Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne:

 

Yhteistyöalueiden perustaminen ja toiminnan taustaa

 

Opetuslautakunta hyväksyi 14.2.2007 ehdotuksen yhteistyöalueiden muodostamisesta. Yhteistyöalueiden toiminnasta päätettiin tarkemmin Yhteistyöalueiden tehtävät ja toiminta -raportin hyväksymisen yhteydessä 3.12.2007. Tällöin yhteistyöalueuudistuksen tavoitteeksi asetettiin muun muassa koulujen mahdollisuus vaikuttaa niitä koskevaan päätöksentekoon ja kehittää koulujen keskinäistä yhteistyötä. Aluetoiminta alkoi helmikuussa 2008.

 

Toiminta on nyt ollut käynnissä yli 3 vuotta ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Asiaa tutkittiin tammikuussa 2010 tehdyn kyselyn avulla. Toiminnan katsottiin vastanneen sille asetettuja tavoitteita. Yhteistyön ja yhteisöllisyyden todettiin lisääntyneen rehtorien kesken, virkaehtosopimuksen mukaisten koulutuspäivien järjestäminen alueittain ja muu alueellinen täydennyskoulutus on onnistunut hyvin ja yhteistyöalueet ovat voineet vaikuttaa alueensa tukijärjestelyihin ja resurssien jakoon. Alueen toisten koulujen tuntemus ja alueen sisäinen tiedonkulku oli lisääntynyt. Enemmistö rehtoreista halusi, että alueita kuullaan enemmän ja että alueilla olisi enemmän suunnitteluvastuuta. Toisaalta ei haluttu, että alueellisen rehtoriryhmän tehtäviä lisättäisiin. Aluerehtoreille ei haluttu antaa rutiiniluontoisia tehtäviä lukuun ottamatta päätösvaltaa tai esimiestehtäviä. Kysely tulosten pohjalta järjestettiin seminaari 16.2.2010. Tällöin keskusteltiin mm. perusopetuksen hallintomallista. Perusopetuspäällikkö toi esille tarpeen hajauttaa tehtäviä aluerehtoreille. Valmiutta tähän ei silloin rehtoreiden keskuudesta löytynyt.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 24.3.2010 pidentää yhteistyöalueiden toimikautta kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Samalla toimikaudet porrastettiin jatkuvuuden turvaamiseksi päättymään eri aikaan. Nykyisten aluerehtoreiden toimikautta pidennettiin vuodella. Tätä perusteltiin sillä, että toimintaa tulee edelleen kehittää saatujen kokemusten perusteella. Samassa yhteydessä päätettiin lakkauttaa läntinen yhteistyöalue liian pienenä ja siirtyä kolmeen yhteistyöalueeseen neljän sijasta 1.8.2010 alkaen. Nykyiset yhteistyöalueet ovat pohjoinen, itäinen ja eteläinen yhteistyöalue.

 

Aluerehtorilla on koollekutsujan ja koordinoijan tehtävä, johon ei sisälly budjettivastuuta tai päätösvaltaa. Tarvittavat päätökset tekee perusopetuksen tulosaluejohtaja alueen esitysten pohjalta.

 

Aluerehtoreiden tehtävänä on ollut

 

§kutsua koolle alueen rehtoriryhmät, valmistella kokoukset ja toimia niiden puheenjohtajana

 

§toimia yhteistyössä oppilaan tuen aluetiimin ja konsultoivan erityisopettajan kanssa

 

§vastata alueen yhteisten ehdotusten ja lausuntojen valmistelusta ja koota niihin tarvittavat tiedot alueeltaan

 

§edustaa aluettaan perusopetuksen johtoryhmässä ja muissa opetustoimen suunnittelupalavereissa

§tiedottaa alueen kouluja hallintokuntakohtaisissa palavereissa käsitellyistä asioista 

§vastata alueen sisäisestä tiedottamisesta

§kehittää alueensa yhteistyötä ja kutsua koolle tarvittavia työryhmiä

§edustaa opetustointa aluekohtaisissa palavereissa, joissa on läsnä eri hallintokuntien edustajia tai muita alueellisia toimijoita, tai nimetä alueensa edustaja kyseiseen palaveriin

Perusopetuksen hallinnon kehittämistarpeet

Perusopetus on budjetiltaan ja asiakasmäärältään Turun suurin tulosalue. Kasvatus- ja opetustoimen tulosalueista samaa kokoluokkaa on vain varhaiskasvatus. Seuraavassa taulukossa on tulosalueiden vertailu:

 

	lasten/opisk.	koko	tulot	menot
Tulosalue	määrä	henkilök.	M €	M €	yksikköjä
Varhaiskasvatus	5800	1308	7,3	56,1	56
Perusopetus	13100	1273	4,9	103,9	41
Lukio-opetus	4310	318	1,1	24,5	10
Ammattikoulutus	3669	414	7,0	48,2	8
Aikuiskoulutus	1122	84			4

 

Nykyisessä toimintamallissa perusopetuksen hallinnon henkilöstöresurssit ovat toiminnan laajuuteen nähden liian pienet, mikä vaikeuttaa johtamista. Tulosaluejohtajalla on 51 välitöntä alaista. Hyvän henkilöstöjohtamisen kriteereitä on lähes mahdoton täyttää ja esimiehen tavoitettavuus on ongelma. Päätöksenteko keskittyy lähes yksiin käsiin, mikä asettaa tulosaluejohtajan työlle suuret ajankäytölliset haasteet.

Perusopetus pitää sisällään 7-16 -vuotiaiden koko ikäluokat erilaisine tarpeineen ja erityiskysymyksineen, mikä merkitsee, että sidosryhmien määrä kasvaa suureksi, kun kasvatus- ja opetusviraston henkilöstön ja muiden oman organisaation toimijoiden lisäksi yhteistyötahoja on runsaasti muista hallintokunnista, eri viranomaistahoilta, kolmannelta sektorilta, seutukunnasta ja jopa valtakunnan tasolta.

Henkilöstö- ja taloushallinnolliset työtehtävät, virkamiespäätösten valmistelu ja teko, lautakunta- ja jaostoasioiden valmistelu, pedagoginen kehittäminen ja johtaminen, oppilashuoltoon liittyvät tehtävät, yksittäiset oppilasasiat, huoltajakontaktit, lupa-asiat, koulukuljetusasiat, raportit ja ohjeistukset, palvelutuotanto- ym. operatiiviset sopimukset sekä neuvonpito eri yhteistyötahojen kanssa muodostavat kokonaisuuden, jota ei nykyisillä perusopetuksen hallinnollisilla henkilöstöresursseilla ole mahdollista hoitaa.

Em. työkentän hoitavat pääasiallisesti tulosaluejohtaja ja tämän sihteeri. Erityispalvelupäällikkö hoitaa psykologien ja kuraattoreiden esimiestyön ja tekee erityisen tuen päätökset ja oppilaisiin liittyvät erityiskysymykset sekä tekee osaltaan oppilashuoltoon liittyvää yhteistyötä. Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija hoitaa maahanmuuttajaopetuksen tehtäväkenttää. Koulukuljetuksia järjestää päätoimisesti kaksi henkilöä. Lisäksi kasvatus- ja opetusvirastossa muutamat henkilöt hoitavat pientä määrää perusopetuksen tehtäviä oman tehtäväkenttänsä lisänä. Selkeästi hallintoon kuulumattomia oppilaiden parissa työskenteleviä työntekijöitä ovat koulupsykologit, koulukuraattorit, nivelvaiheen uraohjaaja, koululiikunnanohjaajat ja uimaopettajat. Tämä kentällä työskentelevä henkilöstö tilastoidaan hallintoon, koska esimiehinä ovat erityispalvelupäällikkö ja perusopetuksen tulosaluejohtaja. Tämä antaa tilastoissa virheellisen kuvan todellisen hallintohenkilöstön määrästä.

Lisähenkilöstön palkkaaminen tai siirtäminen perusopetuksen hallintoon jakamaan tehtäväkenttää olisi yksi tapa ratkaista työvoimavajausta. Asioiden valmistelutyöhön ja päivittäisrutiinien hoitamiseen tarvittaisiin selkeästi apua. Mutta pelkästään työntekijätasoinen henkilöstö ei kuitenkaan riitä, koska myös esimiestyötä pitää hajauttaa. Siihen tarvitaan päällikkötason henkilöstöä. Kaupungin henkilöstöstrategiset tavoitteet ovat ristiriidassa uuden henkilöstön saamisen kanssa. Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät tavoitteet taas ovat ristiriidassa nykyisen tilanteen kanssa.

Turun kasvatus- ja opetustoimen varhaiskasvatuksen tulosalue on ratkaissut esimiestyön ja päätöksenteon hajauttamisen siten, että palvelualueiden päälliköt, joita 1.8.2011 alkaen on neljä, ovat oman alueensa päivähoitoyksiköiden johtajien esimiehiä, vastaavat lasten sijoittamisesta päiväkoteihin, ottavat päivähoitoyksiköiden henkilökunnan ja vastaavat alueensa budjetista. Palvelualueiden päälliköt ovat lähinnä verrannollisia aluerehtoreihin. Erona on se, että he ovat kokopäivätoimisia päätösvaltaisia esimiehiä ilman vastuuta yksittäisestä yksiköstä. Aluerehtorilla ei ole päätösvaltaa eikä esimiesasemaa ja he vastaavat omasta koulustaan.

Useat kaupungit ovat ratkaisseet perusopetuksensa hallinnon työnjakokysymyksen samansuuntaisesti kuin Turun varhaiskasvatuskin. Kaupunki on jaettu hallinnollisiin alueisiin, joita johtaa aluerehtori/aluejohtaja, joka toimii rehtorien esimiehenä ja jolla on vastuu opetuksen resursoinnista ja kehittämisestä omalla alueellaan. Tällaisia kaupunkeja ovat mm. Tampere, Vantaa ja Lappeenranta. Oheismateriaalista käyvät ilmi näiden kaupunkien hallintomallit. Niistä ilmenee myös, että näissä kaupungeissa on runsaasti toimisto- ja suunnitteluhenkilöstöä perusopetuksen hallinnossa.

 

Oheismateriaali 1              Tampereen, Vantaan ja Lappeenrannan hallintomallit, Tampereen kaupungin perusopetuksen toimintaohje, organisaatiokaavio ja hallinnon henkilöstön yhteystiedot

http://www.tampere.fi/material/attachments/p/5pq4dHODG/perusopetus23032010.pdf

http://www.tampere.fi/hallintojatalous/organisaatio/hyvinvointipalvelut/perusopetus.html

http://www.tampere.fi/tiedostot/5mWhwBdnX/pohakaavio.pdf

Ehdotus uudeksi toimintamalliksi

Turussa on saatu perusopetuksen alueyhteistyöstä kokemusta yli 3 vuoden ajan. Toimintakulttuuri on kehittynyt vertaistuen ja yhteistoiminnan hengessä. Alueet ovat tehneet vaativia suunnitelmia mm. perusopetusryhmien pienentämisen rahoituksen suuntaamisesta ja oppilaan alueellisten tukipalvelujen kehittämisessä. yhteisymmärryksen saavuttaminen ja kokonaisuuden huomioon ottaminen ovat onnistuneet kaikilla alueilla niin, että esitysten pohjalta on suoraan voitu tehdä päätökset.

On tullut aika ottaa seuraava askel yhteistyöalueiden toiminnan kehittämisessä ja vastuunjaossa. Perusopetuspäällikkö ja aluerehtorit ovat käyneet suurten kaupunkien järjestämissä alueyhteistyöseminaareissa ja Educoden alueyhteistyökoulutuksessa, joissa toimintaa on pohdittu monesta näkökulmasta. Aluerehtorit, ruotsinkielisten koulujen edustaja ja perusopetuksen tulosaluejohtaja ovat yhdessä pohtineet aluerehtorien tehtävien uudistamista 7.4.2011 pidetyssä työkokouksessa, jossa on päädytty nyt tehtävään esitykseen. Ehdotusta on käsitelty alueellisissa rehtorikokouksissa huhtikuussa ja siten kuultu rehtoreita.

Oheismateriaali 2              Alueellisten rehtoriryhmien kannanotot

Asiasta tulee tehdä päätös vielä tänä keväänä, jotta uusi toimintatapa voi astua voimaan 1.8.2011. Toimihenkilöiden kausi päättyy 31.7.2011. Päätös vaikuttaa työjärjestyksiin ja voi siten parhaiten astua voimaan lukuvuoden vaihteessa.

Aluerehtorien ryhmä päätyi ehdottamaan, että aluerehtorien tehtäviä tulee lisätä seuraavasti:

§Aluerehtori toimii alueensa rehtorien lähiesimiehenä.

Hän käy kehityskeskustelut, päättää lomista ja virkavapauksista, hyväksyy rehtorien kotimaiset koulutus- ja virkamatkapäätökset sekä hyväksyy vastaavat matkalaskut ja rehtorien käteisostoista suoritettavat korvaukset. Aluerehtorien osalta vastaavat päätökset tekee perusopetuksen tulosaluejohtaja. Ruotsinkielisten koulujen rehtorien lähiesimies on ruotsinkielisten palveluiden johtaja.

Aluerehtori vastaa rehtorien esimiehenä alueensa suomenkielisiä rehtoreita koskeviin huoltajien ja muiden tahojen yhteydenottoihin, valituksiin ja kanteluihin. Ruotsinkielisiä rehtoreita koskeviin yhteydenottoihin, valituksiin ja kanteluihin vastaa ruotsinkielisten palveluiden johtaja. Aluerehtoreiden toiminnan osalta tehtävän hoitaa tulosaluejohtaja.

§Aluerehtori päättää alueensa yleisopetuksen koulujen opetusresurssin jaosta annetun tuntimäärän puitteissa kuultuaan rehtoriryhmää ja OTA-tiimiä (oppilaan tukeen liittyvät asiat). Ruotsinkielisten koulujen resursoinnista vastaa ruotsinkielisten palveluiden johtaja sovitun resurssin puitteissa. Keskitettyjen opetuspalvelujen resursoinnista päättää tulosaluejohtaja.

§Aluerehtori vastaa alueensa pedagogisesta kehittämisestä, opetussuunnitelmallisesta yhtenäisyydestä, kielitarjonnasta sekä oppilaiden osallisuuden kehittämisestä yhteistyössä rehtorien kanssa.

§Aluerehtori valitsee Oppilaan tuen aluetiimien (OTA) opettajajäsenet (oppilaanohjaaja, opettaja) ja konsultoivat erityisopettajat sekä huolehtii muistakin OTA-tiimin henkilövalinnoista yhteistyössä ao. henkilöstön esimiesten kanssa sovitun aikataulutuksen puitteissa. Ruotsinkielisillä kouluilla on edustus eteläisen alueen OTA-tiimissä (1 opettaja + 1 oppilashuoltohenkilöstön edustaja)

§Aluerehtori ottaa alueensa suomenkieliset opettajat toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen hallinto-osaston valmistelun perusteella ja päättää alueensa opettajien yli vuoden kestävistä virkavapauksista.

§Aluerehtori koordinoi alueensa suomenkielisten opettajien TSA-arvioinnin toteuttamista ja toimii arvioinnin ylempänä vastuuhenkilönä. Perusopetuksen tulosaluejohtaja hoitaa vastaavat tehtävät aluerehtorien koulujen osalta.

Perusopetuksen johtoryhmä:

Perusopetuksen johtoryhmän muodostavat 1.8.2011 alkaen

§perusopetuksen tulosaluejohtaja

§aluerehtorit, joilla on varahenkilöt

§ruotsinkielinen rehtori tai ruotsinkielisten palveluiden johtaja

§2 henkilöstön edustajaa, joilla on varahenkilöt

Muuta:

Koulunkäyntiavustajien ja koulusihteerien valinta toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulee palauttaa lähiesimiehelle eli pääkoulun rehtorille

Aluerehtorin saa tällä hetkellä 4 tunnin huojennuksen nykyisistä tehtävistään ja 250 euron lisäpalkkion, johon on lisätty palkankorotukset. Tehtävien ja päätösvallan lisääminen merkitsee viikoittaisen työpanoksen ja tehtävän vaativuuden kasvua, mikä tulee korvata toisaalta lisähuojennuksena, toisaalta palkkiota kasvattamalla. Sihteerityövoiman tarve aluerehtorin tehtävien vuoksi lisääntyy jonkin verran. Tämä on otettava huomioon sihteerityövoiman suuntaamisessa kouluille.

Jotta aluerehtorin oman koulun toiminta ei aluerehtorina toimimisen vuoksi kärsisi, tulee koulun päivittäisjohtaminen järjestää koulun koosta riippuen joko niin, että koulunjohtajaa vapautetaan opetustehtävistä tai niin että koulussa toimii apulaisrehtori, jolle päivittäisjohtamisen tehtäviä siirretään.

Aluerehtorina toimimisen arvioidaan vievän aluerehtorin työajasta 30–35 % riippuen alueen koulujen lukumäärästä (verrannollinen myös oppilasmäärän). Tunneissa tämä merkitsisi 11–13 tuntia viikossa.

Eteläisellä alueella on 14 suomenkielistä ja 4 ruotsinkielistä koulua. Ruotsinkielisten rehtorien esimiestyö ja opetuksen resursointi on ruotsinkielisten palvelujen johtajalla. Pohjoisella alueella on 13 koulua ja itäisellä alueella 10 koulua. Oppilasmäärät ovat pyöristettyinä vastaavasti 6000, 4000 ja 3000. Rehtorien huojennukset opetusvelvollisuuteen tulisi olla vastaavasti 13, 12 ja 11. Nämä voi käyttää joko aluerehtorin oman opetusvelvollisuuden huojentamiseen tai apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojentamiseen. Apulaisrehtorin tehtävät tulee määritellä vastaamaan heille kohdennettavaa huojennusta. Aluerehtorin tehtävän vaativuuden lisääntymisen vuoksi tulee palkkio nostaa 250 eurosta 350 euroon kuukaudessa. Lisäksi tulee laskea kullekin aluerehtorikoululle 1 sihteerityöpäivä lisää. Näin lisämenot olisivat lisähuojennuksista 24 vvh x 1560 € =37 440, lisäpalkkiosta 21 060 € ja sihteeripäivistä 16800 €, yht. 75 300 €.

Toimintasääntöä tulee vastaavasti muuttaa perusopetuksen tulosaluejohtajan, aluerehtorin ja henkilöstön ottamisen osalta vastaamaan muutoksia.

Liite 1                                 Toimintasääntöön tarvittavat muutokset

 

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Ehdotus: Perusopetuksen aluerehtoreiden tehtäviä lisätään yllä esitetyillä tehtävillä 1.8.2011 alkaen. Koulusihteerien ja koulunkäyntiavustajien ottaminen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen siirretään pääkoulun rehtorin tehtäväksi, lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntöön tehdään liitteessä 2 esitetyt vastaavat muutokset perusopetuksen tulosaluejohtajan ja aluerehtorin tehtäviin sekä henkilökunnan ottamista koskevaan kappaleeseen.

Aluerehtorit saavat opetusvelvollisuuden huojennusta aiempi aluerehtorin tehtävästä tuleva huojennus mukaan lukien yhteensä 11(itäinen), 12 (pohjoinen) tai 13 (eteläinen) vuosiviikkotuntia sekä palkkiota aluerehtorin tehtävien hoitamisesta 350 €/kk. Huojennuksia voi käyttää joko aluerehtorin oman tai apulaisrehtorin työajan huojentamiseen.