Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 15.5.2015:

Turun kaupunginhallitus on 4.5.2015 § 208 päättänyt pyytää Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan lausuntoa raitiotien yleissuunnitelmasta. Asian käsittely on liitteenä 1. Lausunto tulee antaa viimeistään 8.6.2015. Lausuntopyynnössä pyydetään erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin seikkoihin:

• Miten Turun raitiotie vaikuttaisi toimintaanne?
• Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä olevan koko Turun tai Turun keskustan kehitykseen? Entä Turun seudun kehitykseen?
• Miten kuntanne / organisaationne suhtautuu raitiotien laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä?

Linkki yleissuunnitelmaraporttiin:

http://www.turunraitiotie.info/raportti_Turku_lowres.pdf

Linkki yleissuunnittelumateriaaliin:

http://www.turunraitiotie.info/raportit.html

Raitiotiehankkeen projektipäällikkö, liikenneinsinööri Juha Jokela kävi esittelemässä raitiotien yleissuunnitelman lautakunnan kokouksessa 29.4.2015.

Ehdotus lausunnoksi

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kiittää mahdollisuudesta lausua raitiotien yleissuunnitelmasta sekä siitä, että seudullinen joukkoliikennetoimisto on saanut olla aktiivisesti mukana raitiotien yleissuunnitelman laatimisessa projektiryhmässä ja ohjausryhmässä. On tärkeää, että seudullinen joukkoliikennetoimisto on myös jatkossa aktiivisesti mukana raitiotien suunnittelussa.

Turun raitiotie lisäisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kapasiteettia juuri siellä, missä joukkoliikenteen suurimmat käyttäjämäärät ovat (Varissuo ja Runosmäki). Varissuo ja Runosmäki ovatkin luonnollisimmat aloitussuunnat raitiotielle. Näillä reiteillä on suuren matkustajakapasiteetin lisäksi erinomaisia maankäytön kehittämismahdollisuuksia esimerkiksi Itäharjussa, Kupittaalla ja Satakunnantien varressa. Superbussilla näiden maankäyttömahdollisuuksien toteutuminen on epävarmaa.

Raitiotien vaikutus joukkoliikenteen toimintaan ulottuisi pidemmälle kuin vain raitiotien varteen, sillä raitiotie lisää kokonaisuudessaan kaupungin ja kaupunkiseudun vetovoimaa. Raitiotie lisäisi Turun keskustan elinvoimaa miellyttävänä, nykyaikaisena kaupunkikeskustana. Se vähentäisi myös jossain määrin tarvetta tuoda bussiliikennettä kauppatorille, sillä osa bussiliikenteestä toimisi raitiotien liityntälinjoina.

Joukkoliikenne toimii Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa ja Ruskolla jo nyt seudullisesti, kuntarajoista välittämättä. Raitiotien jatkaminen toisessa vaiheessa Raisioon ja Kaarinaan olisi joukkoliikenteen käyttäjämäärän ja alueiden kehittämispotentiaalin huomioon ottaen perusteltua. Turun raitiotien reittivalinnoissa on otettu ansiokkaasti huomioon mahdollisuus jatkaa linjastoa kuntarajan yli siten, että voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon silloin jo olemassa olevia ensimmäisen vaiheen raiteita.

Joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen ja matka-ajan lyhentäminen ovat Turun seudun joukkoliikenteen tärkeimpiä kehittämiskohteita. Näillä tekijöillä on suora vaikutus joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja sitä kautta lipputuloihin. Täsmällisyydessä, sujuvuudessa ja esteettömyydessä raitiotievaihtoehto on aivan omaa luokkaansa. Jos raitiotiehen ei vielä päädytä, lähes vastaavaan täsmällisyyteen tulee päästä vahvoilla bussien etuuksilla (omat väylät/joukkoliikennekaistat ja liikennevaloetuudet raitiotiesuunnitelman mukaisesti). Esteettömyydessä bussiliikenne ei kuitenkaan jatkossakaan pysty kilpailemaan raitiotievaihtoehdon kanssa.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen pitää raitiotievaihtoehtoa ensisijaisena ja sähköbusseilla toteutettavaa ns. superbussiratkaisua toissijaisena vaihtoehtona Turun kaupunkiseudun houkuttelevuuden ja Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen tehokkuuden kannalta.

Yleissuunnitelmassa on kerrottu Turun raitiotien lakkauttamisesta 1960-70-luvuilla, jolloin kaupunkia haluttiin kehittää ajan hengessä bussi- ja henkilöautoliikenteeseen perustuen. Nyt laaditun modernin raitiotien yleissuunnitelmassa lähtökohtana on ollut integroitu kaupunkikehitys raitiotien ja joukkoliikenteen varteen siten, että yhdyskuntarakenne tiivistyy ja alueet ovat mahdollisimman hyvin yhteydessä toisiinsa muullakin kuin henkilöautoliikenteellä. Integroidulla kaupunkikehityksellä tavoitellaan kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla miellyttävää ja samalla kustannustehokasta kaupunkiympäristöä.

Riippumatta siitä, mihin ratkaisuun raitiotien yleissuunnitelman pohjalta päädytään, joukkoliikenteelle tulee antaa yleissuunnitelman mukaisilla raitiotiereiteillä jo lyhyellä tähtäimellä vastaavat kaistat ja etuudet kuin on ajateltu raitiotielle. Uusilla alueilla kuten Skanssissa ja Linnakaupungissa linja-autoreitit tulee jo ensivaiheessa toteuttaa siihen, mihin raitiotievaihtoehdossa reitit etuuksineen on ajateltu. Tällä tavalla vahvistetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lisätään sen lipputuloja ja muodostetaan jo nykytilanteessa mahdollisimman korkeatasoinen joukkoliikennejärjestelmä, joka lisää käyttäjäpotentiaalia tuleville ratkaisuille. Nyt tehtävät investoinnit ovat tehtävissä siten, että ne saadaan hyödynnettyä siirryttäessä raitiotie- tai superbussiratkaisuun.   

Liite 1Turun kaupunginhallitus 4.5.2015 § 208: Raitiotien yleissuunnitelman lähettäminen lausunnoille

Liite 2Esittelydiasarja raitiotien yleissuunnitelmasta

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää antaa Turun kaupunginhallitukselle esittelytekstin mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa Alander esitti muutosehdotuksen:

”Turun seudullisen joukkoliikennelautakunnan mielestä tässä taloudellisessa tilanteessa on turvallisinta kehittää joukkoliikennettä, nykyisellä diesel bussi kalustolla vielä vuosia, ehkä vuosikymmeniä. Raitiotie aiheuttaisi lähes tupla kustannukset, koska linja-autoista ei voida kokonaisuudessaan kuitenkaan luopua.

Linja-autot soveltuvat mahdollisina runkobussi versioina erinomaisesti kuntarajat ylittävään liikenteeseen, jossa matkat ovat pitkiä ja vaihtaminen aiheuttaisi merkittävää liikenteen hidastumista. Sähkökäyttöisiin busseihin voitaisiin siirtyä, kun niiden tekniikka on halventunut ja toimivuus koeteltu. Suuria infra investointeja ei liikenne reitteihin tarvittaisi ja samoja väyliä voisi käyttää muukin autoliikenne tavarankuljetus ja taksit, jopa polkupyörätkin osittain.

Mielenkiintoisena vaihtoehtona tutkittaisiin maksuton joukkoliikenne, jolla voitaisiin saada merkittäviäkin imago hyötyjä.”

Alanderin muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Alander jätti päätökseen eriävän mielipiteen:

"Raitioliikenne Turun seudulla on tässä kuntien ja valtion taloustilanteessa täysin utopistinen hanke, joka kohottaisi verotuksen tarvetta, lisäisi joukkoliikennetukia miljoonilla ja velkaannuttaisi yhteiskuntaa entisestään. Kuntataloudessa kannattaa ymmärtää, että johonkin sijoitettu raha on aina jostain muualta pois. On priorisoitava ja laitettava asiat tärkeysjärjestykseen.

Raitiotien yleissuunnitelma on hyvinkin vajavainen varsinkin taloudellisien vaikutusten ja vertailujen osalta. Tekstissä vilisee sanoja me arvaamme tai otaksumme, arvioimme ja olemme sitä mieltä. Kustannusarviot niin investointien, kuin käyttökulujenkin osalta ovat näin suurelle päätökselle hyvin ympäripyöreitä. Suunnitelmassa on vertailtu ainoastaan superbusseja sähkökäyttöisinä, ei lainkaan dieselversioita. Ei nykyliikenteen kehittämistä diesel- tai hybridikalustolla. Ei kaksikerrosautoja, jotka kapeilla kaduillamme olisivat lyömättömän ketteriä ja saisivat varmasti mediajulkisuutta.

Vertailu henkilöautoon on keskittynyt pelkästään henkilöliikenteeseen, eikä huomioitu laisinkaan, että henkilöautoilla harjoitetaan hyvin paljon tavaraliikennettä: Kauppatavaran tai harrastusvälineiden kuljetusta, mikä ei raitiovaunulla onnistu. Henkilöautoliikenne ei varmasti myöskään lopu maailmasta, ne kehittyvät päästöiltään erittäin nopeasti ja sähkökäyttöiset valtaavat alaa nopeasti. Ei voida olettaa edes, että kovinkaan suuri osa näin pienen kaupunkiseudun asukkaista ryhtyisi joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Järkevintä olisi kehittää nykyistä bussiliikennettä, vielä melko pitkään dieselkalustolla ja vasta tekniikan halventuessa ja toimintavarmuuden, sekä käyttökulujen mahdollisesti laskiessa siirtyä koetellun sähköisen bussikaluston käyttäjäksi. Dieselkaluston kilpailuttaminen on kohtuullisen yksinkertaista ja tarjontaa löytyy, näin kustannukset voidaan pitää kurissa. Raitiotiehen ei kustannuksia kurissa pitävää kilpailua voi läheskään yhtä helpolla aikaansaada.

Kannattaa huolellisesti tutkia maksuttoman joukkoliikenteen toteuttamisen mahdollisuus, sen imagohyöty on vähintään yhtä suuri kuin huippukalliin raitioliikenteen. Joukkoliikenteen kuluissa jopa yllättävän suuri menoerä on lippuruljanssin ja kalliiden rahastuslaitteiden, sekä niiden vaatiman henkilökunnan ylläpito. Rahastaminen myös hidastaa merkittävästi liikennöintiä, kun matkustajia voidaan ottaa vain yhdestä ovesta. Ilman rahastuksen aikaa vieviä toimia, voidaan jopa autoja kierrosta vähentää. Kuljettajien turvallisuus paranee ja aikataulut nopeutuvat."