Jätehuoltoviranomainen hyväksyy toimialueensa jätetaksan

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu toimialueensa jätetaksan hyväksyminen. Jätetaksan perusteella määrätään jätemaksut, joilla katetaan seudun kuntien vastuulla olevasta jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Jätehuoltolautakunta on hyväksynyt nykyisen taksan kokouksessaan 19.12.2013 (§ 77) ja se on tullut voimaan 1.1.2014.

Jätetaksan perusteet jätelain mukaan 

Jätelain 79 §:n mukaan kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi. Jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa.

Ehdotus jätemaksun vyöhykejaon poistumisesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella.

Nykyinen maksuvyöhykejako

Turun seudulla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa, Raisiossa, Ruskon Vahdon alueella ja Paraisten saaristoalueella (ent. Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö).  Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa taksan mukaiset jätemaksut perustuvat jäteastioiden tyhjennysten ja jätteenkuljetuksen kilpailutusten tuloksina muodostuviin hintoihin. Nykyisessä taksassa on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alue jaettu maksuvyöhykkeisiin, joiden kuljetukset kilpailutetaan erikseen ja joilla maksut sen vuoksi poikkeavat toisistaan. Vyöhykejako on tehty alun perin vuoden 2007 kuntajakoon perustuen. Kuhunkin maksuvyöhykkeeseen on voinut kuulua useampia kilpailutettuja jätteenkuljetuksen urakka-alueita.

Maksuvyöhykkeet on muodostettu Maanmittauslaitoksen laskeman taajama-asteen ja taksan vyöhykejaon perusteella. Tarkoituksena on ollut saada määriteltyä hinnat taajama-asteen eli käytännössä asumistiheyden mukaisesti.

Seuraavassa on esitetty nykyisen taksan maksuvyöhykejaot sekä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen että jätteiden aluekeräysjärjestelmän alueilla. Jätehuoltolautakunnan 14.5.2014 (21 §) tekemän päätöksen mukaisesti Paraisten saaristoalueet (Paraisten kaupunginosien Nauvon, Korppoon ja Houtskarin pääsaaret) joilla siirrytään 1.10.2014 alkaen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, muodostavat kyseisestä ajankohdasta lähtien uuden IV-vyöhykkeen.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen vyöhykkeet ovat nykyisen taksan mukaisesti:

I-vyöhyke: Taajama-aste yli 80

• Maskun kantakunta, Naantalin kantakaupunki ja Luonnonmaa, Raisio

II-vyöhyke: Taajama-aste yli 50

• Naantalin Merimasku, Mynämäki, Nousiainen, Maskun Lemu, Ruskon Vahto

III-vyöhyke: Taajama-aste alle 50

• Maskun Askainen, Naantalin Rymättylä, Velkua ja Livonsaari

IV-vyöhyke: Paraisten ulkosaariston pääsaaret: Välikuormaus

• Paraisten kaupunginosien Nauvon, Korppoon ja Houtskarin pääsaaret
  Jätteiden aluekeräysjärjestelmän vyöhykkeet ovat nykytaksan mukaisesti: 

I-vyöhyke: Polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteet ovat käytössä vain kesäkauden

• Paraisten pääsaari, Maskun kantakunta, Naantalin Luonnonmaa

II-vyöhyke: Polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteet ovat käytössä ympäri vuoden ja tieyhteyksien päässä

• Naantalin Merimasku, Rymättylä, Velkua ja Livonsaari, Maskun Askainen

III-vyöhyke: Polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteet ovat käytössä ympäri vuoden, osaan ei tieyhteyttä, jolloin astiat tyhjennetään huoltoaluksilla

• Paraisten saaristoalue

Maksun määräytyminen vyöhykejaon poistamisen jälkeen

Uuden taksaehdotuksen mukaisesti nykyiset maksuvyöhykkeet poistettaisiin vuoden 2015 alusta alkaen ja jätteenkuljetukset kilpailutettaisiin ja jätemaksut määrättäisiin pienten jäteastioiden osalta kuntakohtaisesti lukuun ottamatta Naantalia, jossa kilpailutettaisiin erikseen kantakaupunki (manner-Naantali ja Luonnonmaa) ja saaristoalueet. Naantalin jakaminen kahteen alueeseen perustuu näiden selvästi toisistaan poikkeaviin asumistiheyksiin ja alueet on myös erotettavissa maantieteellisesti ja postinumeroittain selkeästi toisistaan.

Suurten keräysastioiden (syväkeräysastiat, etulastausastiat ja siirrettävä kalusto) sekä erilliskerättävien jätteiden (kierrätettävät jätteet ja kaatopaikkajäte) kuljetusurakat kilpailutettaisiin astiatyypeittäin yli kuntarajojen, lukuun ottamatta Paraisten saaristoalueita, jossa kilpailutus suoritettaisiin erikseen vain ko. alueilla. Kuntarajat ylittävien kuljetusten osalta astiakohtaiset jätemaksut määrättäisiin samansuuruisina kaikkiin kuntiin.

Vyöhykejako poistettaisiin myös aluekeräyspisteiden vuosimaksujen määräytymisen perusteista. Jatkossa maksut määrättäisiin kaikilla alueilla kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan eli erikseen vapaa-ajankiinteistöille ja vakituisille asuinkiinteistöille. Maksun määräämisen muina perusteina olisivat edelleen lisäksi ruokajätteiden kompostointi sekä vakituisilla asunnoilla henkilömäärä.

Kiinteistöille, joille ei pystytä järjestämään kiinteistöittäistä keräystä tai aluekeräystä, voidaan jätehuoltoviranomaisen päätöksellä ottaa käyttöön ns. lajitteluasemamaksu. Maksua vastaan tarjottaisiin jätteiden vastaanottopalvelua lajitteluasemilla ja –keskuksissa.

Keskeiset maksuvyöhykejaon poistamista ja uusia maksujen perusteita koskevat asiat on esitetty liitteenä olevan uuden taksaluonnoksen kappaleessa 2.3.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Muutoksen perusteluita

Maksuvyöhykkeiden väliset rajat muuttuneet

Nykyinen maksuvyöhykejako perustuu vuoden 2007 kuntarajoihin, jotka eivät kaikilta osin vastaa enää nykyisiä kuntien rajoja. Esimerkiksi Masku jakautuu nykyisten maksuvyöhykkeiden mukaisesti kolmelle eri vyöhykkeelle (Masku-Lemu-Askainen). Näillä entisillä kunnanosilla ei ole enää maantieteellistä tai hallinnollista rajaa eivätkä ne jätehuollon järjestämisen osalta poikkea muutoinkaan olennaisesti toisistaan.

Naantalissa vyöhykkeiden muodostumisen perusteena olleet rajat ovat myös poistuneet Merimaskun (II-vyöhyke) ja Rymättylän, Velkuan ja Livonsaaren (III-vyöhyke) väliltä. Naantalin kantakaupunki (manner-Naantali ja Luonnonmaa) ja saaristoalue eroavat kuitenkin edelleen merkittävästi toisistaan asumistiheyden perusteella ja ovat järkevästi erotettavissa toisistaan myös maantieteellisesti ja postinumeroiden avulla. Kanta-Naantali on tiiviisti rakennettua ja siellä on paljon kerrostaloasumista kun taas Naantalin saaristoalueilla on pieniä taajamia ja haja-asutusta. Tämän vuoksi maksut määrättäisiin Naantalin osalta edelleen erikseen näille kahdelle eri alueelle. 

Urakka-alueiden koon optimointi

Polttokelpoisen jätteen kuljetuksen urakka-alueiden rajat ovat toistaiseksi noudattaneet vanhoja kuntarajoja. Nykyisiä kuntarajoja noudattelevat urakka-alueet (eli tällä hetkellä kilpailutuksessa olevat Masku sekä Naantali kahdessa osassa) muodostavat paremmin yhdellä jäteautolla hoidettavissa olevia alueita, jolloin myös pienten tai aloittelevien kuljetusyritysten on paremmin mahdollista osallistua kilpailuun. Mitä useampia tahoja kilpailuihin osallistuu, siitä paremmat edellytykset on hintojen pysymiselle maltillisina. Optimaalinen urakka-alueen koko mahdollistaa myös tehokkaamman logistiikan ja hillitsee hintojen nousua.

Eri jäteastiatyyppien tyhjennykset eri urakkaan

Maaseutukunnissa on samoihin urakoihin aikaisemmin yhdistetty eri astiatyyppien tyhjennyksiä, jolloin urakassa on tarvittu myös useamman astiatyypin tyhjentämiseen tarvittavaa kalustoa. Kun urakoita jatkossa jaettaisiin vyöhykejaon sijaan myös astiatyyppikohtaisesti, on urakoita mahdollista hoitaa jatkossa vain yhdenlaisten astioiden tyhjentämiseen tarvittavalla kalustolla, mikä helpottaa erityisesti pienempien kuljetusyritysten osallistumista kilpailuun.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen uusi määrittely tulee jatkossa aiheuttamaan aluekeräyspisteen käyttäjien vähenemistä kiinteistöjen siirtyessä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Tämän seurauksena aluekeräyspisteverkostoa uudistetaan ja aluekeräyspisteet tulevat vähenemään. Useilla alueilla ympärivuotisia pisteitä korvataan lisäksi ainoastaan kesäajan käytettävissä olevilla pisteillä. Esimeriksi nykyisen aluekeräyksen II-vyöhykkeellä maksun perusteena oleva ympärivuotinen keräys tullee poistumaan suurelta osin. Uudistuksen myötä aluekeräysjärjestelmän piiriin jää vain kiinteistöittäisen kuljetuksen ulkopuollella olevia kiinteistöjä, jotka sijaitsevat kiinteää tieyhteyttä vailla olevissa saarissa. Näille kiinteistöille palvelutaso on samanlainen alueesta ja kunnasta riippumatta.

Turun Seudun Jätehuolto Oy:n esitys päätöksenteon pohjana

Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) hoitaa osakaskuntien kanssa tehtyjen sopimusten nojalla jätelaissa kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämistehtävät ja jäteneuvonnan Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan toimialueella.  Jätehuollon järjestämistehtäviin kuuluu myös kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen organisointi- ja asiakaspalvelutehtävät niissä kunnissa, joissa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta ja Turun Seudun jätehuolto Oy ovat sopineet jätelain (646/2011) mukaisten eräiden jätehuollon palvelutehtävien siirtämisestä kunnan jätehuoltoviranomaiselta Turun Seudun Jätehuolto Oy:lle. Sopimuksen mukaisesti Turun Seudun Jätehuolto Oy tuottaa jätemaksujen perusteena olevan jätetaksan aineiston lautakunnalle. Liitteenä on Turun Seudun Jätehuolto Oy:n sopimuksen mukaisesti toimittama esitys jätetaksan perusteiden muuttamiseksi.

Lausunnot ja mielipiteet

Jätetaksan perusteiden muuttamista koskevan asian vireilläolosta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta on ilmoitettu asianosaisille kuuluttamalla asian vireilläolosta sekä pitämällä asiaa koskeva ehdotus nähtävillä Turussa Turun ympäristötoimialan asiakaspalvelussa, sekä  Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paraisten, Raision sekä Ruskon kunnissa. Mahdolliset Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle osoitettavat kirjalliset huomautukset, muistutukset ja mielipiteet on pyydetty toimittamaan 12.7.2014 mennessä. Määräaikaan mennessä ei toimitettu asiaa koskevia kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä.

Lisäksi lautakunnan toimialueen kunnille varattiin mahdollisuus lausua asiasta. Määräaikaan mennessä jätehuoltolautakunnalle on jätetty asiasta 11 lausuntoa.

Seuraavassa on listattu kuntien toimittamat lausunnot. Kokonaisuudessaan lausunnot on esitetty oheismateriaalina.

• Kaarinan kaupunki on todennut, että jätehuoltoyhtiön tulee kiinnittää riittävästi huomiota uuden järjestelmän mukaisten jätetaksojen tiedottamisesta asiakkaille. Muutoin Kaarinan kaupungilla ei ole huomautettavaa esitetystä jätetaksan perusteiden muuttamisesta.
• Liedon kunta on todennut, että sillä ei ole huomauttamista jätetaksan muuttamista koskevasta ehdotuksesta.
• Mynämäen kunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa jätetaksan perusteiden muuttamista koskevaan asiaan.
• Naantalin kaupunki on todennut, että sillä ei ole huomauttamista vireillä olevaan taksan perusteiden muuttamista koskevaan asiaan. Naantali pitää perusteltuna sitä, että Naantalin kantakaupunki (manner-Naantali ja Luonnonmaa) ja saaristoalue kilpailutetaan erikseen.
• Paraisten kaupunki on todennut, että jätetaksoja ja maksuja vahvistettaessa tulee huomioida ainakin jäteastian tyyppi ja koko, tyhjennysvälit sekä vuosimaksua vahvistettaessa myös biojätteen toimiva kompostointi, kiinteistötyyppi (loma-asunto tai vakinainen asunto) ja vakinaisten asuntojen kohdalla myös henkilömäärä. Myös optimaalisen ja loogisen aluejaon soveltaminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa kilpailutettaessa jätekuljetuksia alueilla, joilla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus.
• Marttilan kunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa jätetaksan perusteiden muuttamisesta.
• Maskun kunta on todennut, että se kannattaa esitettyä jätetaksan perusteiden muuttamista.
• Nousiaisten kunta toteaa mahdollisen muutoksen osaltaan eriarvoistavan jätehuoltoalan yrityksiä alueella. Suuremmat asiakoot ovat yleisesti yritysten käytössä, joten yhtenäinen hinnoittelu suurimmissa astioissa heikentää alueen jätehuoltoyritysten kilpailukykyä verraten volyymissä kilpailutettuihin yli kuntarajan kilpailutuksiin.
• Pöytyän kunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa taksan perusteista eikä se näin ollen anna asiassa erillistä lausuntoa.
• Raision kaupunki on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa jätetaksan perusteiden muuttamisesta.
• Ruskon kunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa taksan perusteiden muuttamista koskevassa asiassa.

Liite 1Ehdotus Turun seudun jätetaksan perusteiksi 2015 alkaen

Oheismateriaali 1Liedon kunnan lausunto

Oheismateriaali 2Mynämäen kunnan lausunto

Oheismateriaali 3Naantalin kaupungin lausunto

Oheismateriaali 4Paraisten kaupungin lausunto

Oheismateriaali 5Marttilan kunnan lausunto

Oheismateriaali 6Maskun kunnan lausunto

Oheismateriaali 7Nousiaisten kunnan lausunto

Oheismateriaali 8Pöytyän kunnan lausunto

Oheismateriaali 9Raision kaupungin lausunto

Oheismateriaali 10Ruskon kunnan lausunto

Oheismateriaali 11Kaarinan kaupungin lausunto

Vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki

EhdotusTurun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päättää hyväksyä liitteessä 1 esitetyn ehdotuksen Turun Seudun jätetaksan perusteiksi. Päätöksen mukaiset taksan perusteet tulevat voimaan 1.1.2015 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.