Huom! Keskeiset jätetaksan perusteiden muutokset sisältyvät kappaleeseen 2.3.2. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus.
Turun seudun jätetaksan perusteet – luonnos 19.5.2014
Turun seudun jätetaksan perusteet 2015 alkaen
Sisällys
2.2 Jätemaksujen määräytyminen 3
2.3 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus ja jätemaksut 3
2.3.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 4
2.3.3 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus 4
2.4 Jätemaksut TSJ:n palvelupisteissä 5
3.2 Liite 2. Jätetaksassa sovellettavia jätelain 17.6.2011/646 kohtia 5
Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toimialueella. Lautakunta hoitaa jätelaissa määriteltyjä jätehuollon viranomaistehtäviä sekä kaikkia jätelaissa kunnan tehtäväksi määrättyjä tehtäviä Auran, Kaarinan, Liedon, Maskun, Marttilan, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun lukuun. Jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jätehuollon palvelutason määritteleminen ja jätetaksan hyväksyminen.
Jätetaksassa vahvistetaan jätemaksujen perusteet ja kunnan jätemaksut. Jätemaksuilla katetaan kustannukset, jotka aiheutuvat kuntien vastuulla olevan, jätehuoltolautakunnan hyväksymän palvelutason mukaisen jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta sekä jätehuollon viranomaistehtävien hoidosta. Viranomaistehtävät sisältävät Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan toiminnan kulut, kuten kulut, jotka aiheutuvat lakisääteisen jätteen kuljetusrekisterin rakentamisesta ja ylläpidosta.
Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) hoitaa osakaskuntien ja Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan kanssa tehtyjen sopimusten nojalla jätelaissa kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämistehtävät ja jäteneuvonnan. Jätehuollon järjestämistehtäviin kuuluu myös kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen organisointi- ja asiakaspalvelutehtävät niissä kunnissa, joissa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. TSJ huolehtii yhdyskuntajätehuollon lakisääteisistä palvelutehtävistä määritetyn palvelutason mukaisesti kokonaisuutena omakustannusperiaatteella. TSJ huolehtii myös kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisestä.
Jätetaksan lähtökohtana on 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki 17.6.2011/646. Liitteeseen 2 on koottu jätetaksan perusteisiin liittyviä jätelain oleellisimpia kohtia.
Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta päättää Turun Seudun Jätehuollon toimialueella sovellettavasta jätetaksasta ja jätemaksujen perusteista jätelain mukaisesti. Jätetaksa perustuu tämän asiakirjan, Jätetaksan perusteet, määrittelyihin.
Jätetaksassa määritellään kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon jätemaksujen perusteet. Jätemaksuilla katetaan kuntien lakisääteisellä vastuulla olevien jätehuolto- ja neuvontapalvelujen kustannukset, kaatopaikkojen jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset ja jätehuollon viranomaistehtävien kustannukset. Taksan liitteenä olevassa jätemaksuluettelossa vahvistetaan yksityiskohtaiset maksut, kuten lakisääteisen yhdyskuntajätehuollon jätteenkäsittelymaksut, kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen jäteastiakohtaiset jätemaksut ja lisämaksut sekä alueellisten vastaanottopisteiden vuosimaksut, TSJ:n ylläpitämien jätekeskusten ja muiden palvelupisteiden pienasiakkailta perittävät maksut sekä kunnan toissijaisella vastuulla olevan jätehuollon maksut.
Jätetaksa hyväksytään toistaiseksi ja sitä muutetaan taksan perusteiden muuttuessa. Jätemaksuluettelossa julkaistavat jätteenkäsittely- ja muut maksut määrätään otettavaksi käyttöön aina seuraavan vuoden alussa, niiden muutostarpeen sitä vaatiessa.
Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta vahvistaa lakisääteisen yhdyskuntajätehuollon jätteenkäsittelymaksut TSJ:n esityksestä.
Jätehuoltolautakunnan määräämä jätemaksu peritään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätteen kuljettajalta jätteenkäsittelymaksuna jätettä vastaanottopaikkaan tuotaessa. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätehuoltolautakunta määrää jäteastiakohtaiset jätemaksut, jotka peritään kiinteistön tai jätteen haltijoilta. Jäteastiakohtaiset maksut sisältävät jätteenkäsittelymaksun, astiatyhjennyksen ja jätteenkuljetuksen sekä asiakaspalvelun ja jätelaskutuksen kulut.
Jätemaksut julkaistaan erillisenä jätemaksuluettelona. Jätemaksuluettelo sisältää lakisääteisen yhdyskuntajätehuollon jätteenkäsittelymaksut, kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen jäteastiakohtaiset jätemaksut ja lisämaksut sekä alueellisten vastaanottopisteiden vuosimaksut, TSJ:n ylläpitämien jätekeskusten ja muiden palvelupisteiden pienasiakkailta perittävät yhdyskuntajätehuollon maksut sekä kunnan toissijaisella vastuulla olevan jätehuollon maksut.
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus ja jätemaksut
Kiinteistön haltijan on jätelain 40 § mukaisesti järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten. Vastaanottopaikka voidaan järjestää yhdessä yhden tai useamman kiinteistön kanssa. Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan.
Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on jätelain 35 § 3 mom. mukaan noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä ja jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätemaksu määrätään kiinteistön yhdyskuntajätteiden keräilyvälinetyypin, tyhjennyskertojen ja muun tehdyn työn mukaan. Niistä keräilyvälineistä, joista jätteen paino punnitaan erikseen, peritään käsittelymaksuosuus jätteen todellisen painon ja kyseisen jätelaadun käsittelymaksun mukaisena.
Tilavuusarviointiin perustuvassa laskutuksessa jätteenkäsittelymaksuosuus lasketaan käyttämällä Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan jätetaksassa määrittelemiä keskimääräisiä tilavuuspainoja ja lautakunnan vahvistamaa jätteenkäsittelymaksua.
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
Turun seudulla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa, Raisiossa, Ruskon Vahdon alueella ja Paraisten saaristoalueella (ent. Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö). Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella Turun Seudun Jätehuolto Oy kilpailuttaa jätteenkuljetuksen kunnan lukuun sekä hoitaa asiakaspalvelun ja jätelaskutuksen. Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta täydennetään polttokelpoisen jätteen aluekeräyksellä, jolloin kaikki kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla olevat kiinteistöt ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä.
Astiakohtaisissa jätemaksuissa nykyisin käytössä oleva vyöhykejako, jonka määrittely perustuu taajama-asteeseen ja kuntauudistusta 2009 edeltäneisiin kuntarajoihin, poistetaan. Vuoden 2015 alusta alkaen astiakohtaiset jätemaksut määrätään kuntakohtaisesti, lukuun ottamatta Naantalia, jossa maksut määrätään erikseen kantakaupungin (manner-Naantali ja Luonnonmaa) ja saaristoalueen osalta. Naantalin jakaminen kahteen alueeseen perustuu selvästi toisistaan eroaviin asumistiheyksiin, alueet on lisäksi erotettavissa maantieteellisesti ja postinumeroittain selkeästi toisistaan. Paraisten saaristoalueen astiakohtaiset jätemaksut otetaan käyttöön lokakuussa 2014 kunnanosaan kohdistettuna.
Polttokelpoisen jätteen kuljetukset kilpailutetaan pienten jäteastioiden osalta kuntakohtaisesti, Naantalissa erikseen kantakaupungissa ja saaristoalueella. Suurten keräysastioiden (syväkeräys, etulastaus, siirrettävä kalusto) sekä erilliskerättävien jätteiden (kierrätettävät jätteet ja kaatopaikkajäte) kuljetusurakat kilpailutetaan astiatyypeittäin yli kuntarajojen, lukuun ottamatta Paraisten saaristoa. Kuntarajat ylittävissä kuljetuksissa määrätään astiakohtaiset jätemaksut samansuuruisena kaikkiin kuntiin.
Aluekeräyspisteiden vuosimaksut määrätään kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan. Maksun määräämisen perusteita ovat lisäksi ruokajätteiden kompostointi sekä vakituisilla asunnoilla henkilömäärä.
Kiinteistöille, joille ei pystytä järjestämään kiinteistöittäistä keräystä tai aluekeräystä, voidaan jätehuoltoviranomaisen päätöksellä ottaa käyttöön lajitteluasemamaksu. Maksua vastaan tarjotaan jätteen vastaanottopalvelua lajitteluasemilla ja -keskuksissa
Jätemaksun määrää ja panee maksuun Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta TSJ:n valmistelusta ja tämän tarkoituksenmukaiseksi katsomina laskutusjaksoina. Jätemaksu suoritetaan TSJ:lle.
Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus
Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paraisten, Pöytyän, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun alueilla. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltija sopii jätteenkuljetuksesta jätteen kuljettajan kanssa.
Jätelain 85 § mukaan kiinteistön haltijan järjestämistä jätteenkuljetuksista perittävien maksujen on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Kiinteistön haltijalle annettavassa tarjouksessa on maksun perusteet ilmoitettava selkeästi.
Kiinteistön haltijalle on toimitettava jätteen kuljetuksesta lasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten.
Jos kunta perii 80 §:n 2 momentin nojalla jätteen käsittelyä koskevan jätemaksun jätteen kuljettajalta, tämän on eriteltävä käsittelyn ja kuljetuksen osuus kiinteistön haltijalle tekemässään tarjouksessa ja laskussa.
Alueilla, joilla ei jätelain 35.4 §:n perusteella järjestetä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, voi lisäksi olla käytössä polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteitä tai jätteet tulee kuljettaa itse TSJ:n ylläpitämiin vastaanottopaikkoihin.
Jätemaksut TSJ:n palvelupisteissä
Suurasiakkailta jätemaksut peritään jätelajiin, kuorman painoon ja asiakaskohtaiseen palvelukertaan perustuen. Jätekeskuskusten ja erillisten lajitteluasemien pienasiakkailta peritään maksut jätelajin tilavuuteen perustuen. Tilavuusperusteinen käsittelymaksu määrätään laskennallisesti ominaispainokertoimella painoperusteisesta maksusta. Myös esinemääräkohtaista maksuperustetta voidaan käyttää.
Jätteen vastaanoton asiakaspalvelusta aiheutuvat kustannukset jyvitetään maksullisen jätteen kertamaksuihin. Maksutta jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla vastaanotetaan kotitalouksilta vaaralliset jätteet (asbestia lukuun ottamatta), tuottajavastuulla olevat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, painekyllästetty puu (max 1 m3), kierrätykseen toimitettavat metalli, keräyspaperi ja –kartonki ja keräyslasi.
Liite 2. Jätetaksassa sovellettavia jätelain 17.6.2011/646 kohtia
Liite 1. Käsitteet - Jätetaksassa tarkoitetaan:
yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä
vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus);
jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä tai jonka esikäsittely-, sekoittamis- tai muun toiminnan tuloksena jätteen ominaisuudet tai koostumus muuttuvat;
jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on;
kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa;
jätteen kuljettajalla sitä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta;
jätehuollolla jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen toiminnan tarkkailu ja seuranta sekä loppukäsittelypaikkojen jälkihoito ja toiminta välittäjänä;
jätteen keräyksellä jätteen kokoamista kiinteistön haltijan, kunnan, tuottajan, jakelijan tai muun järjestämään vastaanottopaikkaan omatoimista käsittelyä varten tai jätteen kuljettamiseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi;
jätteen kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi;
jätteen hyödyntämisellä toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten;
jätteen käsittelyllä jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, mukaan lukien hyödyntämisen tai loppukäsittelyn valmistelu
kaatopaikkajätteellä polttokelpoisen jätteen rinnalla kerättävää, kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, johon kuuluvat energiakäyttöä haittaavat jätteet kuten posliini, hiekoitushiekka ja PVC –muovi
polttokelpoisella jätteellä syntypaikalla alkulajiteltua yhdyskuntajätettä, joka käytetään hyödyksi energialaitoksessa. Polttokelpoisesta jätteestä on lajiteltu erilleen ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromut, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet (keräyspaperi, pahvi, keräyskartonki, metalli, lasi) sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen jäte. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen
kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan jätehuollon järjestämisvastuulla olevan jätteen kuljetusta kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta kunnan määräämään vastaanottopaikkaan. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jatkossa jätelain 37 §:n edellytysten täyttyessä).
Liite 2. Jätetaksassa sovellettavia jätelain 17.6.2011/646 kohtia:
21 § Loppukäsittelyn kustannusten kattaminen
Jätteen loppukäsittelyn kustannuksiin ja siitä perittävään maksuun on sisällytettävä loppukäsittelylaitoksen tai -paikan perustamisen, käytön, käytöstä poistamisen, jälkihoidon ja ympäristönsuojelulain 43 a §:ssä tarkoitetun vakuuden kustannukset sekä muut niihin rinnastettavat kustannukset. Jätteiden loppukäsittelystä kaatopaikalla perittävään maksuun on sisällytettävä jälkihoidon arvioidut kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta.
28 § Jätehuollon järjestäminen
Jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto, jollei tässä luvussa taikka 5 tai 6 luvussa toisin säädetä. Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan tai tätä ei tavoiteta ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle.
29 § Jätteen luovuttaminen
Jätteen saa luovuttaa vain sille, jolla on:
1) 11 luvun mukaisen jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä; tai
2) ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan tai saman lain mukaisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä.
Jätteen saa luovuttaa myös vastaanottajalle, jolta ei edellytetä 1 momentissa tarkoitettua hyväksymistä, merkitsemistä, ympäristölupaa tai rekisteröintiä, jos tällä on riittävä asiantuntemus sekä taloudelliset ja tekniset valmiudet jätehuollon järjestämiseen.
30 § Jätehuollon järjestämisvastuun lakkaaminen ja siirtyminen
Jätteen haltijan vastuu jätehuollon järjestämisestä lakkaa ja siirtyy uudelle haltijalle, kun jäte luovutetaan 29 §:ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Vastuu ei siirry kuljettajalle, joka kuljettaa jätettä toisen lukuun.
Jos jäte on luovutettu 29 §:n vastaisesti muulle kuin siinä tarkoitetulle vastaanottajalle, jätehuollon järjestämisestä vastaavat sekä jätteen uusi että edellinen haltija.
31 § Jätteen kuljettaminen
Jätteen kuljettajan on toimitettava jäte jätteen haltijan tai viranomaisen osoittamaan paikkaan. Jos jätettä ei oteta vastaan, kuljettajan on palautettava jäte luovuttajalle, jonka on otettava jäte takaisin.
32 § Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto
Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto:
1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete;
2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte;
3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte;
4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1–3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa;
5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1–4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.
Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.
Kunnan 1 ja 2 momentin mukainen velvollisuus ei koske jätettä, joka toimitetaan 6 tai 7 luvun mukaisesti tuottajan tai jakelijan järjestämään jätehuoltoon.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mikä jäte ja missä toiminnoissa syntyvä jäte on 1 momentissa tarkoitettua jätettä.
33 § Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto toissijaisesti
Kunnan on järjestettävä muun kuin 32 §:ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Jos kysymyksessä on jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittava jätehuoltopalvelu, kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa sopimus, jonka kesto on enintään kolme vuotta kerrallaan.
34 § Kunnan jätehuoltopalveluja koskevat laatuvaatimukset
Kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että:
1) käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus;
2) käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa;
3) käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen;
4) jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua;
5) jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen vastaanottopaikkojen määrästä ja 4 kohdassa tarkoitetusta keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä ja mitoittamisesta.
35 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen
Kunnan on huolehdittava siitä, että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta voi lisäksi huolehtia 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon.
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.
Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena.
36 § Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
Kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 §:stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).
Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun.
Hankkiessaan palveluja jätteenkuljetusta varten kunnan on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. Hankinnassa on huolehdittava siitä, että palvelujen alue ja kesto määritellään sekä hankinnat ajoitetaan ottaen huomioon mainitun lain 2 §:ssä säädetyt periaatteet.
Kunnan on pyynnöstä annettava kiinteistön haltijalle tiedot kiinteistöltä kuljetetun jätteen määrästä ja toimituspaikasta jätelajeittain eriteltyinä.
37 § Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus
Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:
1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset;
2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.
Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä.
Kunnan on seurattava ja valvottava 1 momentissa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen.
38 § Kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta koskeva kunnan päätöksenteko
Kunnan on ennen 35 §:n 4 momentissa ja 37 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 §:ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta päätöksestään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa.
40 § Jätteen vastaanottopaikka kiinteistöllä
Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten. Vastaanottopaikka voidaan järjestää yhdessä yhden tai useamman kiinteistön kanssa.
41 § Jätteen luovuttaminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan
Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan.
Jätteen haltija voi 1 momentin estämättä järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, joka poikkeuksellisen kokonsa, suuren määränsä tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu kuljetettavaksi tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, jos kuljetus on hyväksytty kunnan jätehuoltomääräyksissä tai ympäristönsuojelulain 19 §:n nojalla annetuissa kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätteen haltija voi vastaavin edellytyksin itse käsitellä jätteen kiinteistöllään, jos käsittely on pienimuotoista.
Kiinteistön haltija voi 1 momentin estämättä järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen kuljetuksen, jos pakkausjätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Jäte on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kuljetuksessa on muutoin noudatettava, mitä tässä laissa säädetään kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta.
78 § Kunnan jätemaksu
Kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätteen loppukäsittelystä perittävällä maksulla on katettava vähintään 21 §:ssä tarkoitetut kustannukset. Kunta voi periä jätemaksua myös 93 §:n 1 momentissa kunnan vastuulle säädetystä jäteneuvonnasta, 143 §:ssä säädetyn rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.
Jätemaksu, jolla katetaan 1 momentissa tarkoitetusta jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.
Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle.
79 § Kunnan jätemaksun perusteet
Kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi.
Perusmaksun perusteita ovat kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava peruste. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena.
Jätemaksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan on tiedotettava jätetaksasta yleisesti siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kunnan on myös tiedotettava vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätehuoltopalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Tiedot jätetaksasta, maksun kertymästä ja sen käytöstä on oltava saatavilla tietoverkossa.
Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta jätetaksan hyväksymistä koskevan asian käsittelyssä säädetään hallintolain 41 §:ssä.
80 § Velvollisuus suorittaa kunnan jätemaksu
Kunnan jätemaksun on velvollinen suorittamaan kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija, jonka jätteen jätehuollon kunta järjestää.
Jos kunta järjestää jätteen käsittelyn mutta ei sen kuljetusta, kunta voi periä jätemaksun jätteen käsittelystä jätteen kuljettajalta.
81 § Kunnan jätemaksun määrääminen
Kunnan jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksun kunnan hyväksymän jätetaksan mukaisesti.
Jos jätetaksan mukaista jätemaksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä ottaen huomioon jätteen määrä, kunnan järjestämän jätehuollon palvelutaso ja jätteen tuottajan tai kiinteistön haltijan 41 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti järjestämä jätteen käsittely tai kuljetus, maksu voidaan maksuvelvollisen hakemuksesta tai viranomaisen aloitteesta määrätä jätetaksasta poiketen tai jättää perimättä. Jos jätemaksu määrätään jätetaksasta poiketen, maksuperusteiden on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia.
82 § Jätelasku ja kunnan jätemaksusta tehtävä muistutus
Maksuvelvolliselle on toimitettava kunnan jätemaksun maksamista varten jätelasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä kunnan jätehuoltoviranomaisen tai muun laskuttajan yhteystiedot maksuvelvollisen yhteydenottoa varten.
Maksuvelvollisella on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa jätelaskun saamisesta muistutus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Tämän on tehtävä muistutuksen johdosta päätös ja lähetettävä muuttuneesta maksusta maksuvelvolliselle uusi jätelasku.
83 § Kunnan jätemaksun suorittaminen ja palauttaminen
Jätemaksu maksetaan kunnalle tai tämän määräämälle kunnan lukuun toimivalle taholle.
Jätemaksu on maksettava viimeistään jätelaskussa tai muistutuksen johdosta lähetetyssä uudessa laskussa ilmoitettuna eräpäivänä muutoksenhausta huolimatta. Jos jätemaksua ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava korkoa siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään viivästyskorosta.
Jos jätemaksu muutoksenhaun johdosta poistetaan tai sitä alennetaan, kunnan on palautettava liikaa maksettu määrä sekä maksettava vuotuista korkoa maksupäivästä takaisinmaksupäivään saakka. Korko määräytyy korkolain 12 §:n nojalla.
84 § Kunnan jätemaksua koskevien säännösten soveltaminen kuntien omistamaan yhtiöön
Kunnan jätemaksua koskevia säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun kunta on siirtänyt jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät tätä varten perustetulle 43 §:ssä tarkoitetulle yhtiölle.
85 § Kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetuksesta perittävä maksu
Kiinteistön haltijan järjestämistä jätteenkuljetuksista perittävien maksujen on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Kiinteistön haltijalle annettavassa tarjouksessa on maksun perusteet ilmoitettava selkeästi.
Kiinteistön haltijalle on toimitettava jätteen kuljetuksesta lasku, josta ilmenevät maksettava määrä, eräpäivä, maksuosoite, maksun peruste riittävän tarkasti yksilöitynä, tieto viivästysseuraamuksista, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä laskuttajan yhteystiedot kiinteistön haltijan yhteydenottoa varten.
Jos kunta perii 80 §:n 2 momentin nojalla jätteen käsittelyä koskevan jätemaksun jätteen kuljettajalta, tämän on eriteltävä käsittelyn ja kuljetuksen osuus kiinteistön haltijalle tekemässään tarjouksessa ja laskussa.