Aluepäällikkö Laura Mälkönen ja palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 25.11.2022:

Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt sääntökirjoihin tehtävistä muutoksista edellisen kerran 1.6.2022 § 89. Muutokset tulivat voimaan 1.8.2022 alkaen. Keskeiset muutokset koskivat elokuun 2022 alussa voimaan tullutta varhaiskasvatuslain muutosta lapsen tukeen liittyen. Samassa yhteydessä tehtiin muutoksia muun muassa tuen järjestämiseen liittyviin kertoimiin.

Nyt päätettävänä olevaan sääntökirjaan on tehty muutokset, jotka koskevat päiväkotitoiminnan luvanvaraisuutta. Varhaiskasvatuksessa on ollut käytössä erilliset sääntökirjat päiväkotien ja ryhmä- ja perhepäivähoidon osalta. Päätettävänä olevassa versiossa sääntökirjat on yhdistetty. Lisäksi Turku, Lieto ja Raisio ovat työstäneet yhteistä sääntökirjamallia, johon on sittemmin tehty kuntakohtaisia tarkennuksia. Työssä auttoi merkittävästi Turun varhaiskasvatuksessa työskennellyt korkeakouluharjoittelija. Sääntökirja vastaa siis sisällöltään pitkälti 1.8.2022 voimaan tullutta versiota. Tekstiä on muokattu sujuvammaksi ja asioiden käsittelyjärjestystä on pyritty saamaan loogisemmin eteneväksi.

Tuottajien kommentit

Turun kaupunki on pyytänyt kommentteja päätettävänä olevaan sääntökirjaan palveluntuottajilta 18.11.2022 lähetetyllä sähköpostilla. Määräaikaan 27.11.2022 mennessä kommentteja tuli Turun seudun yksityiset päiväkodit ry:ltä ja Folkhälsan Välfärd Ab:ltä.

Tuottajat esittävät, että tuen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset tulee huomioida palvelusetelin arvossa siitä lähtien kun tuottaja on järjestänyt rakenteellista tukea. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan rakenteellisiin tuen muotoihin kuuluu lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen ja sen toteuttamiseen liittyvän henkilöstön osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen lisääminen. Rakenteellisia tuen muotoja ovat myös ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen ja/tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut sekä niiden muuttaminen lapsen tuen tarpeen mukaan. Ryhmän henkilöstörakennetta voidaan vahvistaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajalla. Lapsimäärän pienentämisellä muutetaan henkilöstön ja lasten suhdelukua siten, että lapsen tukea voidaan suunnitellusti toteuttaa ja varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan ryhmässä saavuttaa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustamispalvelut, apuvälineiden käyttäminen, esteettömyyden huomioiminen sekä pien- tai erityisryhmä voivat olla lapsen tarvitsemia rakenteellisia tuen muotoja.

Kommentoitavana olleessa versiossa kyseinen kohta kuului seuraavasti: ”Mahdollinen korotettu arvo tulee voimaan sen kuukauden alusta, jolloin Lapsen tuki -työryhmä (LATU-työryhmä) on käsitellyt asian. Käsittelyn pohjaksi tarvitaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Korotettu arvo on voimassa hallintopäätöksen mukaisesti.”

Kyseinen kohta on muutettu kuulumaan seuraavasti: ”Mahdollinen korotettu arvo tulee voimaan siitä ajankohdasta lukien, kun rakenteellisista tukitoimista on tullut kustannuksia palveluntuottajalle. Kuitenkin siten, että takautuvasti Turun kaupunki maksaa korotettua arvoa enintään kahdelta kuukaudelta siitä kuukaudesta lukien, kun asiakirjat ovat saapunet Turun kaupungille. Rakenteelliset tukitoimet on määritelty Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja tuottajan tulee erillisellä vapaamuotoisella asiakirjalla, todetaan rakenteelliset tukitoimet ja niiden alkamisajankohta, mikäli rakenteelliset tukitoimet ovat alkaneet ennen päätöksentekoa.”

Tavoitteena on, että asiat käsitellään viivytyksettä ja takautuvia korjauksia ei tarvitsisi tehdä. On syytä huomioida, että kunnan on tehtävä lapselle annettavasta tehostetusta tai erityisestä tuesta tai tukipalveluista viipymättä hallintopäätös, joka perustuu tuen tarpeen arviointiin.

Lisäksi tuottajat esittävät, että suomea tai ruotsia taitamattoman lapsen kerroin 1,05 korotettaisiin 1,5 suuruiseksi. Vuoden 2023 talousarviossa ei ole varauduttu esitettyyn korotukseen, joten kertoimen korotusta ei esitetä tämän päätöksen yhteydessä.

Edelleen tuottajat esittävät, että nykyinen 30 euron kattohinta korotettaisiin 50 euroon. Kyse on siitä osuudesta, jota palvelusetelin suurin arvo ei kata. Mikäli tuottaja korottaisi varhaiskasvatuksen hintaa nykyisestä 30 eurosta 50 euroon, jäisi tämä korotus huoltajien maksettavaksi. Lisähinta saattaa vaikuttaa merkittävästi huoltajien halukkuuteen valita palveluseteli lapsensa varhaiskasvatuksen järjestämiseksi. Valtakunnallisesti asiakasmaksuja esitetään taas alennettavaksi maaliskuun 2023 alusta lukien. Mikäli asiakasmaksut taas alenisivat tai poistuisivat kokonaan jäisi tuo palvelusetelin suurimman arvon ylittävä maksu joka tapauksessa huoltajien maksettavaksi.

Tuottajat esittävät myös, että palvelusetelin suurin arvo tarkistettaisiin jo 1.1.2023 alkaen. Sääntökirjan mukaan palvelusetelin suurin arvo tarkistetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ja uusi arvo tulee voimaan elokuun alusta. Kasvatus- ja opetuslautakunta totesi 6.4.2022 § 52, että maailmantilanteesta johtuen merkittävät muutokset varhaiskasvatuksen tuotantokustannuksissa ovat todennäköisiä, joten kustannuskehitystä seurataan kesäkuuhun 2022 asti ja mahdolliset muutokset palvelusetelin arvoon tuodaan päätettäväksi kasvatus- ja opetuslautakuntaan 22.6.2022. Syksyllä 2022 kasvatus- ja opetuslautakunta ei ole linjannut tai päättänyt palvelusetelin arvon tarkistamisesta mitään.

Tässä yhteydessä on tarkoitus päättää sääntökirjan sisällöstä. Erillistä valmistelua palvelusetelin suurimman arvon tarkistamisesta ei ole tehty. On kuitenkin totta, että kustannukset ovat nousseet ja korotusta palvelusetelin arvoon olisi viimeisten indeksien mukaan tulossa noin kaksi prosenttia. Seuraava ansiotasonindeksi julkaistaan 26.1.2023.

Liite 1                                  Varhaiskasvatuksen sääntökirja 1.1.2023 alkaen

Oheismateriaali 1               Kommentointipyyntö ja tuottajien kommentit

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan sääntökirjan käyttöönotettavaksi 1.1.2023 alkaen.