Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa on valmisteltu ehdotus tulospalkkioihin vuodelle 2010. Vuosina 2005-06 tulospalkkiota maksettiin palotarkastuksista. Vuoden 2007 osalta tulospalkkiojärjestelmää laajennettiin operatiiviseen toimintaan ja sairaankuljetukseen ja vuonna 2008 edelleen johto-, hallinto- ja toimistotehtäviä suorittavalla henkilöstöllä.

Aluepelastuslaitoksen maantieteellisten ja toiminnallisten tulosalueiden taloudellista ja toiminnallista strategiaa ja toimintaa ja kehittämistä johtaa ja koordinoi laitoksen johtoryhmä. Hallinnon tulosalueen toimistohenkilöstö toimii koko laitosta palvelevissa tehtävissä, joista osa on erikoistuneita ja osa useammasta tehtäväalueesta koostuvia kokonaisuuksia. Laitoksen ylimmän johdon ja hallinnon tulosalueen henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä on perusteltua rakentaa koko pelastuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuteen, jota mitataan pelastustoimelle talousarviossa hyväksytyillä tasapainotetuilla tuloskorteilla ja niissä määritellyillä mittareilla sekä talouden toteutumisen mittarilla.

Ketkä kuuluvat tulospalkkion piiriin

Vuoden 2010 tulospalkkion piiriin kuuluvat laitoksen taloudellisesta ja toiminnallisesta johtamisesta sekä toiminnan resursoinnista vastaava johto (johtoryhmä) sekä hallinto- ja toimistotehtäviä suorittavista kaikki hallinnon toimistovirkailijat.

Tavoitteet, joiden toteutumista seurataan

Pelastustoimen säädökset asettavat tulospalkkion perusteena oleville toiminnallisille tavoitteille, so. ennaltaehkäisevälle työlle ja palotarkastuksille, operatiiviselle pelastustoiminnalle sekä väestönsuojelulle, koko pelastuslaitosta koskevat tavoitteet. Lisäksi toiminnan on oltava taloudellista ja laadullisesti korkeatasoista. Pelastustoimi järjestetään ja palvelut tuotetaan aluepelastuslautakunnan tekemän pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisesti, ja tulospalkkiojärjestelmässä seurataan pelastustoimen palvelutasosta sekä taloudellisista ja laadullisista tavoitteista johdetuista hallintokunnan kriittisistä menestystekijöistä valittujen tavoitteiden toteutumista. Kriittiset menestystekijät, joita seurataan, ovat:

1. Työtyytyväisyys, jota seurataan kahden vuoden välein suoritettavalla, henkilöstölle kohdistettavalla
työtyytyväisyyskyselyllä.

2. Asiakastyytyväisyys, jota seurataan kahden vuoden välein suoritettavalla, alueellisen pelastustoimen
osakaskunnille kohdistettavalla kyselyllä.

3. Henkilöstökoulutuksen määrällä (koulutustuntia / henkilö).

4. Taloudellisuus.

5.     Toimintavalmiusaika (johdon mittari)

6.     Oman tulosalueen tulospalkkioiden keskiarvo.

Tavoitteiden painoarvot

Tavoitteiden saavuttamista mitataan kuudella mittarilla painoarvoin 10 – 30 %.

Mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan

Tasapainotetun tuloskortiston tavoitteiden saavuttamista seurataan ”liikennevalo” –symbooleilla. Mittareiden kehittyminen tavoitteen suuntaan (vihreä), pysyminen ennallaan (keltainen) tai muuttuminen tavoitteen vastaiseen suuntaan (punainen) vaikuttaa tulospalkkioon, jota maksetaan täysi määrä mittarilta, jos väri on vihreä, 50 % mittarilta, jos väri on keltainen, ja tulospalkkiota ei makseta lainkaan mittarilta, jos väri on punainen.

• Työtyytyväisyys

Pelastustoimen henkilöstön kehittämisohjelman tavoitteina on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja henkilöstöä kannustavasti johdetussa pelastuslaitoksessa. Työntekijöiden työtyytyväisyyttä mitataan kahden vuoden välein toteutettavalla tyytyväisyyskyselyllä. Tavoitteena on aikaisempaan kyselyyn verrattuna parempi työtyytyväisyys.

• Asiakastyytyväisyys

Pelastustoimen alueellistamisen tavoitteena oli järjestää tasapuoliset ja oikeudenmukaiset palvelut pelastustoimen alueelle. Kuntien tyytyväisyyttä palveluihin mitataan kahden vuoden välein tyytyväisyyskyselyllä. Tavoitteena on kehittää palvelutasoa kuntien ja kuntalaisten toiveiden mukaisesti.

• Henkilöstökoulutuksen määrä

Nykyistä laadukkaampien palvelujen tuottaminen edellyttää henkilöstön osaamisen lisäämistä mm. koulutuksen avulla. Koulutuksen painopisteet on johdettu palvelutasopäätöksestä. Tavoitteena on lisätä henkilöstökoulutuksen määrää (koulutustuntia / henkilö) 5 %:lla vuosittain.

• Taloudellisuus

Taloudellisuutta mitataan pelastuslaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen (pl. sairaankuljetus) menojen vertailulla. Taloudellisuutta mittaavalla mittarilla talousarvion menojen toteutuma 99 % - 100,2 %:sti oikeuttaa 50 % - 100 %:n tulospalkkio-osuuteen tällä mittarilla.

• Toimintavalmiusaika (johdon mittari)

Kiireellisten hälytystehtävien pelastustoiminnalle on määritelty riskiluokituksen mukainen toimintavalmiusaika, joka tarkoittaa pelastustoiminnan aloittamiseen hälytyksestä kulunutta aikaa. Toiminnan resursointi (paloasemien sijainti, miehitys ja kalusto) vaikuttaa toimintavalmiusaikoihin. Tavoitteena on, että 90 %:ssa hälytystehtävistä toiminta alkaa toimintavalmiusajan puitteissa. Mittarin mukaan ei makseta tulospalkkiota, jos toimintavalmiusaikaa ei saavuteta vähintään 50 %:ssa hälytyksistä.

• Oman tulosalueen tulospalkkioiden keskiarvo (hallinnon henkilöstön mittari)

Hallinnon henkilöstö avustaa tulosalueiden toimistopalvelu- ja asiakaspalvelutehtävissä suorittaen osan tulosalueille kuuluvista töistä. Mittariarvona käytetään ao. tulosalueen maksettujen tulospalkkioiden prosenttien keskiarvoa.

Seuranta-ajanjakso

Seurantajakso on vuosi 2010.

Maksettavan tulospalkkion määrä

Tulospalkkioina maksetaan enintään 4 % tulospalkkion piiriin kuuluvien henkilöiden vuosiansioista, kuitenkin enintään 1.500 €. Kunkin henkilökohtainen maksuprosentti määräytyy koko laitokselle asetettujen, seurattavien tavoitteiden saavuttamisasteiden ja näiden painokertoimien mukaan.

Palvelussuhteen alkamisen ja päättymisen vaikutus

Henkilö, jonka palvelussuhde alkaa kesken seurantajakson ja jonka palvelussuhde on kestänyt yli puoli vuotta seurantajakson päättyessä, saa tulospalkkion työssäoloajan suhteessa. Henkilö, jonka palvelussuhde päättyy kesken seurantajakson muusta kuin eläkkeelle jäämisen johdosta, ei saa tulospalkkiota ao. seurantajaksolta.

Työnteon määräaikaisen keskeytyksen vaikutus tulospalkkioon

Työnteon määräaikaisesti keskeytyessä maksetaan tulospalkkio vain työajan suhteessa vuosityöaikaan.

Keskeytettäessä työnteko palkattomalla virkavapaalla toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen johdosta ei tulospalkkiota makseta.

Henkilöiden tulospalkkioiden suuruuden määräytyminen

Henkilön kokonaispisteet (toiminnalliset + taloudelliset) muodostuvat asetettujen tavoitteiden saavuttamisprosentin ja taloudellisuusasteikon sijoituksen mukaan annettavien, painokertoimilla painotettujen pisteiden summalla, joka jaetaan maksimituloksen ja 4 %:n tulospalkkiokaton mukaan määräytyvällä jakajalla. Saatu tulos on ko. henkilön tulospalkkion maksuprosentti vuosiansioista.

Liitteenä taulukko tulospalkkioprosentin muodostumisesta (liite 4:1 Hallinnon mittarit 2010).