Palvelujohtajat Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela ja Seija Arve, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen ja resurssijohtaja Max Lönnqvist:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Toiminta

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toteutuneet vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä pääosin operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Palvelujen järjestämisessä ja talousarviossa pysymisessä on seuraavia ongelmia:

Lastensuojeluilmoitusten määrä on edelleen kasvussa, kasvu ei kuitenkaan ainakaan vielä näy lastensuojelun asiakasmäärän kasvuna. Ongelmat lastensuojelun tarpeen arvioiden tekemisessä 3 kk:n määräajassa jatkuvat. Edelleen vain noin puolet arvioista pystytään tekemään määräajassa. Lastensuojelun rakennemuutospäätöksen yhteydessä hyväksytyt henkilöstölisäykset parantanevat tilannetta loppuvuodesta. Avohuollon vahvistaminen ei näy vielä muualla kuin nuorten vastaanottokodin resursseihin pohjautuvassa intensiivisessä perhetyössä. Päätetyt henkilöstölisäykset on saatava mahdollisimman nopeasti avohuollon käyttöön, jotta rakennemuutosvaikutuksia saataisiin näkyviin. Myös avohuollossa on painotettava perheille kotiin vietäviä palveluja esim. avohuollon sijoitusten sijaan.  

Sijaishuollossa toimeksiantoperusteista perhehoitoa on pystytty lisäämään sekä määrällisesti että osuutena sijoituksista. Maaliskuun lopussa perhehoidossa oli 39,6 % huostassa olevista lapsista (v.2011 lopussa 38,7 %, tavoite 2012 on 45,3 %). Muutosta on edelleen vauhditettava. Vuoden 2011 suuri uusien huostaanottojen määrä näkyy myös ostopalvelujen käytön lisääntymisenä. Tämän pitäisi vuoden mittaan tasaantua, kun jälkihuoltoon siirtyy yli 30 ostopalvelulaitoksiin sijoitettua nuorta, mikäli huostaanottojen määrää pystytään hillitsemään avohuollon toimintamahdollisuuksien parantuessa.

Ikäryhmäkohtaisten tarkastusten poikkeamat sopimustavoitteesta mahtuvat normaaliin kausivaihteluun. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osin tavoitetta korkeammat tuotantoluvut tasaantuvat kesäsulkujen aikana; myös palvelujen kysyntä on lukukausien aikana suurempaa. Terveysasemien käytön kasvu näkyy myös lasten palveluissa. Saatavuusongelmia on edelleen lasten ja nuorten psykiatriassa sekä puheterapiassa. Mikäli lääkärivajetta ei saada paikattua, psykiatrian hoitotakuussa ei ole mahdollista pysyä. Puheterapian pitkien jonotusaikojen taustalla on ylipäätään puute puheterapeuteista, jolloin palveluvajetta ei pystytä paikkaamaan ostopalveluillakaan.

Talous

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin merkittävin talousarviopoikkeama on lastensuojelussa, jossa arvioidut riskit toteutuvat. Valittu lastensuojelun kehittämislinja edellyttää merkittäviä henkilöstölisäyksiä vuosina 2012-2013, mikä kasvattaa palkkakuluja. Lakkatien erityislastenkodin uudet vakanssit näkyvät myös kasvuna palkkakustannuksissa. Vuoden 2011 suuri huostaanottojen määrä on pakottanut lisäämään myös ostopalveluja, mikä niin ikään näkyy kustannuksissa. Jotta lastensuojelun kustannusten kasvu saataisiin taittumaan, on välttämätöntä tehdä perhehoidon lisäämisen ohella avohuollon lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään toimintaan neuvoloissa suunnitellut henkilöstölisäykset. Tämä kasvattaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta on edellytys rakennemuutoshyötyjen toteutumiselle.

Muilta osin ydinprosessin talous näyttää toteutuvan suunnitellusti.

Strategiset toimenpiteet

Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen

Perlan päätöksen 29.2.2012 mukaisesti valmistellaan esitystä lapsiperheiden kotipalvelun käynnistämiseksi. Valtuuston myöntämästä 1 M€:n määrärahasta 150.000 € käytetään vaikuttavien työmenetelmien kokeiluihin. Pilottialueena on pohjoinen sosiaalitoimisto. Ennaltaehkäisevän ryhmämuotoisen perhetyön ja yläkoulun oppilashuollon kehittäminen jatkuu Remontti-hankkeessa. 

Lastensuojelun kehittäminen ja rakennemuutos

Lastensuojelussa edetään lautakunnan hyväksymän toimintalinjauksen mukaisesti (Perla 28.3.2012 § ). Rakennemuutoksen edellyttämät vakanssiesitykset ovat tulossa lautakunnan käsittelyyn. Perhehoidon lisäämisen tueksi käytetään Kaste-ohjelmasta myönnettyä Remontti-hankkeen rahoitusta.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Ydinprosessin toiminta on toteutunut pääosin tilauksen mukaisesti.

Lastensuojelun jälkihuoltoon on ennakoidusti tulossa vuoden mittaan yli 30 uutta asiakasta, mikä vähentää ohjaajapalvelujen asiakaskohtaista saatavuutta. Jälkihuollon sijoitusten vähentämiseksi on haettu STM:n hankerahoitusta (TALK-jatko) asumisohjaajien saamiseksi jälkihuoltoon. Suurimmat ongelmat palvelujen saatavuudessa on opiskelijaterveydenhuollossa, jossa asetuksenmukainen toiminta ei toteudu henkilöstövajauksen vuoksi. Opiskelijaterveydenhuollosta hakeutuu sairaanhoidon asiakkaita terveysasemille.  

Talous

Lastensuojelun sijaishuollon talousarvioriskit koskevat myös jälkihuoltoa. Jälkihuoltoon siirtyy yli 30 ostopalvelulaitoksissa olevaa nuorta ja myös kustannuskehityksen kannalta tärkeää, että heille on tarjolla muita asumismuotoja kuin laitossijoitus.

Strategiset toimenpiteet

Nuorten asunnottomuuteen puuttumiseksi on STM:ltä haettu Kaste II-rahoitusta Talk-hankkeen jatkolle. Tavoitteena on saada sosiaalityön jälkihuoltoon neljä ohjaajaa, joiden tehtävänä on laitoksista kotiutuvien nuorten asumisen tukeminen TALK-hankkeessa hyväksi koettua toimintamallia soveltaen. Hankkeella pyritään vähentämään nuorten laitosasumista ja asunnottomuutta. Rahoituspäätöstä odotetaan ministeriöstä huhtikuun aikana.

Nuorten asunnottomuuskartoitus valmistui suunnitelman mukaisesti maaliskuussa. Selvityksen teki Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja se rahoitettiin kaupunkitutkimusohjelmasta. Selvityksen pohjalta on kaavailtu laajempaa nuorten asunnottomuutta koskevaa tutkimusta.

Nuorten aikuisten palveluprosessissa hyödynnetään STM:n Länsi 2012 –hanketta päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi. Erikoissairaanhoidon tulosalueella psykiatrien rekrytointiongelmat haittaavat konsultatiivisen työn lisäämistä. Turkulaisen nuoren ohjausmalli on valmis ja käyttöönotettu hallintokuntien yhteistyönä. Parhaillaan on käynnissä erityispalveluja tarvitsevan nuoren ohjausmallin toimintavoista ja tehtäväjaosta sopiminen.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Toiminta

Toiminta on ollut pääasiassa tilauksen mukaista. Sosiaalityön tulosalueella on ollut kasvua toimeentulotuen saavien kotitalouksien määrässä. Myös toimeentulotuen käsittelyajat ovat välillä ylittäneet palvelutakuun. Perusterveydenhuollossa hammashuollon käyntimäärät ovat jäljessä tavoitteesta, koska uusia virkoja ei saatu käyttöön heti alkuvuodesta. Ostopalvelujen käyntimääriä ei ole vielä tiedossa. Kuntoutumispalveluissa suoritteet ovat nousseet sekä lääkinnällinen kuntoutuksen että vammaispalveluiden osalta sopimustavoitteen vastaisesti.

Talous

Suurin yksittäinen talouden riskitekijä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuus, joka on sairaanhoitopiirissä arvioitu sosiaali- ja terveystoimen arviota suuremmaksi. Muut riskit itsenäisesti selviytyvien ydinprosessin talouden toteumassa ovat oman perusterveydenhuollon palveluiden ja asiakaspalveluiden ostomäärärahoissa liittyen erilaisten tutkimusten käyttöön sekä työvoiman turvaamiseen vuokratyövoimalla. Perusterveydenhuollon säästötavoitteet eivät ole vielä lähteneet toteutumaan. Sosiaalityössä asumispalvelujen kustannusten kasvua pyritään estämään tuetulla asumisella ja asumispalvelujen rakennemuutoksella. Kuntoutumispalveluiden osalta talouden ylitysuhka on työllistymispalveluissa, jossa asiakasmäärät ovat kasvussa sekä vammaispalveluissa (kuljetuspalvelut ja asumispalvelut).

Strategiset toimenpiteet:

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen vähentämällä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä koskee lähinnä kuntoutumispalveluiden (työllisyyden tukeminen), sosiaalityön (ehkäisevä toimeentulotuki) ja perusterveydenhuollon tulosalueita. Työ tulosalueilla on lähtenyt käyntiin, konkreettisia tuloksia ei ole vielä tässä vaiheessa näkyvillä. Osa työstä pyritään rahoittamaan hankerahoituksella.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt jo vuonna 2011. Päihdeasiakkaiden ja mielenterveyspotilaiden hoitoketjua kehitetään osana Länsi 2013 hanketta. A-klinikan Selviämisasema on rakenteilla Katkon yhteyteen ja asumispalveluiden rakennemuutos etenee.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen:

Toiminta

Perusterveydenhuollossa terveysasemien käyttöön on ikäihmisten kohdalla sovittu lievä käytön väheneminen ja näyttää ensimmäisten kolmen kuukauden aikana toteutuneen. Suun terveydenhuollon palvelutapahtumat ovat puolestaan tässä vaiheessa ylittäneet tilatun tavoitteen ja tulee todennäköisesti tasaantumaan kesälomien aikana.

Oman erikoissairaanhoidon sisätautien ja neurologian avohoitokäynnit ovat ylittäneet merkittävästi tavoitteen. Tähän on ilmeisesti vaikuttanut myös perusterveydenhuollon asiakasohjaus oman erikoissairaanhoidon avohoitoon, koska sairaanhoitopiirin avokäynnit ovat samanaikaisesti vähentyneet. Vanhuspsykiatrian osalta avohoitokäynnit ylittävät tässä vaiheessa selkeästi tälle vuodelle asetetun tavoitteen ja sen syihin tulee paneutua.

Sairaanhoitopiirin käyttö ikäihmisten somaattisen hoidon osalta on hyvin tavoitteissaan, avohoitokäynnit ja hoitojaksot ovat vähentyneet ja ennakkotiedon mukaan myös siirtoviivepäivien määrä on turkulaisten osalta helmikuuhun verrattuna edelleen vähentynyt.

Kuntoutumispalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ovat merkittävästi ylittäneet tilauksessa sovitun tavoitteen.

Vanhuspalveluissa säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän kehitys poikkileikkaustilanteessa on alle tavoitteen, samoin sisäinen palveluluokkien välinen muutos ei osoita ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kehittyneen sopimuksen mukaisesti. Geriatrisen sairaalahoidon geriatrisen arviointiyksikön hoitojaksojen määrä on jäänyt alle sovitun tilauksen, mutta kuitenkin selvästi noussut vuoden 2011 tilanteesta. Omaishoidon tuen saajien määrä on sen sijaan kehittynyt sopimuksen mukaisesti.

Ikäihmisten ydinprosessin sopimusten toteutumiseksi tulee sekä kuntoutumispalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen osalta että vanhuspalveluissa kotihoidon säännöllisten asiakkaiden määrän ja palveluluokkien välisen rakenteen osalta ryhtyä toimenpiteisiin niin että sekä toiminnan, talouden että vaikuttavuuden tavoitteet toteutuvat.

Talous

Ikäihmisten ydinprosessin osalta oman Vanhuspalveluiden budjettitoteutuma on suhteellisen hyvin tasapainossa, mutta osaksi tätä selittää kotihoidon henkilökuntaan suunnitellun henkilöstölisäyksen palkkavarojen sisältyminen v. 2012 budjettiin. Sairaanhoitopiirin budjetin ylittymisen minimoimiseksi Kaskenlinnaan on perustettu jatkokuntoutusosasto ja tällä ja jo aikaisemmin tehdyillä ratkaisulla voidaan edelleen vähentää ikäihmisten siirtoviivepäivien määrää yliopistosairaalassa.

Strategiset toimenpiteet:

Kotihoidon palveluluokkien välinen tasapainotus on asetettu v 2012 tavoitteeksi, jota seurataan toimintalukujen perusteella ja toisaalta kotihoidon omien toimenpiteiden kautta. Palveluluokkien välinen rakenteellinen muutos ei ole vielä lähtenyt toteutumaan vaikka juuri sillä tavoitellaan kotihoidon vaikuttavuutta jotta kotona asuminen mahdollistuisi turvallisemmin ja myös pidempään. Toisena tavoitteena on valtuuston hyväksymä päätös siitä, että kotihoidon palveluja edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja käyttäen. Palvelusetelin käyttöönotosta on tehty jo päätös ja sen toteuttaminen alkaa vielä tämän kevään aikana. Lautakuntaan tuodaan myös esitys n 150-160 kotihoidon asiakkaan palvelujen ulkoistamisesta kilpailuttamalla v 2012 aikana.

Ikäihmisten hoidon ja palvelujen toimivuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi on meneillään suunnittelu geriatrisen arviointikeskuksen laajentamiseksi samalla kun potilasvirta-analyysejä arvioimalla kehitetään ikäihmisten koko hoitoketjun toimivuutta. Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutos on toteutumassa tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen myötä sekä oman toiminnan kehittämisen kautta kun vanhainkotien perusparannushankkeet mahdollistavat paremmin myös oman toiminnan kehittämistä. 

Liite 1Toiminnan seurantaluvut

Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannosta on laadittu erillinen tulosaluekohtainen raportti.

Liite 2Tulosaluekohtainen raportti

Yhteenvetona tulosalueiden toiminnasta voidaan todeta seuraavaa:

• Palvelutuotannon tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet alkuvuoden osalta suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti, mikä on myös aiheuttanut paineita talousarviossa pysymisessä.
• Palvelutuotannossa on valmisteltu ja käynnistetty useita hankkeita, jotka liittyvät potilasjonojen hallintaan (mm. 20-paikkainen kuntoutumisyksikkö, jota ollaan käynnistämässä Kaskenlinnassa 1.4.2012 lukien) ja rakennemuutosten toteuttamiseen (lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen).
• Tulosalueilla on käynnissä sosiaali- ja terveystoimen toiminnan itsearviointi laadunhallintajärjestelmän edellyttämällä tavalla.
• Työvoiman käytön osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2011 alkuun tilannetta verrattaessa.
• Talouden osalta suurimpia riskejä palvelutuotannossa ovat lastensuojelun ostopalvelut, suun terveydenhuollon palkkamenot, sairaanhoitopiirin maksuosuudet, työmarkkinatuen kuntaosuus ja vammaispalvelujen menot.
• Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on tehty valmisteltutyö kesäajan toimintaa silmällä pitäen. Tämä on pitänyt sisällään toimipisteverkoston sulkujen suunnittelun ja henkilöstön rekrytoinnin kesäajan toimintaan. Kesäajan toiminnan toteuttaminen vuoteen 2011 nähden supistetummassa muodossa on edellytys sille, että henkilöstömenoissa saadaan aikaan alkuvuodesta 2012 kaavailtuja säästöjä.
• Tulosalueiden toiminnan tuottavuudessa on parannettavaa alkuvuoden 2012 kokemusten perusteella. Tuottavuuteen tulee kiinnittää huomiota erityistä huomiota vuoden jäljellä olevilla neljänneksillä ottamalla tarkasteluun henkilöstömenot ja toimitilaverkoston laajuus.
• Taloudenhallinnan osalta tullaan toiminnan ja talouden toteutumaa tarkastelemaan palvelutuotannon johtoryhmässä systemaattisesti koko vuoden ja poikkeamista raportoidaan välittömästi. Tämä edellyttää tulosalueilta jatkossa vielä nykyistä tiukempaa talouskuria ja säästäväisyyttä.
• Toiminnan tehostaminen on yksi osa sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden sopeuttamista tiedossa oleviin tulevien vuosien resurssikehyksiin. Tämän lisäksi palvelutuotannossa arvioidaan systemaattisesti olemassa olevia potilasvirtoja, jotta hoitoketjut voitaisiin saada parhaimmalla tavalla optimoitua. Potilasvirtojen analysointi, olemassa olevien tulosaluekohtaisten hoitoketjujen mallintaminen ja tulosalueiden välisten ns. pitkien asiakasprosessien määrittäminen tulevat todennäköisesti johtamaan myös esityksiin sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamiseksi.

Talousarvion toteutuminen ja ennuste

Peruspalvelulautakunnan talousarvion toteutuman perusteella ajalta 1.1. – 31.3.2012 on laadittu ensimmäinen talousennuste koko vuodelle 2012. Tammi-helmikuun toteutumaraportin perusteella voitiin todeta lähinnä lueteltujen riskien kokonaisarvio talousarvion laadintavaiheessa (noin 14 – 15 miljoonaa euroa), talousarvion laatimisen jälkeen ilmennyt vammaispalveluiden ylitysuhka (arvio noin 2 M€) ja ylitysuhan sopeuttamiseksi tehdyt toimenpiteet (Perla 15.2.2012 § 84) mm. palvelutuotantoa tehostamalla ja maksuja korottamalla (arvio noin 3 M€) sekä palvelujohdon tilausmuutoksella (arvio noin 2,5 M€).

Kolmen kuukauden ennusteen perusteella voidaan tehdä hieman pitemmälle meneviä johtopäätöksiä kokonaisuuden osalta koska neljännesvuoden toteutuma antaa jo melko hyvän pohjan trendilaskennalle (etenkin kun SAP-järjestelmässä voidaan tarkastella vuoden 2011 toteutumaa vastaavalta ajalta).

Tulosaluekohtaiset ja tiliryhmäkohtaiset poikkeamat on esitetty erillisellä liitteellä.

Liite 3Tulosaluekohtaiset toteutumat ja ennusteet

Talousarvion merkittävimmät ylityspaineet liittyvät loppuvuonna 2011 tiedostettuihin riskeihin. Näistä keskeisiä riskejä ovat toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden korotukset, lastensuojelun ostopalveluiden kasvu ja suuri huostaanottojen määrä, Turun erikoissairaanhoidon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousarvioiden ero sekä perittävät siirtoviive- ja sakkomaksut. Lisäksi mm. vammaispalveluiden osalta vaje näyttää muuttuneen viime vuonna arvioitua huomattavasti suuremmaksi. Toimeentulotuen osalta Turun käyttö ei ole alkuvuoden perusteella noussut niin jyrkästi kuin mitä alunperin ajateltiin. Sen sijaan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu on ollut ennakoitua suurempaa koska tammi-helmikuun 2012 asiakasmäärä oli runsaat 10% suurempi kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan ja maaliskuussa 2012 noin 5,3% suurempi. Poikkeamaksi arvioitu 2,8 M€ voi muuttua suuremmaksi jos asiakasmäärät jatkavat nousuaan.

Kaiken kaikkiaan talousarvion määrärahojen ylitys nyt tiedossa olevien seikkojen perusteella on noin  21,6 M€ ja tulojen ylitys noin 1,7M€ ja nettopoikkeama lähes 19,9 M€. Taloudelliseen tilanteeseen ovat lisäksi vaikuttaneet valtuuston talousarviopäätöksen jälkeen tehdyt päätökset mm.:

• Opts- sopimuksen muutos tk- käynneissä 29.2.12 § 94 vaikutus 500.000€
• Lastensuojelupäätös 28.3.12 § 137 vaikutus 445.500€
• Kaskenlinnan jatkokuntoutus 28.3.12 § 141 vaikutus 615.000€
• Toipilaspaikat Mehiläisestä 14.12.11 § 334 vaikutus 576.700€
• Synnytyskorvausten jatko 29.2.12 § 110 vaikutus 190.000€
• Tk- maksuvapautuksen jatko 15.2.12 § 78 vaikutus 188.000€

Ylitysuhan sopeuttamiseksi tehdyt toimenpiteet (Perla 15.2.2012 § 84) mm. palvelutuotantoa tehostamalla ja maksuja korottamalla (arvio noin 3 M€) sekä palvelujohdon tilausmuutoksella (arvio noin 2,5 M€) eivät riitä kattamaan talouden vajetta. Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2011 tilinpäätöksen vertailukelpoinen nettomeno oli noin 522,2 M€ (ilman työllistämismenoja) ja vuoden 2012 nettotalousarvio on noin 534 M€ (ilman logistiikkakustannuksia ja työllistämismenoja). Vuodelle 2012 lisämäärärahaa on siis laskennallisesti käytettävissä yhteensä noin 11,8 M€. Talousarvio kuitenkin ylittyi mm. ostopalveluiden osalta v. 2011, joten varsinaista kasvuvaraa ei ole vaikka volyymit ja kustannukset ovat nousseet. Tämä korostuu erityisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kohdalla sekä lastensuojelun ostopalveluissa. Vuosina 2004 – 2011 yhteenlaskettu sosiaali- ja terveystoimen vuotuinen euromääräinen kasvu on vaihdellut noin 18 ja 38 miljoonan euron välillä.

Hallintosäännön 28 §:n mukaan talousarvion käyttötalousosaan tehtävät muutokset on esitettävä kaupunginvaltuustolle siten, että esitys ehtii käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Peruspalvelulautakunnan talousarvion ylitys on niin merkittävä, että asiasta on laadittu erillinen esitys lautakunnan määrärahojen korottamiseksi.

Investointiennuste on esitetty liitteessä 4.

Liite 4Investointiennuste

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 20.4.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi talouden ja toiminnan seurannan ajalta 1.1.2012 -31.3.2012 ja ennusteen vuodelle 2012.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.