Ydinprosessikohtainen katsaus, palvelujohtajat Arve, Kuronen ja Kuusela:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Toiminta

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toteutuneet tammi-syyskuun 2012 seurantatietojen mukaan pääosin operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Palvelujen järjestämisessä ja talousarviossa pysymisessä on kuitenkin ongelmia seuraavissa palveluissa.

Lastensuojeluilmoituksia tehdään aikaisempaa enemmän, mutta lastensuojelun asiakkuuteen päätyy aikaisempaa harvempi lapsi. Tätä voinee pitää positiivisena signaalina, vaikka kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on noussut edellisen seurannan jälkeen vuoden 2011 tasolle. Tämä tuo haasteita lastensuojelutarpeen arviointien tekemiseen määräajassa. Muita palvelutakuun aikarajoja pystytään noudattamaan hyvin (päätökset kiireellisistä toimenpiteistä tehdään välittömästi ja päätös arvioinnin tarpeellisuudesta 7 arkipäivän kuluessa). Avohuoltoa on vahvistettu lisäämällä perhetyötä ja käynnistämällä intensiivinen perhetyö (ei näy vielä kuukausiraportoinnissa). Perhetyötä pystytään nyt suuntaamaan aikaisempaa vaikeampiin perhetilanteisiin.

Huostaanottoja on tehty edellisvuotta vähemmän. Sijaishuollon rakennemuutos etenee ja perhehoidon osuus kasvaa, vaikkakin vielä tavoitetta hitaammin. Syyskuun lopussa perhehoidossa oli 41,8 % huostassa olevista lapsista (v.2011 lopussa 38,7 %, tavoite 2012 on 45,3 %). Ostopalvelujen (laitokset ja ammatilliset perhekodit) käyttö on vastaavasti pienentynyt. Perhehoidon lisäämiselle on luotu edellytyksiä mm. palkkioiden tasokorotuksella. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää loppuvuodesta kuitenkin erittäin tavoitteellista työtä.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminta vastaa pääosin tilausta. Lasten ja nuorten psykiatrian palveluja, myös konsultaatioita, saadaan hieman aikaisempaa paremmin, kun lääkärivakansseja on saatu täytettyä. Tämä vähentää myös ostopalvelujen tarvetta. Kuntoutumispalveluissa koetetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin saada lasten ja nuorten puheterapia hoitotakuuseen vuoden loppuun mennessä AVIn edellyttämällä tavalla. Tehtävää vaikeuttavat työntekijöiden rekrytointivaikeudet.

Talous

Lasten ja nuorten palvelujen suurin budjettiylitys on tulossa lastensuojelun ostopalveluissa, ylitystä lisäävät entisestään korkeimman hallinto-oikeuden päätökset myös takautuvasti Turun maksettaviksi tulevista muiden kuntien tekemistä huostaanotoista. Lastensuojeluun valitun kehityslinjan mukaiset avohuollon vakanssit ja Lakkatien erityislastenkodin uudet vakanssit nostavat palkkakustannuksia. Perhehoidon palkkioiden tasokorotus lisää osaltaan ylitysuhkaa. Perhehoidossa kustannusten kasvu on kuitenkin strategian mukaista ja edistää ostopalvelujen kustannusten laskua. Lastensuojelun kustannuskehitys onkin pitkälti riippuvainen perhehoidon lisääntymisestä. Jotta lastensuojelun kustannukset saadaan laskemaan, on välttämätöntä parantaa avohuollon toimintamahdollisuuksia. Tässä suunnitelmallinen ostopalvelujen lisääminen on tarpeellista.

Kuntoutumispalveluissa puheterapian uhkasakko edellyttää toimenpiteitä, joihin ei talousarviota laadittaessa voitu varautua.

Muilta osin ydinprosessin talous näyttää toteutuvan suunnitellusti.

Strategiset toimenpiteet

Ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi on käynnissä lapsiperheiden kotipalvelukokeilu, jonka toteuttamistapana on palveluseteli. Remontti-hankkeessa kehitetään edelleen ennaltaehkäisevää ryhmämuotoista perhetyötä ja yläkoulun oppilashuoltoa.

Lastensuojelun rakennemuutos ja kehittäminen etenee lautakunnan hyväksymän toimintalinjauksen mukaisesti (Perla 28.3.2012 § 137). Perhehoidon kehittämiseen käytetään Kaste-ohjelmasta myönnettyä Remontti-hankkeen rahoitusta. Avohuollon ja sijaishuollon tukipalvelujen kilpailutuksen käynnistämistä valmistellaan.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisten palvelut ovat toteutuneet pääosin tilauksen mukaisesti.

Lastensuojelun jälkihuollon asiakasmäärä kasvaa tänä vuonna, jälkihuoltoon siirtyy vuoden mittaan liki 70 sijaishuollossa ollutta nuorta, jälkihuollosta poistuu 52 nuorta. Myös jälkihuollon sijoitusten määrä kasvaa, koska osalla nuorista ei ole muuta asuntoa. TALK-jatkohankkeen käynnistyminen on viivästynyt, eikä tukiasuntoja pystyttäne järjestämään tämän vuoden puolella. Asumisohjaajat olisi saatava rekrytoitua mahdillisimman pian, jotta toiminta saataisiin käyntiin.

Suurimmat ongelmat palvelujen saatavuudessa on opiskelijaterveydenhuollossa, erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoilla.  

Talous

Lastensuojelun sijaishuollon talousarvioriskit koskevat myös jälkihuoltoa. Jälkihuoltoon siirtyy yli 30 ostopalvelulaitoksissa olevaa nuorta, ja osalla sijoitukset jatkuvat. Kustannuskehityksen kannalta olisi erittäin tärkeää, että heille on pikaisesti tarjolla muita asumismuotoja kuin laitossijoitus. TALK-jatkohankkeen käynnistymistä on myös tästä syystä kiirehdittävä.

Strategiset toimenpiteet

Nuorten asunnottomuuden haasteisiin vastataan jo edellä mainitulla TALK-hankkeella. Nuorten asunnottomuuskartoitus valmistui suunnitelman mukaisesti maaliskuussa ja sen pohjalta on käynnistynyt väitöskirjatyö. Tutkimuksessa arvioitiin asunnottomien nuorten määräksi vähintään 100 sekä todettiin, että nykyisin saatavilla olevat asunnottomien palvelut eivät vastaa kovin hyvin nuorten asunnottomien tarpeisiin.

Nuorten aikuisten palveluprosessissa hyödynnetään STM:n Länsi 2012 –hanketta päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi. Käynnissä on myös Kaste 2-valmistelu. Turkulaisen nuoren ohjausmalli on valmis ja käyttöönotettu hallintokuntien yhteistyönä. Parhaillaan ollaan sopimassa erityispalveluja tarvitsevan nuoren ohjausmallin toimintavoista ja tehtäväjaosta. Nuorten aikuisten hoitoprosesseja käydään läpi, syömishäiriöiden hoidosta on jo järjestetty erillinen työpaja.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Toiminta

Toiminta on ollut pääasiassa tilauksen mukaista. Sosiaalityön tulosalueella toimeentulotuen tarpeen kasvu on taittunut ja käsittelyajoissa on pääosin pysytty palvelutakuussa. Tulkkauspalveluiden tarve on hiukan lisääntynyt. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa asiakasmäärä on lisääntynyt erityisesti tehostetussa palveluasumisessa, suunniteltu rakennemuutos ei ole vielä toteutunut. Terveysasemien työikäisten käynnit ovat vähentyneet. Sairaanhoitopiirin käyttömäärät sekä päivystyksen käyntimäärät ovat laskeneet. Hammashuollon oman toiminnan käyntimäärät ovat lähteneet kasvuun, ja hoitotakuu saavutetaan vuoden loppuun mennessä. Äitiysneuvolan käyntien määrä on lisääntynyt, mikä johtuu raskaana olevien määrän lisääntymisestä. Vammaispalveluissa suoritteet ja erityisesti palveluasuminen ovat lisääntyneet yli sopimustavoitteiden. Myös laitoshoidossa olevien määrä on kasvanut.

Talous

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ennuste on parantunut ja vastaa tällä hetkellä paremmin vähentynyttä käyttöä, joskin on edelleen sosiaali- ja terveystoimen arviota suurempi. Perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollon hoitotakuuseen pyrkiminen on lisännyt kustannuksia, koska alkuvuonna ostopalvelumäärät ovat olleet suunniteltua suuremmat. Sosiaalityössä asumispalvelujen kustannusten kasvua pyritään estämään tuetun asumisen lisäämisellä ja asumispalvelujen rakennemuutoksella Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutus on käynnissä. Kuntoutumispalveluiden osalta talouden ylitysuhka on työmarkkinatuen kuntaosuudessa sekä vammaispalveluissa (kuljetuspalvelut ja asumispalvelut). Kuljetuspalveluissa ylitystä saadaan taittumaan onnistuneen kilpailutuksen avulla. Kehitysvammaisten henkilöiden valtakunnallinen KEHAS-suunnitelma pyrkii vähentämään laitoshoitoa ja lopettamaan sen vähitellen kokonaan. Ohjelman mukainen laitosasumisen purkaminen lisää kuitenkin kustannuksia noin 1,4 kertaiseksi. Asumispalveluihin on siirtynyt osittain laitosasukkaita, osittain lapsuuden kodissa asuneita kehitysvammaisia henkilöitä sovittua enemmän. Kuntoutumispalveluiden tulosalueen ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kanssa on sovittu rakennemuutoksen hidastamisesta.

Strategiset toimenpiteet

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vähentämällä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä koskee lähinnä kuntoutumispalveluiden (työllisyyden tukeminen), sosiaalityön (ehkäisevä toimeentulotuki) ja perusterveydenhuollon tulosalueita. Työ tulosalueilla on lähtenyt käyntiin, konkreettisia tuloksia ei ole vielä tässä vaiheessa näkyvillä. Ehkäisevän toimeentulotuen lisäämiseen ei tällä hetkellä ole varaa. Turun Varissuo-takuu –hanke on valittu ns. kuntakokeiluun, hankkeen avulla pystytään vähentämään työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt jo vuonna 2011. Päihdeasiakkaiden ja mielenterveyspotilaiden hoitoketjua kehitetään osana Länsi 2013 hanketta ja jatkotyölle tullaan edelleen hakemaan KASTE-rahoitusta. A-klinikan Selviämisasema on rakenteilla Katkon yhteyteen ja asumispalveluiden rakennemuutos etenee.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Toiminta

Ikäihmisten ydinprosessin palvelut toteutuvat tilausten mukaisesti perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sopimusten mukaisesti. Ikäihmisten avohoitokäynnit sekä hoitojaksot sairaanhoitopiirissä ovat myös vähentyneet, samoin päivystyksen käyttö. Omassa erikoissairaanhoidossa päättyneet hoitojaksot ovat lisääntyneet, joten hoidon oikea-aikaisuus ja kesto lähenevät sopimustavoitetta. Kuntoutumispalveluissa toteuma vastaa aikaisempaa arvioita eli lääkinnällisenkuntoutuksenosalta ylittää edelleen sopimustavoitteen. Vammaispalvelujen käyttö on lisääntynyt vuodesta 2011n 2000 palvelutapahtumalla vastaavaan aikaan verrattuna. Vanhuspalvelujen kotihoidon toteutumissa eri palveluluokissa tavoitteeseen verrattuna ei juuri ole tapahtunut muutosta tavoitteen suuntaan. Palvelusetelin käyttöönotto on hitaasti kasvanut tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa.

Geriatrisen sairaalahoidon hoitojaksot ovat vähentyneet, samoin jatkokuntoutusosastojen hoitojaksot. Tämä kertoo hoitojaksojen pituuden kasvusta, joka myös näkyy jatkohoitoa odottavien asiakkaiden määrässä, tosin jonotilanteet vaihtelevat.

Talous

Ikäihmisten ydinprosessin kohdalla suurin talouden ylitysuhka on henkilöstömenoissa ja lähinnä sijaisten käytön osalla. Tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen jälkeen tulojen laskua ennustetaan, mutta sen suuruutta ei pystytä tässä vaiheessa vielä arvioimaan. Kaskenlinnan uuden kuntoutumisyksikön menoja on pystytty kattamaan tulosalueen sisältä, koska kotihoidon henkilöstölisäykset eivät ole toteutuneet budjettivarauksen suhteessa.

Strategiset toimenpiteet

Omaishoidon tuki on lisääntynyt tavoitteen mukaisesti syyskuun vertailutietojen perusteella. Pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen väheneminen ei juuri vielä näy toimintaluvuissa.

Palvelutuotanto

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 16.10.2012:

1. Toimintaluvut ja hoito- ja palvelutakuun toteutuminen

Tulosalueiden toiminta vastaa pääsääntöisesti OPTS-sopimuksiin kirjattuja tavoitteita. Palvelu- ja hoitotakuurajoissa on pääsääntöisesti pysytty. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto tulosalueiden OPTS-lukujen toteumasta ja hoito- ja palvelutakuisiin liittyvistä kysymyksistä.

Taulukko 1. Tulosalueiden toiminta tammi-syyskuussa 2012.

Sairaanhoitopiirin osalta voidaan vielä erikseen todeta, että sairaanhoitopiiristä viikon 41 lopussa saatujen tilastotietojen mukaan päivystyksen ja liikelaitoksessa oli 1-9/2012 käyntejä yhteensä 43 135 kpl, joista TYKS-ensiavussa 10 615 ja Mäntymäessä 32 520 (EPLL:stä 11.10. saatu tieto). Samoin tammi-syyskuussa kaikkien TYKS:n erikoisalojen sisäänotot ovat vähentyneet: 3.5 % kaikkien käyttäjien ja 8.5 % turkulaisten osalta. Erikoisaloittain vähennykset ovat turkulaisten osalta olleet ennen muuta sisätaudeissa (-11.8 %) ja kirurgiassa (-6.9 %). Suotuisa kehitys sisäänotoissa on ollut seurausta päivystyksen toiminnan kehittymisestä ja omien hoitoprosessien toimivuuden parantumisesta.

OPTS-kehittämisosan osalta edistymisen tulos on koottu seuraavassa olevaan taulukkoon 2.

Taulukko 2. Tilannekatsaus kehittämisosassa mainittuihin hankkeisiin.

2. Talous

Talouden osalta syyskuussa ei ole tullut tulosalueilla sosiaalityön tulosaluetta lukuun ottamatta esille merkittäviä talousarviopoikkeamia, jotka eivät olisi olleet aiemmissa ennusteissa tiedossa. Sosiaalityön tulosalueella kustannuksia lisäävät eri tuomioistuinten päätökset lastensuojelun kustannusvastuuta koskien (päätökset on käsitelty lautakunnan yksilöjaostossa kesän jälkeen pidetyissä kokouksissa ja niiden kustannusvaikutus kuluvan vuoden talousarvioon on noin 800 000 – 1,2 M € riippuen siitä, miten kaupunki onnistuu ko. tuomioistuimia koskevissa muutoksenhaussa).

Koko viraston talousarvioennusteeseen vuoden 2012 osalta otetaan kantaa resurssijohtaja Max Lönnqvistin tekstiosuudessa.

Tulosalueet ovat sitoutuneet saamaan aikaan aiemmin todetut oman tuotannon tehostamistoimenpiteet, jotka on alustavasti arvioitu noin 4,0-4,2 M€:ksi, jotka on otettu huomioon uusimmassa talousarvioennusteessa vuodelle 2012 ja jotka täsmentyvät vuoden loppua kohti mentäessä.

Talouden osalta tulosalueiden tilanne on kuvattu seuraavassa taulukossa.

Taulukko 3. Tulosalueiden talous tammi-syyskuussa 2012.

*) Selite: Kyse on vuonna 2012 kilpailutetuista ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluista, jotka koskevat suurimmaksi osaksi tehostetun asumispalvelun ja pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluja. Kilpailutuksen lopputilanteesta ei tällä hetkellä saa SAP:sta koska tiedossa, että asiakasmaksujen perintä on pahasti viivästynyt kilpailutuksessa syntyneiden epäselvyyksien vuoksi. Myöskään kilpailutettujen yksiköiden laskutukset eivät ole toteutuneet oletettujen aikataulujen mukaisesti.

3. Työvoiman käyttö

Tammi-syyskuun työvoiman käyttöä koskevat raportit ajetaan vasta 20.10. kaikkien tiedoissa tarvittavien palkka-ajojen valmistuttua ja ne toimitetaan hallintokuntiin henkilöstön vastuualueelta saadun tiedon mukaan vasta viikolla 43. Näin ollen työvoiman käyttöä koskevat tiedot eivät ole olleet käytettävissä listatekstin valmisteluvaiheessa.

Tulosalueilta saatujen ennakkotietojen mukaan palvelutuotannossa ei seurantalukujen osalta ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1-8/2012 seurannan lukuihin nähden. Työvoiman käytön kasvua on onnistuttu hillitsemään työvoiman lisäyksen kohdistuessa lähinnä sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen tulosalueille ja näistä lisäyksistä on raportoitu aiemmin. Miltei kaikilla tulosalueilla oli 1-8/2012 seurannassa onnistuttu laskemaan sairauspoissaolojen määrää ja usealla tulosalueella oli myös sijaisten käyttö vähentynyt. Palvelutuotannossa otetaan asteittain käyttöön otettava työkyvyn hallinnan malli, joka todennäköisesti entisestään laskee sairauspoissaoloja.

Tammi-syyskuun työvoiman käyttöraportit esitellään peruspalvelulautakunnalle kokouksessa 24.10. edellyttäen, että henkilöstön vastuualue on toimittanut käyttöraportit sosiaali- ja terveystoimeen.

4. Muuta

Hoitoketjujen toimivuuden varmistaminen on yksi loppuvuoden merkittävimmistä toimenpiteistä. Esimerkiksi lokakuun alussa (5.10.) ajetusta jonotilanteesta käy ilmi, että TYKS:ssä hoitopaikkaa odottavia oli ainoastaan viisi potilasta, kun taas kaupunginsairaalassa pitkäaikaishoitoon jonottavia oli kaikkiaan 65 potilasta. Siirtoviivemaksujen osalta tilanne on siis edelleen suotuisa.

Hoitoprosessin merkittävin tulppa on tällä hetkellä kaupunginsairaalassa ja tätä asiaa on selvitetty sosiaali- ja terveystoimessa. Ikäihmisten hoitoprosessin pullonkauloja on tarkoitus purkaa lähikuukausina ja toimenpiteet tätä varten on aloitettu (keskustelu VSSHP:n kanssa siirtoviivemaksukäytännöstä luopumiseksi, kotihoidon kohdentaminen, potilaiden kuntouttaminen ja kotiin tuotavien palvelujen vahvistaminen esim. lääkäripoolin ja kotiutustoiminnan osalta). Virastossa on myös keskusteltu mahdollisuudesta lisätä pitkäaikaishoitopaikkoja tilapäisesti.

Sosiaali- ja terveystoimessa on käynnissä kaksi organisatorista muutosta koskien työterveyshuoltoa (siirto keskushallintoon kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi) ja ympäristöterveydenhuoltoa (siirto ympäristö- ja kaavoitusvirastoon). Muutokset on tarkoitus toteuttaa 1.1.2013 lukien.

Tulosaluejohtajien laatimat tulosaluekohtaiset katsaukset ovat esityslistan liitteenä.

Liite 1   Tulosaluekohtaiset katsaukset

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 16.10.2012:

Peruspalvelulautakunnan talousarvion tammi-syyskuun 2012 toteutuman perusteella on laadittu talousennuste koko vuoden arvioidusta toteutumasta. Edellinen ennuste laadittiin heinäkuun tietojen perusteella. Kaupunginvaltuuston päätti 1.10.2012 talousarviomuutoksesta, jolla peruspalvelulautakunnan talousarviota muutettiin toimintakulujen osalta + 17 M€ ja toimintatulojen osalta +1,7 M€. Toimintakulujen ja toimintatulojen jaosta tulosalueittain ja tiliryhmittäin on tehty erillinen esitys peruspalvelulautakunnalle mutta yksinkertaisuuden vuoksi talousarviomuutokset on huomioitu tässä laskennassa. Toimintamenojen osalta v. 2012 ennuste on noin 644,2M€ mikä on noin 1M€ vähemmän kuin heinäkuun tilanteessa. Toimintatulojen osalta ennuste on noin 83,4M€, jossa parannusta edelliseen ennusteeseen noin 0,8M€. Suurin muutos tulojen lisäykseen liittyy valmistukseen omaan käyttöön ja siitä kirjattavaksi tuloerään, joka on noin 0,7M€. Arvioitu nettomeno v. 2012 on noin 560,8M€ eli noin 1,9 M€ parempi kuin heinäkuun tilanteessa. Kehitystä arvioitaessa on otettava huomioon myös edellisen ennusteen jälkeen tulleita merkittäviä kustannusmuutoksia koko hallintokunnan tasolla kuten lastensuojelumenoihin vaikuttava KHO:n päätös (noin 1,1M€), saatavien poistot (noin 0,5M€) sekä tilinpäätösvaiheessa menoksi kirjattava hankerahoitukseen liittyvä takaisinperintä (noin 0,3M€).

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta ennuste on parantunut noin 1,8M€ ja muutos perustuu sekä toiminnan volyymin laskuun (arvioidut kustannukset vastaavat paremmin vähentynyttä käyttöä) ja siirtoviivemaksujen selkeään laskuun. Siirtoviiveiden osalta nyt tehty ennuste perustuu kuitenkin olettamaan, että loppuvuoden siirtoviivepäivät pysyvät keskimäärin alle 300 päivässä/kk. Kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin maksuosuus ylittyy noin 5,5M€, josta siirtoviivemaksujen osuus on noin 3,5M€ ja muun toiminnan osuus noin 2M€. On kuitenkin huomattava, että varsinaisen toiminnan osalta peruspalvelulautakunnan v. 2012 VSSHP:n maksuosuus on 3,35M€ pienempi kuin sairaanhoitopiirin Turun kuntaosuus.

Koko peruspalvelulautakunnan osalta säästötoimenpiteiden vaikutus näkyy myös toteutumassa ja ennusteessa. Siitäkin huolimatta, että ennusteeseen on tullut uusia odottamattomia menoja niin kokonaismuutos on kuitenkin positiivinen verrattuna heinäkuun tilanteeseen. Loppuvuoden aikana suositaan talkoovapaita mahdollisuuksien mukaan ja niiden kertymää on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Tulosalueiden ja toimintayksiköiden säästötoimenpiteitä seurataan säännöllisesti ja niistä tullaan edellyttämään yhteenvetoja toiminnan onnistumisen arvioimiseksi.

Valtuuston talousarviomuutokset huomioiden menojen ylitys on noin 6,6 M€ syyskuun tilanteessa arvioituna.

Liite 2   Tulosaluekohtaiset ennusteet

Liite 3   Toiminnan seurantaluvut ajalta 1.1.2012 – 30.9.2012

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 18.10.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee toiminnan ja talouden seurannan ajalta 1.1.2012 – 30.9.2012 tiedoksi.