Liite 4
Muutos-/lausuntoehdotus asiaan
Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöstä
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskevasta esityksestä ja sen valinanvapausmallista.
Turun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kaupunginhallituksen käsittelyssä 27.3.2017
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä korostaa, että se ei vastusta sosiaali-ja terveydenhuollon uudistamista. Kielteinen suhtautuminen on esitykseen tuotua valinnanvapausmallia kohtaan. Katsomme, että malli ei tuo luvattua tasa-arvoa maan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään ja on toteutuessaan esitetyssä muodossa erittäin kallis. Ehdotettu aikataulu on mahdoton järjestää ilman täydellistä kaaosta. Osittaisen etenemisen mallia on harkittava.
Turun kaupungin lausunnossa on kriittisiä kohtia esitystä kohtaa, mutta kokonaisuus on myönteinen esitetylle valinnanvapausmallille. siksi esitämme seuraavia muutoksia lausuntoon:
1.X kohtaan D, ei pystytä parantamaan terveyseroja ja tuomaan tarvittavia säästöjä.
Turussa esitetty valinanvapausmalli veisi palveluja pois lähiöistä ja harvemmin asutuilta rajamailta ja keskittäisi palvelutuotannon suurille terveysyrityksille keskustaan. Lisäksi pienten yritysten (hammaslääkäripalvelut, fysioterapia) toiminta lakkaisi suurten yritysten puristuksessa.
Valinanvapaus ei tulisi täyttämään vaatimuksia erityisryhmien osalta. Valinanavapaus koskisi vain helppoja yleissairauksia sairastavia. Suomessa ei ole nytkään yksityisiä palveluntuottajia huolehtimassa monisairaista vanhuksista tai kehitysvammaisista. Heidän kohdallaan valinanvapaus ei toteutuisi.
Muutoksessa alkuperäisesti luvatut sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomat palveluketjut eivät valinnanvapauslainsäädännön vuoksi toteudu. järjestelmä pirstaloituu entisestään.
2.X kohtaan D ei.
Laissa ei ole riittävästi avattu vaikutusmahdollisuuksia erityisryhmille ja paljon palveluita käyttäville. Kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista on todella vähän. Tämän lakiehdotuksen perusteella vanhusten itsemääräämisoikeutta voidaan helposti vähentää ja omaisten ja edunvalvojien itresessit nousevat etusijalle.
Itsemääräämisoikeuden lainsäädäntö on uudistuksessa. Valinanvapautta tulisi tutkia vasta lain tultua voimaan, jotta vältyttäisiin virheiltä.
Esitetyssä laissa ei selvitetä riittävästi tilannetta, missä kuntalainen valitsee palveluja siten, että se pitkällä aikavälillä vahingoittaa häntä (lastensuojelu, päihdehuolto).
Vaarana on, että koulutetut ja varakaat siirtyvät käyttämään valinnanvapautta ja julkiselle siirtyvät monisairaat, joilla ei ole voimia valintatilanteissa.
3.X kohtaan D.
Perustelut kuten kohdassa 2. Puhutaan palveluohjauksesta, mutta sen sisältöä ja palveluohjaajien koulutuksesta ei ole tarkemmin säädetty.
4.Ok.
5.Ok.
6.X kohtaa D, ei.
Yhtiöittäminen jo yksistään vie mahdollisuuden demokratian toteutumiseen. Maakutavaltuusto- ja hallitus ovat aivan liian kaukana käytännön toiminnasta. Yhtiöiden hallitukset pitäisi määrätä enemmän avoimiksi ja niihin tulisi saada henkilökunnan edustus.
7.X kohtaan c, pääosin ei
Lainsäädäntö luonnoksessa ja julkisuudessakaan ei ole esitelty yhtään merkittävää innovaatiota, joka tulisi tämän lainsäädännön myötä. Innovaatiotyö on koko ajan käynnissä ja sitä ohjaavat muut lait. Päinvastoin tämä laki kiihdyttää markkinaehtoisten toimijoiden kilpailua kuntalaiselle merkityksettömistä päämääristä. Yksityisten yritysten tarpeet asiakasvirtojen ohjailussa nousevat keskiöön. Asia ei palvele sairauksien hoitoa.
8.X kohtaan ei D
a)Jakoperusteet perus- ja erikoistasoon terveydenhuollossa ovat vanhanaikaisia eivätkä mahdollista järkeviä hoitoketjuja, hoitopolkuja eikä työjakoa erityistason ja perustason välillä. Jako oireiden ja sairauksien yleisyyden perusteella eri tasoihin ei ole toimiva. Se edellyttäisi että vaiva tai sairaus olisi jo tiedossa (diagnosoitu) potilaan tullessa hoitoon. Osa yleisistä sairauksista vaatii yksinomaan erikoistasoa tai yhteistyötä erikois- ja yleistason kanssa. Harvinaisetkin sairaudet voivat olla perustasolla hoidettavia. Ehdotettu rakenne tekee vertikaalisen integraation ja järkevän työnjaon hankalaksi. Rahalliset kannustimet ovat erikoissairaanhoitoon siirtämisen puolella ja koordinaatiovastuu siirretty väärälle tasolle.
Perustason tulisi olla koordinoiva ja konsultoida erikoistasoa. Sairaalaympäristöä ja erityisteknologiaa vaativa hoito tulee olla erityistasolla, mutta jatkohoito ja kuntoutus tulee sovittaa paikallisten olosuhteiden mukaan. On järkevää tuoda erityisasiantuntijoita perustasolle.
b)Järjestelmä ei ota huomioon yksityisiä ammatinharjoittajia tai pienyrityksiä.
c)X kohtaan D ei
Järjestelmässä on erittäin vähän käytännön sovelluksia. Teoria ei aina toimi jokapäiväisessä työssä. Vastuu palveluohjauksesta saattaa siirtyä esim. vastaanottovirkailijalle.
d)X kohtaan D Ei.
Kuntalaisella ei voi olla käsitystä palvelun sisällöstä tai siitä, soveltuuko palvelu juuri siihen ongelmaan, joka hänellä on. Palvelu toimii vain koulutetuille ja niille, joilla jo on kokemuksia paljon terveydenhuollosta.
9.Valinta voi olla mahdollinen vain, jos kuntalainen tietää, mistä on kyse. Eli kuntalaisen pitäisi itse ensin tehdä diagnoosi ja sitten hakea siihen hoito. Terveydenhuolto vaan ei toimi näin.
10.b) Maksusetelin ja asiakassetelin käytössä on samat ongelmat. Kuka valitsee alaikäisen palvelut? Miten lasta kuullaan esim. asumispalveluiden järjestämisessä. Maksusetelin suuruuden määrittely nykytiedoilla ei ole mahdollista. Maksaako toimeentulotuki, jos asiakkaan varat eivät riitäkkään tehtyyn valintaan?
c) X kohtaan D ei.
11.Henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä on todella vähän kokemuksia. Vain muutamia kokeiluja. Englannissa, missä tapa on ollut käytössä jo kauemmin on koko terveydenhuoltojärjestelmä järjestelmä toinen.
Pitäisi odottaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön uudistusta.
12.X kohtaan c, pääosien ei
Tuetusta päätöksenteosta on Suomessa puhuttu vasta noin. kymmen vuotta. Käytännön toiminnassa se ei asenteiden takia ole saadut juurikaan muutosta aikaiseksi. miten se tässä nyt onnistuisi. Meillä on vallalla edelleen hoivakulttuuri, missä vahvempi märää. Kuka vasta, kun päätös onkin väärä? Tässä lainsäädäntöluonoksessa ei riittävästi avata tuettuun päätöksentekoon liittyviä vaaroja.
13.a) X kohtaa D ei
Muutoksen aikataulu ei sovi yhteen tämän säädöksen kanssa. Muutoksen eettiset periaatteen eivät ole selvillä.
b) Sama kuin ed.
14.X kohtaan d ei
Yhtiöittämisen suunnitelmat ovat todella kesken.
15.Ok.
16.Ok.
Maksuosuuksien määräytymisosuus on lainsäädännössä ja suunnitelmissa kesken. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että maksuosuutta on jo nyt suunniteltu nii, että kuntalainen maksaa suuren osan itse. Maksu ei tule kattamaan kuntalisen valitsemaa palvelua.
Kapitaatiomalli saattaa johtaa asiakkaiden valintaprosessiin ja syrjäyttää vaikeahoitoiset monisairaat pois.
17.Lain voimaantulo tällä aikataululla on mahdottomuus.
18.X kohtaan c pääosin ei
Aitojen markkinoiden syntymiseen ei riitä se, että siellä on mahdollisesti kolme isoa, yksityistä toimijaa ja maakunnat. On selvää, että uusien sosiaali- ja terveyskeskusten hoitaminen tulee rajautumaan näiden toimijoiden varaan.
Maksu- ja asiakassetelit määrittävät osaltaan hinnan, kun peräti 15 % kokonaiskuluista tulisi olla asiakassetelin piirissä palveluista, jotka eivät ole kiireellisiä, julkisen vallan käyttöä, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 11 §:n ja terveydenhuoltolain 45 §:n mukaan tehtävän harvinaisuuden, vaativuuden tai suurten kustannusten perusteella keskitettäviä palveluita tai joita ei toteuteta henkilökohtaisen budjetin avulla.”
19. x kohtaa ei D.
Laki tulee toteutuessaan poistamaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen pienyrittäjyyden. Tämä koskee eniten hammashoitoa, kuntoutusta ja perhekoteja.
20.X kohtaa d, ei
Sairastuessaan kuntalaisen pitäisi keskittyä omaan terveyteen ja hoitoon. Tämä laki laittaisit hänet vaikea, jopa mahdottoman tehtävän eteen. Monien vaihtoehtojen puntaroiminen kivun kanssa yhdessä on mahdotonta. Laki tulisi lisäämään ensihoidon käyntejä runsaasti. Se olisi edelleen paikka, missä kuntalaista tulisi hoitaa.
21.ok.
22. Turun kaupungin vaikutusmahdollisuudet kuntalaisten terveyden edistämiseen huononee, kun valtion raha menee monimutkaisen järjestelmän rahoittamiseen. Kustannukset huonosta terveydentilasta nousevat. Miten maakunta pystyy rahoittamaan tilanteen?
23.Aikataulu ei ole mahdollinen.
Rahoitusmalli olisi pitänyt tuoda samalla.
Itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistus pitäisi olla valmis ja tämän lainsäädännön pohja.
Yhtiöittämistä koskevat kohdat pitäisi poistaa lainsäädännöstä
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
pj. Pirjo Rinne
puh. 050-5590165