa olevia säästötoimenpiteitä, joiden toteutuksesta sovitaan palvelutuotannon johtoryhmässä alkuvuodesta 2012 (”1 % tehostamistavoite”).

Tämän hetkisen tiedon valossa sosiaali- ja terveystoimen tulosalueet toteuttavat seuraavassa listattuja toimenpiteitä vuoden 2012 talousarviovuoden aikana. Näillä toimenpiteillä tähdätään nimenomaan edellä mainittuihin kohdentamattomaan yhden prosentin säästötavoitteeseen. Jäljempänä yksilöitävillä rakennemuutoksilla tähdätään toiminnan tehostamiseen vuonna 2012 ja toiminnallisiin ja kustannusvaikutuksiltaan optimaalisiin uudistuksiin koko taloussuunnitelmakautta (2012-2015) silmällä pitäen.

I.        Rakennemuutokset, joiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset näkyvät taloussuunnitelmakaudella 2012-2015

-      Lastensuojelun palvelujärjestelmän kokonaissuunnitelma tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn helmikuussa 2012. Suunnitelmassa otetaan kantaa toimenpiteisiin, joilla lastensuojelun palveluja kehitetään jatkossa avohuoltopainotteiseen suuntaan ja sijaishuollossa korostuu perhehoidon ensisijaisuus. Toimintamallin vaikutukset näkyvät viiveellä, mutta tunnuslukujen ja osittain kustannusten osalta muutokset näkyvät jo vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa katkaista lastensuojelun avo- ja sijaishuollon vuosia jatkunut kustannusten kasvu etenkin ostopalvelujen osalta.

-      Vuoden 2011 syksyn aikana akuuttisairaanhoidon kehittämistyön yhteydessä virinneet ajatukset ikäihmisten (65+) palvelujen uudelleen organisoimiseksi valmistellaan peruspalvelulautakunnalle alkuvuoden 2012 aikana. Tavoitteena on muodostaa ikäihmisten sairaalapalveluista yksi toiminnallinen kokonaisuus, mikä tarkoittaa GAK:n, vanhuspalvelujen V1 ja V2 osastojen ja erilaisten päivystys-, yö- ja kotiutuspartioiden toiminnan keskittämistä erikoissairaanhoidon tulosalueelle TKS:n yhteyteen. Tällä toimenpiteellä tavoitellaan kokonaisvaltaisemman näkökulman vahvistumista ikäihmisten hoitoketjujen suunnittelussa ja prosessien johtamisessa ja ylipäänsä TYKS:n käytön tehostamista.

-      Joulukuussa 2011 valmistunut virastotasoinen laadunhallintajärjestelmä tuodaan palvelutoimen johtoryhmän ja peruspalvelulautakunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2012. Laadunhallintajärjestelmän käyttöönotolla ja siihen sisältyvällä itsearviointimallilla edistetään sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon parempaa tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

-      Toimintojen ja toimintatapojen systemaattinen uudelleen arviointi kaikilla tulosalueilla toteutuu jatkuvana toimintana alkuvuodesta 2012 alkaen. Muutosta tuetaan tarpeellisilla sähköisen asioinnin toimenpiteillä ja tietotekniikan keinoin. Alkuvuodesta 2012 otetaan käyttöön esimerkiksi kotihoidon Mobiili-järjestelmä kaikkiaan noin 600 käyttäjälle, mikä edistää työn tuottavuutta kotihoidossa.

• Mobiili-järjestelmän hankintapäätöstä tehdessä käytettävissä oli NHG:n konsulttien arvio järjestelmän kannattavuudesta. Tuolloin todettiin, että henkilöstölisäysten määrää voidaan järjestelmän tehostamisvaikutusten perusteella vähentää 8 henkilötyövuotta. Mikäli järjestelmä saadaan täysimääräisesti käyttöön toukokuun alusta 2012, merkitsee tämä laskelma 5,3 henkilötyövuotta kuluvalle vuodelle. Todellisuudessa tilanne on se, että hyväksyttäessä ikääntymispoliittisen strategian sisältämää palvelurakennemuutosta laskettiin kotihoidon palveluluokkien, peittävyyden kasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutusta. Tuolloin päädyttiin siihen, että 104 työntekijän lisäyksellä saadaan aikaan sekä 14 %:n peittävyys 75 vuotta täyttäneen väestön keskuudessa, että strategian sisältämä palveluluokkien välinen rakennemuutos. Tehtyinä asiakastyötunteina tämä merkitsee noin 40 % lisäystä ja on ilmeistä, että pelkällä 104 henkilötyövuoden lisäyksellä tätä ei saada aikaan. Mobiili-järjestelmä on konkreettinen väline toiminnan tehostamiseen henkilöstöresurssin lisäämisen yhteydessä. Peruspalvelulautakunnalle tuodaan yksityiskohtainen esitys kotihoidon henkilöstösuunnitelmasta vuodelle 2012 tammikuun 2012 lopussa, kun on arvioitu täsmällisesti olemassa olevien resurssien riittävyys kuluvalle talousarviovuodelle.

-      Eri tulosalueiden rajapintojen väliin jää tällä hetkellä useita asiakasryhmiä, joiden asiakkuusprosessit eivät välttämättä ole tunnistettu, eikä asiakkuusprosesseja johdeta. Tähän on monta syytä, muun muassa se ettei nykyinen sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomalli tue tällaisten asiakasprosessien tunnistamista, määrittelyä ja johtamista. Alkuvuoden 2012 aikana selvitetään mitä nämä asiakasryhmät ovat ja miten heidän palvelutarjonta on kehittynyt yhdistetyn sosiaali- ja terveystoimen aikana vuoden 2009 alusta. Tätä varten perustetaan palvelutuotantoon kehittämisryhmä asiaa selvittämään ja kehittämisryhmän tueksi hankitaan riittävä asiantuntijatuki.

• Yhtenä tällaisena asiakasryhmänä voidaan mainita esimerkkinä asumispalvelujen tarpeessa olevat mielenterveyskuntoutujat, joiden tilanne selvitetään alkuvuoden 2012 kuluessa tulosalueiden (erityisesti sosiaalityö, erikoissairaanhoito ja kuntoutumispalvelut) yhteistyönä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (vuonna 1999 kaikkiaan 83 asiakasta, vuonna 2010 kaikkiaan 302 asiakasta), samoin on käynyt tähän toimintaan varattujen kustannusten osalta (vuonna 1999 noin 1,3 milj.€, vuonna 2010 noin 7,3 milj.€). Alkuvuonna 2012 selvitetään mainittujen tulosalueiden yhteistyönä se, miten mainitun asiakasryhmän asiakasprosessi muodostuu, miten asiakasprosesseja hallitaan yksittäisten asiakkaiden osalta ja miten asiakasprosesseja johdetaan.

II.       Toiminnalliset muutokset, joiden vaikutukset näkyvät talousarviovuoden 2012 aikana

-         Tilojen käytön tehostaminen

• Tilojen käyttöä käydään läpi systemaattisesti sosiaali- ja terveystoimen resurssihallinnon kanssa ja tilojen käyttöä tehostetaan talousarviovuoden aikana muun muassa luopuen kaikista vajaakäytössä olevista tiloista ja keskittämällä toimintaa.

-         Maksujen korottaminen ja maksuvapautusten poistaminen

• Asia valmistellaan resurssihallinnon ja tulosalueiden yhteistyönä ja tarvittavat esitykset tehdään peruspalvelulautakunnalle helmikuussa 2012.

-         Toimintojen keskittäminen

• Tulosalueiden toimintoja keskitetään talousarviovuoden aikana aina kun se on mahdollista.
• Sosiaali- ja terveystoimi valmistelee talousarviovuoden aikana lähipalveluja koskevan strategian, jossa otetaan kantaa oman palvelutuotannon palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden toimintalinjoja taloussuunnitelmakaudella 2012-2015.

-         Henkilöstöjohtamisen ja henkilöstövoimavarasuunnittelun terävöittäminen

• Lokakuun lopussa 2011 ajetun tilaston mukaan sosiaali- ja terveystoimessa saavuttaa 63-vuoden iän kaikkiaan 132 henkilöä. Vastaava luku vuonna 2013 tulee olemaan 107 henkilöä. Näin ollen seuraavan kahden vuoden aikana tarkastellaan kriittisesti yli 200 vapautuvan vakanssin uudelleen täyttämistä ja uudelleen organisoinnin mahdollisuutta.
• Vuoden 2012 henkilöstösuunnitelma tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn viimeistään helmikuussa 2012. Henkilöstösuunnitelma tulee olemaan minimaalinen suhteessa siihen, mikä oli aikanaan keväällä 2011 esitetty ensimmäinen versio kuluvan alkaneen vuoden henkilöstösuunnitelmaksi. Henkilöstösuunnitelmaan yksilöidään esitettyjen vakanssilisäysten kytkeytyminen OPTS-sopimusten tavoitteisiin.
• Henkilöstön kustannustietoisuuden vahvistamiseen kiinnitetään huomiota kaikessa esimiestyössä, elokuun lopulta 2011 käynnistyneessä sosiaali- ja terveystoimen ylimmän johdon esimiesvalmennuksessa ja lähiesimiesten koulutuksessa.
• Mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveystoimessa otetaan käyttöön vuonna 2012 tulospalkkiojärjestelmä, jonka toteutustapaa ja kriteereitä on valmisteltu elokuusta 2011 alkaen.

-         Tilapäisen työvoiman käytön vähentäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen

• Työvoiman seurantaraportin 1-10/2011 perusteella näyttää siltä, että työvoiman käyttö kasvoi ko. ajalla kaikkiaan noin 65 henkilötyövuotta. Tulosalueet ovat raportoineet kuukausittain työvoiman käytöstä toiminnallisten raporttiensa yhteydessä.  Kuluvan vuoden aikana sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 5,3 %:sta 5,5 %:iin ja sijaistusprosentti on kasvanut 72,7 %:sta 75,2 %:iin. Työvoiman käyttö lisääntyi vuonna 2011 eri tulosalueilla eri syistä johtuen.
• Tilapäisiin palkkaamislupiin on suhtauduttu virastossa pidättyvästi loppuvuodesta 2011 alkaen ja keskushallintoon tehdyistä esityksistä on pidättäydytty aina kuin mahdollista. Sama toimintapolitiikka tilapäisten palkkaamislupien suhteen jatkuu koko vuoden 2012 ajan.
• Talkoovapaiden käyttämistä ja virkavapauksien ottamista suositaan erityisesti tilanteissa, joissa sijaistyövoimaa ei tarvita tai sen käyttö voidaan minimoida.
• Sijaisten käyttöä supistetaan kaikin käytössä olevin keinoin. Sairauspoissaloja vähennetään työhyvinvointikysymyksiä johtamistyössä painottaen ja muun muassa työkyvyn hallintamalliin liittyvän kehittämistoiminnan avulla.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell asetti 7.7.2011 Työkyvyn hallintamallin kehittämishankkeen, jonka kesto on 1.8.2011- 31.5.2012. Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen työkyvyn hallintamalli Turun kaupungille. Malli sisältää ne toimintakäytännöt, joiden avulla huolehditaan työkyvyn ja sairauspoissaolojen seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta, varhaisen tuen antamisesta ja työhön paluun tukemisesta. Hankkeen pilotointi tapahtuu sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluissa vuoden 2012 aikana. Pilotoinnin kokemukset ja mahdolliset kehittämistarpeet otetaan huomioon, ennen kuin toimintatapa otetaan käyttöön koko kaupungissa.

• Työvoiman käytön vähentäminen ei onnistu ilman toimipisteverkoston supistamista kesällä 2012. Tältä osin virasto tekee peruspalvelulautakunnalle esityksen kevään 2012 aikana toimipisteiden sulkemisesta kesäksi 2012. Toimipisteverkoston sulkeminen kesän ajaksi valmistellaan huolellisesti ajatuksella, että toimipisteiden sulkemisesta kesän ajaksi muun muassa henkilöstön lomia keskittämällä ei koidu palvelujen käyttäjille kohtuutonta haittaa.
• Työhyvinvointiin panostaminen on tärkeätä myös tuoreen koko sosiaali- ja terveystoimea koskevan henkilöstökyselyn (marraskuu 2011) perusteella. Kyselyn tulokset raportoidaan peruspalvelulautakunnalle tammi-helmikuussa 2012. Kyselyn alustavien tulosten perusteella esimerkiksi kokemukset yhteistyöstä, työilmapiiristä ja johtamisesta eivät tällä hetkellä ole optimaalisia eikä kehityskeskusteluja edelleenkään käydä siinä määrin kuin on toivottavaa.
• Työvoiman käyttöä oleellisesti vähentävät keinot ovat rajallisia eikä niitä voida tehdä yksinomaan viraston päätöksillä (esimerkiksi lomautukset). Tältä osin tehdään tarvittavia esityksiä kevään 2012 aikana peruspalvelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallituksen hallintojaostolle.

-         Koulutus ja hankinnat

• Kaikista muista kuin pakottavista hankinnoista pidättäydytään vuonna 2012
• Täydennyskoulutusten ja muiden ammatillista osaamista edistävien koulutusten hankinnassa käytetään vuonna 2012 systemaattista ja tiukentunutta tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

-         Toiminnan seurantaa kehitetään aktiivisesti vuonna 2012.

• Tältä osin otetaan huomioon kaupunginvaltuuston 28.11.2011 § 216 talousarviokäsittelyn yhteydessä päätetty klausuuli ”Oman toiminnan kustannusrakenteen muodostumisen perusteet selvitetään”. Toiminnan seurannan raportoinnin kehittämisessä lähtökohtana on kuukausittainen ja neljännesvuosittainen raportointi, jossa päätöksentekijöille luodaan realistinen käsitys toiminnan ja talouden toteutumasta niin toiminnan tuotosten, tulosten, vaikutusten ja resurssikulutuksen osalta.
• Tulosalueet valmistelevat yksityiskohtaiset ehdotuksensa kohdentamattoman säästövelvoitteen saavuttamiseksi ensi tilassa ja tulosalueiden ehdotukset käsitellään sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmässä helmikuussa 2012.

Yhteenveto

Ydinprosessikohtaisilla kehittämisosien tarkennuksilla ja tilausosan muutoksilla on kuntalaisten palvelutarpeita ja vuonna 2012 käytettävissä olevia määrärahoja sopeutettu vastaamaan parhaalla mahdollisella käytettävissä olevalla tavalla toisiaan. Talousarviossa pysyminen edellyttää edellä mainittujen muutosten lisäksi palvelutuotannon tehostamista ja asiakas- ja palvelumaksujen uudelleenarviointia. Myös toimintojen keskittämistä ja toimitiloista luopumista tullaan esittämään.

Toiminnan ja talouden entistä tehokkaampi seuraaminen on sekä sopimusten että tuotannon kannalta edellytys talousarviossa pysymiseksi ja mahdollisiin poikkeamiin reagoimiseksi.

Peruspalvelulautakunnan talousarvion uudelleenjaon liitteenä käsitellään lisäksi seuraavat asiakirjat:

Talousarviokaavake (Valtuuston hyväksymä)

Talousarvion jako ydinprosesseille ja tulosalueille

Käyttöomaisuushankinnat

Hankintasuunnitelma v. 2012

Käyttöomaisuushankintoihin on kohdistettu 300.000 € vähennys it-hankkeisiin, jotta määräraha vastaa valtuuston päätöstä. Hankintasuunnitelmaan on tehty joitakin tarkennuksia ja aikaisemman käytännön mukaan erillistä kilpailuttamislupaa luettelossa mainituille ei pyydetä. Hankintasuunnitelman sisältämät hankintaesitykset kuuluvat pääosin leasingrahoituksen piiriin.

Lautakuntien edellytetään lisäksi päättävän talousarvion sitovuustasoista ja peruspalvelulautakunnan osalta luontevin käsittelytaso lienee ydinprosessit ja tulosalueiden määrärahat esitetyn taulukon mukaan.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 4.1.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta hyväksyy vuoden 2012 operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion uudelleenjaon ehdolla, että kaupunginhallitus hyväksyy strategisen palvelusopimuksen peruspalvelulautakunnan esittämällä tavalla.

Lautakunnan sitovuustasot ovat ydinprosessikohtaiset määrärahat ja tulosalueiden määrärahat ja tuloerät.

Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, peruspalvelujohtaja, palvelujohtajat, palvelutuotantojohtaja ja tulosaluejohtajat

PäätösPeruspalvelulautakunta päätti hyväksyä vuoden 2012 talousarvion uudelleenjaon siihen liittyvine asiakirjoineen.

Lautakunnan sitovuustasot ovat ydinprosessikohtaiset määrärahat ja tulosalueiden määrärahat ja tuloerät.

Muilta osin peruspalvelulautakunta palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.

Lisäksi peruspalvelulautakunta päätti, että 15.2.2012 kokoukseen tuodaan

• selvitys niistä palveluista, joiden palvelutaso alenee vuoden 2011 tasosta ja niiden vaikutus talousarvioon
• operatiivisen palvelutuotantosopimuksen lisäliite, jossa on tulosalueiden kaikille ydinprosesseille tuottamat palvelut yhteensä.