Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 12.6.2013:

Lautakunta päätti 17.4.2013 § 83 pyytää kaupunkiseudun kunnilta lausunnot kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisestä 1.7.2014 alkaen. Tariffivyöhykkeitä koskevissa lausunnoissa on tuotu esille uusi malli, jota ei ole käsitelty lautakunnassa. Koska uusi, kolmeen vyöhykkeeseen perustuva malli ei ole ollut lausuntoaineistossa, kaikki kunnat eivät ole voineet antaa lausuntoaan siitä.

Lautakunnalle esitettävien tariffivyöhykemallien (tasataksa, kaksi vyöhykettä, kolme vyöhykettä) taloudelliset erot ovat karkean laskennan pohjalta melko vähäisiä, ja siksi tariffivyöhykejärjestelmän valinta ei vaikuta merkittävästi kuntien nettokustannusarvioihin. Siksi tariffivyöhykeasia voidaan päättää erillisenä muusta, 1.7.2014 alkavaa joukkoliikennejärjestelmää koskevasta päätöksenteosta.

Vyöhykeperiaatteen tulee olla yhtenäinen ja asukkaita tasapuolisesti kohteleva koko kaupunkiseudulla. Lisäksi sen tulee olla helposti ymmärrettävä.

Tasataksaa koskevat lausunnot

Turun kaupunki katsoo, että ”teknisen maksujärjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ja joukkoliikenteen matkamäärän varmistamiseksi tulisi koko sopimusalueen perustua järjestelmän perustamisvaiheessa yhteen tariffivyöhykkeeseen.”

Raision kaupunki toteaa, että ”tasataksamalli ei huomioi liikenteen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia eri alueilla. Asumistiheys seutuliikennealueen ulkokehällä on merkittävästi pienempi. Tasataksa ei kannusta asumisen tiivistämiseen joukkoliikenteen runkoreiteille eikä ole alueiden suunnittelun kannalta kestävä vaihtoehto.”

Naantalin kaupunki toteaa, että ”Naantali hyväksyy vaihtoehtoisesti myös ns. yhden vyöhykkeen mallin. Yhden vyöhykkeen malli ei kuitenkaan ohjaa tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen. Yhden vyöhykkeen malli lisää joukkoliikenteen järjestämiskustannuksia kaupunkiseudulla. Kustannusnousu Naantalissa todennäköisesti jäisi maltilliseksi, koska saariston alueen matkat muodostuvat pääasiassa kunnan kustantamista koulumatkoista.”

Liedon kunta toteaa, että ”Toisena mahdollisena vaihtoehtona kunta hyväksyy myös tasataksan mukaisen mallin. Malli on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä, mutta ei kuitenkaan tue samalla tavoin yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Lisäksi se heikentää tulopohjaa.”

Ruskon kunta toteaa, että ”Rusko hyväksyy myös tasataksan mukaisen mallin, mikäli enemmistö kunnista on tasataksan kannalla. Ruskon ensisijainen vaihtoehto on kuitenkin kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmä.”

Kahden vyöhykkeen mallia koskevat lausunnot

Turun kaupunki toteaa, että ” Turun kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu tällä hetkellä tasataksaan ja siirtyminen vyöhykemalliin muuttaisi Satavan, Kakskerran, Paattisten ja Tortinmäen asukkaiden joukkoliikenteen käytön nykyistä kalliimmaksi, millä saattaisi olla jonkin verran vaikutusta matkamäärien kehitykseen.”

Raision kaupunki toteaa, että ”Kahden vyöhykkeen malli on asiakkaiden kannalta selkeä ja houkutteleva. Kahden vyöhykkeen malli kannustaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Malli tuo oikeudenmukaisuutta lippujen hinnoitteluun vähentämällä subventiotarvetta harvemmin asutetulla alueella.”

Naantalin kaupunki toteaa, että ”Kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmä on matkustajan kannalta selkeä ja se huomioi riittävällä tavalla etäisyyksistä aiheutuvia kustannuksia joukkoliikenteen järjestämisessä. Naantalin kaupunki pitää erityisen tärkeänä, että Luonnonmaa kuuluu suunnitelman mukaisesti ykkösvyöhykkeeseen, koska Luonnonmaa on Naantalin kaupungin seuraava asumisen painopistealue. Myös Turun kaupunkiseudun Rakennemalli 2035 raportissa on esitetty, että ns. runkobussilinja jatkuu Luonnonmaalle alueen uusien asuinalueiden toteutumisen myötä.”

Liedon kunta lausuu, että se ”hyväksyy ensisijaisena vaihtoehtona kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmän ja vyöhykkeiden rajat. Malli tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.”

Ruskon kunta toteaa, että se ”pitää perustelluimpana kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmää, kuitenkin sillä edellytyksellä, että kahden vyöhykkeen tariffia sovelletaan koko seutuviranomaisen alueella, jolloin kriteerinä on etäisyys Turun keskustasta. Kahden vyöhykkeen tariffia sovellettaessa vyöhykerajana Ruskolla olisi Vahdontien ja Inkistentien risteys.”

Kolmen vyöhykkeen mallia koskevat lausunnot

Turun kaupunki toteaa, että ”Käyttöönottovaiheen jälkeen seudullisen viranomaisen tulee valmistella tariffirakenteen muutos kolmen vyöhykkeen mallin pohjalta. Vyöhykemalli tukee pitkällä aikavälillä paremmin ydinkaupunkirakenteen kehittymistä ja rakennemallin tavoitteita. Lisäksi hinnoittelu muodostuu oikeudenmukaisemmaksi matkan pituuden ollessa kytkettynä matkan asiakashintaan.

Kolmen vyöhykkeen malli tulee toteuttaa viimeistään, kun on varmistuttu teknisen maksujärjestelmän toimivuudesta, nähdään miten asiakkaat ottavat uuden järjestelmän vastaan ja paljonko matkoja kaupunkiseudulla todellisuudessa tehdään. Tavoitteena tulee olla, että tariffijärjestelmä muutetaan samanaikaisesti Helsingin ja Tampereen kanssa vuonna 2016 seudullisen viranomaisen sopimuksen edellyttämällä tavalla perustuen viranomaisen sopimuskuntien käymiin neuvotteluihin.”

Naantalin kaupunki toteaa, että ”Kolmen vyöhykkeen malli on käyttäjän kannalta sekava eikä siten lisää joukkoliikenteen houkuttelevaisuutta. Naantali ei kannata kolmen tai useamman vyöhykkeen mallia.”

Muut kommentit

Turun kaupunki toteaa, että ”Tariffivyöhykekysymystä tulee kuitenkin tarkastella edelleen tilanteessa, mikäli viranomaisalueen sopimuskuntien määrä kasvaa nykyisestä, toimintavyöhyke laajenee etäisyydeltään kauempana sijaitseviin maaseutukeskuksiin tai kuntarakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.”

Kaarinan kaupunki toteaa, että Kaarinassa noudatetaan yhden vyöhykkeen järjestelmää. Kaarina ei ota muilta osin kantaa kaupunkiseudun joukkoliikenteen tariffivyöhykeperiaatteisiin.

Kakskertaseura ry on lähettänyt joukkoliikennelautakunnalle kirjeen, jonka mukaan Kakskerran pitäisi olla samassa vyöhykkeessä Turun keskustan kanssa.

Yhteenveto lausunnoista

Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko kannattavat kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmää. Naantali, Lieto ja Rusko hyväksyvät vaihtoehtoisesti tasataksamallin. Kaarinan kaupunki edellyttää, että sen alueella noudatetaan yhtenäistä hinnoittelua tariffimallista riippumatta. Turku esittää, että väliaikaiseksi ratkaisuksi valittaisiin tasataksamalli.

Turku esittää, että kaupunkiseudulla siirryttäisiin kolmen vyöhykkeen malliin sitten, kun on varmistuttu teknisen maksujärjestelmän toimivuudesta ja todettu matkamäärien suuruus. Naantali toteaa lausunnossaan, että se ei kannata kolmen tai useamman vyöhykkeen mallia. Kolmen vyöhykkeen malli ei ole ollut lausuntoaineistossa, eivätkä muut kunnat ole siten ottaneet kantaa siihen.

Kuntien lausuntojen pohjalta ei ole esitettävissä yhtä mallia, joka vastaisi sellaisenaan kaikkien kuntien odotuksia.

Etenemisehdotus

Joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmävalinnasta on tehty hakemus markkinaoikeuteen, mikä tarkoittaa, että uuden, vyöhykkeet mahdollistavan järjestelmän on lähes mahdotonta valmistua kesään 2014 mennessä. Nykyisen maksujärjestelmän kanssa on mahdollista jatkaa jonkin aikaa kesän 2014 jälkeen, mutta se edellyttää tasataksaa, koska vanha järjestelmä ei taivu vyöhykkeisiin ilman merkittäviä lisäpanostuksia. Joka tapauksessa markkinaoikeuteen tehdystä hakemuksesta johtuva viivästys aiheuttaa lisäkustannuksia.

Tästä syystä joukkoliikennetoimisto esittää lautakunnalle, että maksujärjestelmähankkeen tilanteen ja kaupunkiseudun kuntien lausunnot huomioon ottaen kaupunkiseudun yhteinen liikennejärjestelmä aloitettaisiin tasataksamallilla. Koska kuntien näkemykset vyöhykemalleista ovat osin erilaiset, lautakunnalle esitetään, että varsinaisesta vyöhykejärjestelmästä päätetään lautakunnassa esimerkiksi vuoden 2015 loppupuolella ja että ennen päätöstä kunnat käyvät asiasta neuvottelun. Tällöin lautakunnan ja kuntien käytössä on myös tiedot ensimmäisen vuoden matkamäärästä, lipputuloista ja nettokustannuksista.

Koska nettokustannusarviot ovat joka tapauksessa karkeita, tasataksamallin ja lausuntomateriaalissa käytetyn kahden vyöhykkeen mallin välinen kunnille aiheutuva nettokustannusero asettuu alkuperäisten laskelmien virhemarginaalin piiriin eikä aiheuta korjaustarvetta alkuperäisiin arvioihin.

Tasataksan hyvä puoli on sen helppo markkinoitavuus satunnaisillekin asiakkaille. Jos esimerkiksi jokainen kaupunkiseudun asukas tekisi yhden edestakaisen bussimatkan kuukaudessa enemmän kuin nyt, matkamäärä kasvaisi 6,7 miljoonaa matkaa vuodessa. Yksinkertainen ja edullinen lippujärjestelmä on todennäköisesti omiaan houkuttelemaan uusia käyttäjiä seudulliseen joukkoliikenteeseen.

Tasataksan heikkous on se, että se ei kannusta kaupunkirakenteen tiivistämiseen, kun matkan hinta on sama matkan pituudesta riippumatta. Tätä voidaan tasata joukkoliikennetarjonnalla – tiiviisti rakennetulla joukkoliikennevyöhykkeellä tarjonta on hyvä (esim. Naantali-Raisio-Turku-akseli 10 minuutin vuoroväli) ja kaukana sijaitsevalla harvaan asutulla vyöhykkeellä tarjotaan perustasoista joukkoliikennettä (esim. 1-2 tunnin vuorovälillä).

Tariffivyöhykevaihtoehdot arviointeineen on esitetty liitteessä 8.

Liite 1Turun kaupungin lausunto 10.6.2013

Liite 2Kaarinan kaupungin lausunto 27.5.2013

Liite 3Raision kaupungin lausunto 3.6.2013

Liite 4Naantalin kaupungin lausunto 27.5.2013

Liite 5Liedon kunnan lausunto 20.5.2013

Liite 6Ruskon kunnan lausunto 10.6.2013

Liite 7Muut kannanotot: Kakskerta-seuran kirje 28.5.2013

Liite 8Kuvaus tariffivyöhykevaihtoehdoista

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne perustuu 1.7.2014 alkaen tasataksamalliin ja että se päättää myöhemmästä vyöhykejärjestelmästä kuntien neuvottelujen pohjalta sitten, kun matkamäärästä, lipputuloista ja kuntien nettokustannuksista on noin vuoden mittainen kokemus.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.