Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen 11.5.2015:

Perhe- ja sosiaalipalvelujen kehittämislinjaukset

Perhe- ja sosiaalipalvelujen kehittämisen perustana ovat strategisen sopimuksen painopisteet:

• Lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin
• Lastensuojelun palvelurakenne uudistetaan avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi

Näihin pyritään uudistamisohjelman toimenpiteillä ja muilla perhe- ja sosiaalipalvelujen kehittämishankkeilla. Toimenpiteet on koottu palvelualueen kehittämissalkkuun ja niiden etenemisestä raportoidaan säännöllisesti toimialan johtoryhmässä.

Lapsiperheiden palvelujen tilannekatsaus

Suurena kaupunkina Turulla on kattava, laadukas ja pääosin hyvin toimiva lapsiperheiden palvelujärjestelmä. Ongelmana on resurssien sitoutuminen raskaimpiin palveluihin, joka resurssiniukkuuden tilanteessa – niin taloudellisen kuin henkilöstöä koskevan – tekee toiminnan joustavan kehittämisen ja palvelukysynnän muutoksiin vastaamisen työlääksi.  Lastensuojelun ja ehkäisevien tai varhaisen tuen palvelujen kehittäminen onkin jatkumoa vuodesta 2009. Palvelu- ja kustannusrakenteen suurimmat ongelmat ovat useista ratkaisuyrityksistä huolimatta edelleen olemassa. Monet asiat ovat kuitenkin myös edenneet toivottuun suuntaan.

Kuntien velvoitteet lapsiperheiden palvelujen järjestämiseen ovat edelleen kasvaneet, sosiaalihuoltolaki toi uusia velvoitteita v. 2015 alusta (kotipalvelu, 1.4.2015 alk. muut uuden sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ja  ja opiskeluhuoltolaki vuonna 2014). Myös ehkäisevään terveydenhuoltoon on tullut uusia velvoitteita, kuten raskaudenajan seulonat, jotka lisäävät kustannuksia.

Lapsi- ja perhepalveluja on tarkemmin esitelty liitteessä 1.

Liite 1Lapsiperheiden palvelujen tilanne

Ehkäisevä terveydenhuolto, varhaisen tuen palvelut ja psykososiaalinen tuki

Neuvolan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut kattavat koko ikäluokat. Niitä on pääosin tarvetta vastaavasti. Opiskeluterveydenhuollossa on paikoittaisia saatavuusongelmia. Varhaisen tuen palveluja ovat edellä mainittujen lisäksi neuvolan perhetuki ja kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta ja erilaiset ohjauspalvelut. Näitä ei aina ole saatavilla eikä niistä löydy vaivattomasti tietoa. Koulupsykologien palveluja pystytään tarjoamaan lain velvoite täyttäen. Oppilaitoskohtaisia eroja saatavuudessa on. Perheillä on ollut vaikeuksia saada palveluja tilanteissa, joissa huoli lapsesta on pientä suurempi, mutta ei vielä täytä lastensuojelun tai sairaanhoidon kriteerejä. Ongelmallisia ovat olleet myös tilanteet, joissa huolen aiheuttaja on useita eikä mikään palvelu suoraan kohdennu niihin tai joissa ongelmat ovat vaikeasti määriteltävissä. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntaa aikaisempaa vahvemmin vastaamaan näihin tuen tarpeisiin. Turussa tämä on tarkoittanut kotipalvelun volyymin lisäämisen ohella muutoksia perhetyössä ja lastensuojelun tukipalvelujen käytössä. Lapsiperheiden kotipalvelu on alkuvuoden ongelmien jälkeen sosiaalihuoltolain 19 § vaatimalla tasolla.

Psykologipalvelujen toteutumisesta oppilashuollossa on annettu selvitys kasvatus- ja opetuslautakunnalle 6.5.2015 § 78, Dn 2772-2015.

Liite 2Selvitys oppilas- ja opiskeluhuoltolain toteutumisesta Turussa / psykologipalvelut

Saatavuutta parantavia toimia

• Kotipalvelun sähköinen palveluseteli, käyttöönotto kesäkuussa, jolloin uusilla palveluntuottajilla mahdollisuus hakeutua tuottajaksi
• Uudistuva asiakasviestintä, etenee kaupungin verkkouudistuksen aikataulussa  

o  Lapsiperheille esite ennaltaehkäisevistä ja varhaisen tuen palveluista

o  Sähköinen perheiden palveluiden talo, jossa kaikki lapsiperheiden palvelut ovat löydettävissä verkosta ”saman katon alta”.

o  Neuvolan sähköiset ikäkausilomakkeet, kehitetään yhteistyössä AMK:n kanssa

• Sähköisen asioinnin käyttöönotto neuvoloissa

o  Tele-Q – kehittäminen

• Kasvatus- ja perheneuvola puhelinajan laajentaminen, käynnistyy syksyllä, seuraava vaihe nettineuvonta

Uusia työvälineitä ja -muotoja

• Neuvolan uudet työmuodot: 6 kk ja 2v. ryhmäneuvola pilotoitu
• 4-vuotiaan lapsen Lenessä (lapsen neurologinen tutkimus) huolta herättävään selviytymiseen luotu jatkotutkimuksen hoitopolku eri tutkimus- ja hoitoyksikköihin
• Kodin, varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö, Lapsen kehityksen tueksi – lomakkeet eri ikäkausille valmiina käyttöönottoon
• Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen toimintamalli äitiys- ja lastenneuvoloihin
• Pienten lasten psykiatrisen hoitoketjujen tarkentaminen, tähän liittyy myös masentuneen äidin hoidonporrastus; kehittäminen yhteistyönä psykiatrian ja Tyks:n kanssa. Työ käynnistyy syksyllä
• Hyvinvoiva lapsi ja nuori Kaste-hankkeen Verkostoituva perhekeskus-malli otetaan käyttöön kevään 2015 aikana. Alueellisena pilottina Paattinen, jossa toukokuussa asiakasosallisuusilta (The Family Race). Hanke päättyy 9/2015, kehittämistoimet käyttöönottovaiheessa.
• Voimaperheet (lasten käyttäytymishäiriöihin kehitetty interventio) –toimintamallin pilotointi yhteistyössä Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kanssa v. 2015-2016
• Kaste-hankkeessa kehitetyt kouluterveydenhuoltoa ja koulujen yhteisöllistä hyvinvointia tukevat toimet, mm. Kasvamme yhdessä –vanhempainillat ja toimintamalli koulupoissaoloihin puuttumiseksi
• Vamos nuorten tuki- ja ohjauspalvelu yhteistyössä Helsingin diakonissalaitoksen (vastuullinen toimija) ja Me-säätiön kanssa

Ostopalvelujen käyttöä vähentäviä toimia

• Pelkopoliklinikan (synnytyspelko) toiminnan kehittäminen osittain omaksi työksi, aiemmin VSSHP:n tuottama palvelu
• Unikouluryhmät neuvolan perhetuen ja lastensuojelun perhetyön toimintana, käynnistyy syksyllä; hankittu aiemmin vaikeisiin tilanteisiin VSSHP:stä. Parantaa saatavuutta ja vähentää ostopalvelun tarvetta.

Lautakunnalle valmisteltavia asioita:

• Torin kulman ryhmämuotoisen perhetyön yhteistyösopimuksen jatkaminen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa

Sosiaalihuoltolain perusteella tarjottavat palvelut ja lastensuojelu

Avohuollon sosiaalityötä sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen ja lastensuojelun rajapinnassa kehitetään uuden lainsäädännön vaatimusta vastaavaksi. Sosiaalityön lisäksi oman toiminnan perustan muodostavat perhetyö ja intensiivinen perhetuki, joka on toiminut täydellä henkilöstöllä runsaan vuoden. Avohuollon lastensuojelun vahvistaminen on tarkoittanut myös avohuollon ostopalvelujen voimakasta lisääntymistä. Kustannuksia on lisännyt erityisesti perhekuntoutusten ostojen lisääminen. Avohuollon toiminnan tehostumisen ja keinovalikoiman laajenemisen vaikutuksia on nähtävissä kiireellisten sijoitusten ja uusien huostaanottojen vähenemisenä.

Lastensuojelun palvelujen kysynnässä ei ole ollut merkittävää muutosta. Kasvu ainakin muutaman viime vuoden perusteella näyttäisi pysähtyneen. Viime vuosina nuorten ikäryhmä on korostunut lastensuojelussa.  Nuorten vaikeisiin ongelmiin ei ole ääritilanteissa juuri löytynyt muuta vaihtoehtoa kuin huostaanotto. Silloin kysymys on useimmiten sijoituksesta ostopalvelulaitokseen. Perhehoito on hitaasti lisääntynyt, mutta ei tavoitetta vastaavasti. Alle 10-12-vuotiaat pystytään pääsääntöisesti sijoittamaan perheisiin tai ammatilliseen perhehoitoon. Myös teini-ikäisten perhesijoitukset ovat käynnistyneet. Vaativia nuoria ei ole ollut mahdollista sijoittaa omiin laitoksiin, mikä on ajoittain näkynyt niissä vajaakäyttönä. Viimeisen puolen vuoden aikana omiin laitoksiin on tehty myös avohuollon sijoituksia, kun se on ollut lapsen tarpeen kannalta perustelua ja laitoksen toiminnan kannalta mahdollista. Tämä on parantanut käyttöastetta. Sosiaalityön lapsiperheiden palveluissa on vielä paljon mahdollisuuksia palveluprosessien kehittämiselle ja sitä kautta toiminnan tehostamiselle. Ostopalvelujen käytön tarkoituksenmukaisuutta on myös avohuollon palveluissa jatkuvasti arvioitava.

Lastensuojelun kustannukset ovat edelleen kasvaneet vuonna 2014, tosin hitaammin kuin aikaisemmin ja kasvu on painottunut avohuoltoon. Laitospalvelujen kustannusten kasvu näyttäisi pysähtyneen, oman laitoshuollon kustannukset ovat hieman laskeneet laskeneet ja ostopalvelulaitosten kustannusten kasvu on hidastunut, kasvu vuoteen 2013 nähden oli 1, 85 %. Avohuolto – sijaishuolto –kustannussuhde parani hieman: syynä oli kuitenkin enemmän avohuollon kustannusten kasvu kuin sijaishuollon menojen kääntyminen laskuun. Edelleen vain vajaa 15 % lastensuojeluun n. 43,6 M€:stä käytetään avohuollon lastensuojeluun. Jälkihuollon sijoituksissa rakennemuutostavoite on jo toteutunut ja ostopalvelujen kustannukset ovat kääntyneet selvään laskuun. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen perusteella tehty talousarvioennuste päätyy ylitysuhkaan, josta yli 3 M€ syntyy lastensuojelun ostopalveluista. Ennusteen perusteella kustannukset kriittisissä kustannuserissä jäisivät kuitenkin n. 800 000 € alle vuoden 2014 käytön. Tätä laskevaa kustannuskehitystä pyritään tukemaan kehittämistoimenpiteillä. Periaatteena on, että vaikuttava lastensuojelu tuottaa myös parhaan kustannusvaikuttavuuden.

Saatavuutta parantavia toimia

• Avohuollon sosiaalityö organisointiin v. 2015 alussa, lastensuojelun sosiaalityön keskittäminen tavoitteena asiakaskohtaisen työajan lisääminen
• Perhetyön resurssista n. 10 % on osoitettu Shl 19 § mukaiseen perhetyöhön
• Oman toiminnan tehostaminen kaikissa toiminnoissa

Uusia työvälineitä ja –muotoja

• Perhetyön työntekijöiden erikoistuminen mielenterveysongelmaisten ja päihdeperheiden kanssa työskentelyyn, kokeilu käynnistynyt mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa
• Mäntymäen vastaanottokeskuksen jalkautuva työ yhdellä osastolla
• Päivystysperhetyö pienten lasten vastaanottokodissa
• Lastenkotien kuntouttavan työn kehittäminen
• Murrosikäisten sijoitusprosessin ja sijoitusten vaihtoehtojen kehittäminen

Ostopalvelujen käyttöä vähentäviä toimia

• Omien palvelujen käytön tehostaminen, myös osana palveluketjuja
• Avohuollon sijoitukset omiin laitoksiin
• Perhekuntoutuksen käynnistäminen omana toimintana
• Omien laitosten erikoistuminen
• Perhehoidon edistäminen

Lautakunnalle valmisteltavia asioita:

• Lastensuojelun tukipalvelujen kilpailuttaminen
• Omien laitosten käytön tehostamisen edellyttämät tila- ja henkilöstösuunnitelmat sekä nimikemuutokset

Lopuksi

Tiivistelmänä edellä olevasta voidaan todeta, että perhe- ja sosiaalipalvelujen lapsiperheiden palvelujen kehittämistyö on päässyt hyvin käyntiin. Suurimpia haasteita ovat

• palvelujen vaikuttavuuden parantaminen
• asiakkaiden osallisuuden lisääminen
• ehjien palveluprosessien muodostaminen ja niiden vaatima yhteistyö tilanteessa, jossa henkilöstöresurssi on pitkälti sidottu lakisääteisiin ja palvelu/hoitotakuilla säänneltyihin tehtäviin
• kustannustietoisuuden lisääminen, kustannusten hallinta ja sitä tukevan palvelurakenteen kehittäminen
• osaamisen kehittäminen
• toiminnan organisoiminen niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee toimintaa
• muutosjohtaminen

Toimialajohtaja Riitta Liuksa

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä lastensuojelun tilannekatsauksen ja kehittämistilanteen tiedokseen

PäätösEhdotus hyväksyttiin.