Varhaisen tuen ja ehkäisevän terveydenhuollon palvelut

Ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila

Ehkäisevä terveydenhuolto sisältää tällä hetkellä neuvolatoiminnan ja ultraääniyksikön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisyneuvolan.

Terveydenhuoltolaki (244/2010), valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) ja asetus seulonnoista (339/2011) ohjaavat pitkälti ehkäisevän terveydenhuollossa tehtävää työtä.

Henkilöstö

Ehkäisevän terveydenhuollon hoitohenkilöstö, joka on pääsääntöisesti terveydenhoitajia ja kätilöitä, kuuluvat perhe- ja sosiaalityön palvelualueeseen. Lääkäripalvelut tuotetaan terveyspalvelujen palvelualueelta. Osa lääkäreistä tekee kokoaikaisesti ehkäisevää terveydenhuoltoa, äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvolaa tai koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Terveysasemalääkäreistä osa tekee neuvolatyötä kouluterveydenhuoltoa.

Neuvolatyö

Äitiys- ja lastenneuvola työ on yhdistetty neuvolatyön kokonaisuudeksi. Yhdistämisen tavoitteena on ollut saada perheelle raskauden alusta lapsen kouluunmenoon asti sama työntekijä. Tällä toimintamallilla tavoitellaan sitä, että perhe ei joudu vaihtamaan terveydenhoitajaa prosessin aikana ja täten voidaan ajatella kehittyvän kontakti johon on tuttuuden vuoksi helppo ottaa yhteyttä. Työntekijä tuntee pitkältä ajalta perheen, jolloin neuvolavastaanotoilla voidaan paneutua lapsen eri ikävaiheissa myös perheen esiin nostamiin kysymyksiin. Säännöllisten ohjeidenmukaisten terveystarkastusten avulla löytyvät ne perheet joille tulee laatia oma yksilöllinen tarkastussuunnitelma. Myös osa lääkäreistä tekee yhdennettyä työmuotoa.

Terveydenhoitajat tekevät pääsääntöisesti yhdennettyä työmuotoa, jolloin resurssit ovat myös tarkoituksenmukaisemmin käytössä. Muutamat terveydenhoitajat tekevät lastenneuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa kouluterveydenhuollon tiloissa ja tällöin äitiysneuvola hoidetaan muussa pisteessä keskitetysti.

Neuvolatoiminnan sisältöä, osaa äitien (perheiden) ja lasten tuen tarpeen ja kuntoutuksen hoitopoluista on tarkennettu yhteistyössä hyton muiden palvelualueiden, varhaiskasvatuksen ja Tyks:in kanssa. Tämä työ jatkuu edelleen perusajatuksella: työntekijöille, myös sijaisille, selkeät ohjeet minkälaiset tapaukset jäävät omaan seurantaan, mitkä lähetetään ja mihin jatkotutkimuksiin, pyritään kehittämään omat toimintamallit ja säästetään Tyks-kustannuksista.

Kaste-hanke, Hyvinvoiva lapsi ja nuori-hankeen avulla on aloitettu ja osin jatkettu aiemmin käynnistettyjä ennalta ehkäiseviä, raskaana olevien, lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeita, joista osa saadaan jalkautettua toimintaan syksyn aikana. Keskeneräiset osiot jatkuvat omana työnä käytäntöön neuvolatoiminnassa.

•Neuvolan uudet työmuodot:

o 6 kk ja/tai 2v. ryhmäneuvola pilotoitu ja asiakaspalautteiden jälkeen mietitään käyttöönottoa neuvoloittain

o4-vuotiaan lapsen Lenessä (lapsen neurologinen tutkimus) huolta herättävään selviytymiseen luotu jatkotutkimuksen hoitopolku eri tutkimus- ja hoitoyksikköihin

oKodin, päivähoidon ja neuvolan yhteistyö, lapsen kehityksen tueksi – lomakkeet eri ikäkausille valmiina, tarkennuksia täyttöohjeisiin.

oLähisuhdeväkivaltaan puuttumisen toimintamalli äitiys- ja lastenneuvoloihin valmis

oPelkopoliklinikan (synnytyspelko) toiminnan kehittäminen osittain omaksi työksi, (säästö sairaanhoitopiirin kustannuksista)

•Uudistunut asiakasviestintä:

oHyödynnetään mahdollisimman paljon kaupungin verkkoviestintää

oLapsiperheille esite ennaltaehkäisevistä ja varhaisen tuen palveluista

oSähköinen perheiden palveluiden talo, jossa kaikki lapsiperheiden palvelut ovat löydettävissä ”saman katon alta”.

osähköiset ikäkausilomakkeet, yhteistyö AMK:n kanssa

•Uudistuvien neuvolan verkkosivujen kehittäminen

•Sähköinen perheiden palveluiden talo kaupungin verkkosivujen uudistusten ratkaisee asiaa

•Sähköisen asioinnin käyttöönotto neuvoloissa (sopimus vanhempien kanssa)

oTele-Q – kehittäminen

•Pikku lasten psykiatrisen hoitoketjujen tarkentaminen on vasta alku vaiheessa, tähän liittyy myös masentuneen äidin hoidonporrastus; yhteistyömuodot psykiatrian ja Tyks:n kanssa sivittava ja muotoutettava uudelleen.

•Verkostoituva perhekeskusmalli otetaan käyttöön kevään 2015 aikana. Elokuuhun suunniteltu koulutuspäivää, jossa mukana neuvola, varhaiskasvatus, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvola sekä neuvolan perhetyö. Verkostoituvaa perhekeskustoimintaa ollaan alueellisesta kehittämässä Paattisilla. Asiakasosallisuuden huomioimiseksi Paattisille on suunniteltu asiakasosallisuusilta (The Family Race), joka toteutuu 12.5.2015

•Kehitetään toimintamalli Unikouluryhmien vetämiseen neuvolan perhetuen ja lastensuojelun perhetyön kanssa syksystä alkaen.(säästöä VSSHP:n kustannuksiin)

Neuvolan perhetuki, Torinkulma ja palveluseteli

Neuvolatyön perhetuen perheohjaajat tekevät ennaltaehkäisevää perhetyötä pikkulapsiperheissä. Asiakkaat ohjautuvat tuen piiriin neuvolasta. Torinkulman perhetyöhön ohjautuvat neuvolasta sellaiset perheet, jotka tarvitsevat alkuvaiheessa tukevampaa otetta arjenhallinnan ja lasten kasvatuksen tukemiseen. Nämä perheet hyötyvät ryhmämuotoisesta tuesta.

Kotipalvelua tarjotaan perheille tällä hetkellä palvelusetelin avulla. Sähköinen palveluseteli otetaan käyttöön kesäkuussa 2015.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Terveydenhuoltolaki ja -asetuksessa määrittää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastusten määrä ja sisällöt. Turun kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään terveystarkastukset ohjeistuksen mukaisesti. Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomat yhteistyövaatimukset ja ohjeet tuovat haasteen ajallisesti selviytyä olemassa olevilla resursseilla kaikista terveystarkastuksista ja koulun/oppilaitosten yhteistyöryhmistä ja niiden johdosta tapahtuvista seurannasta ja uusista työtehtävistä. Terveydenhoitajalla voi olla vastuullaan useampi koulu, jolloin yhteisölliseen työhön kuluu suhteettomasti enemmän aikaa oppilasmäärään nähden. Laajoissa terveystarkastuksissa niin lääkärin kuin terveydenhoitajakin tulee huomioida koko perheen hyvinvointi.

STM (THL) suosittelee opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi yhden luukun periaatetta, jolloin sekä terveydenhoito että sairaanhoito tuotetaan samasta pisteessä. Tämän hetkinen lääkärien resurssien jako ei mahdollista kuin osan sairaanhoidosta opiskeluterveydenhuollossa.

Kaste-hanke, hyvinvoiva lapsi ja nuori-hankeen avulla on aloitettu/jatkettu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämishankkeita, joista osa saadaan jalkautettua toimintaan syksyn aikana ja keskeneräiset osiot jatkuvat omana työnä käytäntöön. Kehittämisessä on muka myös sivistystoimiala:

Kehittäminen alkanut v. 2014 alussa ja jatkuu 2015 syksyyn.

•Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen mallia koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on tehty ja otettu käytäntöön

•”Hyvät käytänteet koulupoissaoloihin puuttumiseksi” kehitystyö tehdään yhdessä sivistystoimen, kuraattoreiden, sosiaalityön, Takaisin tulevaisuuteen hankkeen ja hyvinvointitoimialan kanssa syksy 2015

•Laajojen terveystarkastusten yhteenveto luokkakohtaisesti ja luokkatasoisesti on käytössä kaikissa kouluissa

•Vuorovaikutteinen vanhempainilta suunnitteilla 5. luokan oppilaille ja vanhemmille, joka tarkoitus jalkauttaa kaikkiin kouluihin

•Kasvamme yhdessä vanhempain illat 7 luokille, toisen asteen vanhemmille nuoren kehitykseen liittyvä vanhempainilta: ”Sosiaalinen pärjääminen nuoren hyvinvoinnin perustana

•Turun ops:n uuden opiskelijahuoltolain osuuden kehittäminen yhteistyössä sivistystoimen ja hyvinvointitoimialan kanssa

•Dialoginen verkostotyökoulutus koulu- ja opiskelijahuoltoväelle, josta muodostettu uusia käytänteitä. Turun ops:n uuden opiskelijahuoltolain osuuden kehittäminen yhteistyössä sivistystoimen ja hyvinvointitoimialan kanssa

•Kehitetään palveluprosesseja; sektoreiden välistä yhteistoimintaa ja moniammatillista työtä. Laajojen terveystarkastusten perusteella pystytään luomaan kokonaiskuva eri luokka-asteella olevien oppilaiden terveydentilasta ja hyvinvoinnista, jota tulosta voidaan hyödyntää kehitettäessä luokka-/koulukohtaista oppilashuoltoa.

•Kehitetään voimavaralähtöisiä, nuoria ja perheitä osallistavia toimintatapoja. Luodaan toimintamalleja joita voidaan käyttää vanhempainilloista ja joilla osallistetaan vanhempia ja oppilaita. Vastaavasti kehitetään kouluun apuvälineitä, joilla pyritään ottamaan puheeksi vaikeitakin asioita vanhempien kanssa.

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut

Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja ja siten vähentää tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin. Sosiaalihuoltolain muutokseen liitettiin lastensuojelulain (1302/2015) muutokset, jotka koskivat ilmoitusvelvollisia, palvelutarpeen arviointia sekä lastensuojeluasiakkuuden alkamista.

Uusi sosiaalihuoltolaki painottaa universaaleja yleispalveluja henkilöille, jotka ovat palvelujen tarpeessa ilman että nojaudutaan erityislakeihin. Varsinkin kotipalvelun, perhetyön, vertaistukitoiminnan, tukihenkilön tai tukiperheen hankkiminen lapselle ilman lastensuojelun asiakkuutta on keskeinen tukitoimi perheelle vielä siinä vaiheessa kun ongelmat eivät ole vielä päässeet kasvamaan. Sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus ovat niin ikään tukena sellaiselle sosiaalihuollon asiakkaalle, jonka ongelmiin päästään puuttumaan ennaltaehkäisevästi.

Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö erityistä tukea tarvitseville lapsille:

•lapset ja heidän perheensä asioivat lastensuojelun sosiaalityössä

•3 perhetyöntekijää 1.4.2015 alkaen, siirtyvät asteittain

•ei kotipalvelua vaan tukea, ohjausta, opastusta yms. niille perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita vaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia sosiaalihuoltolain mukaisesti

•Efficatuki tiedottaa miten esitys tehdään Metsärannalle

Sosiaalihuoltolain mukaiset muut palvelut erityistä tukea tarvitseville lapsille:

•lapset ja heidän perheensä asioivat lastensuojelun sosiaalityössä

•100.000 euroa varattu tällä hetkellä tukihenkilötoimintaan, tukiperhetoimintaan ja vertaistukitoimintaan

•ostopalvelut yksityisiltä

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut erityistä tukea tarvitseville perheille:

•perheet asioivat aikuis- ja perhesosiaalityössä

•tässä vaiheessa voidaan maksaa erityisistä olosuhteista johtuvia kuluja ehkäisevästä toimeentulotuesta

Avohuollon toimistopäällikkö Minna Virta, sijaishuollon toimistopäällikkö Eira Virolainen:

Avohuollon sosiaalityö:

Avohuollon sosiaalityössä lastensuojelun perhetyön sisällä tehtiin muutoksia siten, että osa perhetyöntekijöistä alkaa tehdä perhetyötä perheissä, joissa oli erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ts. lapsia, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta. Lisäksi perhetyötä hankitaan ostopalveluna. Perheryhmätoimintaa saa Torin kulmasta ryhmämuotoisesti ohjaavana palveluna pikkulapsiperheille, neuvolasta perhetyötä pikkulapsiperheille, Lausteella toimii perhetupa ja Pansiossa Perhetelakka ja uutena toimintana Kaninkolo. Lisäksi Pernon päiväkodissa on päiväkoti-ikäisille varhaiskasvatuksen ja seurakunnan ryhmätoiminta.

Sosiaaliohjausta saa asiakasneuvonta- ja etuuskäsittelystä, ulkomaalaistoimistosta, sosiaalipäivystyksestä sekä Vamoksesta.

Avohuollon lastensuojelun sosiaalityössä päätettiin vuonna 2014 keskittää lastensuojelun sosiaalityön tekeminen. Vuoden alusta alkaen asiakasjako meni siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät antoivat sosiaalityön palveluja lastensuojelun asiakkaille ja heidän perheilleen ja aikuis- ja lapsiperhesosiaalityöntekijät antoivat sosiaalityön palveluja yksinäisille aikuisille ja perheille, joissa ei ollut lastensuojelua. Sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelulain muutokset 1.4.2015 alkaen aiheuttivat muutoksia asiakasjakoihin. Sosiaalihuoltolaissa ja lastensuojelulain muutoksissa tähdättiin siihen, että sosiaalihuoltolaki muodostuisi vahvaksi yleislaiksi ja erityislakina lastensuojelulaki täydentäisi sosiaalihuoltolakia. Näihin muutoksiin liittyen yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi on muodostumassa erityisten tuen tarpeen lapset ja heidän perheensä, jotka saavat yleislain mukaisia palveluja, ilman lastensuojelun asiakkuutta. Avohuollon sosiaalityössä se merkitsi sitä, että lastensuojelun asiakkaiden lisäksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät selvittävät palvelujen tarvetta niiden lasten osalta, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai tilanne on heidän osaltaan sellainen, että tarvitaan lastensuojelun toimenpiteitä.

Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa sekä tukihenkilö- tai perhe lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. Näitä toimintoja voidaan hankkia esim. järjestöiltä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää lastenhoitopalveluja ja Perhekeskus Marakatissa toimii erilaisia ryhmiä perheille. Turun ja Kaarinan seurakunnassa toimii perheryhmiä ja ryhmiä eri ikäisille lapsille. Seikkalupuistossa on avoimia ryhmiä perheille ja lapsille. Lisäksi varhaiskasvatuksen puolella järjestetään avointa päiväkotitoimintaa.

Koska osa perheille ja lapsille hankituista palveluista ostetaan yrityksiltä sekä järjestöiltä on tärkeää saada laadunvarmistusta palvelujen sisältöön. Yksi tärkeä tapa päästä tähän on palvelujen kilpailutus. Tarkoituksena on kilpailuttaa sekä avohuollon sosiaalityön lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaiset että sijaishuollon sosiaalityön tukipalvelut.

Kehittämistoimia valmistelevat työryhmät:

Lapsen huostaanoton sijoitusprosessi. Työryhmän tarkoituksena on selvittää tarkemmin sijoitusprosessissa olevien työntekijöiden roolit ja työnjaot.

Päivystysperheet pienten lasten vastaanottokodin työmuotona. Työryhmä valmistelee toimintatapaa, jossa pikkulapset voitaisiin myös kiireellisesti sijoittaa entistä useammin perheeseen. Pienten lasten vastaanottokodin työ ja toimintatavat muuttuvat.

Sijaishuollon sosiaalityön kehittäminen

Omat pitkäaikaiset lastenkodit:

Lastenkotien yhteistyö ja osaamisen vahvistaminen

Sivistystoimen, lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikan, TYKS lasten ja nuorten psykiatrian, neurologisen yksikön sekä nuorten päihdepoliklinikan yhteistyö lastenkotien kanssa on edellytys sille, että turkulaisissa lastenkodissa kyetään hoitamaan sijoitettujen lasten hoito ja kasvatus. Lastenkodeissa tehdään tiivistä yhteistyötä em. tahojen kanssa arkityössä sekä tavataan em. tahot vuosittain muutamia kertoja kokoontuvissa yhteistyötapaamisissa. Yhteistyötapaamiset on kutsuttu koolle sijaishuollon sosiaalityön aloitteesta, tavoitteena on yhteistyön ja tiedonkulun tehostaminen. Kokemuksen mukaan yhteistyö on hyödyttänyt molempia osapuolia.

Lastenkodit pyrkivät kehittämään omaa osaamistaan kulloinkin sijoitukseen tulevan lapsen tarpeista vastaavaksi. Huostaan otettavien lasten ja nuorten tilanteista ja hoidon tarvetta on vaikea ennustaa. Mikäli lastenkodit erikoistuvat tiukasti tietyn typpisten lasten hoitamiseen, voi käydä niin, ettei sijoitukseen tulevan lapsen tarpeisiin kyetä vastaamaan riittävällä tavalla. Lastenkotien johtajat ovat tietoisia siitä, että samalla kun perhehoitoa lisätään, ovat omiin lastenkoteihin sijoitetut lapset yhä vaativampihoitoisia.

Lastenkodin henkilökunnan osaamista on vahvistettu laaja-alaisin koulutuksin; laitosten henkilökunta on osallistunut mm. perhearviointikoulutukseen, lapset puheeksi koulutuksen, psykiatrian rajapintakoulutukseen. Jatkossa tarvetta on edelleen neurologisen osaamisen vahvistamiseen sekä päihdearviointiin. Sijoitettavat lapset oireilevat yhä useammin sekä neurologisesti tai psyykkisesti, mikä asettaa tarpeen erityiselle osaamiselle laajasti kaikissa Turun omissa lastenkodeissa.

Kaikissa Turun omissa pitkäaikaisissa laitoksissa tehdään tiivistä perhetyötä lapsen vanhempien kanssa siinä määrin, mihin vanhempi itse on halukas sitoutumaan. Työskentelyn tavoitteena on tukea vanhemman ja lapsen välistä yhteydenpitoa sekä tukea vanhempaa tämän kuntoutusprosessissa. Laitoksissa tehtävä perhetyö on omien pitkäaikaislaitosten vahvuus, joka mahdollistaa sen, että sijoituksen aikana voidaan aloittaa kotiuttamisprosessi.

Osassa pitkäaikaisissa lastenkodeissa työskentelee lastenhoitaja –nimikkeellä työskenteleviä, joiden työnkuva on sama kuin ohjaajanimikkeellä työskentelevien työnkuva. Lastenhoitajakoulutus ei vastaa nykyisellään sijoitettavien lasten tarpeisiin ja hoidon kannalta on välttämätöntä, että lastenhoitajavakanssiin muutetaan avoimeksi tultuaan ohjaaja –nimikkeiksi.

Alle kouluikäiset lapset ja alakouluikäiset lapset saadaan pääsääntöisesti sijoitettua perhehoitoon tai ammatillisiin perhekoteihin tai Sos-lapsikylän perhehoidon omaiseen hoitoon. Haasteena on murrosikäisten lasten sijoittaminen; v. 2014 lähes 60 % uusista sijoitettavista lapsista oli yli 15-vuotiaita. Omien lastenkotien henkilöstörakennetta tulee vahvistaa sekä henkilökunnan koulutukseen panostaa, jotta sijoittavat nuoret voidaan hoitaa omissa lastenkodeissa. Haasteen asettavat samoissa nuorisoryhmissä liikkuvat ja toisensa tuntevat nuoret, joita ei aina voida sijoittaa samaan lastenkotiin, jotta epäsuotuisa käyttäytymiselle saadaan aikaan muutosta.

.

Puolukkatien lastenkoti

Puolukkatien lastenkoti on 18 –paikkainen lastenkoti. Lastenkodin arkityön toimivuuden turvaamiseksi jokaiselle osastolle tulee perustaa vastaavan ohjaajan vakanssi. Tämä mahdollistaa sen, että lastenkodin johtaja voi keskittyä lastenkodin toiminnan kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun kun vastaavat ohjaajat huolehtivat osastojen arkityöhön liittyvistä asioista, kuten työvuorolistojen, laskutukseen ja tilauksiin liittyvistä tehtävistä. Osastojen toimivuuden kannalta on tärkeää, että vastaavat ohjaajat ottavat päävastuun osaston arkityön kannalta oleellisen informaation jakamisesta. Vuorotyössä ajantasainen informaatio on edellytys sijoitettujen lasten turvalliselle ja johdonmukaiselle hoidolle. Vastaava ohjaaja osastolla huolehtii myös muun kuin hoitohenkilöstöön kuuluvien henkilöiden työn siten, että se toimii mahdollisimman sujuvasti hoidettavien lasten kannalta. Johtaja osallistuu vastaavan ohjaajan ohella osastolle sijoitettujen lasten hoidollisten linjausten määrittelemisen yhdessä lasta hoitavan tiimin kanssa. Vastaavien ohjaajien vakanssien perustaminen mahdollistaa entistä vaativampien sijoitettavien lasten hoitamisen Puolukkatien lastenkodissa, kun kyetään turvaamaan osaston toimivuus ja yksikön johtajalle jää aikaa muuhun kehittämistyöhön.

Puolukkatien lastenkodissa työskentelee 1 ohjaaja tilapäisellä palkkaamisluvalla 31.12.2015 asti. Ao. vakanssin vakinaistaminen on edellytys sille, että lastenkodin henkilöstöresurssi on lastensuojelulain mukainen. Ilman ao. vakanssia lastenkodissa työskentelee 17 ohjaajaa/lastenhoitajaa ja 3 yöhoitajaa.  Lastenkodin paikkaluku on 18. Tilapäisen vakanssin vakinaistaminen tarvitaan, jotta jokaisella osastolla on 6 ohjaajaa/lastenhoitajaa. Sijoitettuja lapsia osastoilla on 6. Näin jokaiselle lapselle voidaan nimetä omahoitaja, joka keskittyy ainoastaan ao. lapsen asioiden hoitamiseen.

Moikoisten lastenkoti

Moikoisten lastenkoti on 14-paikkainen lastenkoti, jossa on oma huone 12 lapselle. Jotta laitos voisi toimia 14-paikkaisena, edellyttää se erillissiiven rakentamista 2 lapsen huonetta varten. Lastenkodin yhteisiä tiloja on jo muutettu lastenhuoneen tieltä. Mikäli nykyisin sosiaalityöntekijän käytössä oleva huone muutetaan lastenhuoneeksi, ei työntekijöiden käyttöön jää tiloja, jossa työskennellään lapsen kanssa kahden kesken eikä perhetyön tapaamisille ole enää omaa tilaa lastenkodissa. Lasten ja perheiden kanssa tehtävä perhetyö on iso osa laitoksen arjessa tehtävää sosiaalityötä, jonka avulla pyritään vaikuttamaan lasten biologisten vanhempien ohjaamiseen ja tukemiseen sekä laatimaan yhteisiä toimintatapoja laitoksen ja vanhemman yhteistyön tueksi lapsen etua ajatellen.

Moikoisten lastenkodin vahvuutena on perhetyö päihteitä väärinkäyttävien vanhempien kanssa, joiden kanssa pyritään löytämään heidän elämäntilannettaan tukevia ratkaisuja sekä tukemaan heidän vanhemmuuttaan, jotta suhde lapseen säilyy sijoituksen aikana ja mahdollistaisi jopa kotiutumisen takaisin perusperheeseen. Lapsen vanhemmat ovat osa lapsen elämää hänen aikuistuttuaankin ja siteen säilyminen on tärkeää. Laitoksessa pyritään pitämään lasten sijoitukset lyhyinä siten, että sijoituksen aikana tehdään tiivistä perhetyötä lapsen vanhempien kanssa jotta lapsen kotiutuminen olisi mahdollista.

Moikoisten lastenkodissa hoitohenkilökuntaan kuuluvat 12 ohjaajaa / lastenhoitajaa, mikä on 1 vähemmän kuin vastaavan kokoisissa vastaavan kokoisista Luostarinkadun ja Makslankadun lastenkodeista. Mikäli lasten paikkoja lisätään erillissiiven rakentamisen kautta, se edellyttäisi 1 (yhden) ohjaajantoimen perustamisen, jotta lastensuojelulain mitoitukset henkilökunnan määrästä täyttyvät.

Makslankadun lastenkoti

Makslankadun lastenkoti on 14-paikkainen lastenkoti, lastenkodissa on kaksi osastoa. Laitoksessa on huoneita 12 lapselle. Lisähuoneiden rakentaminen 14 lapselle edellyttää erillissiiven tekemistä kummallekin osastolle. Lisähuoneiden mahdollisuutta on tutkittu useina vuosina. Rakennussuunnitelmassa tulee ottaa huomioon nuorten ikä, turvallisuustekijät, työsuojelu, huonekokojen vaatimukset sekä valvonnan mahdollisuus yms.

Lastenkoti on valmistunut nykyiseen paikkaan v.1980. Lastenkoti on tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta vaati perusteellisen remonttia usean vuoden ajan.

Makslankadun lastenkodin henkilökunta on kyennyt vastaanottamaan erilaisia lapsia/nuoria vuosien varrella, ja osaamista on kehitetty vaativiin tilanteisiin. Esim. sijoitettavan lapsen kehitysvammaisuus, neurologiset oireet, maahanmuuttajatausta, koulunkäynnin laiminlyönti, sekä psykiatrista apua tarvitsevat nuoret ovat vaatineet henkilökunnan lisäkouluttautumista ja erikoistumista ao. ongelmien hoitoon. Lastenkodissa tehdään yhteistyötä sijoitetun lapsen asioissa erityisalojen asiantuntijoiden kanssa sivistystoimi, lasten- ja nuorten psykiatria. Lastenkodista on valmistunut ylioppilaita tai peruskoulun jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen suorittaneita nuoria. Nuoren harrastuksia tuetaan tapauskohtaisesti nuoren omat kyvyt ja nuoren sitoutuneisuuden huomioiden. Harrastus voi muodostua jopa tulevaksi ammatiksi, kuten on käynytkin.

Lastenkodissa työskennellään myös sijoitetun lapsen tai nuoren läheisten kanssa, perhetyö on rikkaus nuoren elämässä, mikäli lähipiiri kykenee yhteistyöhön.

Hoito- ja kasvatushenkilöt: Yöhoitajia on 2, em. koulutus on nuoriso-ohjaaja ja lähihoitaja. Ohjaajia on 5 joista 4 on sosionomeja ja yksi nuoriso-ohjaaja. Lastenhoitajia on 6: vakituisia 3 henkilöä. Em. koulutus on lähihoitaja, kodinhoitaja ja lastenohjaaja. Avoimia lastenhoitajan vakansseja on 3: em. koulutukset ovat sosionomi, sosionomi-opiskelija ja lastenohjaaja (120ov)

Lastenohjaajien nimikemuutokset eivät ole vaihtuneet ohjaajien nimikkeiksi, joten 3 on vuosien varrella täytetty ns. toisen asteen sosiaalialan koulutuksen omaavilla (120ov).

Lastenohjaaja ja lähihoitaja ovat lastensuojeluun soveltuvia koulutuksia ja hlöt ovat osoittautuneet erittäin sitoutuneiksi työhönsä. Lastenhoitajien nimikkeet voisi muuttaa ohjaajien nimikkeiksi, koska

tekevät täysin samaa työtä. Koulutuksen ero palkkauksessa on 116€/kk:ssa.

Luostarinkadun lastenkoti

Lastenkoti sijaitsee vuonna 1960 lastenkodin käyttöön otetussa rakennuksessa, joka on rakennettu v. 1798. Lastenkodin tiloissa on suoritettu vuosien aikana korjauksia sekä tarkastuksia. Tammikuussa 2015 Aluehallintoviraston työsuojelupiiri suoritti kiinteistössä tarkastuskäynnin. Kiinteistössä on aloitettu tilatarvekartoitus keväällä 2014. Lastenkodissa on kaksi osastoa, joissa on yhteensä 10 huonetta lapsille. Lisäksi ulkorakennuksessa sijaitse kaksi nuorten itsenäistymisasuntona käytössä olevaa pientä yksiötä.

Luostarinkadun lastenkoti on erikoistunut sijoitettujen lasten vanhempien kanssa tehtävään perhetyöhön. Osaston henkilökunnalla on taitoa ja innostusta laajentaa työ lastenkodin osastotyöstä koskemaan perheiden kanssa kotona tehtävää työtä.

Laitoksen henkilöstömitoitus: Kasvatus- ja hoitohenkilökuntaa on 13, joista 6 ohjaajaa, 5 lastenhoitajaa sekä 2 yöhoitajaa, joilla lastenhoitajan pätevyys. Lisäksi on 2 talousapulaista, vastaava kokki ja johtaja.

Luostarinkadulla tehdään yksilöllistä ja asiakaslähtöistä perhetyötä, jolla on saavutettu hyviä tuloksia työn vaikuttavuudessa. Työote on ratkaisukeskeinen, jossa tiimin sisäinen reflektointi on keskeisellä sijalla. Asiakastyön tukena käytämme ensinnäkin tiivistä omahoitaja-työskentelyä parityöskentelynä ja toiseksi vahvaa tiimi-työskentelyä, jotka mahdollistavat työotteen säilymisen innovatiivisena, ja asiakaskeskeisenä.

Työntekijöillä on vahva menetelmäosaaminen (esim. TCI:n tavoitteellinen ja menestyksellinen käyttö lasten aggressiivisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä ja toisaalta tunne- ja vuorovaikutustaitojen lisäämisessä). Henkilökunnan työotteessa on keskeistä vanhemman voimaannuttaminen takaisin vanhemmuuteen hyödyntäen jaetun vanhemmuuden periaatetta. Tämä on ollut mahdollista tavoitteellista työotetta toteuttaen sijoituksen alusta alkaen yhteistyössä vanhemman kanssa siinä määrin ja siihen tahtiin, kun se on mahdollista kunkin perheen kohdalla.

Vakka-Suomentien lastenkoti

Lastenkoti on 7-paikkainen. Lastenkodissa on asuinhuoneita kuusi. Lastenkoti tekee tiivistä perhetyötä laitokseen sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lastenkodin erityisenä vahvuutena on perhetyö murrosikäisten nuorten vanhempien kanssa. Henkilökunta koostuu vastaavasta ohjaajasta, kuudesta ohjaajaa, yöhoitajasta ja vastaavasta kokista.

Vakka-Suomentien lastenkodin osaamis- ja vahvuusalueita ovat: ratkaisukeskeinen työote, intensiivinen perhetyö nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa, pyrkimys lyhytaikaisiin sijoituksiin, esim. avohuollon sijoituksen keinoin. Sijoitettujen lasten kohdalla sijoitukselle asetetut tavoitteet on saavutettu (peruskoulun päättötodistus, vanhempien ja nuoren vuorovaikutuksen korjaaminen ja nuoren kotiutuminen). Pienyksikön etuna on nopea reagointi, ongelmiin puuttuminen ja niiden ratkaiseminen.

Kasvatus- ja hoitosuunnitelma: sisältää nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen suunnitelman, tarkoituksena on lisätä nuoren elämänhallintaa asettamalla lyhyen tähtäimen suunnitelmia ja tavoitteita.

Työmenetelminä ja –välineinä käytetään vanhemmuuden roolikarttaa, verkostokarttaa, elämänjanaa, sukupuuta. säännöllisesti käytävä dialoginen keskustelu sekä erilaiset toiminnalliset menetelmät

Nuorten kokouksien avulla pyritään tukemaan nuoren osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistamista.

Jokaiselle sijoitetulle nuorelle on nimetty kaksi omahoitajaa. Omahoitajuus varmistaa nuoren yksilöllisen ja ainutlaatuisuuden kokemuksen. Omahoitaja on nuoren arjen asiantuntija. Lastenkodissa pidetään säännöllisesti perhetyöpalaverit, jotka sisältävät nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa käytäviä keskusteluja, joissa suunnitellaan ja pohditaan tavoitteita nuoren elämän tasapainottamiseksi. Viikkosuunnitelma laaditaan jokaiselle nuorelle, suunnitelma kirjataan nuoren ja hänen vanhempiensa toiveiden mukaisesti.

Virusmäentien lastenkoti

Lastenkoti on 7-paikkainen lastenkoti Raunistulassa. Lastenkodissa on myös asuinhuoneita 7 lapselle. Lisäksi pihapiirissä on itsenäistymisasunto.

Virusmäentien lastenkodissa panostetaan lasten kuntoutuksessa liikunta- ja ympäristökasvatukseen. Tärkeinä asioina pidetään kestävää kehitystä, aktiivista ja yhteisöllistä liikkumista, lisäaineetonta ravintoa ja kodinomaisuutta. Virusmäentien lastenkodissa kyetään hoitamaan lapsi/ nuori, jolla on esim. neurologinen ja/ tai psyykkinen vaikeus, kiintymyssuhdehäiriö tai kehitysvamma. Lastenkodissa tehdään jatkuvaa ja säännöllistä perhetyötä lapsen biologisen perheen kanssa.

Henkilökuntarakenne on seuraava: vastaava ohjaaja, 6 ohjaajaa, yöhoitaja ja laitosapulainen. Virusmäentiellä jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa, mutta pääsääntöisesti kaikki tekevät kaikkea, kuten talous- ja siivoustöitä ja pyykkihuoltoa. Lisäksi viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina henkilökunta tekee pitkiä työvuoroja. Näillä tekijöillä syntyy kodinomaisuus. Työntekijät paikkaavat sisäisesti mm. sairauslomia, jolloin palkkakustannukset jäävät mahdollisimman matalalle. Virusmäentien lastenkodin vuorokausihinta on kaupungin halvin.

Lakkatien lastenkoti

Lakkatien lastenkoti toimii 18-paikkaisena erityislastenkotina. Laitoksessa on kolme osastoa. Jokaisella osastolla työskentelee vastaavan ohjaajan lisäksi sairaanhoitaja ja kuusi ohjaajaa. Lastenkodin johtajan valintaprosessi on meneillään, pitkäaikaisen johtajan jäätyä eläkkeelle syksyllä 2014. Lastenkotiin sijoitetaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Yhteistyö lasta hoitavien tahojen (psykiatria, neurologia) sekä sivistystoimen kanssa tehtävä yhteistyö tukee osastoilla tehtävää hoito- ja kasvatustyötä.

Lastenkodilla on kesäaikana käytössään lastenkodille testamentattu kesäpaikka Piikkössä. Lastenkoti kokee kesäpaikkaperinteen ylläpitämisen tärkeänä, lapsia voimaannuttavana työmuotona. Osa, esim. kesätyössä käyvät lapset jäävät kesän ajaksi lastenkotiin ja vierailevat kesäpaikassa esim. viikonloppuisin. Kesäpaikkaan koko kesäksi lähtevät lapset arvioidaan yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kesäpaikkaan suoritetaan ennen muuttoa palotarkastajan ja kiinteistöhuollon tarkastuskäynnit ja suoritetaan tarkastuskäynneillä huomatut korjaukset.

Vastaanottokodit:

Pientenlasten vastaanottokoti

Pientenlasten vastaanottokoti on 14-paikkainen, laitoksessa on kaksi osastoa 0-6 – vuotiaiden lasten kiireellisiä ja avohuollon sijoituksia sekä tutkimus- ja arviointijaksoja varten. Sijaishuollon sosiaalityö, Ulkopuoliset sijoitukset –yksikkö on rekrytoinut päivystysperheitä ja perhehoitajavalmennukset saaneita perheitä on valmennettu päivystysperheiksi vuosittain 5-10. Päivystysperheprosessia on kehitetty avo- ja sijaishuollon sosiaalityön yhteistyönä ja työmalli on valmis. Vastaanottokodin työntekijämuutoksista johtuen mallin käyttöönotto on viivästynyt. Vastaanottokodin henkilökunnalle on järjestetty koulutusta perhehoitoon liittyen ja suunnitteilla on päivystysperhetoiminnan siirtäminen osaksi vastaanottokodin toimintaa.

Toisen osaston muuttaminen päivystysperheyksiköksi edellyttää lastenhoitajavakanssien muuttamista ohjaajaksi sekä vastaavan hoitajan vakanssin muuttamista vastaavaksi ohjaajaksi. Päivystysperheeseen sijoitetun lapsen ja tämän vanhempien tilanteen arvioimiseksi vastanottokodissa tulee edelleen olla mahdollisuus vastaanottaa lapsi osastolle, mikäli se arvioinnin tekemisen kannalta katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Arviointi tilanteessa, että lapsi on sijoitettuna päivystysperheeseen edellyttää vastaanottokodin ja avohuollon lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijän yhteistyötä ja suunnittelua. Ao. tilanteessa avohuollon lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä osallistuu arviointityöhön aktiivisemmin kuin tilanteessa, että lapsi on sijoitettuna vastaanottokodin osastolle.

Muutoksen yhteydessä vastaanottokodin paikkalukua tulee muuttaa. Paikkaluvun muutoksen yhteydessä tulee kuitenkin turvata se, että Turulla on mahdollisuus käyttää oman vastaanottokodin palvelua ostopalvelun sijaan, mikäli lasta/sisarussarjaa ei voi sijoittaa päivystysperheeseen.

Pientenlasten vastaanottokoti aloittaa kokeiluluontoisesti päivystysperheiden tuen kesäkuussa 2015.

Mäntymäen perhekeskus

Perhekeskus on 24-paikkainen, yksikössä on 4 osastoa kiireellisesti, avohuollon sijoituksena ja tutkimus- ja arviointijaksoa tarvitsevien 7-17-vuotiaiden lasten sijoituspaikka. 1.1.2015 alkaen perhekeskuksen yksi osasto on siirtynyt perheiden kotona tehtävään, jalkautuvaan työmalliin. Työskentelyn piirissä on keväällä 2015 ollut yhteensä 6 nuorta ja heidän perhettään. Jalkautuvaan työhön ohjautuneet nuoret ja perheet ovat saaneet tukea pitkään jo aiemmin muista kaupungin omista palveluista, lyhyen kokemuksen perusteella ole vielä saatu perheisiin pysyviä tai pitkäkestoisia muutoksia.

Perhehoidon mahdollisuus murrosikäisen sijoitettavan nuoren pyritään vastaanottokodissa huomioimaan yhä useammin. Perhehoitoa tarjoavat palveluntuottajat on kutsuttu esittelemään omaa toimintaansa vastaanottokotien henkilökunnalle 3.6.2015.Vastaanottokodin rooli perhehoitajan ja perhehoitoon sijoitetun nuoren tukijana tulee työprosessina miettiä yksilöllisesti vastaamaan sijoitettavan nuoren tarpeita.

Vastaanottokodin henkilökuntaa tulee lisäksi kouluttaa nuorten päihteiden käytön arviointiin. Yhä useammalla vastaanottokotiin tulevalla lapsella on päihteiden käyttöä, jonka tunnistamiseen ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota jo vastaanottokotivaiheessa. Lievä nuoren päihteiden käyttö tulisi kyetä hoitamaan Turussa, kaupungin omien palvelujen turvin.

Yhteistyö psykososiaalisen yksikön kanssa aloitetaan perhehoitajien tukemiseen liittyen. kesäkuussa 2015.

Ulkopuoliset sijoitukset –yksikkö:

Työterveyslaitoksen johdolla yksikössä pyritään selkeyttämään eri työntekijäryhmien välistä työnjakoa lapsen sijoituksen varhaisesta vaiheesta, ulottuen sijaishuollon aikaiseen pitkäjänteiseen sosiaalityöhön.

Lakkautettuja huostaanottoja sijaishuollon sosiaalityössä on vuosittain 5-10. Huostaanoton lakkaamisen arviointiprosessia on selkeytetty ja kehitetty työmalli, jossa parityöskentely sijaishuollon ja avohuollon sosiaalityöntekijän kanssa aloitetaan jo huostaanoton purkamisen varhaisessa vaiheessa. Tällä pyritään varmistamaan se, että huostaanoton lakatessa lapsi ja vanhemmat saavat riittävän tuen, mikäli avohuollon tukitoimet katsotaan tarpeellisiksi huostaanoton päättyessä. Selvitettävänä on, miten omat palvelut, kuten intensiivinen perhetuki tai perhetyö kykenee vastaamaan perheiden tuen tarpeeseen kotiutumisprosessissa. Tällä hetkellä palvelua hankitaan ostopalveluna.

Sijoitusprosessia on selkiytetty siltä osin, että vastaanottokotien sosiaalityöntekijöiden ja sijoittajasosiaalityöntekijöiden välinen työnjako on määritelty. Perhehoidon prosessia on selkiytetty siltä osin, että perhehoitajia rekrytoivien ohjaajien ja sijoittajasosiaalityöntekijöiden välinen työnjako ja yhteistyö on määritelty. Lisäksi on määritelty rekrytoivien ohjaajien ja sijoittajasosiaaliyöntekijöiden sekä Pientenlasten vastaanottokodin sosiaalityöntekijän roolit päivystysperhesijoituksissa.

Perhehoidon vahvistamiseksi sosiaalityöntekijä – perhehoidon ohjaaja työparityöskentelyä on mallinnettu sekä huomioitu avohuollon sosiaalityön rooli perhehoidon sijoitusprosessissa. Perhehoidon sijoitusprosessin malli on pilotointi vaiheessa. Yksikössä työskentelee perhehoidon tukemisessa kaksi ohjaajaa. Ohjaajamäärä on riittämätön siihen nähden, mitkä tavoitteet perhehoidon lisäämiselle on asetettu. Niin ikään sosiaalityöntekijätyöpanosta lisäämällä saataisiin aikaan sijaishuollon aikana vaikuttavampaa sosiaalityötä joka mahdollistaisi kotiutumisprosessin aloittamisen nykyistä useamman lapsen kohdalla.

Jälkihuoltotoimisto:

Talk-mallin mukaisen ohjaajatyön juurruttaminen yksikön perustyöhön on ollut käynnissä 1.1.2015 alkaen. Ostopalvelukustannusten kasvamista ehkäistään tehokkaimmin oman ohjaajapalvelun keinoin, joka edellyttää tilapäisellä palkkaamisluvalla työskentelevien ohjaajien vakinaistamista. Tällöin varmistetaan, että nuori saa riittävän tuen itsenäisen asumiseen kaupungin omasta palvelusta eikä palvelua jouduta ostamaan palveluntuottajalta.

Jälkihuoltoyksikkö on kehittänyt palveluketjun nuorelle, joka siirtyy jälkihuollon tuen jälkeen asiakkaaksi alueellisen sosiaalitoimistoon, asumis- ja päihdepalveluihin tai PPPR työmalliin. Nuori asioi jälkihuollossa 21-vuotiaaksi, josta syystä palveluketjun selkeyttäminen on ollut tarpeen nuoren siirtyessä jälkihuollon palvelusta nk. normaalipalvelun tai erityistä tukea tarvitsevien nuorten kohdalla erityispalveluihin.

Avo- ja sijaishuollon sosiaalityön yhteistyö

Avo- ja sijaishuollon yhteistyön kehittämiseksi on perustettu kaksi työryhmää, jota vetävät avo- ja sijaishuollon sosiaalityön toimistopäälliköt Minna Virta ja Eira Virolainen. Sihteerinä toimii kehityspäällikkö Päivi Penkkala. Ryhmissä on edustajat sekä avo- että sijaishuollon sosiaalityöstä.

1.Kuntouttava työ omissa lastenkodeissa

Työryhmän tavoitteena on kehittää työmalli ostopalvelujen vähentäminen siten, että avohuollon sijoitukset, perhekuntoutukset, päihdeperhekuntoutukset voitaisiin tehdä omaan laitokseen. Perhettä voidaan kuntouttaa Turussa ja jälkihuolto toimii paremmin. Lisäksi voidaan tehdä palveluketjuja siten että perhe sijoitetaan ensin, sitten tehdään laitoksesta työtä kotiin. Kunnan muut palvelut kuten aikuispsykiatria ja päihdepalvelut tulee linkittää työskentelyyn. Toiminnan suunnittelu on aloitettu toukokuussa 2015 ja työryhmä jatkaa konkreettista työskentelyä syksyllä 2015.

Kaupungin sisäisiä yhteistyötahoja otetaan työskentelyyn mukaan mm. psykososiaalisista palveluista, lasten- ja nuorten psykiatriasta, aikuispsykiatriasta ja päihdepalveluista.

2.Murrosikäisten lasten sijoitukset;

Työryhmän tavoitteena on ostopalvelujen vähentäminen murrosikäisten sijoituksissa sekä varhaisen tuen kohdentaminen syrjäytymisriskissä oleville nuorille, jotta huostaanotto ei olisi tarpeellinen. Kaupungin sisäisiä yhteistyötahoja kutsutaan työryhmän työskentelyyn lasten ja nuorten psykiatriasta, päihdepalveluista, sivistystoimesta, kasvatus- ja perheneuvolasta. Lisäksi kutsutaan mukaan Vamos. Sijoitukseen tulevan nuoren asioissa tulisi kyetä aloittamaan työskentely riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta vältyttäisiin nuoren sijoitukselta.