Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, 19.4.2012:

Toiminnan ja talouden seuranta tammi-maaliskuu 2012

Sosiaalityö      

•Sosiaalityön tulosalueen palkkamenot ovat kuluvana vuonna viime vuotta korkeammat Lakkatien erityislastenkodin 13 uuden vakanssin vuoksi. Perustoimeentulotuen kustannukset ovat nousseet, mikä johtuu toimeentulotukeen 1.1.2012 tehdyistä korotuksista.

•Sosiaalityön tulosalueella suurimmat taloudelliset riskit ovat ostopalveluissa (lastensuojelu ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut).

•Sosiaalityön tulosalueella on vuonna 2012 käynnistetty useita kehityshankkeita. Näitä ovat muun muassa: lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen; Remontti-hankkeeseen liittyvä perhehoidon juurruttamishanke (tavoitteena on organisoida perhehoito vuosien 2012–2013 aikana); sosiaalitoimistojen aluejaon täsmentäminen (tavoitteena on tasata sosiaalitoimistojen kokoa ja työntekijämääriä samansuuruisiksi); lastensuojelun sijaishuollon laitoshoidon kehittäminen; erilaiset Effica-tietojärjestelmään liittyvät kehittämisprosessit; ja jälkihuollon asumispalvelujen kehittäminen (TALK-hankkeen jatkaminen).

•Lastensuojelun rakennemuutoksen aikaan saaminen on sosiaalityön tulosalueen kehittämistoimenpiteistä merkittävin. Avohuollon keinovalikoiman lisääminen ja panostukset sijaishuollon perhehoitoon edellyttävät johdonmukaista johtamista ja systemaattista seurantaa. Rakennemuutoksen edellyttämät vakanssimuutokset ja –lisäykset otetaan käyttöön välittömästi tarvittavien päätösten jälkeen.

•Työvoiman käytössä ei ole ollut oleellista kasvua Lakkatien erityislastenkodin em. resurssikasvua lukuun ottamatta.

•Lastensuojeluilmoituksia ja pyyntöjä on tullut noin 1515 ja ne ovat kohdistuneet 999 lapseen, mikä on nousua verrattaessa viime vuoteen ja enemmän kuin tälle vuodelle on arvioitu. Huostaanottoja on tehty maaliskuun loppuun mennessä 12, mikä on vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Huostaanottoja on valmistelussa kuitenkin runsaasti. Lisäksi on todettava, että hallinto-oikeus ei ole vielä ratkaissut kaikkia ennen vuodenvaihdetta vireille laitettuja huostaanottopäätöksiä. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että huostaanottojen määrä kuluvana vuonna tulee olemaan yhtä suuri kuin vuonna 2011 (84).

•Kuluvana vuonna lastensuojelun jälkihuoltoon kohdistuu kovia paineita. Jälkihuollossa on tällä hetkellä yli 300 itsenäistyvää nuorta ja uusia jälkihuollettavia on tulossa kuluvana vuonna noin 70.

•Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on ollut 5 784, mikä on enemmän kuin viime vuonna ja enemmän kuin tälle vuodelle on arvioitu.

•Toimeentulotuen käsittelyajat ovat välillä ylittäneet toimeentulotuen palvelutakuun. Lastensuojelun palvelutakuiden osalta vain puolet lastensuojelutarpeen selvityksistä pystytään tekemään lastensuojelulain edellyttämässä 3 kuukauden määräajassa.

Perusterveydenhuolto

•Toiminnassa on panostettu OPTS tavoitteiden mukaisesti ehkäisevään toimintaan ja suun terveydenhuollon saamiseen hoitotakuun piiriin. Terveysasemille ehdotettavista kesäsuluista ja säästötoimista huolimatta perusterveydenhuollon kokonaisbudjetissa on noin 2,0 M€:n ylitysuhka. Lisäksi lääkäripalvelujen kysyntä terveysasemilla on ollut runsasta, joten OPTS:ssä sovittua käyntien vähennystä ei ole pystytty toteuttamaan. Lääkäripalvelujen kysynnän kasvu johtuu monesta tekijästä (suurimpana syynä yleinen sairastavuus).

•Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten toimintamallin levittäminen kaikille terveysasemille on toteutunut vaillinaisesti, koska terveysasemien sairaanhoitajien työpanoksesta on vaikea varata 1½-3 tuntia/viikko tähän tarkoitukseen. Lisäksi sähköistä ajanvarustoimintaa tarkastuksiin liittyen ei ole pystytty kehittämään vastuuhenkilön puuttumisen vuoksi. Tähän tilanteeseen on tulossa korjaus, kun parhaillaan avoinna oleva sähköisen asioinnin asiantuntijan vakanssi saadaan täytettyä.

•Terveyshyötymallia on otettu käyttöön alkuvuodesta, mutta selkeätä näyttöä toimintamallin vaikuttavuudesta ei vielä ole olemassa.

•Strategiset toimenpiteet eivät ole vielä toteutuneet suun terveydenhuollossa, joten ensimmäisessä kvartaalissa ei palvelutuotannossa ole eroa aiempaan tilanteeseen. Kaupunginhallituksen hallintojaoston päättämien uusien vakanssien käyttöönoton myötä tilanteen odotetaan korjaantuvan osittain jo kesään ja alkusyksyyn mennessä ja viimeistään loppuvuotta kohden mentäessä.

•Säästötavoite, vähentävä henkilöstöpolitiikka ja toisaalta kuntalaisten halukkuus käyttää terveysasemapalveluja asettavat haasteita tulosalueen toiminnalle. Ennaltaehkäisevä työ toteutuu tavoitteiden mukaisesti ja sairaanhoitoprosessi tukee merkittävällä määrällä ehkäisevää prosessia antamalla sinne lääkärityöpanosta. Räätälöidyt palvelut terveysasemilla kohdistuvat listapotilaille, mutta eivät kaikille kroonisesti sairaille.

•Työvoiman käyttö on vähentynyt alkuvuodesta viime vuoteen verrattuna oleellisesti (-42,6). Tämä selittyy päivystyksen siirtymisellä sairaanhoitopiirin toiminnaksi ja siellä käytettyjen varahenkilöiden vakanssien tyhjäksi jättämisellä. Sijaistusprosentti on myös alhaisempi kuin viime vuoden alussa.

•Suun terveydenhuollossa jonottajien määrä on vähentynyt 337:llä maalis-huhtikuun aikana. Hoitotakuun piirissä olevien jonottajien kokonaismäärä oli huhtikuun alussa (4.4.) 6144 kun se maaliskuussa oli 6542. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli 4.4.2012 yhteensä 2505 henkilöä. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrässä ei ole siis vielä tapahtunut laskua alkuvuoden 2012 aikana.

•Käyntimäärät terveysasemilla (hoitaja- ja lääkäri-) olivat maaliskuussa viime vuoteen verrattuna lisääntyneet kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi työikäisillä, joilla vajaa 500 käyntiä vähemmän eli siinä suhteessa ollaan strategisissa linjauksissa. Totaalikävijämäärä on kuitenkin 1000 suurempi kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Kesällä kävijämäärät tulevat edellisten vuosien kokemusten perusteella vähenemään.

•Ehkäisevän toiminnan tulokset ovat tavoitteen mukaiset paitsi opiskeluterveydenhuollossa, jossa työvoiman puute aiheuttaa jonoja ja siirtymää terveysasemien palvelujen piiriin.

•Hoitotakuun osalta kiireettömään hoitoon pääsy uhkaa ylittyä mahdollisesti jo toukokuussa, koska kesäksi joudutaan terveysasemien toiminta keskittämään aikaisempaa enemmän ja pidemmäksi aikaa säästötoimenpiteiden takia. Maaliskuun lopulla keskimääräinen jonotusaika kiireettömän hoitoon oli 43 päivää (lyhin 8, pisin 84, valtaosalla yli 40pv).

Erikoissairaanhoito

•Erikoissairaanhoidon suoriteluvut ovat olleet asetettujen tavoitteiden mukaisia. Palvelut on pystytty tuottamaan hoitotakuun puitteissa. Kriittisintä hoitotakuun saavuttaminen on ollut lasten ja nuorten psykiatriassa vaikean lääkärivajeen johdosta.

•Tuotannossa oman erikoissairaanhoidon osuus on toteutunut jokseenkin budjetin mukaisesti. Henkilöstökuluissa on noin 0,2 milj. euron ylitysuhka. Henkilöstökulujen osalta ylitysuhkaa yritetään kuroa umpeen vuoden aikana muun muassa kiinnittämällä huomiota sijaismäärärahojen käyttöön.

•Sairaanhoitopiirin budjetin ylitysennuste on jo viime syksynä ennakoitu 8,3 milj. euroksi. Se muodostuu 3,3 milj. euron erosta sairaanhoitopiirin itsensä budjetoimaan Turun maksuosuuteen ja 4,5 milj. euron ennakoiduista siirtoviivemaksuista. Turkulaisten sairaanhoitopiirin käyttö sinänsä ei ole lisääntynyt, vaan trendi on pikemminkin laskeva.

•Erikoissairaanhoidon toimintojen kehittämisessä pyritään parantamaan uusimman tutkitun tiedon avulla hoidon laatua ja viiveetöntä saatavuutta.

•Työvoiman määrä on jokseenkin vuoden 2011 tasoa. Henkilöjaksojen lisääntyminen 4,8:lla edelliseen vuoteen verrattuna johtuu silmätautien ja aikuispsykiatrian lääkärivajeen hienoisesta korjaantumisesta. Kehityskeskustelujen kattavuuteen on panostettu.

•Hoitotakuu on toteutunut ja asiakaspalautteet ovat olleet pääasiassa positiivisia.

•Erikoissairaanhoito seuraa tiiviisti TYKS:n 2013 organisaatiomuutosta ja etsii keinoja organisoida omaa sairaalahoitoa muutosta vastaten, jotta hoitoketjujen saumattomuus toteutuisi.

Kuntoutumispalvelut

•Kaikki tulosyksiköt saavuttivat sopimustavoitteet. Tulosalueen kokonaistuotannosta tavoitteeseen nähden on toteutunut 30,2 %. Ydinprosessikohtaisten suoritteiden toteutumat ovat: ikäihmiset 38 %, itsenäiset 28 %, nuoret 26 % ja lapset 27 %. Sopimuksen tavoitteiden mukaisesti fysioterapiaa, puheterapiaa ja psykososiaalisten konsultaatioiden määrää on pystytty lisäämään. Myös vammaispalveluiden kuljetusten ja asumispalveluiden rakennemuutos on edennyt oikeaan suuntaan. Tulosalueen ylitysuhka on 4,1 milj. euroa. Suurimmat riskit muodostuvat työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja vammaispalvelujen asumispalveluista.

•Työmarkkinatuen kuntaosuuden korvauskorotuksen vaikutus on 1,6 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös oli 8,3 milj. euroa ja talousarvioon 2012 on varattu 7,5 milj. euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on nousussa ja työllisyysmäärärahaa vähennetty 1 milj. eurolla, mistä syystä ylitysuhka on kaikkiaan 2,8 milj. euroa.

•Vammaispalveluissa suurin ylitys tulee asumispalveluista, 2,5 milj. euroa. Tämä johtuu hinnankorotuksista ja asumispalveluiden volyymin lisäyksistä. Vammaispalveluiden palvelutapahtumat ovat nousseet viime vuoden vastaavaan lukuun 15 % asumispalveluiden käyttöpäivät 17 %. Alkuvuoden toimenpiteillä on onnistuttu lyhentämään asumispalvelujen jonoja 50 henkilöstä 20 henkilöön. Asumispalvelut ovat hakijan kriteerien täyttyessä subjektiivinen oikeus.

•Rakenneuudistus vammaispalveluiden asumispalveluissa etenee suunnitelmien mukaan. Lyhytaikaishoitoa antava Koskikoti on muuttamassa huhtikuussa Kotosalla Säätiön tiloihin. Samaan yhteyteen perustettava 10 –paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö aloittaa toimintansa kesän jälkeen. Rakenneuudistus perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen (tammikuu 2010) laitoshoidon purkamisesta ja sosiaali- ja terveystoimen sopimuksiin (OPTS) kirjatuista tavoitteista vähentää laitoshoitoa. Mikäli ko. paikat (10 kpl) ostettaisiin palveluntuottajalta, olisi keskihinta noin 120 €/vrk/as. Kustannukset vuositasolla olisivat noin 400.000 €. Omana toimintana lisäkustannukset ovat 7 hoitajan palkkamenot (noin 260 000 euroa).

•Panostukset vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa asumispalveluissa omaan tuotantoon tulevat näkymään vähenevänä käyttönä erityishuoltopiirin palveluissa.

•Työllisyyden tukemisessa osallistutaan hallinto-ohjelmaan sisältyvään kuntakokeiluun. Hakemus kuntakokeilusta on jätetty 15.4.2012. Kokeiluhankkeen avulla pyritään ratkomaan monikulttuurisen Varissuon lähiön ongelmia ja tarjoamaan varissuolaisille työttömille hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlaisia, helposti savutettavia palveluja.

•Työkeskusten uudistus ja muutto Pansiontielle etenee suunnitelmien mukaisesti ja toteutuu loppuvuodesta.

•Työvoimanseurantaraportin mukaan sairauslomat ovat lisääntyneet kauden ensimmäisen kuukauden aikana 15 % ja sijaistusprosentti on pienentynyt 1,9 %. Työpanoksen osuus työvoimasta on 87,7 %, kun se vuonna 2011 oli 86,9 %.

•Raporttia välittömistä asiakaspalautteista ei ole vielä saatavissa eikä asiakastyytyväisyyskyselyjä ole tehty tänä vuonna.

•Fysiatria, lastenneurologia ja vammaispalvelut ovat hoito- ja palvelutakuussa. Puheterapiajonot ovat: lapset 14 kk ja aikuiset 4 kk. Vammaispalveluiden jonoa asumispalveluihin on saatu lyhennettyä 20 henkilöön.

Vanhuspalvelut

•Kotihoidon palveluluokkien muutos ei ole vielä toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Asiakasmäärät ja työtunnit ovat lisääntyneet, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Tämä on valitettavaa, koska kotihoidon rakennemuutostavoitteet ovat koko tulosalueen kannalta aivan keskeisiä. Tuottavuuden näkökulmasta tilanne ei ole optimaalinen tällä hetkellä. Tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä on käynnistetty (mm. Mobiili), mutta niiden vaikutukset eivät vielä ole nähtävissä.

•Omaishoidontuen tavoite on saavutettu.

•Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenne korjaantuu ostopalvelujen kilpailutuksen sekä Liinahaan ja Runosmäen vanhainkotien remonttien valmistumisen myötä. Runosmäen vanhainkodin remontin valmistuminen viivästyy hankkeeseen saatuun ARA -rahoitukseen liittyneen lainarahan kilpailutuksen vuoksi 3-4 kuukautta. Arvioitu valmistumisaika on huhtikuussa 2013.

•Geriatrisessa sairaalahoidossa edetään suunnitelmien mukaan.

•Taloudessa ei ole erityisiä poikkeamia, mutta talouden toteutumassa tulee ottaa huomioon se, että tulosalueelle on budjetoitu ylimääräistä noin 30 vakanssin palkkamenot (joita ei tulla esittämään lopulliseen henkilöstösuunnitelmaan vuodelle 2012).

•Henkilötyövuosien kasvun osalta tilannetta tarkastellaan koko ajan kriittisesti. Tällä hetkellä työvoiman käyttöä koskevat luvut ovat ns. normaalivaihtelun sisällä. Vanhuspalvelut toimii pilottina Soten työkykyjohtamisen projektissa, jossa kehitetään työkyvyn hallintamallia. Hankkeella tähdätään sairauspoissaolojen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen, millä on vanhuspalveluissa olennaisen suuri merkitys työvoiman käyttöä silmällä pitäen.

•Ympärivuorokautisenhoidon yksiköissä tehdään toukokuussa omaisille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely.  Tulosten pohjalta tehdään vertailu vuoden 2011 tuloksiin ja nostetaan esiin kehittämiskohteet sekä kiitokset. Tavoitteena keskiarvotulosten nouseminen kouluarvosanana 8,28:sta 8,45:een.

•Lyhytaikainen kuntoutumisyksikkö perustettiin 1.4.2012 alkaen tavoitteena vähentää tiedossa olevien siirtoviivemaksujen ja korotettujen siirtoviivemaksujen realisoituminen vuoden 2012 aikana. Henkilöstökustannukset ovat noin 480.000 euroa. Tämän lisäksi kustannuksia aiheutuu laboratorio-, röntgen- ym. hoitotoimenpiteistä ja –tarvikkeista ja erilaisista tukipalveluista

Työterveyshuolto

•Työterveyshuollossa työterveyslääkärikäyntien määrä on jonkin verran pienempi kuin vuoden 2011 tilastossa vastaavana aikana. Sen sijaan lääkärikäynnin korvaavien puheluiden määrä on suurempi kuin vuonna 2011, samoin hoitajakäyntien määrä on suurempi. Työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä on siirretty työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan.

•Työterveyshuollon talouden toteuma on sekä menojen että tulojen osalta hieman viime vuoden vastaavien aikojen toteutumaa pienempi osin johtuen lääkäripulasta. Yritysten laskutusten osalta tammi-maaliskuun toteutumissa on laskutettuna vasta tammi-helmikuu, kun viime vuoden tilastoissa on jo kolmen kuukauden laskutus.

Ympäristöterveydenhuolto

•Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella toiminta on ollut tavoitteiden mukaista tammi-maaliskuussa. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita. Talousarvion toteutuma on ollut suunnitellun mukaista. Toimintaa vaikeuttaa edelleen se, että osa terveysvalvonnan henkilöstöä on siirretty muihin toimitiloihin sisäilmaongelmien vuoksi ja että kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä.

Yhteenveto

•Palvelutuotannon tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet alkuvuoden osalta suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti, mikä on myös aiheuttanut paineita talousarviossa pysymisessä.

•Palvelutuotannossa on valmisteltu ja käynnistetty useita hankkeita, jotka liittyvät potilasjonojen hallintaan (mm. 20-paikkainen kuntoutumisyksikkö, jota ollaan käynnistämässä Kaskenlinnassa 1.4.2012 lukien) ja rakennemuutosten toteuttamiseen (lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen).

•Tulosalueilla on käynnissä sosiaali- ja terveystoimen toiminnan itsearviointi laadunhallintajärjestelmän edellyttämällä tavalla.

•Työvoiman käytön osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2011 alkuun tilannetta verrattaessa.

•Talouden osalta suurimpia riskejä palvelutuotannossa ovat lastensuojelun ostopalvelut, suun terveydenhuollon palkkamenot, sairaanhoitopiirin maksuosuudet, työmarkkinatuen kuntaosuus ja vammaispalvelujen menot.

•Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on tehty valmisteltutyö kesäajan toimintaa silmällä pitäen. Tämä on pitänyt sisällään toimipisteverkoston sulkujen suunnittelun ja henkilöstön rekrytoinnin kesäajan toimintaan. Kesäajan toiminnan toteuttaminen vuoteen 2011 nähden supistetummassa muodossa on edellytys sille, että henkilöstömenoissa saadaan aikaan alkuvuodesta 2012 kaavailtuja säästöjä.

•Tulosalueiden toiminnan tuottavuudessa on parannettavaa alkuvuoden 2012 kokemusten perusteella. Tuottavuuteen tulee kiinnittää huomiota erityistä huomiota vuoden jäljellä olevilla neljänneksillä ottamalla tarkasteluun henkilöstömenot ja toimitilaverkoston laajuus.

•Taloudenhallinnan osalta tullaan toiminnan ja talouden toteutumaa tarkastelemaan palvelutuotannon johtoryhmässä systemaattisesti koko vuoden ja poikkeamista raportoidaan välittömästi. Tämä edellyttää tulosalueilta jatkossa vielä nykyistä tiukempaa talouskuria ja säästäväisyyttä.

•Toiminnan tehostaminen on yksi osa sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden sopeuttamista tiedossa oleviin tulevien vuosien resurssikehyksiin. Tämän lisäksi palvelutuotannossa arvioidaan systemaattisesti olemassa olevia potilasvirtoja, jotta hoitoketjut voitaisiin saada parhaimmalla tavalla optimoitua. Potilasvirtojen analysointi, olemassa olevien tulosaluekohtaisten hoitoketjujen mallintaminen ja tulosalueiden välisten ns. pitkien asiakasprosessien määrittäminen tulevat todennäköisesti johtamaan myös esityksiin sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamiseksi.