Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 16.4.2013:

Taustaa

Turun kaupunkiseudun seudullinen joukkoliikenneviranomainen perustettiin 1.1.2012. Kuntien yhteisen viranomaisen tavoitteena on järjestää kaupunkiseudulle yhteinen, sekä vakituisia että satunnaisia matkustajia houkutteleva joukkoliikenne, jossa asukkaiden ei tarvitsisi välittää kuntarajoista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että kaupunkiseudulla on yhteiset periaatteet matkojen hinnoittelussa, ikärajoissa, jne.

EU:n palvelusopimusasetus tuli voimaan 3.12.2009. Lähes kaikki siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät Turun kaupunkiseudun viranomaisalueella 30.6.2014. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päätyttyä ei ole sallittua, että liikennöitsijät ajaisivat kilpailuttamatonta liikennettä ja saisivat kuitenkin kunnilta rahallista tukea kuten nyt. Joukkoliikenteen järjestäminen siis muuttuu väistämättä kaupunkiseudulla. Turun kaupungin sisäinen joukkoliikenne on tälläkin hetkellä EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestettyä.

Seudullinen joukkoliikennelautakunta päätti toukokuussa 2012, että koko kaupunkiseudun joukkoliikenne järjestetään 1.7.2014 alkaen EU:n palvelusopimuksen mukaisesti.

Kaupunkiseudun kunnat ovat MAL-aiesopimuksessa sitoutuneet kaupunkiseudun yhteisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa vuosille 2012-2015 todetaan seuraavasti:

”Kunnat ja valtio edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaupunkiseudulla. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen järjestää kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelut palvelutasomääritysten ja kehittämissuunnitelmien pohjalta. Joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmää sekä matkustajainformaatiota kehitetään vastaamaan seudullisen liikkumisen tarpeita.

Valtio myöntää suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea Turun kaupunkiseudulle. Tuen edellytyksenä on, että rahoitus nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää sen käyttöä ja parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Valtio pyrkii lisäämään joukkoliikennetukea seuraaville aiesopimuskausille.”

Tähän esitykseen on koottu kaikki olennaiset yhteistä seudullista joukkoliikennettä koskevat osa-alueet, jotka vaikuttavat joukkoliikenteen palvelutasoon ja kuntien talouteen ja jotka tulee päättää, jotta kaupunkiseudun joukkoliikenne voidaan aloittaa 1.7.2014. Ajankohta ei ole muutettavissa, sillä siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät 30.6.2014.

Liikenteen kilpailuttamiselle tulee jättää riittävä aika, jotta kilpailutukset voittaneella liikennöitsijällä on aikaa hankkia tarvittava kalusto, rekrytoida henkilöstö ja muuten valmistautua liikenteen operointiin. Seudullisen liikenteen järjestäminen tulee vaatimaan kokonaisuudessaan noin 40 linja-autoa, joita esitetään kilpailutettavaksi viidessä kokonaisuudessa. Koska uusien ajoneuvojen hankinta ja henkilöstön rekrytointi voi kestää jopa yli puoli vuotta, tulisi kilpailutuksiin varata aikaa näin merkittävän muutoksen yhteydessä noin vuosi. Tämä mahdollistaisi kilpailutusten porrastamisen ja riittävän pitkät kilpailutusajat. Huolellinen ja hyvin suunniteltu kilpailutus tuottaa todennäköisemmin myös kustannustehokkaimman lopputuloksen. Nämä seikat huomioiden tulisi liikennöinnin kilpailutukset saada käynnistettyä kesällä 2013.

Esityksessä käydään läpi ehdotukset seuraavista asioista: seudullinen joukkoliikennelinjasto ja alustavat bussiaikataulut, liikennöintipaketit, kilpailuttamistapa, tarkennukset kustannusten ja tulojen jakoon (yhteistoimintasopimuksen pohjalta), arviot kuntien nettokustannuksista, ikärajat ja alennusryhmät kaupunkiseudulla sekä tariffivyöhykkeet. Koska kaikki asiat liittyvät toisiinsa, ne esitellään yhtenä pakettina, jolloin päättäjät saavat kokonaiskuvan esitetyistä ratkaisuista ja niiden yhteisvaikutuksesta. Taustatiedot kuhunkin asiakohtaan on esitetty liitteissä.

Tätä esitystä on valmistellut joukkoliikenteen seututiimi eli allekirjoittaneen lisäksi kehityspäällikkö Jari Paasikivi, suunnittelupäällikkö Henri Hellström, joukkoliikennesuunnittelija Jouko Tervonen ja suunnittelija Niko Kortelainen. Seudullinen, virkamiehistä koostuva valmisteleva työryhmä on osallistunut esitysten ja ehdotettavan linjaston valmisteluun.

Tarkennukset kuntien väliseen kustannusten ja tulojen jakoon

Seudullista viranomaista koskevassa, kuntien allekirjoittamassa yhteistoimintasopimuksessa todetaan, että

” PSA:n mukaisesti hankitun liikenteen kustannukset jaetaan seuraavasti:

Kunkin kunnan sisäisen liikenteen nettokustannuksista (ja näin myös palvelutasosta) vastaa kunta itse. Kunnilla on oikeus ostaa omalla kustannuksellaan lisäliikennettä; kilpailutuksen valmistelee kuitenkin Turun joukkoliikennetoimisto, ellei toisin sovita.

Kuntien välisen liikenteen nettokustannukset jaetaan niiden kuntien kesken, joita ko. liikenne palvelee kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa.”

Esitys tulojen ja kustannusten jaosta koskee kuntarajat ylittävää liikennettä. Kukin kunta maksaa itse oman kuntansa sisäisen liikenteen nettokustannukset.

Lautakunnalle esitetään, että tulot ja menot jaetaan alla olevalla, yhteistoimintasopimuksen pohjalta muodostetulla tavalla.

1.   Kausikorttitulot menevät lyhentämättöminä asukkaan kotikunnalle. Arvokorttimatkoilla ja kertalippumatkoilla ensimmäinen nousu määrää sen, mille linjalle arvokorttimatkan hinta (arvokortin kertamatkatuotto) kirjaantuu. Hinta menee lyhentämättömänä ko. linjalle.

2.   Nettokustannukset jaetaan kuntien kesken matkamäärien suhteessa, kuten yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Kunkin linjan liikennöintikustannuksista vähennetään kertalipputulot, arvokorttitulot ja muut tulot. Nettokustannukset jaetaan linjalla matkustaneiden, kausikorttia ja muita niihin verrattavia matkatuotteita käyttäneiden henkilöiden kuntalaisuuden mukaan.

3.   Toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tehdyistä kausikorttimatkoista maksetaan nousukorvausta liikenteen järjestävälle kunnalle. Periaate on sama kuin nykyisin on käytössä seutulippumatkojen korvauksessa Turulle Turun sisäisessä liikenteessä. Kunnat ovat sopineet korvauksen laskentatavasta vuonna 2006. Korvauksen perusperiaatteena on liikenteen kokonaisostokustannuksen jakaminen kokonaiskäyttäjämäärälle, jolloin saadaan yhden nousun kertakustannus.

Viranomaisalueen ulkopuolista liikennettä koskevista tuloista ja menoista sovitaan erikseen ELY-keskuksen tai muun ko. liikenteestä vastaavan tahon kanssa.

Tarkempi ehdotus liikenteen järjestämisen tulojen ja kustannusten jakamisesta esimerkkeineen on esitetty liitteessä 1.

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen hankintatapa

Lautakunnalle esitetään, että kaupunkiseudun joukkoliikenne hankitaan ns. bruttomallilla. Tilaaja määrittelee reitit, aikataulut ja lippujen hinnat sekä vastaa lippujärjestelmästä, matkustajainformaatiosta ja markkinoinnista. Liikennöitsijä vastaa sopimuksen mukaisesta ammattimaisesta liikenteenhoidosta tarjouksensa mukaisesti. Turun sisäinen joukkoliikenne on kilpailutettu bruttomallin mukaan. Kilpailuttaminen toimii Turussa hyvin ja käytössä on selkeä, turvallinen sopimuspohja sekä tarjousasiakirjat, joita on vuosien varrella kehitetty ja parannettu. Hyväksi todetut asiakirjat ovat olleet pohjana myös kun Liikennevirasto on valmistellut kilpailutusasiakirjamalleja muille kunnille.

Valmistelussa on harkittu käyttöoikeussopimusten käyttöönottoa. Bruttomalli on kuitenkin selkeämpi ja oikeudenmukaisempi sekä tilaajalle että liikennöitsijälle tässä tilanteessa, jossa ei vielä voida tietää, minkä verran lipputuloja on kohtuullista odottaa kultakin linjalta saatavan. Käyttöoikeussopimuksista ei myöskään ole Suomessa juurikaan kokemusta suurten kaupunkiseutujen paikallisliikenteessä.

Kilpailutukset esitetään jaettavan viiteen linjastokokonaisuuteen. Tällä tavalla muodostetaan 3-19 auton kilpailutuspaketteja, joissa on yhteensä 39 linja-autoa. Tämän lisäksi tarvitaan kolme autoa Turun sisäistenlinjojen jatkaessa kuntarajan yli.

Linjastokokonaisuudet on esitetty karttapohjalla esittelymateriaalissa (liite 11).

Linjastokokonaisuus 1:

Linjat 11 ja 110 (nykyiset linja 11, 110 (Naantali-Turku-osuus) ja nykyinen 280)

Linjoilla hoidetaan Naantali – Raisio – Turku – Kaarina/Liedon keskusta / VT10 -liikenne. Vuorotarjonta pysyy Naantali-Raisio-Kaarina-osuudella nykyisenlaisena. Liedon osalta vuorotarjonta paranee, kun vuoroväli tihenee puolesta tunnista 20 minuuttiin.

Aikataululuonnokset on esitetty liitteessä 2.

Linjastokokonaisuus 2:

Naantali-Rymättylä-liikenne (linjat 112 ja 113)

Linjoilla hoidetaan Naantalin saarien, Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan liikenne. Näillä linjoilla on liikennettä vain arkisin koulupäivinä, viikonloput ja koulujen loma-ajat liikennetarjonta hoidetaan palveluliikenteeseen pohjautuvalla tarjonnalla. Tämä linjastopaketti on Naantalin sisäistä liikennettä.

Tämän kohteen hankinnassa tulee huomioida siirtymäajan liikennöintisopimuksen loppuminen 30.4.2016. Mikäli liikenteen järjestämistapaa halutaan muuttaa aiemmin, tulee asiasta käydä neuvottelut siirtymäajan sopimuksen omaavan liikennöitsijän kanssa. Jos kumpikin osapuoli on halukas muutokseen, voidaan siirtymäajan liikennöintisopimus päättää ennen vuotta 2016.

Aikataululuonnokset on esitetty liitteessä 3.

Linjastokokonaisuus 3:

Turku-Raisio-Naantali; täydentävä linjasto 115, 195, 201, 501

Kohteen linjat palvelevat Raision sisäistä liikennettä sekä Kaanaan ja Myllyn yhteyksiä. Lisäksi mukana on ruuhka-ajan yhteys Naantalista Kaanaan ja Pikatien kautta Turkuun.  Palvelutarjonta paranee, koska Kaanaan ja Ylhäisten alueelle saadaan toteutettua säännöllinen joukkoliikenne. Raision sisäinen liikenne muutetaan käymään Raision sairaalassa ja Petäsmäessä Myllyn kauppakeskuksen sijaan.

Aikataululuonnokset on esitetty liitteessä 4.

Linjastokokonaisuus 4:

Linjat 191 ja 194

Linjoilla hoidetaan Vahdolta, Ruskolta ja Kuninkojalta Turun keskustaan menevää liikennettä. Vuorotarjonta paranee hieman tämänhetkisestä tilanteesta, kun viikonlopun ja arki-iltojen tarjontaa on lisätty kevään 2013 tilanteeseen nähden. Nykyinen linja 422 on lakkautettu, koska liikenteen järjestämiskustannus on korkea ja Turussa on valmistelussa lukio-uudistus. Linjan 422 lakkauttamiseen vaikuttaa myös se, että Ruskon ja Vahdon välistä aamuruuhkan kapasiteettia täydennetään erillisen lisäauton sijaan jo aiemmin kunnan kilpailuttamalla sisäisellä koululiikenteellä liikenteen järjestämisen kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Ruskon ja Vahdon välinen osuus lasketaan kustannusarvioissa Ruskon sisäiseksi liikenteeksi.

Päivitetyt aikataululuonnokset on esitetty liitteessä 5.

Linjastokokonaisuus 5:

Linjat 420 ja 301 (nykyiset 420, 192 ja 11A)

Linjoilla hoidetaan Raision halki menevää linjaa Ihalan ja Pernon kautta Turun keskustaan. Linjan toisella päällä hoidetaan Kaarinasta täydentävä liikenne Turkuun, sekä Kaarinan sisäinen yhteys Auranlaaksosta ja Littoisista Kaarinan keskustaan. Vuorotarjonta paranee koko linjan alueella.

Aikataululuonnokset on esitetty liitteessä 6.

Turun sisäisten linjojen jatkaminen naapurikuntiin

Linjat 14/15: Metsämäestä linjat jatketaan Ilmariisiin ja Liedon asemalle. Tässä vaihtoehdossa joudutaan Turussa hankkimaan Saramäkeen korvaavaa liikennettä. Vuorotarjonta Ilmarisiin ja Liedon asemalle paranee merkittävästi nykyisestä.

Aikataululuonnokset on esitetty liitteessä 7.

Linja 6: Vaalasta linja jatkaa Itäkeskukseen ja siitä edelleen Littoisiin. Vuorotarjonta paranee, vaikka matka-aika Littoisista hieman pitenee Turun keskustaan. Linjan 6 jatkaminen Tuulissuolle ja Avantin teollisuusalueelle on mahdollista ja asian valmistelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa.

Aikataululuonnokset on esitetty liitteessä 8.

ELY-keskuksen kanssa sovittava liikenne

Viranomaisalueella ei ole järkevää hankkia omaa liikennettä alueille, joissa on hyvä vuorotarjonta ELY- keskuksen viranomaisalueelta tulevasta liikenteestä. Näitä alueita ovat Raision Petäsmäki, Kaarinan Piikkiö ja Kaarinan Kuusisto/Empo. Näiden alueiden osalta tulee sopia korvaus liikenteen hoidosta (siirtymäajan liikennöintisopimuksen pituudesta riippuen joko ELYn tai ko. liikennöitsijän kanssa).

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät sekä vaihto-oikeus

Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen koko kaupunkiseudulla, tulisi tuotteiden, ikäryhmien ja alennusryhmien olla samat koko kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen käytön helppous on keskeinen kaupunkiseudun yhteisen joukkoliikenteen kehittämisen tavoite.

Lautakunta ei päätä tässä vaiheessa lippujen hinnoista vaan hinnoitteluperusteista.

Turun nykyiset ikärajat ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi ja houkutteleviksi. Turussa käytössä olevat ikärajat myös toteuttavat sosiaalipoliittisia tavoitteita siinä, että lasten, nuorten ja ikääntyneiden ihmisten liikkuminen on muita edullisempaa. Tästä syystä olisi perusteltua, että kaupunkiseudulla otettaisiin käyttöön malli, jossa ikäryhmäjako olisi Turun mallin mukaisesti lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit.

Kausikorttien tulee olla henkilökohtaisia, koska kuntalaisuudella on merkitystä lipputulojen ja –menojen jakautumisessa. Arvokorttien olisi hyvä olla henkilökohtaisesti kirjattuja, jotta kuntalaistieto on tarvittaessa hyödynnettävissä (asiakas voi jatkossa myös itse vaihtaa tuotetta, jolloin arvokorttina hankittu kortti muuttuukin kausikortiksi)  ja asiakkaalle voitaisiin tarjota myös mahdollisesti laajempia kuntalaisten palvelukokonaisuuksia tai henkilökohtaisia lisäpalveluita (esim. kadonneen kortin ilmoittaminen). Perushintaisten arvokorttien joustavuuden takia on kuitenkin hyvä, että itse tuote on haltijakohtainen eli arvokortin voi antaa toisen käyttöön tai maksaa myös toisen henkilön matkan. Alennuskorttien tulee olla henkilökohtaisia, koska kunnat erityisesti tukevat näiden kortinhaltijoiden edullista matkustamista.

Lautakunnalle esitetään, että 1.7.2014 alkaen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippujen hinta muodostuu kolmesta hintaryhmästä, jotka ovat:

Perusryhmä (kausikortit henkilökohtaisia, arvokortit tuotteena haltijakohtaisia):

Aikuinen

Alennusryhmä 1 (henkilökohtaisia, alennus 20-30 % perushinnasta):

Nuoret (15-19-vuotiaat), opiskelijat (pääasiassa 20-30-vuotiaita), seniorit (65-vuotiaat ja vanhemmat), vammaiset

Alennusryhmä 2 (henkilökohtaisia, alennus noin 50 % perushinnasta):

Lapset (7-14-vuotiaat)

Lisäksi esitetään, että maksutta saavat matkustaa

-       maksavan matkustajan mukana alle 7-vuotiaat,

-       lasta lastenvaunuissa tai –rattaissa kuljettava (yksi) matkustaja ja mukana olevat alle 7-vuotiaat

-       pyörätuolimatkustaja ja tämän saattaja

-       saattajaan oikeuttavaa arvokorttia käyttävän henkilön avustaja

-       sotaveteraanit

-       sekä poliisi virka-asussa.

Kukin kunta voi halutessaan antaa esimerkiksi valtuutetuilleen maksuttomat matkakortit. Päätöksen maksuttomista matkoista tekee tällöinkin seudullinen joukkoliikennelautakunta.

Lisäksi lautakunnalle esitetään, että koko kaupunkiseudulla otetaan käyttöön Turun nykyinen kahden tunnin vaihto-oikeus kertalippuihin ja arvokorttimatkoihin. Muutos lisää huomattavasti joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä pidemmillä, vaihdollisilla matkoilla että lyhyillä asiointikäynneillä.

Tarkempi esitys perusteluineen on liitteessä 9.

Tariffivyöhykkeet

Tariffivyöhykkeillä on suuri vaikutus joukkoliikenteen houkuttelevuuteen sekä siihen, miten lippujen hinnat vastaavat tuotantokustannuksia. Vyöhykeperiaatteen tulee olla yhtenäinen ja asukkaita tasapuolisesti kohteleva koko kaupunkiseudulla. Lisäksi sen tulee olla helposti ymmärrettävä.

Lautakunnalle esitetään, että kaupunkiseudun tariffivyöhykemalliksi valitaan kahden vyöhykkeen malli. Kahden vyöhykkeen malli on asiakkaiden kannalta selkeä ja houkutteleva. Kahden vyöhykkeen malli kannustaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja luo oikeudenmukaisuutta lippujen hinnoitteluun.

Suurin osa kaupunkiseudun asukkaista asuu esitettävällä I-vyöhykkeellä ja hyötyy näin edullisesta lipunhinnasta ja aiempaa laajemmasta lipun kelpoisuusalueesta. II-vyöhyke muodostuu alueista, joille liikennöinnin hinta on korkea pitkän matkan ja vähäisen matkustajapotentiaalin vuoksi. Esimerkkinä on Turku, jossa pohjoisten alueiden subventio on noin 75 % ja Satava-Kakskerrassa noin 70 %. Turun keskimääräinen subventioprosentti joukkoliikenteessä on 42 %, ja useilla linjoilla subventio on vielä huomattavasti pienempi. Tällä hetkellä siis turkulaiset veronmaksajat tukevat Turun sisäisessä liikenteessä erityisesti Paattisten ja Tortinmäen sekä Satavan ja Kakskerran joukkoliikennettä, vaikka asuisivatkin itse tiiviimmällä yhdyskuntarakennevyöhykkeellä.

Kahden vyöhykkeen mallia on vertailtu lautakunnan aiemmin (syksy 2012) antaman evästyksen mukaisesti kahden vyöhykkeen kehämalliin, jossa alueella olisi käytössä neljä vyöhykettä, mutta jossa asiakas ostaisi matkustusoikeuden aina vähintään kahdelle vyöhykkeelle. Tämän mallin eduiksi on jo aiemmin todettu, että se mahdollistaa ympäristökunnissa asioinnin alhaisimmalla tarjolla olevalla hinnalla omaan kuntakeskukseen. Turussa malli tarjoaa mahdollisuuden suhteellisen edulliseen lippuhinnoitteluun asukastiheydeltään suurimpien alueiden osalta. Mallin haittoja ovat vaikeasti ymmärrettävät ja siten vaikeasti markkinoitavat lipputuotteet sekä usean vyöhykkeen mallin aiheuttamat valinnat ajoneuvossa (sekä kuljettajilla että matkustajilla). Lisäksi joukkoliikenteen lippujen hinnat pitkillä matkoilla kaupunkiseudulla voivat nousta suhteettoman korkeiksi, ja esimerkiksi Turussa ero nykyiseen hintatasoon kunnan sisäisillä pitkillä matkoilla olisi merkittävä.

Lautakunnassa 10.4.2013 käydyn keskustelun pohjalta on arvioitu lisäksi tasataksaa koko kaupunkiseudulle sekä kolmen vyöhykkeen mallia.

Tasataksa olisi vaihtoehdoista kaikkein selkein, mutta se ei kannusta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Koska matkamäärät esitetyllä II-vyöhykkeellä ovat hyvin vähäisiä Turkua ja mahdollisesti Kaarinaa lukuun ottamatta, kahden vyöhykkeen järjestelmällä on merkittävää taloudellista vaikutusta käytännössä vain näille kunnille. Siinä mielessä myös yhden vyöhykkeen malli on perusteltavissa ja Turun ja Kaarinan kuntien näkemys asiassa keskeinen. Jos Turku ja Kaarina esittävät omien II –vyöhykkeeseen kuuluvien alueiden siirtämistä vyöhykkeeseen I, kahden vyöhykkeen mallin perustelut käytännössä poistuvat. Tällöin alueen asukkaita ei kohdeltaisi oikeudenmukaisesti esim. vertailtaessa Pohjois-Turun ja Vahdon asukkaiden matkustamista. Lisäksi vyöhykehinnoittelulla saatava lipputulolisä jäisi niin pieneksi, että kaikkien laitteiden sovittaminen tukemaan vyöhykemallia ja myynti- ja markkinointikampanjat useamman vyöhykkeen mallin ymmärtämiseksi voisivat tulla suhteettoman kalliiksi hyötyyn nähden.

Lautakunta on keskustellut edellisen lisäksi kolmen vyöhykkeen mallista. Kolmen vyöhykkeen malli lisäisi hinnoittelun tarkkuutta ja oikeudenmukaisuutta, mutta vaikeuttaisi joukkoliikennetoimiston arvion mukaan joukkoliikenteen käyttöä satunnaisilla matkustajilla, joille helppous on keskeinen tekijä kulkutapavalinnassa. Lisäksi kolmen vyöhykkeen malliin sisältyy kaikki vastaavat kipupisteet kuin kahden vyöhykkeen malliin, esimerkiksi kuntien jakautuminen useaan vyöhykkeeseen ja vyöhykerajojen ylitys asiointimatkoilla omaan kuntakeskukseen.

Tariffivyöhyke-ehdotukset ja esitetyn mallin perustelut on esitetty liitteessä 10.

Kustannusten ja tulojen jakautuminen sekä liikenteen hankintakustannukset

Arvio kustannusten ja tulojen jakautumisesta on esitetty liitteessä 11 (Esittelyaineisto).

Arviot perustuvat seutulipputilastoihin ja seudullisen joukkoliikenteen otantoihin. On muistettava, että kyseessä on niin suuri muutos kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, että vaikutusta matkamäärään ei voida etukäteen tietää. Myös liikennöintikustannukset tarkentuvat vasta kilpailutusten myötä, nyt tehdyt laskelmat perustuvat Turun sisäisen liikenteen ostojen keskihintoihin.

Raision joukkoliikennekustannusten arvioidaan nousevan nykyisestä noin 240.000 euroa vuodessa (nykykustannustaso). Raisiossa joukkoliikennetarjonta paranee kaupunkiseudulla eniten ja tarjoaa kaikkiin Raision kaupunginosiin vähimmilläänkin välttävän palvelutason. Useimmilla alueilla palvelutarjonta on hyvä.

Kaarinassa, Liedossa, Ruskolla ja Naantalissa kustannusvaikutus on 50.000-125.000 euroa nykyistä joukkoliikennekustannusta enemmän vuositasolla (nykykustannustaso). Esitykset sisältävät parannuksia palvelutarjontaan kaikissa kunnissa.

Palvelutasomuutos on suurin lippujärjestelmässä. Kaupunkiseudun kuntiin esitetään matkustajien kannalta hyvin houkuttelevaa mallia, jossa kuntalaisten matkustaminen helpottuu ja tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin tällä hetkellä. Erityisen suuri vaikutus esitettävällä muutoksella on lasten ja nuorten matkustamiseen kaupunkiseudulla samoin kuin yli 65-vuotiaiden joukkoliikenteen käyttöön. Kertalippujen ja arvokorttimatkojen vaihto-oikeus koko viranomaisalueella lisää merkittävästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta satunnaismatkustajille.

Turun osalta arvioidaan, että seudullinen järjestelmä vähentäisi hieman (noin 100.000 euroa) Turun joukkoliikennekustannuksia. Tämä johtuu siitä, että päinvastoin kuin muissa kunnissa, Turussa on jo valmiiksi käytössä nyt esitettävä ikäraja- ja alennusryhmittely ja edulliset liput. Muutosta ei siten tapahdu muulta osin kuin lippujen kelpoisuudessa koko kaupunkiseudulla. Lisäksi Turku maksaa seudun liikennöitsijöille nykyään seutulipputukien lisäksi kuntalippusopimuksen mukaista maksua, joka on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Turun nettokustannukset joukkoliikenteen ostamisesta ovat kokonaisuudessaan 15 miljoonan euron luokkaa.

Asian käsittely

Kuntien välisessä yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että ”Liikennöintisuunnitelmista ja joukkoliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin vaikuttavista merkittävistä järjestelyistä pyydetään asianosaisilta kunnilta lausunnot.”

Tässä päätöskohdassa esitetyt asiat vaikuttavat joukkoliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin merkittävästi ja niistä pyydetään lausunnot viranomaisalueen kunnilta. Lautakunta tekee päätöksensä sen jälkeen, kun lausunnot on saatu. Lausunnot tulee saada toukokuun loppuun mennessä, jotta lautakunta ehtii päättää liikenteestä ja kilpailutukset ehditään käynnistää kesän 2013 aikana.

Joukkoliikennetoimiston edustaja tulee tarvittaessa esittelemään asiakohtaa kuntiin.

Liite 1Tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun kustannusten ja tulojen jakamistapaan

Liite 2Linjastokokonaisuus 1: Linjojen 11 ja 110 alustavat bussiaikataulut

Liite 3Linjastokokonaisuus 2: Linjojen 112 ja 113 alustavat bussiaikataulut

Liite 4Linjastokokonaisuus 3: Linjojen 115, 195, 201 ja 501 alustavat bussiaikataulut

Liite 5Päivitetty: Linjastokokonaisuus 4: Linjojen 191 ja 194 alustavat bussiaikataulut

Liite 6Linjastokokonaisuus 5: Linjojen 301 ja 420 alustavat bussiaikataulut

Liite 7Linjojen 14 ja 15 jatkaminen Liedon asemalle: Linjojen 14/15 alustavat bussiaikataulut

Liite 8Linjan 6 jatkaminen Littoisiin: Linjan 6 alustavat bussiaikataulut

Liite 9Esitys ikäryhmiksi ja alennusryhmiksi Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen

Liite 10Esitys tariffivyöhykkeiksi Turun kaupunkiseudulla 1.7.2014 alkaen

Liite 11Esittelyaineisto

EhdotusTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää pyytää kaupunkiseudun kunnilta lausuntoa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasosta ja kustannuksista 1.7.2014 alkaen. Kuntia pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin asioihin:

-       liikennöintimenojen ja –tulojen jakamista koskevat tarkennukset

-       joukkoliikennelinjasto ja –aikataululuonnokset

-       kilpailuttamistapa

-       joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät sekä alennuksen määrä suhteessa perushintaan

-       kerta- ja arvokorttilippujen vaihto-oikeus

-       kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja vyöhykkeiden rajat

-       arvio nettokustannuksista.

Lausunnot pyydetään lähettämään joukkoliikennetoimistoon (Seudullinen joukkoliikenne) 29.5.2013 mennessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.