Lounais-Suomen Aluehallintovirasto
Turun päätoimipaikka
PL 22
20801 Turku
LSAVI/943/05.07.05/2011
Kirjeenne 21.6.2012
Selvitys hoitotakuun toteutumisesta Turun kaupungin erikoissairaanhoidossa perustuen terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatietoihin 30.4.12
Selvitys pyydetään antamaan sisätautien erikoisalalta lähetteen käsittelyssä ja ensimmäiselle käynnille pääsyyn liittyvistä ongelmista.
Lähetteen käsittely
Seurantajakson aikana on sisätautien erikoisalalla käsiteltyjen lähetteiden määrä 2458. Näistä 1793 kpl on käsitelty 3 vrk kuluessa (72,9 %), 570 kpl 21 vrk kuluessa. Lakisääteisen 21 vrk käsittelyajan ylittäneitä lähetteitä oli 96 kpl (3.9 %).
Avi pyytää vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Mikä on ko. erikoisalojen keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika?
Keskimääräinen lähetteen käsittelyaika (mediaani) on 1vrk.
2. Mistä syystä lähetteiden käsittelyyn ottamisen viive on yli 3 viikkoa?
Viive lähetteiden käsittelyviive (yli 3viikkoa) on johtunut useasta tekijästä. Kyseiset lähetteet ovat kaikki gastroenterologisen erikoisalaan kuuluvia. Turun kaupunginsairaalassa on ns. tähystysyksikkö, jossa tehdään turkulaispotilaille diagnostisia perustason mahasuolikanavan tähystyksiä sekä tutkitaan ja hoidetaan runsaasti muita gastroenterologiaan kuuluvia tauteja. Yksikössä toimii vain yksi puolipäiväinen gastroenterologi ja lisäksi muita erikoislääkäreitä osapäiväisenä. Lääkäriresurssi on toiminnan laajuus huomioiden liian pieni. Sisätautigastroenterologien saatavuus on alueella ollut pitkään huono. Suunnitelman tämän asian korjaamiseksi on tehty.
Nykyisen käytännön mukaan lähetteiden käsittelyn ja siihen liittyvän hoidon arvion tekee joko kyseisen erikoisalan lääkäri tai asiaan perehtynyt toinen lääkäri. Menettelyn etuna on, että arvion, tutkimussuunnitelman ja hoidon toteuttaa sama lääkäri. Gastroenterologian kohdalla erikoislääkäri on työssä vain n. 2vk /kk, jolloin varotoimista huolimatta lähete voi viipyä käsittelyssä yli sallitun ajan. Kevään (2012) aikana on myös äkillisten sairauslomien takia lääkäripulaa, jota ei ole voitu ennakoida. Muiden sisätautilääkäreiden perehdyttäminen ei myöskään ollut mahdollista.
3. Otetaanko potilaaseen yhteys, jos lähete käsitellään vasta kolmen viikon kuluttua sen saapumisesta? Miten yhteydenotto tapahtuu?
Mikäli lähetteen käsittelyssä on ollut viive, pyritään potilaan vointi tarkistamaan joko sairauskertomuksesta tai puhelimitse.
4. Mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty lähetteiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?
Tähystysyksikön resurssin lisääminen tulee parantamaan ja varmentamaan myös lähetteen käsittelyprosessia.
5. Lähetteiden käsittelyaika on vain yksi indikaattori arvioitaessa hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista. Lisäksi pyydetään arvioimaan sitä, miten hoidon tarpeen arviointi toteutuu edellä tarkemmin yksilöidyillä erikoisaloilla?
Hoidon tarpeen arviointi tehdään lähetteen käsittelyn yhteydessä. Tämä toimii hyvin koska pyrkimyksenä on, että ensisijaisesti potilasta jatkossa hoitava lääkäri aloittaa prosessin. Tämä menettely mahdollistaa tarvittavien esitutkimusten teon ja nopeuttaa hoitoon pääsyä.
Ensimmäiselle käynnille pääsy
sisätaudit
1. Mikä on hoitoon pääsyn odotusaika?
Keskimääräinen hoitoon pääsyn odotusaika (mediaani) sisätautijonossa on 54 vrk, hematologiassa 9 vrk, kardiologiassa 56 vrk ja reumatologiassa 60 vrk.
2. Mikä on ensimmäisen käynnin odotusaika?
Ensimmäisen käynnin odotusaika on keskimäärin 65 vrk.
3. Kasautuvatko pitkät odotusajat tiettyihin sairausryhmiin ja jos kasautuvat, mihin sairausryhmiin? Missä sairausryhmissä on pisimmät odotusajat?
Pitkät odotusajat kasautuvat gastroenterologiaan (sisätautien ryhmässä) ja reumatologiaan.
4. Mistä pitkät odotusajat johtuvat?
Pitkä odotusaika johtuu suurelta osin siitä, että kyseisten erikoisalojen resurssi on pieni ja esim. reumatologi toimii Turun kaupunginsairaalassa yksinään. Tämä resurssi on riittänyt johtuen hyvästä yhteistyöstä ja hoidonporrastuksesta perusterveydenhuollon, Turun kaupunginsairaalan ja TYKSin välillä. Toisaalta yhden lääkärin työpanos on jatkuvuuden kannalta haavoittuva eikä sitä pystytä toteuttamaan jatkuvana lomien- ym. poissaolojen takia. Reumatologeista on valtakunnallisestikin pulaa.
5. Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä onnistuttu?
Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pyritään edelleen parantamaan. Potilaiden tilannetta seurataan sairauskertomuksista ja puhelimitse. Hoitaja-vastaanottoja on koko ajan lisätty ja tätäkin kautta voidaan potilaiden tilannetta seurata ja puuttua heikentyneeseen vointiin tarvittaessa nopeasti.
neurologia
1. Mikä on hoitoon pääsyn odotusaika?
Odotusaika on 53 vrk.
2. Mikä on ensimmäisen käynnin odotusaika?
Odotusaika on 56 vrk.
3. Kasautuvatko pitkät odotusajat tiettyihin sairausryhmiin ja jos kasautuvat, mihin sairausryhmiin? Missä sairausryhmissä on pisimmät odotusajat?
Mikään erillisen sairausryhmän kohdalla ei odotusaika ole systemaattisesti muita pitempi. Jokaisen potilaan kohdalla kiireellisyys arvioidaan esisijaisesti lääketieteellisin perustein.
4. Mistä pitkät odotusajat johtuvat?
Neurologisten palveluiden resurssi on rajallinen. Neurologi lukee kaikki lähetteet, tekee hoidontarpeen arvion ja määrittelee kiireellisyyden. Tällöin ne potilaat, joiden hoito voidaan toteuttaa hitaammalla aikataululla, odottavat pisimpään. Suurimmalle osalle potilaista suunnitellaan ennen varsinaista vastaanottoa esim. kuvantamis- tai muita tutkimuksia, joihin odotusajat voivat vaihdella. Potilas saa tässä vaiheessa kirjeitse tiedon suunnitelluista tutkimuksista. Hoitoprosessin sujuvuuden kannalta on kuitenkin järkevää, että vastaanotolla nämä esitutkimukset on tehty. Tämä viive ei välttämättä näy nykysinen potilastietojärjestelmän tilastoinnissa.
5. Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä onnistuttu?
Pyritään jatkossa kehittämään kirjaamis- ja tilastointimenetelmiä sekä ohjeistamaan ja perehdyttämään käyttäjiä.
Turun sosiaali- ja terveystoimi
Sisätautisairaala
Maaria Seppälä
ylilääkäri
Lounais-Suomen Aluehallintovirasto
Turun päätoimipaikka
PL 22
20801 Turku
LSAVI/943/05.07.05/2011
Kirjeenne 21.6.2012
Selvitys aluehallintovirastolle Turun erikoissairaanhoidon korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan
potilaista, jotka ovat odottaneet ensimmäiselle käynnille yli 90 vuorokautta
Ylilääkäri Riitta Kokkala 14.8.2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen 30.4.2012 mukaan Turun kaupungin erikoissairaanhoidossa korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaista 3,5 prosenttia (21 potilasta) odotti ensimmäiselle käynnille yli 90 vuorokautta
1)Keskimääräinen hoitoon pääsyyn odotusaika on 19 vuorokautta
2)Keskimääräinen ensimmäisen käynnin odotusaika on 19 vuorokautta
3)Kaikki yli 90 vuorokautta odottaneet potilaat ovat jonottaneet kuulokojesovitukseen.
4)Kuulokojesovitukseen jonottavien potilaiden kohdalla lähetteissä on ollut tarvittavat tiedot, joiden perusteella on voitu tehdä hoidon tarpeen arviointi ja todeta kuulokojekuntoutuksen kriteerien täyttyvän. Potilaat on asetettu suoraan hoito/toimenpidejonoon ilman edeltävää käyntiä poliklinikalle, jolloin hoito on järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa. Kaikki potilaat ovat päässeet kuuden kuukauden sisällä kuulokojesovitukseen.
Tietojärjestelmän toimittavan toimijan hoitotakuutilastojen poimintaan ei ole osattu suunnitella Turun erikoissairaanhoidon käyttöön järjestelmää, jolla ensimmäiselle käynnille hoidon tarpeen arvioon jonottavat potilaat ja toimenpiteeseen tai hoitoon jonottavat potilaat voidaan eritellä. Näin ollen myös hoidon tarpeen arvioinnin perusteella hoitoon tai toimenpiteeseen jonottavat potilaat ovat mukana ensimmäiselle käynnille jonottavien potilaiden tilastoissa.
5)Tietojärjestelmän toimittajan kanssa on aloitettu neuvottelut järjestelmän kehittämiseksi siten, että automaattisesti saadaan tiedot erikseen hoidon tarpeen arviointiin ensimmäiselle käynnille jonottavista ja hoitoon tai toimenpiteeseen jonottavista potilaista.
Lounais-Suomen Aluehallintovirasto
Turun päätoimipaikka
PL 22
20801 Turku
LSAVI/943/05.07.05/2011
Kirjeenne 21.6.2012
Selvitys hoitotakuun toteutumisesta Turun kaupungin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa perustuen terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen seurantatietoihin 30.4.12. Aluehallintovirasto on psykiatrian osalta pyytänyt selvitystä lähetteiden käsittelyajoista.
1.Mikä on ko. erikoisalojen lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika?
Keskimääräinen käsittelyaika on 3 vrk. Lähetteistä 84 % käsitellään 0-3 vrk:ssa.
2.Mistä syystä lähetteiden käsittelyyn ottamisen viive on yli kolme viikkoa?
Aluehallintovirasto tuo selvityspyynnössään esiin, että ajanjaksolla 1.1.-30.4.12 Turussa psykiatrian lähetteistä 5,2 % on käsitelty yli kolmen viikon päästä lähetteen saapumisesta. Selvityksemme mukaan kyse on työikäisten henkilöiden yhteensä 40 lähetteestä. Nämä on erikseen tarkistettu kesäkuussa. Valtaosassa tapauksia tuli esiin, että lähete oli käsitelty normaaliajassa, mutta lähetteen käsittelyn siirrossa toiselle käsittelijälle oli tapahtunut tilastointivirhe. 10 tapauksessa kyse oli siitä, että kiireellisyysluokan 1-7 vrk lähetteen saanut potilas olikin hakeutunut jo ennen lähetteen saapumista päivystyspotilaana akuuttipoliklinikalle, jossa hoito oli aloitettu, mutta lähetettä ei ollut muutettu jälkeenpäin akuuttihoitoon kuuluvaksi. Kahdessa tapauksessa kyse oli siitä, että lähete oli käsitelty normaaliajassa, mutta potilaan kautta oli pyydetty tarvittavia lisädokumentteja hoidon arvioimiseksi, ja näiden saamiseen kului yli 3 viikkoa.
3.Otetaanko potilaaseen yhteys, jos lähete käsitellään vasta kolmen viikon kuluttua sen saapumisesta? Miten yhteydenotto tapahtuu?
Niissä harvoissa tapauksissa, joissa viivästyminen on todellista, on potilaaseen jo otettu yhteyttä joko puhelimitse tai kirjeitse lisätietojen saamiseksi aiemmista hoidoista.
4.Mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty lähetteiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?
Teknisten virheiden poistamiseksi on tehty toistuvia tarkastuksia, korjauksia ja henkilöstön koulutusta. Tämänhetkinen hoitotakuutietojen tarkistus osoittaa, että virheiden määrä on merkittävästi vähentynyt.
5.Lähetteen käsittelyaika on vain yksi indikaattori arvioitaessa hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista. Lisäksi pyydetään arvioimaan sitä, miten hoidon tarpeen arviointi toteutuu edellä tarkemmin yksilöidyillä erikoisaloilla?
Hoidon tarpeen arvioinnin katsotaan tapahtuvan riittävän hyvin lähetekäsittelyn avulla 3-4 vrk:ssa. Lähetteitä käsitellään työikäisten osalta n. 1700 vuodessa.
Jyrki Heikkilä
Tulosyksikköjohtaja, ylilääkäri
Turun psykiatrinen erikoissairaanhoito