Talousjohtaja Jukka Laiho ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 20.10.2010:

 

Johdanto

 

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2011 talousarvioksi ja vuosien 2011–2014 taloussuunnitelmaksi julkaistiin 14.10.2011. Kaupunginhallitukselle se esiteltiin 18.10.2010. Kaupunginhallitus päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 25.10.2010.

 

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.5.2010 § 94 vuosien 2011 - 2014 talousarvio- ja suunnitelmaehdotusten valmistelua varten peruskaupungin hallintokuntien ohjeluvut. Hallintokuntien tuli antaa omat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun 17. päivään mennessä. Hallintokuntien esitykset käyttötalouden osalta olivat noin 57 milj. euroa yli ohjenettoluvun. Investointien osalta ohjelukua ei ollut annettu, mutta esitykset ylittivät huomattavasti aikaisempien vuosien investointitason. Kaupunginjohtajan esityksessä käyttötaloutta ja investointeja on jouduttu tarkistamaan talouden tasapainottamiseksi ja velanoton lisääntymisen hillitsemiseksi.

 

Vuoden 2011 talousarvion laadintaprosessi on poikennut huomattavasti aikaisempien vuosien talousarvioiden laadinnasta. Merkittäviä muutoksia ovat tuoneet kaupunginvaltuuston vahvistamat uudet kehittämisohjelmat. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on huomioitu kehittämisohjelmissa esitettyjä tavoitteita. Erityisesti on kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vuoden 2011 talousarvion rakennetta muuttaa aikaisempaan nähden kaksi suurempaa organisaatiomuutosta. Varhaiskasvatus siirtyy peruspalvelulautakunnasta opetuslautakunnan alaisuuteen 1.8.2010 alkaen ja opetuslautakunnan ja ammattiopetuslautakunnan toimintoja järjestellään uudella tavalla 1.1.2011 alkaen. Muutamissa hallintokunnissa on käytössä sopimusohjaus, joka on kytketty tiiviisti talousarvion valmisteluprosessiin. Lukuisista toiminnallisista muutoksista johtuen vuosien 2010 ja 2011 määrärahat eivät ole aina vertailukelpoisia.

 

Vuonna 2011 Turun kaupungin organisaatiossa toimii kahdeksan kunnallista liikelaitosta; Kiinteistöliikelaitos, Tilaliikelaitos, Kunnallistekniikkaliikelaitos, Viherliikelaitos, Kiinteistöpalveluliikelaitos, Talotoimiliikelaitos, Satamaliikelaitos ja Vesiliikelaitos. Jätteenpolttoliikelaitos aiotaan myydä vielä vuoden 2010 aikana. Kuntalain 10 a luvun mukaisiksi liikelaitoksiksi perustettujen liikelaitosten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet käsitellään kuntalain mukaisesti kaupungin talousarvion erillisinä osina. Liikelaitoksen johtokunnan esitys talousarvioksi liitetään osaksi kaupungin talousarvioesitykseen kaupunginvaltuustolle.

 

Satamaliikelaitos yhtiöitetään vuoden 2012 alusta kaupungin omistamaksi yhtiöksi. Taloussuunnitelmakaudella muutetaan muitakin liikelaitoksia yhtiöiksi. Nämä muutokset tulevat heijastumaan monella eri tapaa kaupungin tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaa. Näitä muutoksia ei vielä ole voitu sisällyttää yksityiskohtaisesti tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan taloussuunnitelmavuosille, koska asiat ovat monin kohdin suunnitteluvaiheessa. Yhtiöittämisen vaikutukset suunnitelmakauden lukuihin perustuvat tämänhetkisiin arvonmäärityksiin.

 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Turun kaupungin väestö tulee kasvamaan lähivuosina hyvin maltillisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2020 väestöä olisi 179 600 henkeä. Vähäinen väestön kasvu ei sinällään aiheuta kaupungin palvelutuotannolle erityisiä ongelmia. Sen sijaan palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien sisällä tapahtuvat muutokset. Merkittävintä on yli 85-vuotiaiden vanhusten määrän nopea kasvu.

 

Talouden kehittyminen

 

Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun tämän vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni 8 %. Kuluvalle vuodelle arvioidaan 2,1 % kasvua. Kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Teollisuudessa uudet tilaukset ovat lisääntyneet ripeästi ja tuotanto-odotukset ovat kohonneet.

 

Vuodelle 2011 ennustetaan 2,9 % kasvua. Ensi vuosi tulee olemaan lähivuosien kovin kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvu hidastunee 2,6 %:iin.  Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotanto jää ennustejakson lopulla edelleen runsaan prosentin alemmalle tasolle kuin huippuvuonna 2008. Myöskään teollisuustuotanto ei tule saavuttamaan aiempaa ennätystasoaan.

 

Kuntatalous

 

Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteiden johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti.

 

Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010–2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 2010–2011.

 

Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna 2011. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa.

 

Työllisyysnäkymät

 

Elokuun lopussa 2010 työttömien määrä oli Turussa 11 621, joka oli 950 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 6 729 ja naisia 4 892 ja työttömyysaste 13,2 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta.

 

Kuudesta suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste 13,2 % oli toiseksi huonoin, Espoon 6,2 %, Helsingin 8,2 %, Vantaan 8,8 %, Oulun 12,9 % ja Tampereen 14,2 % ja koko maan työttömyysaste oli 9,6 %.

 

Varsinais-Suomessa ovat teollisuuden uudet tilaukset vähentyneet vuoden 2009 aikana noin 30–40 %, mikä on johtanut tuotannon sopeuttamistarpeisiin sekä henkilöstön lomautuksiin ja irtisanomisiin. Turun seudulla lomautettujen ja irtisanottujen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti vuoden 2009 aikana ja yritysten toimintaympäristö jatkuu edelleen vaikeana vuonna 2010 ja 2011. Vaikein tilanne on viennistä ja yksittäisistä päähankkijoista riippuvaisille yrityksille meri- ja teknologiateollisuudessa.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen arvion mukaan Turun telakan hiljeneminen merkitsee noin 8 000 htv:n vähenemistä alueella. Yhteisö- ja henkilöverokertymän pienenemisen kautta vaikutukset aluetalouteen ovat merkittävät. Turun telakka ja sen ympärillä toimiva meriteollisuuden verkosto ovat huomattavia työllistäjiä ja ilman uusia tilauksia työpaikkojen määrä vähenee rajusti. Irtisanottavien määrän arvioidaan olevan useita satoja ja lomautettujen tuhansia vuoden 2010 loppupuolella.

 

Turun työttömyysprosentin arvioidaan nousevan nykyisestä 13,2 %:sta useita prosenttiyksiköitä vuonna 2011. Voimakkaimmin työttömyys on kasvanut teollisuudessa, kuljetusalalla sekä tekniikan ja atk-alan töissä. Metallialalla työttömien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka laivanrakennusteollisuus saisi uusia tilauksia välittömästi, on alan työntekijöiden uhkana pahimmillaan yli vuoden kestävät lomautus- ja irtisanomisjaksot.

 

Henkilöstö  

 

Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö oli vuonna 2009 koko henkilöstön osalta 12.834,8 henkilötyövuotta. Valtuustoryhmien välisen sopimuksen mukaan kaupungin teettämät henkilötyövuodet on saatava vähenemään tasapainotustoimenpiteiden ja muun tuottavuuden kasvun seurauksena sekä eläköitymisen kautta vähintään 200 henkilötyövuotta/vuosi. Työvoiman käytön tavoitetasojen määrittämiseksi tulee hallintokuntien laatia vuoden 2010 loppuun mennessä henkilöstömitoitussuunnitelmat, joiden pohjalta vahvistetaan hallintokunta- tai sektorikohtaiset työvoiman käytön tavoitetasot. Työvoiman, ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä seurataan edelleen keskitetysti kuukausittain. Kaupunginhallituksen hallintojaostolle raportoidaan työvoiman käytön tilanteesta neljännesvuosittain

 

Turun verotulot ja valtionosuudet vuonna 2010

 

Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde ja niillä arvioidaan ennusteen mukaan katettavan tämän vuoden palveluiden ja hallinnon nettomenoista 60,0 prosenttia. Verotuloista kunnallisvero on merkittävin ja ennusteen mukaan vuoden 2010 kertymäksi arvioidaan n. 500,0 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista olisi 85,0 prosenttia. Yhteisöveroa kertyisi n. 50 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista olisi 8,5 prosenttia. Kiinteistöveroa ennustetaan kertyvän n. 38 milj. euroa ja sen osuus kokonaisveroista olisi 6,5 prosenttia.

 

Kaupunginjohtajan ehdotuksessa kaupungin veroperusteita ei vuonna 2011 muuteta.

 

1 000 €	TP 2009	TA 2010	Enn. 2010	TAE 2011	TAE 2012	TAE 2013	TAE 2014
Kunnallisvero	497 108	478 200	500 000	508 000	531 440	545 540	566 816
Muutos-%	2,7		0,6	1,6	4,6	2,7	3,9
Yhteisövero	44 985	45 329	50 000	60 271	53 678	49 844	51 738
Muutos-%	-23,7		11,1	20,5	-10,9	-7,1	3,8
Kiinteistövero	32 394	38 000	38 000	40 117	41 120	42 107	43 118
Muutos-%	6,5		17,3	5,6	2,5	2,4	2,4
Verotulot	574 467	561 529	588 012	608 411	626 231	637 486	661 679
Muutos-%	0,2		2,4	3,5	2,9	1,8	3,8

 

Kunnallisveron kertymistä arvioitaessa on otettu huomioon työllisyystilanteen kehittyminen huonompaan suuntaan, toisaalta työllisyyteen voi vaikuttaa suotuisasti vuonna 2011 Kulttuuripääkaupunki hanke. Telakkateollisuuden hiljeneminen vaikuttaa monien alihankintayritysten yhteisöveron maksukykyyn. Tämä tulee näkymään suunnitelmavuosien yhteisöverokertymissä. Kunnallisverokertymässä on huomioitu 4,5 milj. euroa ja yhteisöverossa on huomioitu 1,5 milj. euroa telakkateollisuuden hiljenemisestä johtuvaa verotulon vähennystä. Vuonna 2012 tullaan muuttamaan yhteisöveron jako-osuutta 10 prosenttiyksikköä kuntien kannalta huonompaan suuntaan.

 

Vuodelle 2010 veroperusteita muutettiin, mm. kunnallisveroon tehtiin 0,75 prosentin korotus. Tämä on heijastunut vuoden 2010 kunnallisveron kasvuna. Vuodelle 2011 ei tällaisia korotuksia ole suunnitteilla. Sen sijaan valtio suunnittelee verolainsäädäntöön muutosta, joka aiheuttaa kunnille verotulomenetyksiä. Verotulomenetykset tultaneen korvaamaan kunnille peruspalvelujen valtionosuutta korottamalla. Tämä korotus olisi alustavien laskelmien mukaan 24,23 euroa asukasta kohti. Verotuloennusteessa vuodelle 2011 kunnallisveron kasvu on arvioitu vain 1,6 prosentiksi työllisyystilanteen kehityksen ja verolainsäädännön muutosten johdosta.

 

Arvio Turun vuoden 2011 valtionosuuksista pohjautuu vuoden 2011 peruspalvelubudjettitarkasteluun sekä valtionosuusuudistukseen. Vuoden 2011 valtionosuuksien on talousarvioesityksessä arvioitu nousevan 3,2 % vuoden 2010 tasosta. Kokonaismääräksi tulee noin 320 milj. euroa. Valtionosuuden kuntakohtainen määrä ei ole vielä tässä vaiheessa lopullinen, sillä tarvittavaan laskenta-aineistoon tulee vielä myöhemmin monia tarkennuksia.

 

Valtionosuudet esitetään käytettäväksi yleiskatteellisesti.

                     

                     Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

 

Talouden tasapainon saavuttaminen

 

Hallintokuntien talousarvioesitysten jälkeen talous ei aivan ollut tasapainossa. Esitysten jälkeen koottiin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, johon oli huomioitu viimeisimmät verotuloennusteet ja lisäksi kaupunginhallituksen omaan toimielimeen kohdistuvat määrärahat. Tämän koonnin mukaan kaupungin nettolainanottoon kohdistui noin 90 milj. euron lisäpaine.

 

Palvelutuotannon ylläpitämiseksi nykyisessä laajuudessaan tuli talousohjelman toteuttamisen lisäksi löytää keinoja kaupungin tulorahoituksen lisäämiseksi ja tuloslaskelman alijäämän kattamiseksi. Tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä maksujen korottamista, omaisuuden myyntiä ja henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä.

 

Taloussuunnitelmajaksolla pysyvien vastaavien myyntitulot syntyvät omistusten myynnistä ulkopuolisille, liikelaitosten yhtiöittämisestä ja siirtymisestä kiinteistöjen hallinnassa välilliseen omistamiseen.

 

Henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvat säästöt eivät periaatetasolla ole kestävä ratkaisu alijäämäisen talouden ongelmien ratkaisuun. Talkoovapaan pitämistä ja niiden myöntämistä suositaan mahdollisuuksien mukaan ja eläköityminen tulee käyttää mahdollisuutena henkilöstömenojen vähentämiseen läpi koko kaupungin organisaation.

 

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa vuoden 2011 toimintakatteeksi muodostuu 898,9 milj. euroa. Kasvua vuoden 2010 muutettuun talousarvioon nähden tulee noin 5,4%. Käyttötalouden menojen kasvu on 3,2 % ja tulojen kasvu 0,2 %. Koska kaikki käsillä olevan taloussuhdanteen hoitamiseen liittyvät kustannukset eivät ole tässä vaiheessa tarkasti tiedossa, sisältyy kaupunginjohtajan budjettiesitykseen 2,5 milj. euron varausmääräraha taantumasta johtuvien kustannusten hoitoon.

 

Tilikauden tulos näyttää 1,8 milj. euroa ylijäämää vuosikatteen ollessa 42,9 milj. euroa positiivinen. Satunnaisia tuottoja kirjataan 20 milj. euroa, jotka muodostuvat Turun osakehuoneistot Oy:n osakkeiden myynnistä ja muista osakkeiden myynneistä. Valtionosuuksien on arvioitu nousevan 13,5 milj. euroa vuodesta 2010. Taloussuunnitelmavuodelle 2012 on laskettu sisään merkittävä Sataman yhtiöittäminen. Satunnaista tuottoa tästä on arvioitu tulevan 25 milj. euroa.

 

Vuoden 2011 talousarviossa on investointimäärärahoja 121 milj. euroa ja investointituloja 98,8 milj. euroa. Investointituloja kertyy erityisesti kiinteistö- ja tilaliikelaitosten pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista. Vuosiin 2010 - 2012 painottuu informaatioteknologiaan ja Alfa-hankkeeseen liittyvät investoinnit. Rakennusten saneerauskohteissa on erityisesti huomioitu rakennusten kunnostaminen. Kallein yksittäinen kohde on Impivaaran uimahallin peruskorjaus. Tilahankkeiden investointitaso on määritelty taloussuunnitelmavuosille 2012–2014 talouden tasapainon mukaisesti. Näille vuosille on määritelty kehysbudjetti. Kehysbudjetoinnin tasosta poikkeaminen edellyttää kohdekohtaista erillistarkastelua, jonka yhteydessä päätetään rahoituksesta.

 

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2011 alussa n. 380 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja n. 290 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia n. 55 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia n. 35 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen nettomuutokset ovat vuonna 2011 75 milj. euroa, vuonna 2012 70 milj. euroa ja vuonna 2014 35 milj. euroa. Näin ollen pitkäaikainen velka tulee kasvamaan merkittävästi seuraavan neljän vuoden aikana. Koko taloussuunnitelmakaudella vuosien 2011 - 2014 aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan heikkenevän.

 

Yhteenvetona on todettava, että vuoden 2011 talousarvion valmistelu tapahtuu aikana, jolloin talouden näkymät ovat vielä epävarmat ja talouden kasvun oletetaan olevan joka tapauksessa melko hidasta. Kaupunginjohtajan talousarviota rakennettaessa on kuitenkin pyritty siihen, että lyhytaikaisella säästämisellä ei viedä pohjaa pitkän aikavälin rakennemuutoksilta, tuottavuuden kasvulta ja kaupungin elinvoimaisuudelta.