Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut, että osana sote- ja maakuntauudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lakiluonnokset valinnanvapaudesta julkaistiin lausuttavakaksi 31.1.2017.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Turun kaupungin lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 28.3.2017 klo 16.15 mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot.

Turun kaupunki on lausunut aikaisemmin maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lausunnon linjaukset 17.10.2016 § 169 ja oikeutti kaupunginhallituksen täydentämään lausuntoa tarvittavilta osin. Tämän jälkeen kaupunginhallitus antoi Turun kaupungin lausunnon 7.11.2016 § 428. Turun kaupungin lausunnon lähtökohtana oli, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu.

Nyt annettavassa sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevassa lausunnossa Turun kaupungin lähtökohtana on, että valinnanvapauslainsäädäntö toteutuu.

Tästä huolimatta on todettavissa, että valinnanvapauslainsäädäntö sisältää riskejä ja puutteita, jotka heijastuvat erityisesti valinnanvapauslainsäädännön toimeenpanoon. Valinnanvapauslainsäädännön lisäksi tarvitaan valtakunnan tasoisia päätöksiä mm. palvelutuotannon ohjauksesta ja tietojärjestelmiin liittyvistä asioista.

Valinnanvapauslakiluonnoksesta ja sote- ja maakuntauudistusta koskevista muista aikaisemmin julkaistuista lakiluonnoksista ei ole mahdollista tehdä johtopäätöstä siitä, miten hallituksen asettama 3 miljardin kustannusten kasvun hillinnän tavoite on pitkällä aikavälillä saavutettavissa. Lainsäädännön rinnalla valinnanvapauslainsäädännön toimeenpano maakunnissa ratkaisee uudistuksen taloudellisten tavoitteiden toteutumisen. On todettavissa, että ilman hyvin suunniteltua toimeenpanoa valinnanvapauslainsäädäntö sisältää merkittäviä taloudellisia riskejä.

Valinnanvapausmalli otetaan lakiluonnosten mukaan käyttöön vuonna 2019 ja sitä laajennetaan vuonna 2021. Julkisesti omistetut sote-palvelut tuotetaan liikelaitoksessa tai yhtiöissä. Lainsäädännössä ei ole yksityiskohtaisesti ja palvelukohtaisesti määritelty, mitkä palvelut kuuluvat tuotettavaksi yhtiömuotoisesti sote-keskuksissa ja mitkä palvelut jäävät liikelaitoksen tuotannon piiriin. Tältä osin lainsäädäntöä tulee tarkentaa ja täsmentää. Lainsäädännössä ei ole myöskään esitetty valmista ratkaisua siitä, miten yhtiömuotoisessa sote-keskuksessa voidaan tehdä julkisen vallan piiriin kuuluvia viranomaispäätöksiä. Viranomaisvallan käyttö yhtiöissä tulee ottaa huomioon lain jatkovalmistelussa.

Maakunnan kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole tällä hetkellä käytettävissä valinnanvapausmallin edellyttämiä tietojärjestelmiä.  Erilaisten palvelujen järjestämisessä ja tuotannossa tarvittavien ICT-järjestelmien hankinta yhtiöissä vie aikaa ja on ilmeistä, että tulevien yhtiöiden hankintoja ja käyttöönottoja ei kyetä tekemään vuoden 2019 alkuun mennessä.

Koko sote- ja maakuntauudistuksen läpivieminen edellyttää merkittävää valmistelun resursointia jo vuodelle 2017. Valtion suunnitteilla olevaa valmistelun määrärahavarausta voidaan pitää täysin riittämättömänä, mikäli operatiivinen vastuu palvelujen tuotteistamisista, hinnoitteluista, palvelutuotannon ohjauksesta ym. jää puhtaasti maakunnille. Valmistelutyöhön joudutaan hankkimaan ulkopuolista osaamista. Kunnissa henkilökunta on varattuna suurelta osin nykyisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen.  Kuntien intressit rahoittaa valmistelua ovat ainakin osassa Suomea rajalliset. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä valtion rahoitusvastuulle ja pois kuntien päätösvallasta. Tällaisessa tilanteessa tulevaisuudessa rahoitusvastuullisen toimijan eli valtion on vastattava myös siitä, että se kantaa uudistuksen läpiviemisestä koituvan taloudellisen taakan ja riskin.

Sote- ja maakuntauudistuksen esitetty aikataulu mahdollistaa osin uuden maakunnallisen hallintorakenteen perustamisen ja sen vaatiman ylätason päätöksentekojärjestelmän muodostamisen. Sen sijaan merkittäviä ajallisia ongelmia syntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäorganisaation ja tuottajaorganisaatioiden toiminnan käynnistämisessä. Tämän vuoksi Turun kaupunki katsoo, että sekä maakuntalain ja siihen liittyvän keskeisen muun lainsäädännön että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista ja valinnanvapautta koskevan lainsäädännön tulee olla voimassa kokonaisuudessaan ennen kuin on tarkoituksenmukaista aloittaa merkittäviä resursseja vaativan maakuntahallinnon perustaminen ja varsinainen valmistelu. Myöskin kuntien ja maakuntien tulevaa tehtäväjakoa täsmentävän lainsäädännön tule olla kuntien tiedossa.

Sote- ja maakuntauudistuksessa kysymys on yhteiskunnallisesti ja erittäin isoista asioista, joilla on suoraa vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Muutosta ei pidä toteuttaa aikataulupaineiden takia kiireessä ja huolimattomasti ilman riittäviä vaikutusarviointeja.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 8.3.2017 § 65 käynyt asiasta lähetekeskustelun. Lautakuntakäsittelyssä tekstiin lisättiin seuraava kappale: ”Hallintoa järjestettäessä on muodostettava rakenteita, joilla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön tosialliset mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.”

Kaupunginhallitus on 13.3.2017 § 103 käynyt lähetekeskustelun lausuntoluonnoksesta palauttaen asian siten, että asia tuodaan lausunnon antamista varten kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 27.3.2017 pidettävään kokoukseen. Yhteistyötoimikunnalle on 21.3.2017 § 20 annettu sote- ja maakuntauudistuksiin liittyvä tilanne- ja lainsäädäntökatsaus sisältäen mm. katsauksen luonnokseen valinnanvapauslainsäädännöstä.

Liite 1Turun kaupungin lausunto hallituksen esitysluonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi

Oheismateriaali 2Sosiaali- ja terveyslautakunta 8.3.2017 § 65

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa hallituksen esitysluonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi liitteen 1 mukaisen lausunnon.

PäätösKaupunginhallitus päätti antaa hallituksen esitysluonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi liitteen 2 mukaisen lausunnon.

Liite 2Kaupunginhallituksen hyväksymä lausunto

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä olivat vastakkainen Vornasen Rantasen kannattamana tekemä lausuntoehdotus (liite 2) ja Pietarin Maaskolan kannattamana tekemä lausuntoehdotus (liite 3).

Liite 3Pietarin Maaskolan kannattamana tekemä lausuntoehdotus

Päätös ensimmäisessä äänestyksessä tehtiin äänin 7-4, 2 tyhjää.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Vornasen Rantasen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen von Frenckell-Ramberg, Lindholm, Parpola, Huovinen ja Manni.

Pietarin Maaskolan kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Ilola ja Yrttiaho.

Miikkola ja Eeva äänestivät tyhjää.

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän lausuntoehdotus (liite 1) ja ensimmäisessä äänestyksessä voittanut Vornasen Rantasen kannattamana tekemä lausuntoehdotus (liite 2).

Päätös toisessa äänestyksessä tehtiin äänin 5-7, 1 tyhjä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Miikkola, Lindholm, Parpola, Huovinen ja Manni.

Vornasen Rantasen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Ilola, Pietari, Maaskola, Yrttiaho ja von Frenckell-Ramberg.

Eeva äänesti tyhjää.

Yrttiahon lausuntoehdotus (liite 4) raukesi kannatuksen puuttuessa.

Liite 4Yrttiahon lausuntoehdotus