| Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
| Peruspalvelulautakunta | 335 | 12.09.2012 | 5 | |
| Kaupunginhallitus | 452 | 24.09.2012 | 2 | |
3340-2012 (016)
Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu peruspalvelulautakunnan päätös 12.9 2012 § 335 "Selvitys kaupunginhallitukselle vuoden 2012 talousarvion toteutumasta ja taloussuunnitelmavuosien 2013 - 2016 sopeuttamistoimenpiteistä" (Kj)
Tiivistelmä:
Peruspalvelulautakunta päätti 12.9.2012 § 335 hylätä esitetyt suunnitelmat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuspalveluiden ja vanhuspalveluiden toiminnallisista supistuksista ja antaa kaupunginhallituksen pyytämän selvityksen muutoin tiedoksi. Kaupunginhallitukselle esitetään, että peruspalvelulautakunnan päätös kumotaan hylättyjen toiminnansupistusesitysten osalta, että supistusesitykset toteutetaan, että peruspalvelulautakunnalta edellytetään menokasvun hillitsemiseksi vaikuttavampia toimenpiteitä ja että peruspalvelulautakunnan antama selvitys merkitään muutoin tiedoksi.
Perla § 335
Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 4.9.2012:
Taustaa
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 25.6.2012 § 337 esittänyt kaupunginvaltuustolle, että peruspalvelulautakunnan määrärahaa korotetaan 14 M€ ja tuloerää 1,7 M€ ja että peruspalvelulautakunnan tulee ryhtyä hallintokunnan koko toiminnan kattaviin toimenpiteisiin jäljellä olevan ylitysuhan poistamiseksi loppuvuoden aikana ja antaa kaupunginhallitukselle selvitys toimenpiteistä 15.9.2012 mennessä. Toimenpiteiden vaikutusten tulee ulottua myös ensi ja seuraaville vuosille.
Asian taustaksi voidaan todeta, että kuntalaisten oikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluihin on säädetty laeissa eri tavoin. Eräiden palvelujen turvaamista on pidetty niin tärkeänä, että yksilölle on säädetty ns. subjektiivinen oikeus saada palvelu. Kunnalla on velvollisuus varata riittävä määräraha näitä palveluja varten kaikissa tilanteissa. Suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluista on kuitenkin määrärahasidonnaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöllä on oikeus palveluun kunnan varaamien määrärahojen rajoissa. Palveluja voidaan tällöin kohdentaa esimerkiksi niitä kaikkein eniten tarvitseville. Subjektiivisten oikeuksien ja määrärahasidonnaisten palvelujen järjestämisvelvollisuus ei ole yksiselitteisen selvä. Yleisenä periaatteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että palvelun tarve on aina arvioitava yksilöllisesti eikä palvelua voida evätä pelkästään määrärahan puutteeseen vedoten.
Kunnan vapaaehtoisesti järjestämistä palveluista voidaan luopua. Tällaisten palvelujen osuus koko palvelukirjosta on kuitenkin vähäinen. Toisaalta usein näillä palveluilla voidaan ehkäistä raskaampien ja kalleimpien palveluiden järjestämistä. Kunta voi käytännössä harkita, miten palvelut järjestetään, ellei lainsäädännössä ole nimenomaan toisin säädetty.
Talousarvion laadintaperuste vuodelle 2012, ylitysuhka tulosalueittain ja vuoden 2012 talousarvion vahvistamisen jälkeen päätetyt ja vuodelle 2012 kustannuksia aiheuttaneet toimenpiteet
Peruspalvelulautakunnan vuoden 2012 talousarvioehdotus laadittiin ohjelukuun, mutta samalla tuotiin esille lukuisia talouteen vaikuttavia riskejä. Riskien kokonaissummaksi arvioitiin tuolloin noin 15 M€. Riskiluettelo on toimeentulotukea lukuun ottamatta toteutunut jopa ennakoitua suurempana.
Peruspalvelulautakunta käsitteli sopeuttamistoimenpiteitä ensimmäisen kerran merkitessään tiedokseen palvelutuotannon tehostamis- ja säästötoimenpiteitä v. 2012 talousarviossa pysymiseksi ja vahvistaessaan operatiivisen palvelutuotantosopimuksen 29.2.2012 § 94. Lisäksi tässä yhteydessä lautakunta päätti yksimielisesti, että vuoden 2011 palvelutaso turvataan ja jos palvelutason säilyttäminen vaatii lisärahaa, se viedään 2012 ylitysesityksenä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.
Em. sopeuttamistoimenpiteet ovat jatkuneet koko vuoden 2012 ajan mm. laite- ja lääkehankintojen osalta. Koska palvelutasoon ei muutoksia tehty eikä maksuvapautusten muutoksiin ryhdytty, säästötavoitteet jäivät niiltä osin saavuttamatta.
Talousarvion ylitysuhka 1-7/2012 ennusteen perusteella liittyy menojen osalta seuraaviin menokohtiin:
• henkilöstökulut, noin 1,9M€
• asiakaspalveluiden ostot, noin 19 M€
• avustukset, noin 3,7M€
• Yhteensä noin 24,8M€
Liite 1Tulosaluekohtainen ennusteen tarkastelu
Talousarvion toteutumaan vaikuttavat edellä mainittujen asioiden lisäksi seuraavat kustannuksia lisäävät tai tuloja vähentävät päätökset:
Osa päätöksistä on kokonaistaloudellisesti perusteltavissa, mutta niiden säästövaikutukset näkyvät laajemmin vasta myöhemmin. Siirtoviivemaksujen välttämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat laskeneet arviota sakkomaksujen osuudesta runsaasta 5 M €:sta noin 4M €:oon. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, niin se tullee olemaan vielä tätäkin pienempi.
Palvelutarpeisiin liittyvä sopeuttamispotentiaali vuodelle 2012 ja suunnitelmakaudella 2013-2016
Sopimusten kautta on esitetty ydinprosesseittain vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen tähtääviä sopeuttamistoimenpiteitä, jotka ovat luonteeltaan rakenteisiin vaikuttavia. Muutosten vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta pitkällä tähtäimellä. Palvelujen järjestämisvelvoite jättää vähän mahdollisuuksia esimerkiksi palvelujen lopettamiseen tilauksen muutoksella. Toisaalta määrärahasidonnaiset tai niin sanotut vapaaehtoiset, ehkäisevät palvelut tukevat lakisääteisiä palveluja. Niiden lopettaminen tai tuntuva vähentäminen saattaisi johtaa raskaampien, lainsäädännön velvoittamien palvelujen käytön lisääntymiseen.
Lasten ja nuorten osalta suurin ylitysuhka on lastensuojelussa, jossa rakennemuutoksen toteuttaminen on kuitenkin selkeästi käynnissä ja johon liittyy suurin säästöpotentiaali. Toimenpiteet eivät kuitenkaan näytä tuovan odotetun kaltaisia säästöjä vuodelle 2012.Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa noin 53 % huostaan otetuista lapsista on sijoitettuna perheeseen ja laitossijoitukset vastaavasti vähenevät. Aluehallintoviranomaiset valvovat tarkasti palvelujen lainmukaista toteutumista. Tästä esimerkkinä on puheterapiaa koskeva 400.000 €:n uhkasakko, jonka välttäminen edellyttää hoitotakuuseen pääsemistä vuoden 2012 loppuun mennessä. Nuorten aikuisten palvelujen suurin säästöpotentiaali liittyy suunnitelmakaudella nuorten asunnottomuuteen puuttumisessa (TALK-hanke).
Sairaanhoitopiirin käyttöä on pystytty vähentämään jopa yli sopimustavoitteiden (avohoitokäynneissä -8,4 % ja vuodeosastohoitopäivissä -6,7 % heinäkuun loppuun mennessä). Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa neuvotellaan sekä kuluvan vuoden palvelujen käytössä tapahtuneista muutoksista ja niiden kustannusvaikutuksista sekä ensihoidon että sairaalakäytön osalta. Tavoitteena on, että käyttö ja kustannukset vastaavat oikeudenmukaisesti toisiaan. Päihdehuollon asumispalvelujen rakennemuutos on toteutunut hyvin, asunnottomuus ja asumispalveluiden tarve on vähentynyt. Mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeen arviointi ja siirtyminen kevyempiin palveluihin eivät ole toteutunut sovitusti, arviointeja tulee tehostaa vielä loppuvuodesta. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen kilpailutuksessa syksyllä pyritään saamaan myös kuntoutujan kotiin tuotettua tuettua asumista. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluja kehitetään muun muassa tehostamalla hoitoprosessia ja räätälöimällä asiakaslähtöisiä palveluita. Vammaisten kuljetuspalveluissa menojen ylitys pienenee onnistuneen kilpailutuksen avulla. Kehitysvammahuollon palveluissa asumispalveluihin on siirtynyt kehitysvammaisia henkilöitä sovittua enemmän. Neuvotteluissa Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kanssa on sovittu rakennemuutoksen hidastamisesta.
Ikäihmisten palveluissa rakennemuutosta jatketaan. Jono TYKS:stä kaupunginsairaalaan on saatu lyhenemään tuntuvasti vuoden 2012 aikana, vähentäen siten siirtoviivepäivien syntymistä. Kuntoutuksen kohdentaminen akuutin sairaalahoidon, jatkokuntoutusosastojen sekä kotihoidon potilaisiin lyhentää sairaalahoitojaksoja ja siten vähentää kustannuksia myös loppuvuonna ja koko vuoden 2013. Suunnitteilla olevan Geriatrisen akuuttikeskuksen (GAKE) toiminnan aloittaminen vuonna 2013 tuottaa selkeitä taloudellisia säästöjä kokonaiskustannuksissa. Syksyn 2012 aika selkiytetään SAS-toiminnan sisältöä, mikä tuo parempaa kokonaisnäkemystä ja kustannusvaikuttavuutta hoitojonojen hallintaan.
Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueiden tuottavuutta koskevat toimenpiteet vuonna 2012
Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannossa on ryhdytty toimenpiteisiin sekä koskien kuluvan talousarviovuoden tällä hetkellä tiedossa olevia käyttötalousosan määrärahaylityksiä että suunnitelmakaudella toteutettavia sopeuttamistoimenpiteitä.
Talous
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutasoon ei ole tehty muutoksia talousarviovuoden kuluessa. Tämä ei ole mahdollistanut laajamittaisia rakenteellisia muutoksia sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuuteen ja sen volyymeihin ja sitä myötä säästövaikutuksia ei ole kertynyt talousarvioon toivotussa määrin. Aluehallintovirasto ja muut valvontaviranomaiset ovat lisäksi seuranneet tiiviisti koko talousarviovuoden palvelutakuiden toteutumista ja esittäneet toistuvasti erilaisiin hoito- ja palvelutakuisiin liittyviä huomautuksia, selvityspyyntöjä ja uhkasakkovaatimuksia. Palvelu- ja hoitotakuuvelvoitteet koskevat tällä hetkellä käytännössä kaikkia sosiaali- ja terveystoimen tulosalueita.
Johtoryhmätyöskentelyissä on erityistä huomiota kiinnitetty toiminnan ja talouden yhteensovittamiseen ja yleiseen talouskuriin. Tuotannon sopeuttamiseksi on etsitty ja toteutettu erilaisia keinoja palvelutasoon puuttumatta.
Peruspalvelulautakunnalle raportoitiin 15.8.2012 pidetyssä seminaarissa, että tulosalueet ovat paikantaneet kaikkiaan noin 5,9 M€:n edestä käyttötalousosan kustannussäästöjä. Seminaarissa tuotiin esille, että mainitut kustannussäästöt suhteutetaan elokuun lopussa valmistuvaan talousarviovuotta 2012 koskevaan ennusteeseen ja että sosiaalityön tulosalueen osalta 15.8. seminaarissa esitetyt kustannussäästöt eivät välttämättä toteudu. Yhteenvetona voi todeta, että sosiaali- ja terveystoimen tulosalueet ovat onnistuneet budjettivuoden aikana tehostamaan toimintaansa noin 4,0 – 4,2 M €:n edestä ja tämä säästö on otettu laskelmissa huomioon, kun on arvioitu vuoden 2012 talousarvioennusteen kokonaisuutta ja kun on arvioitu sosiaali- ja terveystoimen talousarvioylityksen loppusummaa.
Toimitiloja koskien on kuluvana vuonna täsmennetty suunnitelmia toimitilakokonaisuuden paremman tehokkuuden maksimoimiseksi ja pohtimalla toimitilojen ja toiminnallisten näkökulmien parempaa yhteensovittamista. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon muutto Yliopistonkatu 30:een vähentää vuokramenoja vuositasolla noin 250 000 €. Samassa yhteydessä on suunniteltu peruspalvelulautakunnan kokousten muuttamista ”paperittomiksi”, mistä saadaan vuositasolla huomattavaa säästöä.
Sosiaali- ja terveystoimessa on sovittu, että hallintokunnassa otetaan käyttöön seuraavat toimenpiteet:
Em. asioita koskeva ohjeistus on toimitettu kaikille esimiehille.
Lisäksi tulosalueet ovat tehneet syyskuun alussa omat ehdotuksensa toiminnallisten sulkujen toteuttamisesta joulukuussa 2012. Tarkoituksena on sulkea toimintoja ja suosia henkilöstölle talkoovapaiden käyttämistä ko. ajankohtaan ajoittuen.
Liitteestä 2 käy ilmi, että tuloalueet ovat omien ilmoitustensa mukaan hyvin erilaisessa tilanteessa suhteessa toiminnan sulkuihin joulukuussa 2012. Saadun selvityksen mukaan toimintojen sulut ovat mahdollisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutumispalvelujen ja vanhuspalvelujen tulosalueilla. Sosiaalityön tulosalue ei ole omaa suunnitelmaansa tehnyt, mutta on velvoitettu sen tekemään. Säästövaikutus kuluvan vuoden talousarvioon joulukuussa toteutettavista suluista on noin 450.000€
Liite 2Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan sulkujen (joulukuu 2012) säästöpotentiaali.
Palvelurakenteet, hoitoketjut ja työvoiman käyttö
Sosiaali- ja terveystoimessa on koko vuoden 2012 ajan kiinnitetty huomiota hoitoketjujen ja sisäisen työnjaon toimivuuteen. Tästä on ollut tuloksena muun muassa omien terveysasemien tuotantokapasiteetin parempi hyödyntäminen, päivystyksen käytön väheneminen, kesäajasta hyvin selviäminen ja siirtoviivepäivien olennainen väheneminen (tammi-heinäkuussa vähennys edelliseen vuoteen noin 1400 siirtoviivepäivää).
Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu loppuvuodesta 2012 alkaen työvoima- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan kuntakokeiluun, joka käynnistetään Varissuolla. Tavoitteena on osallistua kokeiluun sosiaali- ja terveystoimen palveluja uudistamalla ja pitkään työttömänä olleiden tilannetta parantamalla. Tavoitteena on tukea työttömien työllistymistä, mikä vähentää aikaa myöten pitkään työttömänä olevien henkilöiden aiheuttamia kuntiin kohdistuvia työttömyyskustannuksia (työmarkkinatuen kuntaosuus). Työllistämiskysymyksiin liittyen on käynnistetty selvitystyö siitä, miten kuntoutumispalvelujen työllistymisyksikkö voisi jatkossa palvella asiakkaitaan paremmin ja minimoida työmarkkinatuen kuntaosuuden jatkuvaa kasvua (ennuste vuodelle 2012 yht. 10,3 – 10,4 M€).
Työvoiman käyttöä koskevat raportit ovat pitkin vuotta osoittaneet hienoista kasvua työvoiman käytössä tarkasteltaessa vuoden 2012 lukuja vuoden 2011 lukuihin. Tammi-toukokuun seurannassa työvoiman käytön lisäys oli +73,0 htv:ta, mutta lukua on saatu pienennettyä kesän aikana tammi-heinäkuun seurannan perusteella + 52,8 htv:een.
Työvoiman käyttöä koskevat lisäykset ovat johtuneet pääosin vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 alussa peruspalvelulautakunnan päätöksellä käyttöön otetuista vakansseista (esim. lastensuojeluun ja kotihoitoon). Työvoiman käytön osalta on onnistuttu laskemaan sairauspoissaoloprosenttia 5,5 %:sta 5,1 %:iin, mutta sijaistyövoiman käyttö on jonkun verran kasvanut (74,4 %:sta 75,3 %:iin vuosina 2011-2012).
Tulosalueet ovat kesään asti käyneet tulosaluekohtaisesti ja tulosaluetasoisesti läpi työvoiman seurantaa koskevat raportit. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon johtoryhmässä sovitun mukaisesti tulosalueiden johtoryhmät käyvät läpi syyskuusta alkaen kuukausittain hyvin yksityiskohtaisesti tulosyksiköittäin työvoiman käyttöä koskevat raportit, poikkeamista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä raportoidaan palvelutuotantojohtajalle ja peruspalvelujohtajalle.
Työkuormituksen arvioimiseksi ja optimaalisen työvoiman käytön mahdollistamiseksi otetaan käyttöön erilaisia toiminnanohjausmalleja. Kaupunginsairaalan 4 vuodeosastolle ja vanhuspalvelujen V1 ja V2 –osastoilla otetaan käyttöön RAFAELA™ -järjestelmä. Kyseisen hoitoisuusluokitusjärjestelmän sisältämien mittareiden avulla voidaan määrittää kunkin potilaan toteutunut hoitotyön määrä. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, että hoitohenkilökunta on käytössä tehokkaasti, potilaat saavat hyvää hoitoa ja hoitohenkilökunta jaksaa tehdä työnsä hyvin.
Sosiaali- ja terveystoimen suunnitelmakautta 2013-2016 koskevat sopeuttamistoimenpiteet
Sosiaali- ja terveystoimen vuotta 2013 koskevissa OPTS-neuvotteluissa on lähdetty liikkeelle ohjelukuun tähtäävästä talousarvioehdotuksesta. Palvelutarve, järjestämisvelvollisuus sekä kustannuskehitys huomioon ottaen täysin ohjelukuun päätyvää esitystä ei ole voitu tehdä. Talouden ja toiminnan yhteensovittamiseen tähtääviä neuvotteluita jatketaan syksyn aikana. Vuotta 2013 koskeva henkilöstösuunnitelma on valmisteltu mahdollisimman niukaksi. Suunnitteluohjeena on ollut, ettei mitään absoluuttisia henkilöstölisäyksiä ole mahdollista tehdä ja jos lisäyksiä tehdään, tulee tulosalueiden samalla esittää ehdotuksensa työvoiman käytön vähentämisestä jostain toisesta yksiköstä. Sosiaali- ja terveystoimen nykyisestä henkilöstä saavuttaa 63-ikävuoden kaikkiaan 486 henkilöä vuosina 2013-2016. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden vakansseja tarpeellisuus tarkastellaan kriittisesti ja jokaisessa tapauksessa selvitetään mahdollisuus jättää kyseinen vakanssi täyttämättä.
Hyvinvointitoimialalla on jatkettava suunnitelmakaudella laajamittaisesti palvelurakenteen keventämistä kaikilla tulosalueilla. Tämä tarkoittaa, että resursseja siirretään laitoshoidosta avohoitoon. Rakennemuutokset koskevat erityisesti vanhuspalveluja, lastensuojelua ja vammaispalveluja. Hyvinvointitoimialan toiminnanohjausmallia ja sopimusohjausmenettelyä tulee suunnitelmakaudella entisestään kehittää siihen suuntaan, mikä vahvistaa parempaa ennakointia ja tulosalueita koskevaa tuloksellisuutta. Sosiaali- ja terveystoimella on hyvä valmius kehittää hyvinvointitoimialan toiminnanohjauksen mallia, sopimusohjausten sopimusten sisältöjä, tuloksellisuuden mittaukseen liittyviä käytäntöjä ja raportointia.
Hyvinvointitoimialan palvelukonseptien kehittämisessä siirrytään asiakaslähtöisempään toimintapolitiikkaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelujen kehittämistyössä otetaan jatkossa huomioon nykyistä enemmän palvelujen käyttäjien omia mielipiteet ja kokemukset. Kokemukset muualta tämänsuuntaisesta toiminnasta ovat johtaneet sekä kustannustehokkaaseen toimintaan että parempaan toiminnan vaikuttavuuteen. Suunnitelmakauden alkuun mennessä selvitetään mahdollisuudet organisoida uudelleen sosiaali- ja terveystoimen nykyiset, mutta useiden eri tulosalueiden hallinnassa olevat sairaalatoiminnot. Samoin selvitetään mahdollisuudet parantaa suun terveydenhuollon tulosyksikön mahdollisuudet toimia jatkossa entistä enemmän markkinaehtoisemmassa toimintaympäristössä.
Elo-syyskuussa 2012 valmistuvan potilasvirta-analyysin johtopäätösten perusteella valmistellaan sosiaali- ja terveystoimessa syksyn 2012 aikana hanke-esitys Kaste 2 –ohjelmaan edelleen esitettäväksi. Tarkoituksena on valmistella hanke, jonka pääsisältönä ovat terveydenhuollon suurkuluttajien palvelukonseptien rakentaminen ja päihdeongelmaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelumallin kehittäminen. Mainittujen asiakasryhmien palvelukonseptien miettimisellä on selkeä sekä taloudellinen että asiakaslaatuun liittyvä kannustin.
Yhteenveto
Vertailu sosiaali- ja terveystoimen käyttömenoihin kohdistuvasta kasvusta:
| Tp 2011 | Ta 2012 | Ta + riskit | Tpe touko | Tpe heinä | ||
| M€ netto | 522,1 | 539,9 | 549,9 | 555,3 | 559 | |
| Ta 12 / Tp 11 | Ta+riskit / Tp 11 | Tpe touko / Tp 11 | Tpe heinä / Tp 11 | |||
| Kasvu% | 2,4 % | 5,3 % | 6,3 % | 7,1 % | ||
Esimerkkivertailu kasvuprosenteista kaupungeittain (tilinpäätöksestä ennusteeseen)
| Turku | + 7.1 % |
| Oulu | + 5.3 % |
| Kaarina | + 6.5 % |
| Raisio | + 3.7 % |
Eri kaupungit ovat varanneet sosiaali- ja terveystoimen menoihin seuraavasti määrärahoja prosentuaalisesti verrattuna tilinpäätökseen 2011:
| Turku | + 2.4 % |
| Kaarina | - 2.5 % |
| Raisio | + 2.8 % |
| Oulu | + 0.4 % |
Vuoden 2012 kuluessa tehdyt säästötoimenpiteet ovat olleet vaikutuksiltaan noin 4 - 4,2 M€. Sopeuttamistoimenpiteiden vaikutukset hankintoja ym. koskien on sisällytetty ennusteeseen. Loppuvuoden aikana ei ole mahdollista kuroa umpeen yli 10 M€:n erotusta (ylitysuhka noin 24,8 M€ brutto – 14 M€ määrärahankorotus), vaikka palvelutarjontaa supistettaisiin merkittävästi. Välilliset vaikutukset ja kustannukset esimerkiksi laajoista osastojen ja toimintojen suluista ovat helposti säästöjä suuremmat, koska kiinteät kulut ovat suurin erä omassa palvelutuotannossa. Tämä olisi lisäksi ristiriidassa aikaisemmin tehtyjen säästö- ja sopeuttamistoimenpiteiden kanssa (esimerkiksi jatkokuntoutusosasto sakkomaksujen välttämiseksi). Käypä-hoito-suositusten noudattaminen terveyspalveluissa on edelleen tarkoituksenmukaista ja pitkällä aikavälillä kustannustehokkainta toimintaa. Hallituilla suluilla ja annetuilla lisämääräyksillä, voidaan saavuttaa noin 500.000€:n säästötavoite.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta säästöpotentiaali rajoittuu pääosin siirtoviivemaksujen välttämiseen loppuvuonna. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, niin voidaan arvioida, että euroja kuluu nyt ennustettua (4M€) vähemmän ja lopputulos on ehkä noin 3,6-3,7M€. Tähän seikkaan vaikuttavat merkittävästi hoitojonojen pituus ja toisaalta mahdolliset toimintojen sulut sosiaali- ja terveystoimessa ja sairaanhoitopiirissä sekä sijoituspaikkojen saatavuus. Päivystyksen käyttö on vähentynyt merkittävästi, joten myös sen maksuosuutta tulee tarkastella kriittisesti. Kokonaisuutena sairaanhoitopiirin maksuosuus ei olennaisesti tule muuttumaan avo- ja sairaanhoitopalveluiden osalta ennustetusta. Tämä johtuu siitä, että TYKS:n (sairaalan) maksuosuus on euromääräisesti ylittymässä ja mm. kalliin hoidon tasausmaksu on ylittymässä noin 1,5M€. Tästä käyttömäärien ja talouden toteutuman ilmeisestä ristiriidasta on sairaanhoitopiirin kanssa neuvoteltava, jotta toimenpiteet ja niiden tulokset olisivat oikeudenmukaisesti toteutettavissa niin omassa kuin ostetuissakin palveluissa.
Lopuksi voidaan todeta, että pysyvien säästöjen aikaansaaminen edellyttää rakenteiden ja painopisteiden muuttamista. Toimenpiteisiin panostamisesta on tehtävä entistä selkeämpi suunnitelma sekä halutun tavoitteen että resursoinnin osalta. Meneillään olevia rakennemuutoksia on jatkettava saatujen positiivisten kokemusten ja tehtyjen päätösten mukaisesti.
EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää
PäätösPeruspalvelulautakunta päätti puheenjohtajan ehdotuksesta yksimielisesti hylätä edellä esitetyt suunnitelmat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuspalveluiden ja vanhuspalveluiden toiminnallisista supistuksista joulukuussa 2012 ja antaa edellä olevan selvityksen muutoin tiedoksi kaupunginhallitukselle.
Esittelijä pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.
Kh § 452
Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 19.9.2012:
Kaupunginhallitus päätti 25.6.2012 § 337, että peruspalvelulautakunnan tulee ryhtyä hallintokunnan koko toiminnan kattaviin toimenpiteisiin jäljellä olevan ylitysuhan poistamiseksi loppuvuoden aikana ja päätti pyytää peruspalvelulautakunnalta 15.9.2012 mennessä selvitystä hallintokunnan koko toiminnan kattavista toimenpiteistä jäljellä olevan vuoden 2012 talousarviovuotta koskevan ylitysuhan poistamiseksi loppuvuoden aikana. Asiaa käsiteltäessä peruspalvelulautakunnan kokouksessa 12.9.2012 § 335 peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa esitti toteutettavaksi toiminnallisia supistuksia perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, kuntoutumispalveluissa ja vanhuspalveluissa joulukuussa 2012. Supistukset olisivat asiakirjojen mukaan merkinneet yhteensä noin 450.000 euron säästöä. Peruspalvelulautakunta päätti puheenjohtajan ehdotuksesta yksimielisesti hylätä esitetyt suunnitelmat toiminnallisista supistuksista. Esittelijä merkitytti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.
Näkemykseni mukaan peruspalvelulautakunnalle 12.9.2012 § 335 esitetyt suunnitelmat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutumispalvelujen ja vanhuspalvelujen toiminnallisista supistuksista joulukuussa 2012 tulee toteuttaa.
Olen 19.9.2012 § 18 tehnyt päätöksen peruspalvelulautakunnan pöytäkirjan 12.9.2012 § 335 ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 20.9.2012:
Peruspalvelulautakunnan vuoden 2012 annettuun ohjelukuun laaditun talousarvioehdotuksen yhteydessä lautakunta toi esille useita talouteen vaikuttavia riskejä, joiden kokonaismääräksi arvioitiin noin 15 M€. Riskeihin sisältyvät lisämenot perustuivat arvioihin suhdannemuutoksesta sekä valtiolta kunnille suoraan ja välillisesti tulevista lisävelvoitteista, jotka täsmentyisivät vasta talousarviovuoden kuluessa.
Peruspalvelulautakunnan esittämä riskiluettelo on toimeentulotukea lukuun ottamatta toteutunut jopa ennakoitua suurempana. Menoylitysten perusteet käyvät ilmi peruspalvelulautakunnan esityksestä ja apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän esittämistä näkemyksistä kaupunginhallituksen käsitellessä peruspalvelulautakunnan lisätalousarvioesitystä 25.6.2012 § 337, jolloin kaupunginhallitus ylitysuhan poistamiseksi edellytti, että ryhdytään koko toiminnan kattaviin toimenpiteisiin jäljelle jäävän ylitysuhan poistamiseksi.
Peruspalvelulautakunta käsitteli sopeuttamistoimenpiteitä jo operatiivisen palvelutuotantosopimuksen vahvistamisen yhteydessä 29.2.2012 § 94, ja päätti yksimielisesti vuoden 2011 palvelutason turvaamisesta ja ylitysesityksen viemisestä kaupunginvaltuuston päätettäväksi mikäli palvelutason säilyttäminen vaatii lisärahaa.
Tilinpäätökseen nähden peruspalvelulautakunnan toimintakatteen ennustetaan kasvavan edelliseen tilinpäätökseen nähden noin 6,6 prosenttia. Tarkasteltaessa menokehitystä taloussuunnitelmakaudella, on kasvu tätäkin suurempi (vuodelle 2013 esitetty 14,4 M€ lisäys tarkoittaa 8,1 % kasvua alkuperäiseen talousarvioon ilman työllistämisvaroja). Toimintakatteen muutoksen tarkastelu koko suunnitelmakaudella on välttämätöntä, jotta voidaan arvioida pidemmällä aikavälillä vaikuttavien rakenteellisten toimenpiteiden vaikutusta ja jotta taloutta voidaan suunnitella ja ennustaa pitkäjänteisemmin. Peruspalvelulautakunnan selvityksessä on niin ikään todettu, että päätösten säästövaikutukset näkyvät laajemmin vasta myöhemmin, vaikka kustannuksia lisäävät tai tuloja vähentävät päätökset osittain ovatkin kokonaistaloudellisesti perusteltavissa.
Toimintamenojen kasvua hillitsevät toimet ovat lyhyellä aikavälillä yhtä välttämättömiä niin loppu- kuin alkuvuonna. Samoin välttämättömiä ovat sekä pidemmällä aikavälillä pysyvämmin vaikuttavat toimet että menokasvua jarruttavat operatiivisen tason toimet, koska toiminta ei keskeydy vuoden vaihteessa, vaikka tilikausi päättyykin.
Tulevalla suunnitelmakaudella ei ole mahdollista kasvattaa hallintokunnan menoja nykytoiminnan menoennusteen mukaisesti huomioiden erityisesti valtion julkis- ja kuntataloutta tasapainottavat toimenpiteet sekä todennäköinen väestön ikääntymisestä seuraava kysynnän kasvu. Huolimatta useista hallintokunnan jo käynnistämistä toimista, pitää tuottavuutta edelleen kasvattaa ja toimintatapoja uudistaa.
Kaupungin tavoitteena kuluvalle vuodelle on ollut palvelutason säilyttäminen 2011 tasolla talousarvion puitteissa. Talousarvion laadinnan yhteydessä tunnistettujen riskien osalta tehty ja valtuuston käsittelyssä oleva lisätalousarvioesitys huomioon ottaen, on palvelutaso peruspalvelulautakunnan hallinnonalalla kuntien vastuulle tulleiden osin lakisääteisten velvoitteiden ja kaupunginhallitukselle annetun selvityksen perusteella arvioituna pysynyt vähintään vuoden 2011 tasolla. Peruspalvelulautakunnan ensimmäisen ennusteen käsittelyn yhteydessä päättämä yleislinjaus, jonka mukaan vuoden 2011 palvelutaso turvataan ja mikäli sen säilyttämiseksi tarvitaan lisärahaa, viedään kaupunginvaltuuston päätettäväksi talousarvion 2012 ylitysesitys, on erityisesti suunnitelmakauden pituisella jaksolla täysin kestämätön, mikäli se tarkoittaa nykyisen kaltaista nettomenojen kasvutrendiä.
Peruspalvelulautakunnan toisen ennusteen mukaan asiakaspalvelujen ostot tulevat ylittymään noin 19 M€. Kustannuksista n. 7 M€ muodostuu V-S sairaanhoitopiirin toteuman ylitysennusteesta. Sairaanhoitopiirin ylitys johtuu toisaalta kaupungin ja sairaanhoitopiirin talousarvioiden välisestä erosta ja toisaalta ns. siirtoviivemaksuista.
Tämän hetkisen ennusteen mukaan palveluvelvoitteista muodostuva erä (= talousarvioiden ero) 3,35 milj. euroa tulee toteutumaan, vaikka Turun käyttö on seurantatilastojen perusteella laskenut sairaanhoitopiirin talousarviossa asetettua tavoitetta paremmin. Turun osalta tammi-heinäkuussa poliklinikkakäynnit ovat -1 %:ia ja hoitojaksot -5.8 % ia alemmalla tasolla kuin vuonna 2011. V-S sairaanhoitopiirin hallitukselle 14.8.2012 on koko sairaanhoitopiirin osalta todettu mm., että hoitojaksoja on toteutunut 4.1 %:ia vähemmän kuin viime vuonna ja että talousarviossa varauduttiin vain 2 %:n vähennykseen. Samansuuntaiset luvut on kuvattu hoitopäivistä.
Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 8.3.2011 § 30 korotetun siirtoviivepäivämaksun käytöstä vuonna 2011. Tällöin se päätti ottaa käyttöön korotetun siirtoviivemaksun 1.9.2011, mikäli vuoden 2011 tammi-kesäkuulta laskettu keskimääräinen siirtoviivepäivien määrä on suurempi kuin 800 kuukaudessa. Päätöksessä ei ole mainintaa seurannasta tai keräämisen lopettamisesta eikä myöskään siitä, että käytäntöä jatketaan vuonna 2012.
Siirtoviivepäivien kehitys on vuonna 2012 ollut varsin myönteinen siten, että elokuun loppuun mennessä on siirtoviivemaksun laukaiseva 800 päivän raja kuukaudessa ylittynyt vain kolmena kuukautena. Elokuussa siirtoviivepäiviä oli yhteensä koko pirissä vain 297, josta Turun osuus oli 185 (1-2p 73 ja 3+p 112). Siirtoviivepäivien korotetulle maksulle ei löydy käytöstä johtuvaa perustetta, minkä lisäksi on todettava, että päätöksenteko asiassa on puutteellista. Siirtoviivemaksumenettely ei ole senkään vuoksi perusteltu, että sairaanhoitopiiri ei pysty riittävästi sopeuttamaan omaa toimintaansa ja kuntalaskutusta kysyntää vastaavaksi eikä piirin taloudensuunnittelu ole kaupungin näkökulmasta riittävän avointa.
Edellä olevan perusteella voidaan todeta, ettei sairaanhoitopiiri ole pystynyt sopeuttamaan toimintaansa vähentyneeseen käyttöön eli kustannukset ovat nousseet siitä huolimatta, että palvelukysyntä on laskenut budjettiin nähden. Toisin sanoen tehtyjen rakennemuutosten, kunnan lisäpanostusten ja uudelleen-järjestelyjen tuottavuushyötyjä ei ainakaan toistaiseksi ole pystytty hyödyntämään. Jatkossa tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota sopeuttamistoimenpiteistä saatavien hyötyjen kiinniottamiseen.
Kaupungin ja sairaanhoitopiirin johdon kesken on käyty neuvotteluja käyttömenojen kasvusta ja niiden sopeuttamisesta kestävälle tasolle sekä sairaanhoitopiirin investointi- ja tilaohjelman toteuttamisesta ja rahoittamisesta.
Turku on yhdessä muiden sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suurimpien jäsenkuntien kanssa pyrkinyt edistämään sairaanhoitopiirin toiminnan ja taloussuunnittelun uudistamista jäsenkuntien kannalta avoimemmaksi ja ennakoitavammaksi.
Neuvotteluja on käyty rakentavassa hengessä ja sairaanhoitopiirin johto on esittänyt käynnistyviä ja eteneviä rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia, joilla käyttömenojen kasvu ja kuntalaskutus pyritään saamaan kestävälle tasolle. Saadun informaation valossa esitetyt suunnitelmat ovat kannatettavia ja Turun kaupungin tulee sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suurimpana jäsenkuntana tukea niitä.
V-S sairaanhoitopiirin ensi vuoden tai suunnitelmakauden talousarvio ei ole vielä käytettävissä, mikä vaikeuttaa kaupungin talousarvion käsittelyä ja sairaanhoitopiirin taloudellisen aseman arviointia. Tulevien vuosien osalta voidaan kuitenkin todeta, että mm. terveydenhoitolaista aiheutuvat muutokset ovat kuntien kannalta merkittäviä ja esim. ensihoidon siirto peruskunnista sairaanhoitopiirien vastuulle näyttää lisäävän kustannuksia erityisesti suurille kunnille kuten Turku.
Koska kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä on useita avoimia ja luonteeltaan periaatteellisia kysymyksiä koskien kuluvaa vuotta ja suunnitelmakautta, ei sairaanhoitopiirin toiminnan osalta ylitysennusteen tässä vaiheessa tule tehdä talousarviomuutoksia.
Liite 1Tulosaluekohtainen ennusteen tarkastelu
Liite 2Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan sulkujen (joulukuu 2012) säästöpotentiaali.
EhdotusKaupunginhallitus päättää kumota peruspalvelulautakunnan päätöksen 12.9.2012 § 335 siltä osin, kun lautakunta on päättänyt hylätä esitetyt suunnitelmat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutumispalvelujen ja vanhuspalvelujen toiminnallisista supistuksista joulukuussa 2012 ja päättää,
että peruspalvelulautakunnalle 12.9.2012 § 335 esitetyt suunnitelmat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutumispalvelujen ja vanhuspalvelujen toiminnallisista supistuksista joulukuussa 2012 tulee toteuttaa,
että peruspalvelulautakunnan tulee huolehtia siitä, että hallintokunnassa käynnistetään ja toteutetaan nykyistä vaikuttavampia operatiivisen tason toimenpiteitä menokasvun hillitsemiseksi ja
että peruspalvelulautakunnan antama selvitys merkitään muutoin tiedoksi.
PäätösKaupunginhallitus päätti pysyttää peruspalvelulautakunnan päätöksen 12.9.2012 § 335 ja päätti
- että peruspalvelulautakunnan tulee huolehtia siitä, että hallintokunnassa käynnistetään ja toteutetaan nykyistä vaikuttavampia operatiivisen tason toimenpiteitä menokasvun hillitsemiseksi ja
- että peruspalvelulautakunnan antama selvitys merkitään muutoin tiedoksi.
Päätös asiassa tehtiin Lepän Eklundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
Kyttä pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä asiassa.
Jakelu
tpvPeruspalvelulautakunta
Liitteet:
Perla § 335
Liite 1:Tulosaluekohtainen ennusteen tarkastelu
Liite 2:Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan sulkujen (joulukuu 2012) säästöpotentiaali
Kh § 452
Liite 1:Tulosaluekohtainen ennusteen tarkastelu
Liite 2:Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan sulkujen (joulukuu 2012) säästöpotentiaali