Tulosaluejohtaja Sari Ahonen ja kotihoidon johtaja Anne Rauhala 23.9.2011:

Sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa kotihoitoa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) ja sen toteutusta koskevat säännökset ovat varsin väljästi säädeltyjä. Sosiaalihuoltolain 20 §:ssä ilmaistaan, millaisiin tarpeisiin kotipalveluja voi saada. Saman lain 21 pykälään on kirjattu ne kriteerit, joiden perusteella kotipalveluja voi saada. Terveydenhuoltolain 25 § puolestaan määrittelee kotisairaanhoidon moniammatillisesti toteutetuksi terveyden ja sairaanhoidon palveluksi ottamatta kantaa sen sisältöön. Koska lain määritelmät ovat varsin laveat ja epätäsmälliset, ovat kunnat joutuneet kirjaamaan omat kuntakohtaiset kriteerinsä erikseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti perustuu tarveperiaatteeseen, eikä sen myöntäminen ole esimerkiksi pelkästään ikäperusteista. Tarveperiaatetta toteutetaan käytännössä yksilökohtaisella tarpeen arvioinnilla. Kotihoito, sekä säännöllinen että tilapäinen hoito, perustuu kuitenkin aina yksilölliseen ja henkilökohtaiseen arviointiin, jonka lähtökohtana on asiakkaan palvelun ja hoidon tarve.

Taloudellisten voimavarojen niukkuus ja väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ovat 2000 -luvulla johtaneet kunnissa selkeään tarpeeseen määritellä, mitä kotihoidon palveluiden kohdentamisella ”sitä eniten tarvitseville” tarkoitetaan. Monet kunnat ovat ottaneetkin tarveperiaatteensa tueksi asiakaskriteereitä määrittäessään jonkun toimintakykymittarin tason (RAVA/RAI).

Palvelutarpeen selvittämisen perusteena tulee olla edellytysten luonti iäkkään henkilön itsenäiselle toiminnalle toteuttaen normaalisuuden periaatetta. Iäkkään henkilön tarvitsemien palveluiden määrä riippuu hänen toimintakyvystään ja siksi tavoitteena tulee ylläpitää iäkkään henkilön toimintakykyä ja estää sen ennenaikainen heikkeneminen luomalla mahdollisuudet käyttää jäljellä olevia voimavaroja.

Ikääntymispoliittisen ohjelman strateginen tavoite Turun kotihoidossa on lisätä kotihoitoa ja vähentää laitospainotteista rakennetta. Tähän voidaan pyrkiä muuttamalla palveluluokkien sisäistä painotusta. Strategian tavoitteen mukaisesti 32 % kotihoidon yli 75 vuotiaista asiakkaista tulisi olla ensimmäisessä palveluluokassa eli saada palvelua alle 10 tuntia. Ensimmäisellä palveluluokalla on saavutettavissa paljon vaikuttavuutta, jos palvelu on vähäisestä tuntimäärästään huolimatta säännöllistä ja hoidon jatkuvuutta turvaavaa.

Kotihoidossa on laadittu asiakaskriteerit, joiden tarkoitus on varmistaa asiakkaiden tasavertainen kohtelu asuinpaikasta huolimatta ja edesauttaa strategisen tavoitteen toteutumista. On tärkeää luoda kotihoitoon tietyt kriteerit, jotta eri alueiden ja tiimien palvelujen käynnistämisprosessit ovat samanlaisia ja vertailtavissa. Taustavaikuttimena on henkilöstön riittämätön resurssi toteuttaa kotihoitoa. Asiakaskriteerien pohjalta arvioidaan uusia kotihoidon piiriin tukevia asiakkaita. Kotihoidon palveluita edeltää aina yksilökohtainen tarve- ja palvelukartoitus, jossa asiakkaan tarpeet kartoitetaan huolellisesti.

Peruspalvelulautakunnalle esitetään, että uudet kriteerit tulevat voimaan 1.11.2011 alkaen uusille asiakkaille. Kotihoidossa käynnistetään syksyllä erillinen arviointiprosessi, jossa yksilöllisesti arvioidaan tällä hetkellä palveluissa olevien vähän apua tarvitsevien asiakkaiden tilanteet ja räätälöidään palvelukokonaisuuksia uudenlaiseksi. Tässä yhteydessä tehdään laajaa yhteistyötä kotihoidon ennaltaehkäisevän toiminnan kanssa.

Liite 1Kotihoidon asiakaskriteerit 1.11.2011

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää hyväksyä kotihoidon asiakaskriteerit noudatettavaksi 1.11.2011 alkaen.

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian Wennströmin ehdotuksesta Lepän kannattamana.