Liite 1. Tulosaluekohtaiset katsaukset 1-9/2012.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 16.10.2012:

Toiminnan ja talouden seuranta tammi- syyskuu 2012

Alla olevat tekstit on koostettu tulosaluejohtajien laatimista raporteista.

1. Sosiaalityö      

Toiminta

Lastensuojelun rakennemuutoksen aikaan saaminen on sosiaalityön tulosalueen kehittämistoimenpiteistä merkittävin. Avohuollon keinovalikoiman lisääminen ja panostukset sijaishuollon perhehoitoon edellyttävät johdonmukaista johtamista ja systemaattista seurantaa. Rakennemuutoksen edellyttämät vakanssimuutokset ja – lisäykset otetaan käyttöön heti kun työntekijät on saatu rekrytoitua uusiin vakansseihin.

Lastensuojeluilmoituksia ja pyyntöjä on tullut noin 4474 ja ne ovat kohdistuneet 2309 lapseen, mikä on nousua verrattaessa viime vuoteen ja enemmän kuin tälle vuodelle on arvioitu. Huostaanottoja on tehty elokuun loppuun mennessä 49, mikä on vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Huostaanottoja on valmistelussa kuitenkin runsaasti. Lisäksi on todettava, että hallinto-oikeus ei ole vielä ratkaissut kaikkia ennen vuodenvaihdetta vireille laitettuja huostaanottopäätöksiä. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että huostaanottojen määrä kuluvana vuonna tullee olemaan lähes yhtä suuri kuin vuonna 2011 (84).

Kuluvana vuonna lastensuojelun jälkihuoltoon kohdistuu kovia paineita. Jälkihuollossa on tällä hetkellä yli 300 itsenäistyvää nuorta ja uusia jälkihuollettavia on tulossa kuluvana vuonna noin 70.

Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on ollut 8632, mikä on 300 kotitaloutta enemmän kuin viime vuonna ja enemmän kuin tälle vuodelle on arvioitu.

Talous

Sosiaalityön tulosalueen palkkamenot ovat kuluvana vuonna viime vuotta korkeammat Lakkatien erityislastenkodin 13 uuden vakanssin vuoksi. Perustoimeentulotuen kustannukset ovat nousseet, mikä johtuu toimeentulotukeen 1.1.2012 tehdyistä korotuksista.

Sosiaalityön tulosalueella suurimmat taloudelliset riskit ovat ostopalveluissa (lastensuojelu ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut).

Kehityssuunnitelmat

Sosiaalityön tulosalueella on vuonna 2012 käynnistetty useita kehityshankkeita. Näitä ovat muun muassa: lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen; Remontti-hankkeeseen liittyvä perhehoidon juurruttamishanke (tavoitteena on organisoida perhehoito vuosien 2012–2013 aikana); sosiaalitoimistojen aluejaon täsmentäminen (tavoitteena on tasata sosiaalitoimistojen kokoa ja työntekijämäärää); lastensuojelun sijaishuollon laitoshoidon kehittäminen; erilaiset Effica-asiakastietojärjestelmään liittyvät kehittämisprosessit; ja jälkihuollon asumispalvelujen kehittäminen (TALK -hankkeen jatkaminen).

Henkilöstö

Työvoiman käytössä ei ole ollut oleellista kasvua Lakkatien erityislastenkodin em. resurssikasvua lukuun ottamatta.

Hoito- ja palvelutakuu

Toimeentulotuen käsittelyajat ovat pysyneet toimeentulotuen palvelutakuussa. Lastensuojelun palvelutakuiden osalta vain puolet lastensuojelutarpeen selvityksistä pystytään tekemään lastensuojelulain edellyttämässä 3 kuukauden määräajassa.

2. Perusterveydenhuolto

Toiminnassa on panostettu OPTS tavoitteiden mukaisesti ehkäisevään toimintaan; äitiysneuvolassa on toteutunut käyntejä selvästi enemmän kuin synnytysten määrästä voisi päätellä. Sikiöseulontaluvut ovat viime vuoden tasolla. Kouluterveydenhuollossa on asetuksen mukaisia terveystarkastuskäyntejä toteutunut suunniteltua enemmän ja vastaavasti sairaanhoitokäyntejä suunniteltua vähemmän. Opiskeluterveydenhuollossa tavoite 2012 ja viime vuoden toteuma eivät vastaa tämän vuoden seurattavia asioita ja siksi luvut näyttävät erikoisilta.

Terveysasemilla palveluja on tuotettu 9000 käyntiä vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, mikä selittyy kesäsuluilla. Päivystyksen käyntimäärä on myös reilut 7000 käyntiä vähäisempi kuin viime vuonna. Valitettavasti käyntimäärien vähenemä ei näy budjetissa, jossa ennusteen mukaan on 2,2M€ ylitysuhka. Tämä selittyy varautumisesta päivystyksen sovitun mukaiseen laskutukseen ja hoitotarvikkeiden kuten diabetestarvikkeiden ja vaippojen kulutuksen nousuna, kun laitospalveluja puretaan ja kuntalaiset siirtyvät avopalveluiden piiriin.

Työvoiman käyttö on edelleen merkittävästi vähäisempää kuin viime vuonna, vaikka suunterveydenhuollossa on lisähenkilökunta käytössä. Elokuun tilastoluku on -45. Tämä selittyy päivystyksen siirtymisellä sairaanhoitopiirin toiminnaksi, lisäksi sijaistus-% on alhaisempi kuin viime vuonna ja kesäsulku näkyy luvuissa myös ( käytössä on elokuun luvut ).

Suun terveydenhuollossa strategiset toimenpiteet toteutuvat:.1.6.2012 aloitti yhteensä 32 uutta suun terveydenhuollon ammattilaista kesäkandidaatit ja kesäsuuhygienistit mukaan lukien. Tämä näkyy käyntien 3,5% lisäyksenä.

3. Erikoissairaanhoito

Toiminta

Erikoissairaanhoidon suoriteluvut ovat olleet kutakuinkin asetettujen tavoitteiden mukaisia. Sisätautisairaalan kuormitus-% 99 on edelleen korkea, mutta tavoitteen mukaisesti hoitojaksoja on onnistuttu tuottamaan enemmän, hoitopäivien määrä on hivenen vähentynyt ja keskimääräinen hoitoaika 12,2 vrk lähestyy tavoitetta 11 vrk. Psykiatrialla tavoitteiden mukaisesti avohoitokäyntejä on viime vuoteen verrattuna enemmän kun taas sairaalahoitopäivien määrä on hienoisessa laskussa.

Sairaanhoitopiirin käyttö on muilla erikoisaloilla vähentynyt, ainoastaan psykiatrian käyttö on jonkin verran lisääntynyt. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa avohoitokäyntien määrä on vähentynyt 1-8/2012 yht.7,9 %:lla, vuodeosastohoitopäivien määrä 7,7 %:lla ja hoitojaksojen määrä 5,6 %:lla viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Todennäköisiä syitä ovat päivystyksen liikelaitoksen tehokas toiminta ja Turun omat toimenpiteet siirtoviiveen vähentämiseksi.

Talous

Oman erikoissairaanhoidon ennustetaan ylittävän budjetin 1,1 M€:lla. Henkilöstömenot toteutuvat budjetin mukaisina, ylitysuhka liittyy potilashoidossa tarpeellisten materiaalien ja palveluiden ostoihin. Näiden menojen karsiminen loppuvuonna on hyvin vaikeaa, koska laadukkaan erikoissairaanhoidon tuottaminen edellyttää henkilöstön lisäksi tiettyjä välineitä, aineita ja tutkimus- ja tietoliiikennepalveluita.Sairaanhoitopiirin ylitysennuste on pienentynyt edellisestä ennusteesta 1,8 M€:lla ja on enää 5,5 M€.

Kehittämissuunnitelmat

Toimintojen kehittämisessä pyritään johdonmukaisesti parantamaan uusimman tutkitun tiedon avulla hoidon laatua ja viiveetöntä saatavuutta. Tärkein pitkäaikainen hanke psykiatrisen avohoidon kehittäminen on edennyt.

Henkilöstö

Työvoima on lisääntynyt vain 0,2:lla vuoteen 2011 verrattuna. Sairauspoissaolot ovat laskeneet 4 %:iin vuoden 2011 4,4 %:sta. Sijaistus% on maltillinen 66,8. Kehityskeskustelujen kattavuuteen on panostettu.

Asiakastulokset

Potilastyytyväisyyskyselyjen tulokset ja suorat asiakaspalautteet ovat olleet pääasiassa positiivisia.

Hoito- ja palvelutakuu

Hoitotakuu on toteutunut. Kriittisintä toteutuminen on ollut kuulokojekuntoutuksessa, kardiologiassa ja gastroenterologisissa tähystystutkimuksissa.

Sairaanhoitopiirissä hoidettujen turkulaispotilaiden jatkohoidon odotusaika on lyhentynyt. Vuoden alusta lähtien ns. siirtoviivepäivien keskiarvo on laskenut 493 vrk:een / kk. Vähiten siirtoviivepäiviä oli elokuussa, ainoastaan 185 vrk. Sen sijaan omilla vuodeosastoilla, vanhuspalveluiden geriatrinen sairaalahoito mukaan luettuna, jatkohoitoa on odottanut koko ajan keskimäärin 50 potilasta.

Mahdolliset toimintaympäristön muutokset

Erikoissairaanhoito on edelleen seurannut tiiviisti TYKS:n 2013 organisaatiomuutosta ja etsinyt keinoja organisoida omaa sairaalahoitoa siten, että hoitoketjujen saumattomuus jatkossa toteutuisi hyvin.

4. Kuntoutumispalvelut.

Toiminta

Kaikki yksiköt saavuttivat sopimustavoitteet yksikkökohtaisten toteutumien vaihdellessa 79 %:sta 86 %:iin. Tulosalueen kokonaistuotannosta tavoitteeseen nähden on toteutunut 81,7 %.

Talous

Syyskuun ennusteen pohjalta ylitysuhka on pysynyt samana kuin elokuun ennuste eli 5,2 M€. Suurimmat ylitykset ovat työmarkkinatuen kuntaosuus 2,9 M€ ja vammaispalveluiden asumispalvelut 3,0 M€. Vammaispalvelujen kuljetuspalvelut uuden palveluntuottajan kanssa käynnistyvät 1.10.2012 ja se tuo loppuvuodelle 0,2 M€:n säästöt. Muut säästötoimet, 0,7 M€, kohdistuvat henkilöstön käyttöön ja materiaalikustannuksiin. Uusi Työkeskus saadaan käyttöön vasta vuodenvaihteessa ja tämän vuoksi myyntitulot alittuvat 0,2 M€. Talousennustetta huonontaa myös puheterapiajonojen purku.

Kehittämissuunnitelmat

Vammaispalvelujen rakennemuutos; laitoshoidon purkaminen ja avohuollon lisääminen on edennyt resursseihin nähden liiankin nopeasti.

Työllisyyden tukemisessa; kuntakokeilu Varissuon mallista toteutuu suunnitelmien mukaan. Samoin (vanhustenhuollossa) kuntoutuksen painopisteen siirtäminen kotihoitoon ja kuntoutusosastoille.

Henkilöstö

Elokuun raportin mukaan nettomuutos on +2,5 joka on vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman mukainen. Sairauslomaprosentti noussut 0,7 % ja sijaisuusprosentti laskenut 2,9 %, joka johtuu säästöohjelmasta. Työpanoksen osuus työvoimasta on pysynyt samana kuin vuonna 2011.

Asiakastulokset

Heinäkuun loppuun mennessä on välittömiä asiakaspalautteita Kuntoutumispalveluihin tullut 51 kpl, joista 33 on kiitoksia (65 %), 14 moitteita (27 %) ja 4 ehdotuksia (8 %). Kiitoksia on annettu eniten asiantuntemuksesta, hoidosta ja palvelun sujuvuudesta. Moitteita on saatu kohtelusta ja tiedottamisesta. Asiakaskyselyt tehdään marraskuussa 2012.

Laatuasiat

Fysiatria, lastenneurologia ja vammaispalvelut ovat hoito- ja palvelutakuussa.

Puheterapia ei ole hoitotakuussa. Lasten puheterapiajonon mediaani on 4,4 kk, mutta jonotusaika vaihtelee 5 vrk:n ja 260 vrk:n välillä. AVI on antanut määräyksen jonon saattamiseksi hoitotakuun pituiseksi vuoden loppuun mennessä uhkasakon uhalla.

Ulkoinen auditointi CAF:in mukaan toteutetaan yksiköissä marraskuussa.

5. Vanhuspalvelut

Toiminta

Vanhuspalvelujen keskeiset strategiset tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin mitoitustavoitteisiin, jotka koskevat 75 vuotta täyttänyttä väestöä. Vuoden 2012 aikana Turussa tavoitteita on lähennytty mm. kotihoidon peittävyyden ja ympärivuorokautisen hoivan peittävyyden osalta.

Säännöllisen kotihoidon saatavuutta kuvaava peittävyys jää kuitenkin alle tavoitteeksi asetetun 14 %:n, syyskuussa säännöllisen kotihoidon peittävyys oli 13,1%. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea se, että toiminnan laajentamisen edellyttämä resursointi on viivästynyt. Kun vuoden 2012 sopimusohjausprosessissa sovittiin kuluvan vuoden tavoitteista, sovittiin myös siitä, että kotihoidon henkilöstöä lisätään 30 työntekijän työpanoksella. Myöhemmin lautakuntakäsittelyssä asia täsmentyi siten, että kotihoitoon lisätään omaan toimintaan 15 työntekijää ja vastaavan kokoinen panostus lisätään palvelusetelimäärärahoihin. Henkilöstölisäystä koskeva kaupunginhallituksen hallintojaoston päätös on tehty vasta 24.9. ja vakanssit on nyt perustettu 1.11. alkaen, joten ko. työpanos ei ole vielä käytössä. Myöskään mitään lisärahoitusta palveluseteleihin ei ole vuodelle 2012 osoitettavissa.

Samaan aikaan ovat kotihoidon vakanssimuutokset viivästyneet. Vuoden 2012 osalta on esitetty 21 kotiavustajan vakanssin muuttamista lähihoitajaksi. Kotiavustajan vakanssien käyttäminen on erittäin haastavaa, koska kotiavustajia ei ole valmistunut 1990 luvun jälkeen. Nimikemuutosprosessissa olevista vakansseista on tällä hetkellä kokonaan käyttämättä tästä syystä 10 vakanssia. Kotiavustajan koulutus ei myöskään anna valmiuksia esim. lääkehoidon toteuttamiseen, joten toiminnallisesti on erittäin tärkeää saada vakanssit vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.

Edellä mainitusta johtuen tavoitteen taustalla olleista resursseista puuttuu siis tällä hetkellä 40 vakanssin työpanos. Tästä huolimatta on säännöllisen kotihoidon asiakasmäärää pystytty kasvattamaan 105 asiakkaalla vuodentakaisesta. Ennakoitua nopeampi väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin sen, että perittävyystavoitteen saavuttaminen tulee entistä haasteellisemmaksi.

Ympärivuorokautisen hoidon saatavuus on lähentynyt strategian mukaista tavoitetasoa. Peittävyys 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa on syyskuussa 10,7%, kun tavoitteeksi on asetettu 10,5%. Ympärivuorokautisen hoidon jakautuminen hoivahoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen on myös lähentynyt asetettua tavoitetta kun laitoshoitoa on vähennetty ja tehostettua palveluasumista lisätty.

Omaishoidontuen palvelurakennetavoite ei täyty, vaikka asiakasmäärää omaishoidossa on pystytty lisäämään 47 asiakkaalla vuoden takaisesta. Omaishoidontuen peittävyys syyskuussa oli 2,7% kun tavoitteeksi on asetettu 3,5%. Tämä johtuu siitä, että lisäys kohdentuu enimmäkseen alle 75 vuotiaisiin. Omaishoidon tuen myöntäminen on elokuussa lopetettu, koska tarkoitukseen varatut määrärahat ovat ylittymässä.

Talous

Vanhuspalvelujen tulosalueen talous näyttää syyskuun ennusteen mukaan oman toiminnan osalta toteutuvan lähes talousarvion puitteessa huolimatta siitä, että kuluvan vuoden aikana on tehty jonotilanteiden hallitsemiseksi merkittäviä toiminnan laajennuksia. Tämä koskee sekä omaa palvelutuotantoa että ostopalveluita (mm. Kaskenlinnan sairaalassa on käynnistetty kuntouttavan lyhytaikaishoidon 20 paikkainen yksikkö ja kesän aikana on lisätty tehostetun palveluasumisen ostopalveluita noin 20 paikalla). Koska mitään näistä ei talousarviossa ollut suunniteltu, on omaa palvelutuotantoa täytynyt tehostaa toisaalla.

Ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluiden talousarviossa on kuitenkin olemassa merkittävä ylitysriski. Tämän riskin suuruutta on vaikea ennustaa vielä tässä vaiheessa.

Muuta

Henkilöstötulokset (1-8/2012) on raportoitu aiemmin.

6. Työterveyshuolto

Toiminta

Työterveyshuollossa työterveyslääkärikäynnin korvaavien puhelujen määrä on selkeästi tavoitetta suurempi, mutta sekä lääkärikäyntien että hoitajakäyntien määrä jää jonkin verran tavoitetta pienemmäksi. Terveystarkastusten määrä on tavoitteen mukainen. Luvut ovat samansuuntaisia verrattuna viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä on siirretty työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan.

Talous

Työterveystalon talouden toteutuma on sekä menojen että tulojen osalta arviota pienempi osin johtuen lääkäripulasta. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna sekä tulot että menot ovat pienemmät.

Henkilöstö

Työterveyshuollon tulosalueella useampi lähes koko alkuvuoden kestänyt sairauspoissaolo nostaa sairauspoissaoloprosenttia pienellä tulosalueella huomattavasti. Sijaistus pitkissä poissaoloissa on välttämätöntä.

Asiakastulokset

Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty sekä työnantaja- että henkilöasiakkaille.

Työpaikkojen yhteyshenkilöille ja esimiehille suunnatussa kyselyssä tyytyväisiä oltiin työterveyshuollon henkilöstön palveluhenkisyyteen, asiantuntemukseen sekä työterveyshuollon toiminnan puolueettomuuteen. Palveluiden riittävän nopeaan saamiseen ja tiedottamiseen toivottiin kiinnitettävän entistä enemmän huomiota.

Asiakkaille suunnattuun kyselyyn vastanneiden palaute oli hyvää tai erittäin hyvää. Henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito arvioitiin erittäin hyväksi. Tuloksissa korostuivat erityisesti luotettavuus, asiallinen ja kunnioittava suhtautuminen. Kehittämistä vaativia asioita ovat tiedottaminen terveysvaarojen ennaltaehkäisyssä ja aloitteiden tekemisessä.   

Toimintaympäristön muutos

Suunnitelmana on siirtää työterveyshuolto pois sosiaali- ja terveystoimen tulosaluerakenteesta niin, että työterveyshuolto aloittaa keskushallinnon ohjauksessa muuna itsenäisenä taseyksikkönä 1.1.2013 alkaen.

7. Ympäristöterveydenhuolto

Toiminta

Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella toiminta on ollut tavoitteiden mukaista tammi-syyskuussa. Pieneläinpäivystyksen ostopalveluun liittyvät suoritteet ovat vuositason mittareita. Toimintaa vaikeuttaa edelleen se, että osa terveysvalvonnan henkilöstöä on siirretty muihin toimitiloihin sisäilmaongelmien vuoksi ja että kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä.

Talous

Talousarvion toteutuma on ollut suunnitellun mukaista. Sovittu säästö 100 000 € kuluvalta vuodelta on toteutumassa. Säästö koostuu täyttämättömistä vakansseista ja tulojen lisäyksestä.

Riskit toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiselle ovat henkilöresurssien väheneminen entisestään sekä odottamattomat suuret menoerät.