Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, palvelujohtajat Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela ja Seija Arve, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola sekä resurssijohtaja Max Lönnqvist 21.8.2012:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Toiminta

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toteutuneet vuoden 2012 1-7 seurannan mukaan pääosin operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Palvelujen järjestämisessä ja talousarviossa pysymisessä on seuraavia ongelmia tai poikkeamia:

Lastensuojeluilmoitusten (ml. pyynnöt lastensuojelutarpeen arvioimiseksi) määrä on edelleen kasvussa, mutta lastensuojeluilmoituksien kohteena olevien lasten määrä, avohuollon asiakkuudet ja kiireellisten sijoitusten määrä ovat pienempiä kuin viime vuonna vastaavaa aikaan. Tämä on positiivinen signaali. Saatavuusongelmia on edelleen, vain noin puolet lastensuojelutarpeen arvioista pystytään tekemään 3 kk:n määräajassa. Lastensuojelun rakennemuutospäätöksen yhteydessä hyväksytyt henkilöstölisäykset parantanevat tilannetta loppuvuodesta. Päätökset kiireellisistä toimenpiteistä tehdään välittömästi ja päätös arvioinnin tarpeellisuudesta tehdään lain määrittämässä 7 arkipäivän kuluessa. Avohuollon toimintavalmiuksia on lisätty nuorten vastaanottokodin resursseihin pohjautuvassa intensiivisessä perhetyössä. Erillispäätöksellä (150 000 €, Perla 29.2.2012 § 107) pohjoisella alueella kokeillaan avohuollon vaikuttaviksi todettujen toimenpiteiden hankkimista ostopalveluina. Rakennemuutosvaikutusten toteutuminen edellyttää näitä vahvoja panoksia avohuoltoon.

Uusia huostaanottoja on tehty vähemmän kuin 2011 alkuvuonna. Perhehoitoa on pystytty lisäämään sekä määrällisesti että osuutena sijoituksista. Kesäkuun lopussa perhehoidossa oli 40,4 % huostassa olevista lapsista (v.2011 lopussa 38,7 %, tavoite 2012 on 45,3 %). Ostopalvelujen (laitokset ja ammatilliset perhekodit) määrä ja osuus sijoituksista ovat kääntyneet laskuun. Perhehoidon tavoitetason saavuttaminen edellyttää loppuvuodesta erittäin tavoitteellista työtä. Jo saavutetun muutoksen taloudellisia vaikutuksia pienentää viime vuonna tapahtunut huostaan otettujen kokonaismäärän merkittävä kasvu. Myös taloudellisia vaikutuksia pitäisi näkyä loppuvuodesta ja vuoden 2013 aikana, kun jälkihuoltoon on siirtynyt yli 30 ostopalvelulaitoksiin sijoitettua nuorta. Avohuollon toimintamahdollisuuksien parantamisella on varmistettava, että huostaanottojen määrä ei lisäänny.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon luvut ovat osin muuttumattomia kesäsulkujen ja sen vuoksi, että palvelujen kysyntä painottuu lukukausien aikaan. Lasten päivystyspalveluja on kysytty liikelaitokselta yli tuhat käyntiä vähemmän kuin omasta toiminnasta viime vuonna vastaavaan aikaan. Kysyntä ei näytä siirtyneen terveysasemille. AVI on asettanut lasten ja nuorten puheterapialle 400 000 €:n uhkasakon ja velvoitteen saattaa palvelut hoitotakuuseen vuoden loppuun mennessä. Puheterapian pitkien jonotusaikojen taustalla on ylipäätään puute puheterapeuteista, jolloin palveluvajetta ei pystytä paikkaamaan ostopalveluillakaan. Tilannetta pyritään korjaamaan kaikin käytettävissä olevien keinoin. Lasten ja nuorten psykiatriassa on niin ikään ollut saatavuusongelmia. Saatavuus parantunee nyt hieman, kun lääkärivakansseja on saatu täytettyä, mikä samalla vähentää myös ostopalvelujen tarvetta.

Talous

Lasten ja nuorten palveluissa suurin ylitysuhka on lastensuojelussa. Ennusteen mukaan asiakaspalvelujen ostot erityisesti sijaishuollossa ylittävät talousarviomäärärahan. Lakkatien erityislastenkodin uudet vakanssit ja lastensuojelun valitun kehityslinjan mukaiset avohuollon vakanssit näkyvät palkkakustannusten kasvuna. Viime vuoden 84 uutta huostaanottoa kasvatti sijoitettujen kokonaismäärää, mikä näkyy sijaishuollon kustannuksissa. Huostaanottoja tehtiin paljon vielä loppuvuodesta. Perhehoidon palkkioiden tasokorotukseen ei talousarviossa varauduttu riittävästi, mikä osaltaan lisää ylitysuhkaa. Perhehoidossa kustannusten kasvu on strategian mukaista ja edistää ostopalvelujen kustannusten laskua.  Mainittakoon, että jo aikaan saatu perhehoidon lisäyksestä seurannut ostopalvelujen osuuden väheneminen on hidastanut kustannusten kasvua. Ostopalvelujen palvelujen kilpailutetut hinnat ovat olleet voimassa maaliskuusta. Hintojen nousu oli pääosin maltillista. Lastensuojelun kustannuskehitys on pitkälti riippuvainen perhehoidon lisääntymisestä. Jotta lastensuojelun kustannukset saadaan kestävästi laskemaan, on välttämätöntä lisätä avohuollon toimintamahdollisuuksia paitsi henkilöstölisäyksillä myös ostopalvelujen tavoitteellisella lisäyksellä.

Kuntoutumispalveluissa puheterapian uhkasakko edellyttää toimenpiteitä, joihin ei talousarviota laadittaessa voitu varautua.

Muilta osin ydinprosessin talous näyttää toteutuvan suunnitellusti.

Strategiset toimenpiteet

Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen

Perlan päätöksen 19.6.2012 § 246 mukaisesti valmistellaan lapsiperheiden kotipalvelukokeilun käynnistämistä, toteuttamistapana palveluseteli. Ennaltaehkäisevän ryhmämuotoisen perhetyön ja yläkoulun oppilashuollon kehittäminen jatkuu Remontti-hankkeessa. 

Lastensuojelun kehittäminen ja rakennemuutos

Lastensuojelussa edetään lautakunnan hyväksymän toimintalinjauksen mukaisesti (Perla 28.3.2012 § 137). Perhehoidon lisäämisen tueksi käytetään Kaste-ohjelmasta myönnettyä Remontti-hankkeen rahoitusta. Valtuuston myöntämästä 1 M€:n määrärahasta 150.000 € käytetään vaikuttavien työmenetelmien kokeiluihin pohjoisen sosiaalitoimiston alueella. Pilottialueena on pohjoinen sosiaalitoimisto. Avohuollon ja sijaishuollon tukipalvelujen kilpailutuksen käynnistämistä valmistellaan.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Ydinprosessin toiminta on toteutunut pääosin tilauksen mukaisesti.

Lastensuojelun jälkihuoltoon on ennakoidusti tulossa vuoden mittaan liki 70 uutta asiakasta, mikä vähentää ohjaajapalvelujen asiakaskohtaista saatavuutta. Jälkihuollon sijoitusten määrä on asiakasmäärä kasvun myötä niin ikään kasvanut, koska osalla nuorista ei muuta asuntoa ole. Jälkihuollon sijoitusten ja nuorten asunnottomuuden vähentämiseksi on saatu STM:stä asunnottomuusohjelman hankerahoitusta (TALK-jatko), jolla palkattavien asumisohjaajien toiminnan käynnistymistä on kiirehdittävä. Suurimmat ongelmat palvelujen saatavuudessa on opiskelijaterveydenhuollossa, jossa asetuksenmukaisia tarkastuksia on tehty kevät kaudella huomattavan vähän. Opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöä on tarpeeseen nähden liian vähän. Opiskelijoita hakeutuu myös terveysasemien asiakkaiksi. Heikoin tilanne on ammattikorkeakoulun opiskelijoilla. Mainittakoon, että Turku kustantaa myös ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon. Peruspalvelulautakunta päätti 15.8.2012 § 298 osoittaa 100 000 € erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoiden psykososiaalisten palvelujen lisäämiseen syyslukukaudella 2012.  

Talous

Lastensuojelun sijaishuollon talousarvioriskit koskevat myös jälkihuoltoa. Jälkihuoltoon siirtyy yli 30 ostopalvelulaitoksissa olevaa nuorta, ja osalla sijoitukset jatkuvat. Kustannuskehityksen kannalta olisi erittäin tärkeää, että heille on pikaisesti tarjolla muita asumismuotoja kuin laitossijoitus TALK-jatkohankkeen toiminnan käynnistymistä on kiirehdittävä, jotta vaikutuksia ehditään saamaan jo kuluvan vuoden viimeisinä kuukausina.

Strategiset toimenpiteet

Nuorten asunnottomuuteen puuttumiseksi on STM:ltä saatu jo edellä mainittu TALK-hankkeen jatkorahoitus. Hankerahoituksella (50%) palkataan jälkihuoltoon neljä ohjaajaa, joiden tehtävänä on laitoksista kotiutuvien nuorten asumisen tukeminen TALK-hankkeessa hyväksi koettua toimintamallia soveltaen. Nuorten asunnottomuuskartoitus valmistui suunnitelman mukaisesti maaliskuussa. Tutkimus jatkuu väitöskirjatyönä. Tutkimuksessa arvioitiin asunnottomien nuorten määräksi vähintään 100 sekä todettiin, että nykyisin saatavilla olevat asunnottomien palvelut eivät vastaa kovin hyvin nuorten asunnottomien tarpeisiin.

Nuorten aikuisten palveluprosessissa hyödynnetään STM:n Länsi 2012 –hanketta päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi. Käynnissä on myös Kaste 2-valmistelu. Turkulaisen nuoren ohjausmalli on valmis ja käyttöönotettu hallintokuntien yhteistyönä. Parhaillaan on käynnissä erityispalveluja tarvitsevan nuoren ohjausmallin toimintavoista ja tehtäväjaosta sopiminen.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Toiminta

Toiminta on ollut pääasiassa tilauksen mukaista. Sosiaalityön tulosalueella toimeentulotuen tarpeen kasvu näyttää taittuneen ja käsittelyajoissa on pääosin pysytty palvelutakuussa. Tulkkauspalveluiden tarve on hiukan lisääntynyt. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa asiakasmäärä on lisääntynyt erityisesti tehostetussa palveluasumisessa, suunniteltu rakennemuutos ei ole vielä toteutunut Sairaanhoitopiirin käyttömäärät sekä päivystyksen käyntimäärät ovat laskeneet. Hammashuollon oman toiminnan käyntimäärät ovat lähteneet kasvuun, kun uudet virat on saatu täytettyä kesän alussa. Siihen asti hoitotakuujonoa on purettu ostopalveluiden avulla, minkä vuoksi alkuvuoden ostopalvelumäärät ovat ylittyneet. Hoitotakuuseen päästään vuoden loppuun mennessä. Äitiysneuvolan käyntien määrä on lisääntynyt, mikä johtuu raskaana olevien määrän lisääntymisestä. Vammaispalveluissa suoritteet ja erityisesti palveluasuminen ovat lisääntyneet yli sopimustavoitteiden. Myös laitoshoidossa olevien määrä on kasvanut.

Talous

Suurin yksittäinen talouden riskitekijä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuus, joka on sairaanhoitopiirissä arvioitu sosiaali- ja terveystoimen arviota suuremmaksi. Sekä käyntien ja hoitojaksojen määrä on laskenut kuitenkin viime vuoteen verrattuna. Perusterveydenhuollossa suun terveydenhuollon hoitotakuuseen pyrkiminen on lisännyt kustannuksia, koska alkuvuonna ostopalvelumäärät ovat olleet suunniteltua suuremmat. Sosiaalityössä asumispalvelujen kustannusten kasvua pyritään estämään tuetulla asumisella ja asumispalvelujen rakennemuutoksella. Kuntoutumispalveluiden osalta talouden ylitysuhka on työmarkkinatuen kuntaosuudessa sekä vammaispalveluissa (kuljetuspalvelut ja asumispalvelut). Kuljetuspalveluissa ylitystä saadaan taittumaan onnistuneen kilpailutuksen avulla. Kehitysvammaisten henkilöiden valtakunnallinen KEHAS-suunnitelma pyrkii vähentämään laitoshoitoa ja lopettamaan sen vähitellen kokonaan. Ohjelman mukainen laitosasumisen purkaminen lisää kuitenkin kustannuksia noin 1,4 kertaiseksi. Asumispalveluihin on siirtynyt osittain laitosasukkaita, osittain lapsuuden kodissa asuneita kehitysvammaisia henkilöitä sovittua enemmän. Kesäkuun neuvotteluissa Kuntoutumispalveluiden tulosalueen ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kanssa sovittiin rakennemuutoksen hidastamisesta.

Strategiset toimenpiteet:

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vähentämällä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä koskee lähinnä kuntoutumispalveluiden (työllisyyden tukeminen), sosiaalityön (ehkäisevä toimeentulotuki) ja perusterveydenhuollon tulosalueita. Työ tulosalueilla on lähtenyt käyntiin, konkreettisia tuloksia ei ole vielä tässä vaiheessa näkyvillä. Ehkäisevän toimeentulotuen lisäämiseen ei tällä hetkellä ole varaa. Turun Varissuo-takuu –hanke on valittu ns. kuntakokeiluun, hankkeen avulla pystytään vähentämään työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt jo vuonna 2011. Päihdeasiakkaiden ja mielenterveyspotilaiden hoitoketjua kehitetään osana Länsi 2013 hanketta ja jatkotyölle tullaan edelleen hakemaan KASTE-rahoitusta. A-klinikan Selviämisasema on rakenteilla Katkon yhteyteen ja asumispalveluiden rakennemuutos etenee.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen:

Toiminta

Perusterveydenhuollossa terveysasemien käyttöön on ikäihmisten kohdalla sovittu lievä käytön väheneminen. Tässä vaiheessa näyttää jo siltä, että sekä terveysasemakäyntien määrä että päivystyksellisten käyntien määrä on selkeästi vähentynyt. Terveysasemakäyntien määrään väheneminen saattaa olla seurausta terveyshyötymallin käyttöönotosta pitkäaikaissairaiden ikäihmisten kohdalla ja päivystyskäyntien määrän väheneminen puolestaan voi selittyä tarkemmalla määrittelyllä, milloin on todellinen tarve päivystykselliseen hoitoon. Suun terveydenhuollon palvelutapahtumat ovat puolestaan jo tässä vaiheessa ylittäneet tilatun tavoitteen.

Oman erikoissairaanhoidon sisätautien ja neurologian avohoitokäynnit ovat ylittäneet selvästi tavoitteen. Asiakasohjauksessa on entistä paremmin hyödynnetty oman erikoissairaanhoidon avohoitoa. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ei ole olennaisia muutoksia paitsi avohoitokäyntien määrässä, joka on ylittämässä tavoitteen selkeästi. Avopalvelujen käytön tarvetta ja myös siihen osoitettua resurssointia tulee arvioida uudelleen.

Sairaanhoitopiirin käyttö ikäihmisten somaattisen hoidon osalta osoittaa, että avohoitokäynnit ja hoitojaksot ovat vähentyneet. Tällä hetkellä jono TYKS:stä kaupungin omaan toimintaan on ikäihmisten kohdalla tällä hetkellä alle 10 ja tämä vaikuttaa myös siirtoviivepäivien määrän vähenemiseen turkulaisten osalta.

Kuntoutumispalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ovat merkittävästi ylittäneet tilauksessa sovitun tavoitteen.

Vanhuspalveluissa säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän kehitys poikkileikkaustilanteessa on alle tavoitteen. Edelleen kotihoidon sisäisten palveluluokkien välinen muutos painottuu entistä enemmän ensimmäiseen palveluluokkaan ja toisaalta 2, ja 3. palveluluokka ovat alle tavoitteen. Tällä palvelurakenteella ei voida saavuttaa tarvittavaa kotihoidon vaikuttavuutta kotona asumisen tukemiseksi. Geriatrisessa sairaalahoidossa päättyneiden hoitojakson määrä on vähentynyt ja tarkoittaa, että sairaalan hoitojaksot ovat pidentyneet. Tämä saattaa johtua siitä, että jatkohoitoa odottavien määrä lisääntyy ja odotusajat jatkohoitoon ovat pidentyneet. Geriatrisen arviointiyksikön hoitojaksojen määrä on puolestaan lisääntynyt ja tällä toiminnalla on voitu tukea kotihoidossa olevien vanhusten akuutin tilanteen hoitamista ilman varsinaista sairaalajaksoa. Omaishoidon tuen saajien määrä on sen sijaan kehittynyt tähän asti sopimuksen mukaisesti.

Ikäihmisten ydinprosessin sopimusten toteutumiseksi tulee sekä kuntoutumispalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja kohdentaa akuutin sairaalahoidon ja kuntoutusosastojen potilaille sekä kotona asuvien ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tueksi. Kotihoidon säännöllisten asiakkaiden määrän ja palveluluokkien välisen rakenteen osalta tulee ryhtyä toimenpiteisiin niin että sekä toiminnan, talouden että vaikuttavuuden tavoitteet toteutuvat. Samoin pitkäaikaisen sairaanhoidon ostopalvelujen vähentämistä tulee tehostaa ja paikkoja tulee muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi, mikäli tuottajan kanssa on uusi sopimus voimassa.

Talous

Ikäihmisten ydinprosessin osalta oman vanhuspalveluiden budjettitoteutuma on suhteellisen hyvin tasapainossa, mutta osaksi tätä selittää kotihoidon henkilökuntaan suunnitellun henkilöstölisäyksen palkkavarojen sisältyminen v. 2012 budjettiin. Toisaalta näitä taloudellisia resursseja on nyttemmin käytetty Kaskenlinnaan perustetun jatkokuntoutusosaston toimintaan toukokuusta 2012 lähtien. Jatkokuntoutusosastoratkaisulla voidaan edelleen vähentää ikäihmisten odotuspäivien määrää niin omassa erikoissairaanhoidossa kuin yliopistosairaalassa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin siirtoviivepäivien määrän tarkemassa arvioinnissa voidaan kohdentaa potilaiden siirrot oikeassa järjestyksessä omaan sairaalahoitoon tai avohoitoon.

Strategiset toimenpiteet:

Kotihoidon palveluluokkien välinen tasapainotus on asetettu v. 2012 tavoitteeksi, jota seurataan toimintalukujen perusteella ja toisaalta kotihoidon omien toimenpiteiden kautta. Toisena tavoitteena on valtuuston hyväksymä päätös siitä, että kotihoidon palveluja edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja käyttäen. Palvelusetelin käytön laajentamisesta kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa on tehty päätös ja sen toteuttaminen alkaa pienessä mittakaavassa kun tietoisuus uudesta mahdollisuudesta lisääntyy. Pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen sopimuskauden päättyessä tulee jo syyskaudella muuttaa ei-kiintiöpaikat niiden vapautuessa tehostetun palveluasumisen paikoiksi ja vuoden vaihteen jälkeen neuvotella muiden vapautuvien paikkojen kohdalla henkilöiden statuksen muutoksesta tehostetun palveluasumisen asukkaiksi, jos siihen löytyy yhteisymmärrys. Muussa tapauksessa aina vapautuvat paikat muuttuvat tehostetun palveluasumisen paikoiksi, jos siitä on palvelun tuottajan kanssa sopimus. Näillä muutoksilla on myös talouteen säästävä vaikutus.

Lautakunta on myös päättänyt lisätä kotihoidon henkilökuntaa 15 hoitajalla sekä antanut tehtäväksi valmistella palveluintegraattorin käyttöönottoa. Palveluintegraattoritoiminnan avulla voidaan entistä tehokkaammin panostaa ikäihmisten palveluohjaukseen ja neuvontaan Palvelutarpeen ilmaantuessa keskitetyllä ohjauksella ja neuvonnalla voidaan nopeasti ohjata asiakkaita saamaan riittäviä kevyempiä palveluita joko omasta toiminnasta, kolmannelta sektorilta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Nämä toimenpiteet puolestaan myöhentävät siirtymistä säännöllisten palvelujen piiriin.

Ikäihmisten hoidon ja palvelujen toimivuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi on meneillään suunnittelu geriatrisen arviointikeskuksen laajentamiseksi samalla kun potilasvirta-analyysejä arvioimalla kehitetään ikäihmisten koko hoitoketjun toimivuutta. Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutos on toteutumassa tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen myötä sekä oman toiminnan kehittämisen kautta kun vanhainkotien perusparannushankkeet mahdollistavat paremmin yksiportaisen vanhustenhoidon kehittämistä.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 20.8.2012:

Palvelutuotanto

Tammi-heinäkuun työvoiman käyttöä koskevasta raportista käy ilmi, että sosiaali- ja terveystoimen työvoiman käyttö on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan jonkun verran (+52,8) ja tämän lisäyksen syitä on raportoitu peruspalvelulautakunnalle vuoden mittaan useissa eri raporteissa.

Lisäksi on syytä mainita, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet viime vuoteen nähden (1-7/2012 yht. 5,1% vastaava luku viime vuonna 5,5%). Työvoiman käytössä sijaistusprosentti on kasvanut jonkin verran viime vuoteen nähden (1-7/2012 yht. 75,3%, vastaava luku viime vuonna 74,4%). Sijaistyövoiman käyttöä supistetaan kaikin käytössä olevin keinoin loppuvuoden aikana.

Seuraavassa esitetyt tulosalueiden toimintaa ja taloutta koskevat raportit on koostettu tulosaluejohtajien laatimista tulosaluekohtaisista raporteista. Talousarvion 2012 toteutumaa koskeva arvio esitetään resurssihallinnon tekstiosuudessa.

Sosiaalityön tulosalue

Lastensuojeluilmoituksia ja pyyntöjä on tullut 3438 ja ne ovat kohdistuneet 1894 lapseen, mikä on nousua verrattaessa viime vuoteen ja enemmän kuin tälle vuodelle on arvioitu. Huostaanottoja on tehty toukokuun loppuun mennessä 33, mikä on vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että huostaanottojen määrä kuluvana vuonna tullee olemaan noin 60. Kuluvana vuonna lastensuojelun jälkihuoltoon kohdistuu kovia paineita. Jälkihuollossa on tällä hetkellä yli 300 itsenäistyvää nuorta ja uusia jälkihuollettavia on tulossa kuluvana vuonna noin 70.

Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on ollut 7897, mikä on enemmän kuin viime vuonna ja enemmän kuin tälle vuodelle on arvioitu. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat välillä ylittäneet toimeentulotuen palvelutakuun. Lastensuojelun palvelutakuiden osalta vain puolet lastensuojelutarpeen selvityksistä pystytään tekemään lastensuojelulain edellyttämässä 3 kuukauden määräajassa.

Lastensuojelun rakennemuutoksen aikaan saaminen on sosiaalityön tulosalueen kehittämistoimenpiteistä merkittävin. Sosiaalityön tulosalueella on vuonna 2012 käynnistetty useita kehityshankkeita, jotka liittyvät muun muassa lastensuojelun palvelujärjestelmään ja Effica-tietojärjestelmään.

Sosiaalityön tulosalueella suurimmat taloudelliset riskit ovat lastensuojelun ostopalveluissa, perhehoidon korvauksissa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ostopalveluissa. Lastensuojelun ostopalvelut kilpailutettiin vuonna 2012 ja uudet hinnat tulivat voimaan keväällä 2012. Perhehoidon hoitopalkkiota korotettiin valitun lastensuojelun palvelujärjestelmän strategialinjausten perusteella. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain noin 20 asiakkaalla. Perustoimeentulotuen kustannukset ovat nousseet, mikä johtuu toimeentulotukeen 1.1.2012 tehdyistä korotuksista.

Työvoiman käytössä ei ole ollut oleellista kasvua Lakkatien erityislastenkodin em. resurssikasvua lukuun ottamatta.  Työvoiman käyttö on lisääntynyt viime vuoteen nähden 10,2 htv:ta.

Perusterveydenhuolto

Terveysasemilla on tarkastelujakson aikana tuotettu 2,8 % vähemmän suoritteita kuin vastaavana aikana viime vuonna johtuen kesäsuluista. Liikelaitoksen päivystyksessä käyntejä on toteutunut selvästi (noin 15%) vähemmän. Terveysasemilla on pystytty lisäämään kiireellisten potilaiden hoitoa: omalääkärijärjestelmän muutos listamalliksi on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Ehkäisevät palvelut on tuotettu lain mukaisesti. Suun terveydenhuollossa on saatu kesäkuun alkuun mennessä koko lisähenkilökunta rekrytoitua. Työikäisten palveluja on tuotettu 42 % enemmän 1.6.-31.7. kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Terveysasemilla ollaan toistaiseksi hoitotakuussa, mutta käyntien siirtyminen päivystyksestä asemille vaikeuttaa terveyshyötymallin toteutusta ja voi johtaa ei-kiireellisten potilaiden hoitotakuun ylittymiseen.

Tulosalueen työvoiman käyttö on lisääntynyt tammi-heinäkuussa 9,4 htv:tta. Tulosalue on onnistunut laskemaan sekä sairauspoissaoloprosenttia että sijaistyövoiman käyttöprosenttia viime vuoden luvuista. Tältä osin kehitys on ollut erittäin positiivista.

Erikoissairaanhoito

Toiminta on ollut pääsääntöisesti tavoitteiden mukaista. Somaattisella puolella avohoitokäynnit ovat hieman vähentyneet tavoitearvoja vastaten. Sekä somaattisilla että psykiatrisilla vuodeosastoilla hoitojaksot ovat lisääntyneet, mutta hoitopäivät vähentyneet viitaten lyhentyneisiin hoitojaksoihin

Omassa toiminnassa somaattisen erikoissairaanhoidon menojen toteutuma on 58,6 %, psykiatriassa 59,1 % ja lääkehuollossa 59,5 %. Oman toiminnan osalta aiemmin ylitysuhka on ollut n. 200.000€ henkilöstömenoissa. Uusimman ennusteen mukaan henkilöstömenojen ylitysuhka on pienentynyt 100.000€:lla. 

Tulosalueen työvoiman käyttö on vähentynyt tammi-heinäkuussa 0,7 htv:tta. Tulosalue on onnistunut laskemaan myös sairauspoissaoloprosenttia. Sijaistyövoiman käyttöprosentti on hieman noussut viime vuodesta.

Kuntoutumispalvelut

Kaikki yksiköt saavuttivat sopimustavoitteet yksikkökohtaisten toteutumien vaihdellessa 58,5 %:sta 67 %:iin. Tulosalueen kokonaistuotannosta tavoitteeseen nähden on toteutunut 62 %.

Tulosalueen suurimmat taloudelliset riskit liittyvät työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja vammaispalveluiden asumispalveluihin. Kuljetuksen kilpailutus uuden palveluntuottajan kanssa saadaan käyntiin 1.10.2012 ja se tuo loppuvuodelle noin 0,2 M€:n säästöt. Muut säästötoimet kohdistuvat henkilöstön käyttöön ja nämä säästöt on otettu huomioon kuluvan vuoden aikana tehdyissä talousarvioennusteissa. Uuden Työkeskuksen käyttöönotto on viivästynyt ja tämän vuoksi myyntitulot alittuvat.

Tulosalueen työvoiman käyttö on lisääntynyt tammi-heinäkuussa 2,1 htv:tta. Tulosalue on onnistunut laskemaan sijaistyövoiman käyttöä, vaikka sairauspoissaolojen määrä on kasvanut.

Välittömiä asiakaspalautteita Kuntoutumispalveluihin on tullut 51 kpl, joista 33 on kiitoksia (65 %), 14 moitteita (27 %) ja 4 ehdotuksia (8 %). Kiitoksia on annettu eniten asiantuntemuksesta, hoidosta ja palvelun sujuvuudesta. Moitteita on saatu kohtelusta ja tiedottamisesta.

Fysiatria, lastenneurologia ja vammaispalvelut ovat hoito- ja palvelutakuussa. Puheterapia ei ole hoitotakuussa. Jonossa on lähetteitä 208 kpl ja hoitoon pääsyn jonotusaika on lapsilla 11 kk ja aikuisilla 6 kk. AVI on antanut määräyksen jonon saattamiseksi hoitotakuun pituiseksi vuoden loppuun mennessä uhkasakon uhalla.

Ulkoinen auditointi CAF:in mukaan toteutetaan yksiköissä lokakuussa.

Vanhuspalvelut

Vanhuspalvelujen toiminnan seuranta heinäkuulta osoittaa säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden asiakkaiden kokonaismäärän kasvaneen edellisen vuoden heinäkuusta noin 40 asiakkaalla.

Tavoitteeksi asetettua asiakasmäärää tai -rakennetta ei kuitenkaan ole saavutettu, koska tavoitteen perustana ollut 30 työntekijän (tai vastaavan muun resurssin) lisäys ei ole toteutunut.

Omaishoidontuen asiakasmäärän tavoite on sitä vastoin ylittynyt, kasvua vuoden takaiseen asiakasmäärään on noin 50. Asiakkaiden ikärakenne on kuitenkin tavoiteltua nuorempi, joten 75 vuotta täyttäneille turkulaisille mitoitetun palvelurakenteen toteutusta tämä ei tue.

Ympärivuorokautisen hoidon kokonaistilanteen arviointia vaikeuttaa se, että tehostetun palveluasumisen kilpailutukseen liittyvät epäselvyydet ovat aiheuttaneet sen, että asiakkaille tehdyt päätökset ovat viivästyneet, eikä asiakkaita ole tietojärjestelmässä. Tämä osa kokonaisuudesta puuttuu siis seurannasta. Koska kesäkuussa päätettiin laajentaa ostopalvelujen kokonaisuutta 20 paikalla, on kuitenkin arvioitavissa, että tällä hetkellä käytössä on noin 500 paikkaa.

Ympärivuorokautisen hoidon kokonaismäärä näyttää siis ylittävän tavoitetason (tavoite on ollut aleneva määrä). Vaikka tämä on vastoin strategisia tavoitteita, sopii se hyvin yhteen sen kanssa, että kotihoidon viivästyneen resurssoinnin johdosta ei kotihoidon rakenne ole kehittynyt vastaamaan entistä raskashoitoisempien asiakkaiden tarpeita.

Geriatrisen sairaalahoidon osalta voidaan todeta, että seurantamittarit on nyt saatu yhdenmukaistettua tavoitteeksi asetettujen mittarien kanssa. Voidaan myös arvioida, että tavoitetasot tullaan pääosin saavuttamaan.

Tavoitteita ei ole asetettu lainkaan geriatrisen sairaalahoidon alaisen kuntouttavan lyhytaikaishoidon osalta. Syy tähän on se, että toiminnan käynnistymisestä on päätetty vasta vuoden 2012 talousarvion ja siihen liittyvien tavoitetasojen vahvistamisen jälkeen.

Tulosalueen työvoiman käyttö on lisääntynyt tammi-heinäkuussa 35,7 htv:tta. Tulosalue on onnistunut laskemaan sairauspoissaolojen määrää. Sijaistyövoiman käyttöä koskeva prosenttiosuus on kasvanut jonkin verran. Syitä tähän selvitetään parhaillaan tulosalueella ja asiaan on viime kuukausina kiinnitetty erityistä huomiota.

Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella toiminta on ollut tavoitteiden mukaista tammi-heinäkuussa. Heinä-elokuussa suuri osa henkilökuntaa on ollut lomalla eikä sijaisia ole ollut. Tämän johdosta suoritteita tältä ajalta on kertynyt vähemmän ja niiden kirjaus terveysvalvonnan osalta on myös myöhässä. Pieneläinpäivystyksen ostopalveluun liittyvät suoritteet ovat vuositason mittareita. Valvontaeläinlääkäri on aloittanut työt toukokuun lopulla ja ollut lomalla heinä-elokuussa viisi viikkoa, minkä vuoksi suoritteita on kertynyt lähinnä kesäkuulta. Toimintaa vaikeuttaa edelleen se, että osa terveysvalvonnan henkilöstöä on siirretty muihin toimitiloihin sisäilmaongelmien vuoksi ja että kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä.

Talousarvion toteutuma on ollut suunnitellun mukaista.

Tulosalueen työvoiman käyttö on vähentynyt tammi-heinäkuussa 3,4 htv:tta. Tulosalue on onnistunut laskemaan sekä sairauspoissaoloprosenttia että sijaistyövoiman käyttöprosenttia viime vuoden luvuista. Tältä osin kehitys on ollut hyvin positiivista.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollossa työterveyslääkärikäynnin korvaavien puheluiden määrä on selkeästi tavoitetta suurempi, mutta sekä lääkärikäyntien että hoitajakäyntien määrä jää jonkin verran tavoitetta pienemmäksi. Terveystarkastusten määrä on tavoitteen mukainen. Työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä on siirretty työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan.

Työterveystalon talouden toteutuma on sekä menojen että tulojen osalta arviota pienempi osin johtuen lääkäripulasta. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna sekä tulot että menot ovat pienemmät. Johtopäätösten tekoa vaikeuttavat edelleen ongelmat laskutuksessa.

Tulosalueen työvoiman käyttö on lisääntynyt tammi-heinäkuussa 2,2 htv:tta. Kasvua on ollut sekä sairauspoissaoloissa että sijaistyövoiman käytössä. Sairauspoissaolojen kasvuun vaikuttavat pitkät sairauslomat.

Liite 1Toiminnan seurantaluvut

Yhteenveto

Tulosalueet ovat saavuttaneet asetetut tavoitteet kohtuullisen hyvin. Työvoiman käyttöä koskevat luvut osoittavat hyvää suuntaa (työvoiman käytön kasvun hillitseminen, sairauspoissaolojen väheneminen ja sijaistyövoiman käytön vähentäminen), mutta silti tältä osin jää vielä loppuvuodeksi tehtävää. Loppuvuonna talouden osalta tulosalueiden talousarvion toteutumaa arvioidaan jatkuvan seurannan perusteella ja poikkeamat raportoidaan välittömästi. Toiminnallisesti syksyn osalta asialistalla ovat muun muassa Kaste 2 –ohjelmaan esitettävien kehittämisohjelmien valmistelu ja hallintokunnan valmiussuunnitelman laatiminen.

Talousarvion toteutuminen ja ennuste

Talousarvion toteutuman perusteella on laadittu ennuste tilinpäätöstilanteesta ja pohjana on käytetty aikaisempien vuosien kehitystrendejä ja tiedossa olevia velvoitteita. Talousarvion toteutuma sisältää jo alkuvuonna päätettyjä ja sovittuja säästötoimenpiteitä mutta tulevien säästöjen suuruutta on vaikea arvioida tulosaluekohtaisesti. Nyt laadittu tekninen ennuste voi olla liian pessimistinen eikä ota riittävästi huomioon jo toteutuksessa olevia ja loppuvuonna toteutettavia säästötoimenpiteitä. Ennuste osoittaa tässä vaiheessa, että toimintamenojen ylitysuhka on noin 24,8M€ (edellisessä ennusteessa noin 22M€) ja toimintatulojen ylitys noin 0,8 M€ (edellisessä ennusteessa noin 1,7M€) ja nettopoikkeama 24 M€ (edellisessä ennusteessa 20,3M€). Suurin ylitysuhka liittyy asiakaspalveluiden ostoihin (noin 19 M€) ja avustuksiin (noin 3,7M€). Asiakaspalveluiden ostot ylittyvät lähes kaikilla tulosalueilla edellistä ennustetta enemmän lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden ennustetta on voitu laskea edellisestä mm. onnistuneiden sakkomaksua vähentävien toimenpiteiden onnistumisen johdosta. Sakkomaksujen kertymäarvio on laskenut alkuvuoden yli viidestä miljoonasta eurosta nyt ennustettuun noin neljään miljoonaan euroon. Lisäksi on todettava, että mikäli siirtoviivepäivien laskeva kehitys jatkuu samansuuntaisena kuin huhti-heinäkuussa niin siirtoviivekustannukset tulevat jäämään vielä pienemmiksi.

Ostopalveluihin varatut määrärahat ylittyvät selkeästi mm. lastensuojelussa sekä eri asiakasryhmien asumispalveluissa. Avustuksiin varattujen määrärahojen ylitys johtuu työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja pieneltä osin toimeentulotukimenojen tasokorotuksesta.

Toteutumisennuste esitetään erillisellä liitteellä ja tulosaluekohtaiset vertailut edelliseen ennusteeseen nähden ovat erillisessä taulukossa.

Myös valtuustolle annettava toiminnan ja talouden seurannan raportti mittariarvoineen on tämän pykälän liitteenä.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 22.8.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi talouden ja toiminnan seurannan ajalta 1.1.2012 -31.7.2012 ja ennusteen vuodelle 2012.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.