Vs. tulosaluejohtaja ylilääkäri Riitta Kokkala 17.8.2012:

Aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) tehtävänä on huolehtia terveydenhuollon toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta siten kuin siitä säädetään muun muassa kansanterveysalaissa(66/1972). Valvontaviranomaisilla on oikeus saada maksutta tehtäviensä suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee hoitoon pääsyn toteutumista koskevat seurantatiedot.

Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 52§ 2 momentin mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Vastaava säännös on sisältynyt 30.4.2011 saakka erikoissairaanhoitolain 31 § 3 momenttiin.

Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa – lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa kuuden viikon kuluessa – siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 52 §:n 3 momentin mukaan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu

Aluehallintovirasto on todennut puutteita Turun erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutumisessa ja pyytää selvityksen 31.8.2012 mennessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen (30.4.2012) mukaan Turun kaupungin erikoissairaanhoidossa on ongelmia lähetteen käsittelyssä psykiatrian ja sisätautien erikoisaloilla. Selvityksen mukaan psykiatrian lähetteistä on käsitelty 5,2 prosenttia (33 lähetettä) yli kolmen viikon päästä siitä kun lähete on saapunut. Sisätautien lähetteistä 3,9 prosenttia (96 lähetettä) on käsitelty yli kolmen viikon päästä siitä, kun lähete on saapunut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen (30.4.2012) mukaan Turun kaupungin erikoissairaanhoidossa on ongelmia ensimmäiselle käynnille pääsyssä sisätautien, neurologian ja korva-, nenä ja kurkkutautien erikoisaloilla. Selvityksen mukaan ensimmäiselle käynnille odotti yli 90 vuorokautta 26,2 prosenttia sisätautien potilaista (237 potilasta), 16,5 prosenttia neurologisista potilaista (28 potilasta) ja 3,5 prosenttia korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaista (21 potilasta).

Liite 1Aluehallintoviraston selvityspyyntö

Vastaus

Vastaus on jaoteltu aluehallintoviraston pyynnön mukaisesti.

Lähetteiden käsittelyaika

1)    Mikä on erikoisalojen keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika?

Psykiatrialla 3 vuorokautta, sisätaudeilla 1 vuorokautta

2)    Mistä syystä lähetteiden käsittelyn ottamisen viive on yli kolme viikkoa?

Psykiatriassa lähetteiden käsittelyssä tapahtuu tekninen tilastointivirhe, kun lähete siirretään toiselle käsittelijälle tai kun potilas on otettu hoitoon akuuttina potilaana ennen lähetteen käsittelyä. Sisätaudeilla lähetteiden käsittelyssä on ongelmia gastroenterologian alalla resurssiongelmien vuoksi. Lääkäriresurssi on ollut toimintaan nähden alimitoitettu ja äkillisten poissaolojen sattuessa lähetteen käsittelyn viiveisiin ei ole pystytty reagoimaan tarpeeksi nopeasti.

3)    Otetaanko potilaaseen yhteys, jos lähete käsitellään vasta kolmen viikon kuluttua sen saapumisesta? Miten yhteydenotto tapahtuu?

Psykiatrialla niissä harvoissa tapauksissa, jossa viivästyminen on todellista, potilaaseen on otettu yhteys joko puhelimitse tai kirjeitse lisätietojen saamiseksi. Sisätaudeilla potilaan vointi tarkistetaan joko sairaskertomuksesta tai puhelimitse.

4)    Mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty lähetteiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?

Psykiatrialla teknisten virheiden poistamiseksi on tehty toistuvia tarkastuksia, korjauksia ja henkilöstön koulutusta. Tämän hetkinen hoitotakuutietojen tarkastus osoittaa, että virheiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Sisätaudeilla tähystysyksikön resurssien lisääminen tulee parantamaan ja varmentamaan myös lähetteen käsittelyprosessia

5)    Lähetteen käsittely on vain yksi indikaattori arvioitaessa hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista. Lisäksi pyydetään arvioimaan sitä, miten hoidon tarpeen arviointi toteutuu edellä tarkemmin yksilöidyillä erikoisaloilla?

Psykiatrialla hoidon tarpeen arvioinnin katsotaan tapahtuvan riittävän hyvin lähetekäsittelyn avulla 3-4 vuorokaudessa. Sisätaudeilla hoidon tarpeen arviointi tehdään lähetekäsittelyn yhteydessä. Tavoitteena on, että hoidon tarpeen arvioi potilasta jatkossa hoitava lääkäri, joka arvioi edeltäkäsin tehtävien tutkimusten tarpeen nopeuttaen näin potilaan hoitoon pääsyä.

Hoitoon pääsy

1)    Mikä on hoitoon pääsyn odotusaika?

Sisätaudeilla hoitoon pääsyn odotusaika on 54 vuorokautta, neurologialla 53 vuorokautta ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla 19 vuorokautta

2)    Mikä on ensimmäisen käynnin odotusaika?

Sisätaudeilla ensimmäisen käynnin odotusaika on keskimäärin 65 vuorokautta, neurologialla 56 vuorokautta ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla 19 vuorokautta

3)    Kasautuvatko pitkät odotusajat tiettyihin sairausryhmiin ja jos kasautuvat, mihin sairausryhmiin? Missä sairausryhmissä on pisimmät odotusajat?

Sisätaudeilla pitkät odotusajat kasautuvat gastroenterologiaan ja reumatologiaan. Neurologialla minkään erillisen sairausryhmän kohdalla odotusaika ei ole systemaattisesti muita pitempi. Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla kaikki yli 90 vuorokautta odottaneet potilaat ovat jonottaneet kuulokojesovitukseen.

4)    Mistä pitkät odotusajat johtuvat?

Sisätaudeilla pitkä odotusaika johtuu suurelta osin siitä, että kyseisten suppeiden erikoisalojen resurssit ovat pienet. Gastroenterologiassa lääkärityövoiman resurssointi on ollut tarpeeseen nähden liian vähäistä. Äkillisten poissaolojen sattuessa ei ole voitu osoittaa korvaavaa työvoimaa kyseiselle erikoisalalle, jolloin jonoajat ovat kasvaneet tavoiteaikojen yli. Myös reumatologiassa lääkärityövoima on vähäinen. Yleensä tämä resurssi on riittänyt johtuen hyvästä yhteistyöstä ja hoidonporrastuksesta perusterveydenhuollon ja TYKS:n kanssa. Lomien ja muiden poissaolojen aikoina jonot ovat hetkellisesti pidentyneet yli hoitotakuun.

Neurologiassa suurimmalle osalle potilaista suunnitellaan ennen varsinaista vastaanottoa esim. kuvantamis- tai muita tutkimuksia, joihin odotusajat voivat vaihdella. Potilas saa tässä vaiheessa kirjeitse tiedon suunnitelluista tutkimuksista. Tämä viive ei välttämättä näy nykyisen potilastietojärjestelmän tilastoinnissa.

Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla kuulokojesovitukseen jonottavien potilaiden kohdalla lähetteissä on ollut tarvittavat tiedot, joiden perusteella on voitu tehdä hoitotarpeen arviointi ja todeta kuulokojekuntoutuksen kriteerien täyttyvän. Potilaat on asetettu suoraan hoito/toimenpidejonoon ilman edeltävää käyntiä poliklinikalla. Tällöin hoito on järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa. Kaikki potilaat ovat päässeet kuuden kuukauden sisällä kuulokojesovitukseen. Ongelmana on, ettei nykyinen tietojärjestelmä pysty suoraan poimimaan hoitotakuutilastoinnissa näitä potilaita erilleen ensimmäiselle käynnille jonottavista.

5)    Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?

Sisätaudeilla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pyritään edelleen parantamaan. Potilaiden tilannetta seurataan sairaskertomuksista ja puhelimitse. Hoitajavastaanottoja on lisätty. Suunnitelma gastroenterologian resurssoinnin parantamiseksi on tehty.

Neurologialla ja korva-nenä- ja kurkkutaudeilla on ongelmana hoitotakuun tilastointi.

Hoitotakuun tilastoinnissa on edelleen teknisiä ongelmia sekä käyttäjien mutta myös itse tietojärjestelmän kannalta. Tietojärjestelmän toimittavan toimijan hoitotakuutilastojen poimintaan ei ole osattu suunnitella Turun erikoissairaanhoidon käyttöön järjestelmää, jolla hoitoon/toimenpiteeseen jonottavat ja ensimmäiselle käynnille jonottavat voidaan eritellä. Tietojärjestelmän toimittajan kanssa on aloitettu neuvottelut järjestelmän kehittämiseksi.

Liite 2Erikoisalojen vastaukset

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 23.8.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle hoitotakuun toteutumisesta erikoissairaanhoidossa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.