Selvitys oppilashuoltolain toteutumisesta / psykologityö

Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen:

Koulupsykologeista säädetään oppilashuoltolain 7. ja 15. §:ssä vastaavalla tavalla kuin kuraattoreista. Koulupsykologisella työllä turvataan lain mukaan varhainen tuki sitä tarvitseville. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää koko kouluyhteisöä tukevaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Koulupsykologipalveluja on oltava käytettävissä kaikilla kouluilla, perus- ja toisella asteella sekä esiopetuksessa. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvoite järjestää psykologipalvelut myös muihin kuin kunnan omiin oppilaitoksiin, ellei oppilaitos palveluja itse järjestä. Kunnan alueella sijaitsevissa kouluissa ja oppilaitoksissa opiskelevien ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden psykologityön kustannukset kunta voi periä oppilaan kotikunnalta. Käytännössä tämä koskee yksilötyöstä syntyviä kustannuksia.

Koulupsykologien työssä on vastaava palvelutakuu kuin kuraattoreilla. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Koulupsykologit siirtyivät hallinnollisesti hyvinvointitoimialalle 1.1.2015. Koulupsykologit toimivat perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueella osana psykososiaalisia palveluja, jonne on keskitetty kaupungin psykologit (pois lukien työterveyshuolto) sekä kasvatus- ja perheneuvola kokonaisuudessaan. Yksikköä johtaa psykososiaalisten palvelujen johtaja; koulupsykologien lähiesimiehenä on vastaava koulupsykologi, kuten aikaisemminkin. Vuoden vaihteessa koulupsykologien kanssa samaan kokonaisuuteen tulivat myös toisen asteen oppilaitosten psykologit.

Perusopetuksen psykologit (12 + 2 tasa-arvorahoin palkattua) työskentelevät koulutaloissa osana koulun oppilashuoltohenkilöstöä oppilashuoltolain edellyttämällä tavalla. Tässä ei ole tapahtunut muutosta aikaisempaan. Ammatillisten oppilaitosten psykologit (4) työskentelevät koulutaloilla, lukioiden psykologit (2) työskentelevät osin keskitetysti. Pääsääntöisesti psykologeilla on vastuullaan useampi koulu, joille työpanos on jaettu. Perusopetuksessa oppilasmäärä / psykologi vaihtelee koulujen palvelutarpeen mukaan, vaihteluväli on n. 300-1100 oppilasta/koulupsykologi. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijamäärät / psykologi ovat n. 1100-1500, lukioissa n. 1400-1780. Muut kuin kaupungin omat toisen asteen oppilaitokset on keskitetty yhdelle psykologille.

Perusopetuksessa toimii edelleen kaksi määräaikaista psykologia opetushallituksen tasa-arvorahoilla palkattuna. Heidän työpanoksensa on suunnattu ns. ”tasa-arvokouluille”. Perusopetus ei ole kohdentanut näitä määrärahoja enää lukuvuodeksi 2015 - 2016 psykologien palkkaukseen. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaan tullessa sivistystoimiala sai uusia vakansseja oppilashuoltotyöhön, mutta tällöin saamatta jäi yksi psykologin vakanssi. Resurssivajetta pyritään hyvinvointitoimialalla korjaamaan, huomioiden kuitenkin talousarvion ja henkilöstötavoitteiden asettamat rajat.

Esiopetukseen ei ole ollut erikseen osoitettua psykologia. Osalla esiopetuksessa olevista lapsista on asiakassuhde kasvatus- ja perheneuvolaan mikä osin täyttää psykologitarvetta. Esikouluyksiköille nimetty perusopetuksen psykologeista yhteyshenkilöt, joita voi konsultoida. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön on kehitetty kevään 2015 aikana mallia yhdessä varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon kanssa. Mallia on tarkoitus kokeilla vielä kevään aikana.

Koulupsykologien palvelutakuu on alkuvuodesta (1-2/2015) toteutunut seuraavasti

1 vuorokauden sisällä ajan tarvinneita akuuttiyhteydenottoja on raportoitu olleen 7 ja niihin on pystytty kaikkiin vastaamaan. 7 vuorokauden palvelutakuun asiakaslukuja ei ole saatavilla. Uusien asiakkaiden määrä psykologia kohden vaihtelee paljon riippuen tehtäväkentästä. Suurin raportoitu asiakasmäärä on ollut 24 uutta yhteydenottoa tammi-helmikuussa, monilla noin 15, osalla vähemmän. 40 % koulupsykologeista on ilmoittanut, että on pystynyt ottamaan uudet asiakkaat palvelutakuun puitteissa. Tämä koskee siis sekä 1 vuorokauden kiireellisiä että 7 vuorokauden uusia asiakkaita. 60 % koulupsykologeista on ilmoittanut, että ovat pystyneet toteuttamaan palvelutakuun osittain.

Koulupsykologien palvelutakuun toteutumisen seuraamista vaikeuttaa tilasto-ongelmien lisäksi mm. kiireellisen yhteydenoton määrittelyn epäselvyys. Uuden lain tulkinta ja sen soveltaminen ei ole vakiintunut. Epäselvää on myös, katsotaanko 7 päivän palvelutakuu toteutuneeksi esim. tilanteessa, jossa ajan antaminen menee pidemmälle asiakkaasta johtuvasta syystä (esim. vanhemman pyynnöstä aika on myöhemmin). Huomattava on myös, että mikäli oppilasta tai opiskelijaa koskeva huoli on niin akuutti, että tarvitaan puuttumista vuorokauden kuluessa, kyseessä on yleensä päivystyksen tai akuuttipsykiatrisen avun tarve, eikä koulupsykologin antama palvelu ole riittävä

Lopuksi todettakoon, että vaikka siirtyminen toimialalta toiselle herätti kiivastakin keskustelua niin ammattikunnan keskuudessa kuin julkisuudessakin, työ kouluissa ja oppilaitoksissa on jatkunut normaalisti. Oppilaat, opiskelijat ja kouluyhteisöt ovat saaneet palvelunsa niin hyvin, kuin se on resurssien puitteissa ollut mahdollista.

Ruotsinkielisiä palveluja koskeva lisäys:

Kasvatus- ja perheneuvolan psykologi on hoitanut ruotsinkielisen perusopetuksen koulupsykologityön. Työntekijä on nyt vaihtumassa, väliaikaisesti palvelutarpeeseen vastataan tarvittaessa ostopalvelulla. Ruotsinkieliset lukiolaiset ovat saaneet palvelua Folkhälsanilta. Folkhälsanin kanssa käydään parhaillaan keskusteluja palvelun jatkamisesta.

Lisäksi mainittakoon, että kasvatusperheneuvolan psykologit ovat antaneet koulupsykologipalvelua Mikaelin kouluun, Katariinan ja C.O.Malmin sekä osin Luolavuoren kouluun.