Vs. tulosaluejohtaja Tarja Salonius 14.10.2011:

Turun sosiaalityön lastensuojelun palvelujärjestelmän rakenne on laitospainotteinen ja lastensuojelu on sijaishuoltopainotteinen. Lastensuojelulaki korostaa avohuollon ja toisaalta perhehoidon ensisijaisuutta. Vuoden 2012 alusta painotus avohuoltoon ja perhesijoituksiin tulee lastensuojelulain mukaan korostumaan entisestään.

Lastensuojelussa on mahdollista tehdä entistä vaikuttavampaa työtä, kun avohuollon ja sijaishuollon toimintaa kehitetään yhdessä kokonaisuutena. Kaikki keinot tulee käyttää ennen kuin tullaan siihen vaiheeseen, että mietitään sijaishuoltoa lapsen kohdalla. On välttämätöntä, että Turussa on järjestettynä avohuollollisia tukitoimia kaiken ikäisille lapsille.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa on nimennyt lastensuojelun kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on yksilöidä toimenpiteet ja keinot lastensuojelun rakennemuutoksen vauhdittamiseksi Turussa vuosina 2011–2013. Nuorten vastaanottokodin toiminnan muutos on osa työryhmän esityksestä.

Nuorten vastaanottokodin toiminnan muutos on perusteltua muuttaa avohuollon tukiyksiköksi. Tukiyksikkö tulee toimimaan avohuollon lastensuojelutyöntekijöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Näin pystytään tarjoamaan perheeseen lapsen ja hänen vanhempiensa tueksi ohjaajien työpanosta tukemaan perheen toimivuutta. Se saavutetaan viemällä tuki perheen kotiin ja toimimalla heidän omassa kotiympäristössään, jossa perhe elää omaa arkielämäänsä.

Nuorten vastaanottokodin toiminnan muutos voidaan toteuttaa asteittain. Mäntymäen perhekeskus muuttuu kokonaisuudessaan toiminnaltaan vastaanottokodiksi 24.10.2011. Loppuvuoden aikana Nuorten vastaanottokodin henkilökunta pystyy valmentautumaan uuden toiminnan aloittamiseen, jonka suunnitellaan käynnistyvän 1.1.2012.

Erityisesti huomiota on tarpeen kiinnittää 12–17 –vuotiaiden nuorten suureen osuuteen huostaan otetuista. Ilmiö on tunnettu myös muissa suurissa kaupungeissa. Turussa nuorille ei ole avohuollon tukitoimia tällä hetkellä. 

Paaskunnankadun nuorten vastaanottokodin toimintamallin muutoksia on arvioitu seuraavassa:

Nuorten vastaanottokodin ympärivuorokautinen toiminta loppuu viimeistään 31.12.2011 mennessä ja uudessa yksikössä tullaan tekemään jaksotyötä kahdessa vuorossa kaikkina viikonpäivinä. Sosiaalipalveluiden organisaatiossa yksikkö nimetään uudelleen ja ehdotus on, että uusi avohuollon tukiyksikkö sijoittautuu avohuollon lastensuojeluun 1.1.2012 alkaen.

Nykyiset toimitilat säilytetään uuden yksikön käytössä.

Mahdollisesti tullaan esittämään jälkihuoltoyksikön siirtymistä näihin toimitiloihin myöhemmin.

Liite 1YT-kokouksen 10.10.2011 muistio

Yksilökohtaiset yhteistoimintakokoukset tullaan pitämään henkilökunnalle marraskuun aikana.

Jokaiselle henkilöstöön kuuluvalle järjestetään yksilökohtaisesti yhteistyössä henkilön itsensä ja hänen lähiesimiehensä kanssa, ammattia/kokemusta vastaava työtehtävä ja vakanssi (olemassa olevista vakansseista). Henkilöstön sijoittautumissuunnitelmat ovat edenneet hyvässä yhteistyössä. Suurin osa henkilöstöstä on halukas jatkamaan uudessa toimintamuodossa.

Kuvaus uudesta avohuollollisesta toiminnasta:

Osa Nuorten vastaanottokodin henkilökunnasta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaalityön tulosalueen sisällä sijaishuollon sosiaalityöstä avohuollon sosiaalityöhön lastensuojelun avohuollon palveluja tarjoavaksi yksiköksi.

Lisäksi tähän uuteen yksikköön sijoitetaan 5 uutta perheohjaajan vakanssia, jotka on perustettu avohuoltoon (Perla 18.5.2011 § 162, Kaupunginhallituksen hallintojaosto 21.6.2011 § 154). Näiden viiden vakanssin osalta ehdotetaan, että ne tekisivät varhaiseen puuttumiseen ja intensiiviseen perhetyöhön liittyvää avohuollon lastensuojelun sosiaalityötä kuten myös Nuorten vastaanottokodista siirtyvä henkilöstö. Tällä yksiköllä tulee olemaan oma esimies.  

Työskentelyn lähtökohtana on perheessä olemassa olevien omien voimavarojen vahvistaminen ja lapsen edun tavoittelu. Lisäksi tavoitteena on varhainen puuttuminen ja intensiivinen työskentelytapa. Korkean psykososiaalisen riskin perheissä lapsen hoidon laiminlyönnin ja kaltoin kohtelun riski on korkea, tällöin lapsen terve kehitys vaarantuu. Osaltaan näitä riskejä selittävät vanhemman vaikeudet ymmärtää lapsen tarpeita miten lapsi kokee käsittelyn, hoivan ja ympäristön. Tarkoituksena on siis vahvistaa vanhemman kykyä eläytyä lapsen kokemukseen ja vahvistaa vanhemman emotionaalisesti läsnä olevaa suhdetta lapseen. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen kaltoinkohtelua ja hoidon laiminlyöntiä sekä vaikuttaa lapsen psykososiaalisten ongelmien kehitykseen niitä vähentävästi.

Yllämainittu uusi intensiivisen työskentelytavan ja varhaisen tuen yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä avohuollon lastensuojelussa toimivan lastensuojelun perhetyön yksikön kanssa. Tämä yksikkö on jakautunut 4 eri alueeseen (itäinen, eteläinen, läntinen, pohjoinen). Tässä yksikössä pyritään jo heti lastensuojelutyössä ehkäisemään ongelmia avohuollon perhetyön, ennaltaehkäisevän perhetyön sekä perheryhmätoiminnan avulla. Perhetyön yksikössä on tällä hetkellä 30 perhetyöntekijää, 4 perheohjaajaa sekä 1 johtava perhetyöntekijä.

Intensiivinen työtapa on Turussa uusi. Tarkoituksena onkin, että ennen kuin uusi yksikkö alkaa toimimaan on sen henkilöstö koulutettu ja yhteistyömallit rakennettu sekä toimintatapa on kuvattu ja asiakastyön tietojärjestelmään Efficaan tehtävät prosessit kehitetty. Effica-prosessi tulee olemaan samanlainen kuin mitä on lastensuojelun perhetyössä. Lisäksi on tarkoituksena seurata uuden toimintamallin vaikuttavuutta ja tehdä muutoksia työskentelymalliin joustavasti, jos tilanne sitä vaatii.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 23.9.2011:

Turun lastensuojelu on toiminnallisesti ja kustannuksiltaan painottunut erittäin voimakkaasti sijaishuoltoon. Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan avohuollon palveluihin käytettiin 13 % lastensuojelun määrärahoista ja sijaishuollon 87 %. Tämä näkyy selkeästi mm. kuuden suurimman kaupungin Kuusikkovertailuissa (www.kuusikkokunnat.fi). Turku erottuu muista kaupungista merkittävästi pienemmällä avohuollon panostuksella ja sijaishuoltoon muita enemmän suuntautuvalla rahankäytöllä. Suuntaus on jatkunut jo useita vuosia, eikä sitä ole pystytty katkaisemaan tähänastisilla, pääasiassa sijaishuoltoon kohdistuneilla toimenpiteillä tai esityksillä. Vertailusta käy ilmi Turun lastensuojelun avohuollon kustannusosuuden pienuuden ohella myös avohuollon toimenpiteiden niukkuus. Tänä vuonna tilanne on erityisen huolestuttava, koska toiminnan seurantatietojen perusteella on todennäköistä, että huostaanottoja tehdään ennätysmäärä. Tämä kertoo perheiden tilanteiden vaikeuden ohella siitä, että tilanteisiin ei pystytä puuttumaan riittävän varhain ennaltaehkäisevillä tai avohuollon toimenpiteillä. Kysymyksessä on mitä suurimmassa määrin palvelurakenteellinen ongelma. Ratkaisuksi ei riitä sijaishuollon palvelujen lisääminen, vaan sijaishuollon palvelujen tarvetta on pystyttävä vähentämään. Tämä on mahdollista vain riittävillä ennaltaehkäisevillä ja avohuollon toimenpiteillä. Tarpeeseen nähden tiukka talousarvio ja henkilöstöresurssi tekevät rakenteen muuttamisen hyvin haastavaksi.

Nuorten vastaanottokodin toiminnan päättyminen vastaanottona antaa mahdollisuuden tehdä aikaisemmista suunnitelmista poikkeavia (pitkäaikaislaitos, toiminnan laajentaminen) rakenteellisia muutoksia. Vastaanottokodissa ei ole pitkäaikaisesti sijoitettuja nuoria, joten tarvetta sijaishuollon muutoksiin ei synny. Lastensuojelun kehittämisryhmässä esitetty muutos ympärivuorokautisesta toiminnasta monimuotoisesti avohuollon palveluja antavaksi yksiköksi on perusteltu. Suunnitellussa muutoksessa pystytään hyvin hyödyntämään vastaanottokodin henkilöstön erityisosaamista sekä Paaskunnan kiinteistön tiloja.

Turussa on puutetta erityisesti nuorille ja heidän perheilleen tarkoitetuista lastensuojelun avohuollon palveluista, joita on viime vuosina kehitetty eri puolilla Suomea (esim. Helsinki, Espoo, Joensuu, Pori). Tällaisilla nopean väliintulon tai ”pysäytys” malleilla on pystytty katkaisemaan nuorten syrjäytymiskierteitä ja välttämään huostaanottoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoren huostaanotto ei useinkaan paranna tilannetta, vaan nuoren sosiaalinen ennuste on jatkossakin huono (mm. Heino ja Johnson 2010). Uusien avohuollon palvelujen tarjoaminen nuorille on myös lastensuojelun laatua parantava asia. Mikäli nuoren tilanteeseen päästää puuttumaan nuoren omassa elinympäristössä avohuollon keinoin, voidaan nuorta tukea myös kaupungin omilla oppilaitosten ja terveydenhuollon palveluilla. Turussa on 16-17 -vuotiaita sijoitettuna eniten kuusikkokunnista, n. 25 % sijoituksista.

Nuoret ovat asiakasryhmä, joiden palveluihin panostamalla pystytään nopeasti saamaan aikaan myös taloudellisesti vaikuttavia ratkaisuja. Yhden huostaanoton keskimääräinen kustannus ulkopuoliseen laitokseen sijoitettuna on n. 70.000 €/v. Nuorten huostaanotot ovat usein merkittävästi kalliimpia hoidon vaativuuden vuoksi. Avohuollon palveluja pystytään vastaavalla resurssilla antamaan suuremmalle joukolle nuoria kuin mitä laitospalveluna kuusipaikkaisessa laitoksessa pystyttäisiin. Ulkopuolisiin laitoksiin sijoitettujen nuorten hoidon kustannuksiin tulevat lisäksi sijoituspaikkakuntien laskuttaman opetuksen ja terveydenhuollon kustannukset.

Sosiaali- ja terveystoimen esityksessä operatiiviseksi palvelusopimukseksi vuodelle 2012 tavoitellaan lastensuojelun painopisteen siirtymistä avohuoltoon sekä nuorten avohuollon palvelujen lisäämistä. Esitys nuorten vastaanottokodin toiminnan muuttamiseksi avohuollon toiminnaksi on sopimusten mukainen. Esityksen mukaisella toiminnalla pystytään vastaamaan lastensuojelun laadullisiin vaatimuksiin nykyistä paremmin sekä parannetaan nuorten avohuollon palvelujen saatavuutta. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä huostaanottoja ja se on siten myös taloudellisesti hyvin perusteltu.

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen:

Paaskunnankadun nuorten vastaanottokodin toiminnallinen muutos on osa Turun lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistamista. Nuorten vastaanottokodin henkilöstöresurssi siirretään tukemaan lastensuojelun avohuollon työtä ja muutos on osa laajempaa toiminnallista muutosta, joita on pohdittu elokuussa työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelun kehittämisryhmässä. Tarkoitus on siirtää palvelujen painopistettä selvästi sijaishuollosta avohuollon suuntaan ja tätä muutosta tukee muun muassa peruspalvelulautakunnan vuoden 2012 talousarvioehdotukseen sisällyttämät resurssipainotukset, vakanssilisäysehdotukset (perheohjaajat lastensuojelun avohuoltoon) ja toimintamuodot (mm. lapsiperheille esitetty kotipalvelutoiminta). Lastensuojelun kehittämisryhmän loppuraportti tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn loppuvuodesta 2011 tai alkuvuodesta 2012. Tässä vaiheessa toiminnallinen muutos koskee henkilöstöresurssin käyttöä. Muutoksen alkuvaiheessa Paaskunnankadun nykyisiä toimitiloja hyödynnetään osana avohuollon ja jälkihuollon lastensuojelutyötä.

Sosiaali- ja terveystoimi, peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, 20.10.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedokseen nuorten vastaanottokodin toiminnallisen muutoksen ja hyväksyy Nuorten vastaanottokodin henkilöstöresurssin siirtämisen osaksi avohuollon lastensuojelutyötä. Samassa yhteydessä irtisanotaan nuorten vastaanottokodin tilat 1.7.2012 lukien.

PäätösEsittelijän muutetusta päätösehdotuksesta peruspalvelulautakunta merkitsi tiedokseen nuorten vastaanottokodin toiminnallisen muutoksen ja hyväksyi Nuorten vastaanottokodin henkilöstöresurssin siirtämisen osaksi avohuollon lastensuojelutyötä. Samassa yhteydessä irtisanotaan nuorten vastaanottokodin tilat 1.7.2012 lukien.