Vs. talous- ja hallintojohtaja Laura Saurama 16.2.2021:

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2020 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt talousarvion sitovuudesta. Tilinpäätöksessä raportoidaan valtuuston sitoviksi asettamien toiminnallisten tavoitteiden sekä henkilöstötavoitteiden toteutuminen sekä kaupunginvaltuustolle tiedoksi annettavien tunnuslukujen toteutuminen 1.1. - 31.12.2020. Tilinpäätöksessä raportoidaan myös kaupunginvaltuuston kullekin toimielimelle talousarvion yhteydessä päättämät päätöslauselmat/lausekkeet. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kaupunginhallitukselle toimialojen strategisissa sopimuksissa vahvistettujen tavoitteiden toteutuminen ja tiedoksi annettavat tunnusluvut. Toimialat raportoivat vuoden 2020 operatiiviset sopimukset lautakunnalle toiminnan ja talouden vuosiraportin 2020 yhteydessä.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastoi hyvinvointitoimialaa vuonna 2020. Maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia johti Suomessa 16.3.2020 valmiuslain käyttöönottoon. Valmiuslaki oli käytössä noin kolme kuukautta. Jo sitä ennen oli pandemian estämiseksi tehty toimenpiteitä, mutta valmiuslain käyttöönotolla oli oleellisia vaikutuksia hyvinvointitoimialan toimintaan ja sen asiakkaiden sekä kuntalaisten hyvinvointiin. Valmiuslain aika rajoitti ihmisten liikkumista ja sosiaalisia suhteita, jotka ovat hyvinvoinnin peruselementtejä. Hyvinvointitoimialalla pyrittiin laajasti tukemaan kuntalaisten hyvinvointia, samalla kun työskenneltiin pandemian parissa.

Strategiset tavoitteet

Hyvinvointitoimialalla oli vuodelle 2020 kaksi strategista tavoitetta; painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön ja lisätä korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta. Strategisille tavoitteille on asetettu useita mittareita. Niiden perusteella voidaan todeta, että palvelualueilla on onnistuttu siirtämään painopistettä ehkäisevään työhön, mutta korjaavien palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta ei ole pystytty nostamaan tavoitteiden tasolle. Osa käytettävistä mittareista on sellaisia, joissa näkyy Covid-19-pandemian toimenpiteiden vaikutus (mm. palvelujen supistaminen) ja osa mittareista on todettu tavoitteiden kannalta epätarkoituksenmukaisiksi. Näiltä osin mittaristoa pyritään edelleen kehittämään niin, että ne kytkeytyvät aiempaa paremmin vaikuttavuus-, tehokkuus- ja tuottavuustavoitteisiin.

Strategisiin tavoitteisiin liittyy keskeisesti sopeuttamisohjelman toimenpiteet, joiden avulla hyvinvointitoimialla pyritään rakenteellisiin muutoksiin, jotka tukevat strategisia tavoitteita. Sopeuttamisohjelman tavoitteena on kehittää palvelurakennetta, jotta väestön ikääntymisen tuomaa kustannuskehityksen nousua voidaan hillitä ja hyvinvointitoimialan asiakkaita voidaan palvella paremmin, entistä vaikuttavammilla palveluilla ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.  

Kaikkiaan hyvinvointitoimialalle kohdentuvia sopeuttamisohjelman toimenpiteitä on 33. Toimenpiteillä haetaan vuosina 2020-2022 yhteensä 32,9M€ taloudellisia vaikutuksia. Osin vaikutuksia haetaan suorina toimintamenojen säästöinä, osin kustannusten kasvu-uran leikkaamisena.

Vuoden 2020 aikana toimenpiteistä 11 on edennyt aikataulussa ja niiden ennuste sopeuttamispotentiaali on 3,5 M€. Lähes aikataulun mukaan toteutuu 17 sopeuttamisohjelman toimenpidettä ja niiden sopeuttamispotentiaaliksi on arvioitu 24,2M€. Suurin palveluranteellinen muutos liittyy vanhuspalvelujen rakennemuutokseen, jossa yksistään on arvioitu olevan noin 15M€ potentiaali hillitä kustannuskehitystä pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyessä. Covid-19-pandemialla on ollut vaikutusta osaan sopeuttamisohjelman toimenpiteistä, mutta suurin osa toimenpiteistä, joilla arvioidaan olevaan kustannuskehitykseen vaikutusta, on käynnistynyt.

Terveyspalveluissa sopeuttamisohjelman toimenpiteenä valmisteltiin geriatrisen ja kuntouttavan yksikön perustamista. Geriatristen ja kuntouttavien palveluiden tulosyksikön palveluihin kuuluvat ikääntyneiden moniammatillinen geriatrinen kuntoutus kuntoutuskeskuksissa (3 keskusta), aikuisten avoterapiapalvelut, sairaalan terapiapalvelut, apuvälineyksikkö sekä yksikössä toimiva asiantuntijapalveluiden kokonaisuus, joka tukee eri ammattiryhmien asiantuntijuuden ja osaamisen johtamista.

Myös mielenterveys- ja päihdeyksikön perustaminen on yksi sopeuttamisohjelman toimenpiteistä ja myös sen valmistelu eteni vuoden aikana. Vuoden 2021 valtuuston talousarviokäsittelyssä yksikkö sai 1,1M€ lisämäärärahan, jonka käyttösuunnitelmaa on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuoden 2021 alussa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminnan tavoitteena on parantaa turkulaisten mielen-terveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta ja laatua sekä kehittää organisaatioiden välisiä hoitoprosesseja ja yhteistyötä. Keskeistä on puuttua nopeasti tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat merkittävästi vaikeutua ja aiheuttaa laaja-alaista ja pitkäkestoista haittaa. Toiminnan käynnistäminen tapahtuu vaiheistaen niin tilojen kuin henkilöstöresurssinkin käyttöönotto.

Molemmat yksiköt aloittavat toimintansa vuoden 2021 alussa.

Vanhus- ja vammaispalveluissa on kotihoidossa ollut käynnissä laaja kehittämishanke, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa palvelun tuottavuutta, asiakaspalvelun laatua, henkilöstön hyvinvointia ja työelämän laatua. Kehittämisohjelmassa koko henkilöstö on alueellisesti edustettuna, on osallistettu kehittämiseen. Työpajoissa on nostettu esiin kolme teemaa, joita on kehitetty vuoden aikana: itseohjautuvuus, kannustinmallit ja esimiestyön tukeminen. Kotihoidossa on myös nostettu huomattavasti virtuaalisen kotihoidon osuutta sekä käyttöönotettu sähköinen työjärjestelyn optimointiohjelmisto. Näillä muutoksilla pyritään vaikuttamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja asiakkaiden tasalaatuiseen hyvään palveluun.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa vuosi 2020 oli haasteellinen, mutta sopeuttamisohjelman toimenpiteissä edettiin, tosin suunniteltua hitaammin. Tavoitteena on ollut sijaisperhehoidon kasvattaminen, missä onnistuttiin eli sijaisperhehoidon osuus kasvoi liki tavoitetta vastaavasti.

Operatiivinen toiminta

Operatiivisesti vuotta 2020 voidaan pitää sekä onnistuneena että epäonnistuneena. Toiminnalliset haasteet olivat poikkeukselliset vuoden aikana. Tämä vaikutti oleellisesti palvelualueiden toimintaan ja asiakkaisiin.

Terveyspalveluissa vuosi oli erittäin haasteellinen ja toiminnallisista tavoitteista jäätiin selkeästi. On kuitenkin todettava, että terveyspalveluissa toiminnan painopiste siirtyi huomattavilta osin pandemian hoitoon, jossa onnistuttiin varsin hyvin. Toiminnallisesti käynnistettiin täysin uusi yksikkö, joka keskittyi tartunnan jäljitykseen, ja jossa monet toimialan asiantuntijat tekivät töitä, oman työnsä ohella.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa Covid-19-pandemia on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten palveluihin. Valmiuslain ajalta syntyi huomattavaa tarkastusvelkaa niin neuvolaan kuin kouluterveydenhuoltoon. On todennäköistä, että vaikka osin on havaittu huomattavaa palvelutarpeen kasvua, niin piilevää palvelutarvetta tullee vielä ilmenemään. Perhe- ja sosiaalipalveluissa koronakustannukset saattavat ilmetä viiveellä.

Myös vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaisiin, mutta myös palvelujen piiriin kuulumattomien ikääntyneiden hyvinvointiin, pandemialla oli huomattava vaikutus. Erityisesti valmiuslain aikana toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita ylläpitävää toiminta jouduttiin keskeyttämään. Samanaikaisesti rekrytoitiin tilapäisiä hoiva-avustajia tukemaan hoitoalan ammattihenkilöstöä asiakkaiden toimintakyvyn ylläpidossa. Vanhuspalveluiden asumispalveluyksiköt eivät säästyneet  koronatartunnoilta, mikä myös haastoi toimintaa.

VSSHP:n toiminta koki myös poikkeuksellisen tilanteen vuoden aikana. Toiminnan osittainen alasajo synnytti niin jonoja kuin kustannuksia, joille ei ollut kuntalaskutuksella perusteita. Valtion sairaanhoitopiireille kohdentamien avustusten myötä VSSHP:n hallitus päätti 26.1.2021, että jäsenkunnille hyvitetään koronapotilaiden hoidosta ja koronatestauksista perittyjä kuluja 11,9 milj. euroa lopullisessa kuntalaskutuksessa.

Valmiuslain aikana palvelualueille siirtyi monenlaisiin avustaviin tehtäviin henkilöstöä muilta toimialoilta (n 230). Kesän aikana palvelut ja toiminta lähtivät palautumaan kaikilla palvelualueilla lähemmäs normaalitilannetta. Syksyllä 2020 pandemia voimistui, jolloin terveyspalveluihin rekrytoitiin edelleen lisää tilapäistä henkilökuntaa hoitamaan tartunnan jäljitystyötä. Samalla kuntien velvollisuutta hoitaa rajojen terveysturvallisuutta nostettiin, minkä vuoksi Turun lentokentälle ja satamaan perustettiin tiimit hoitamaan tätä tehtävää. Ns. rajavalvonnan tehtäviin on osallistunut kaikkiaan yli 70 henkilöä hyvinvointitoimialalta oman toimensa ohella.

Keskeiset talouteen vaikuttaneet tekijät ja poikkeamat talousarviosta

Hyvinvointitoimialalla Covid-19-pandemian hoidosta aiheutui 15,7M€ kulut ja 2,1M€ tulomenetykset. Suurimpana menoeränä olivat palvelujen ostot (9M€), mikä pitää sisällään mm. Covid-19 laboratoriotestauksen, työvoimavuokrauksen, korotetun siivouksen tason ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen oston. Henkilöstökustannuksista ja suojatarvikehankinnoista syntyi molemmista noin 3M€ kustannukset. Valtio kompensoi kunnille Covid-19-pandemian hoidosta syntyneitä kustannuksia. Kompensaatiot eivät kohdentuneet suoraan hyvinvointitoimialalle vaan Turun kaupungille.

Vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessa arvioitiin nettokustannusten ylittyvän 24,7M€. Ennuste perustui kevään poikkeustilanteen huomioon ottamiseen kuitenkin siten, että toiminta lähtee normalisoitumaan kesän jälkeen. Vuoden aikana toimintaympäristö muuttui huomattavasti, Covid-19-pandemian hoitamiseksi rekrytoitiin huomattava määrä tilapäistä työvoimaa vanhuspalveluihin (hoiva-apulaisia) ja terveyspalveluihin (sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia tartunnan jäljitystyöhön). Syksyllä kuntien vastuulle tuli rajan terveysturvallisuus, mitä tehtävää hyvinvointitoimialla on hoidettu yhteistyössä VSSHP:n ja SPR:n kanssa.

Toisessa osavuosikatsauksessa todettiin jo huomattava poikkeama talousarviosta, jolloin esitettiin lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyvinvointitoimialan käyttötalouden tuloerän laskemista 1.339.562 €, määrärahan korottamista 32.711.690 € ja investointiosan laskemista 858.752 €, jolloin määrärahamuutoksilla huomioidut talousarvioluvut olivat

Kolmannen vuosikatsauksen kohdalla toimintaympäristön muutosten, pandemian hoito, lisäksi palvelutarpeessa ennustettiin selkeää kasvua suhteessa talousarvioon. Siten toimintamenoihin ennustettiin yhteensä 5 524 683 euron lisätarvetta. Avustuksien ja maksupalautusten takia ennustettiin tuloihin kasvua 948.348 euroa.

Vuoden 2020 tilinpäätös nettona ylittää alkuperäisen talousarvion 32,4M€ (5%) ja alittaa määrärahamuutoksin huomioidun talousarvion 6,2M€ (1%). Alkuperäiseen talousarvioon nähden menot ylittyivät 32,7M€, mistä 15,7M€ liittyi pandemian hoitoon. Siten normaalin palvelualueiden toiminnan menot ylittyvät 17M€:lla. Määrärahamuutoksin huomioidun talousarvion alitus johtuu pääosin henkilöstökustannusten ja palveluostojen alittumisesta.

Tulot ylittivät lopulta alkuperäisen talousarvion, ennusteista poiketen. Ylitys johtuu vanhuspalveluiden saamien avustusten ja tukien ennustettua suuremmasta määrästä.

Investointimenot

Investointimenoihin oli varattu vuodelle 2020 1M€. Liikkeen luovutuksen yhteydessä arvioitiin, että suurimmat investointihankkeet siirtyvät ostopalveluiksi. Tässä yhteydessä investointimäärärahaa esitettiin pienennettäväksi huomattavasti ja siten toteutettu päiväpolihanke ylitti muutetun investointimäärärahan, joka ylittyi 240 000 eurolla.

Liite 1Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Liite 2Terveyspalveluiden operatiivisen sopimuksen toteuma

Liite 3Perhe- ja sosiaalipalveluiden operatiivisen sopimuksen toteuma

Liite 4Vanhus- ja vammaispalveluiden operatiivisen sopimuksen toteuma

Liite 5Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin operatiivisen sopimuksen toteuma

Liite 6Hallinnon ja yhteisten toimintojen operatiivisen sopimuksen toteuma

Liite 7Investointien toteumavertailu

Liite 8Talouden toteuma 2020 palvelualueittain

Liite 9Käyttötalouden toteuma tiliryhmittäin

Liite 10Toimialaraportti 2020

Liite 11Sopeuttamisohjelman tilannekuva

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 16.2.2021:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä toiminnan ja talouden vuosiraportit tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.