Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Sosiaali- ja terveyslautakunta13711.08.20153
Vammaisneuvosto6310.09.2015

7903-2015 (011)

Sosiaali- ja terveyslautakunta - Turun osallistuminen Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön toimintaan vuodesta 2016 alkaen

Tiivistelmä: -

Sosterla § 137

Vammaispalvelusuunnittelija Anita Lehtonen ja palvelualuejohtaja Sari Ahonen:

Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö on pyytänyt yhteistyökunnilta päätöstä osallistumisesta perhehoitoyksikön toimintaan vuodesta 2016 alkaen. Perhehoitoyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2012 määräaikaisena, neljäksi vuodeksi vuosille 2012–2015. Uusi sopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja sopimus voidaan irtisanoa kalenterivuosittain.

Liite 1Sopimusluonnos

Perhehoitoyksikön tavoitteena oli ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon toteuttaminen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen maakunnallisesti. Yksikön yhteistyökunnat ovat Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Parainen, Marttilaa, Naantali, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Somero, Turku ja Uusikaupunki. Toimintaa hallinnoi Kaarinan kaupunki. Perhehoidon toteuttaminen isäntäkuntamallilla on herättänyt kiinnostusta eri puolilla Suomea.

Liitteestä 2 selviää perhehoitoyksikön kustannusten jakautumisesta kuntien kesken, mikäli kaikki kiinnostuksensa osoittaneet ovat mukana toiminnassa 1.1.2016 alkaen. Toimintaan sitoutuvat kunnat osallistuvat perhehoitoyksikön rahoitukseen kustannusjakomallin mukaisesti. Kuntien maksuosuuksien jaon perustana on kunnan yli 75-vuotiaiden ja kehitysvammaisten lukumäärä. Turun kaupungin kanssa on tehty erillinen sopimus maksuosuudesta, jonka mukaan Turun maksuosuus on 24,06 prosenttia perhehoitoyksikön vuosibudjetista, eli 28.872 euroa vuodessa.

Liite 2Kustannusten jakautuminen

Kunnille tehdyn yksikön jatkoa koskevan kyselyn vastausten perusteella suurin osa kunnista kannatti Perhehoitoyksikön toiminnan vakinaistamista niin, että kunnilla on mahdollisuus irtisanoutua yksikön toiminnasta kalenterivuosittain. Lisäksi kannatettiin sitä, että yksikön kustannusten jakautumisessa kuntien kesken noudatettaisiin minimikustannusta joko 1.000 tai 2.000 euroa.

Turun vammaispalveluiden ja Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Apua ja tukea perhehoitoyksiköstä on ollut etenkin perhehoitajien ennakkovalmennuksen, täydennyskoulutuksen ja tiedottamisen järjestämisessä. Päätökset ja hoitajakohtaiset sopimukset tehdään edelleen vammaispalveluissa. Osa perhehoidon asiakkailla on esittää perhehoitajaksi heille entuudestaan tuttua henkilöä, jolloin tätä voidaan ohjata perhehoitoyksikköön valmennusta varten. Perhehoitajien on tärkeää saada valmennuksessa tietoa asemastaan, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä perhehoidossa olevan asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Valmennuksen tulee olla riittävän pitkäkestoinen, että voidaan varmistaa perhehoitajien valmius ottaa vastaan esimerkiksi erityistarpeita omaava vammainen henkilö.

Tällä hetkellä perhehoidossa asuu pitkäaikaisesti 10 kehitysvammaista turkulaista. Perhehoito voi olla sopiva ratkaisu esimerkiksi tilanteessa, jossa koko ikänsä lapsuudenkodissa elänyt kehitysvammainen henkilö ei enää voi jatkaa asumista omien läheistensä kanssa. Lyhytaikainen perhehoito on puolestaan tärkeä vaihtoehto alaikäisille kehitysvammaisille, sekä vanhempien jaksamisen että lapsen tai nuoren itsenäistymisen kannalta. Lyhytaikaista perhehoitoa käyttää vuosittain noin 25 kehitysvammaista turkulaista. Perhehoito on suhteellisen edullinen palvelu, Turussa keskimäärin 56 euroa/vuorokausi verrattuna asumispalveluun 114 euroa/vrk tai laitoshoitoon 271 euroa/vrk. Hintavertailussa on kuitenkin huomioitava, että perhehoitoon ei pääsääntöisesti sijoitu hyvin runsaasti hoitoa tai jatkuvaa valvontaa vaativia asiakkaita.

Turun kaupungin vanhuspalveluissa perhehoitoa ei vielä ole käytännössä toteutettu, vaikka muutamien asiakkaiden kohdalla perhehoitoa on harkittu. Tästä huolimatta perhehoito olisi syytä säilyttää yhtenä vaihtoehtona palveluvalikoimassa. Erityisesti lyhytaikaisen perhehoidon mahdollisuus olisi tulevaisuudessa tärkeä lisä vanhuspalveluihin.

Ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon alueellinen koordinointi mahdollistaa tehokkaamman rekrytoinnin ja varmistaa alueen perhehoitajien laadukkaan ja yhdenmukaisen perehdyttämisen. Toiminnan myötä perhehoitoyksikköön keskittyy perhehoidon asiantuntemusta yhteistyökuntien tueksi. Näin ollen on perusteltua vakinaistaa Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön toiminta vuoden 2016 alusta.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 5.8.2015:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä sopimusluonnoksen Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön toiminnasta sekä päättää toiminnan vakinaistamista liitteen mukaisin ehdoin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Vammais § 63

Vammaisneuvoston sihteeri Rita Salviander 2.9.2015:

EhdotusMerkitään vammaisneuvoston tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.


Liitteet:

Sosterla § 137
Liite 1:Sopimusluonnos
Liite 2:Kustannusten jakautuminen