Kaupunginvaltuusto on vuoden 2011 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt, että toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan heinäkuun lopun tilanteen mukaan.

Toiminnan ja talouden seurantaraportti tulee antaa kaupunginhallituksen käsittelyyn kuuden viikon sisällä raportointikauden päättymisestä ja raportointiin tulee sisällyttää lautakuntien selvitykset sekä kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien niiden johdosta antamat lausunnot, mikäli raportti lautakunnan osalta poikkeaa kaupunginvaltuuston vahvistamasta talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Toiminnan ja talouden seurantaraportti käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 12.9.2011.

Liite 1Toiminnan ja talouden seurannan lomake

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 19.8.2011:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

- Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä

- Järjestetään lasten ja nuorten peruspalvelut

- Parannetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluja

- Luodaan pohja nopealle ongelmiin puuttumiselle

- Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa

- Määritellään ennaltaehkäisevän työn kokonaisuus

- Kevennetään palvelurakennetta

- Lisätään perhehoitoa ja vähennetään laitoshoitoa

Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia on valmisteltu ehkäisevän perhetyön työryhmässä.  Työryhmän raportti on valmistumassa ja sen ehdotusten suuntaisia toimenpiteitä on huomioitu talousarviovalmistelussa 2012. Taustalla on tosiasia, että Turussa lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän perhetyön saatavuus on huonompi kuin useimmissa suurissa kaupungeissa. Perhetyön saatavuutta on alkuvuoden aikana parannettu käynnistämällä neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö, joka kohdistuu pikkulapsiperheisiin. Seurakuntien kanssa yhteistyössä järjestetty Torin kulma on päässyt hyvin käyntiin. Torin kulma on Remontti-hankkeen Turun pilotteja. Turulla ei ole lapsiperheiden kodinhoitoapua palveluna lainkaan erillisenä palveluna, vaan sosiaalityön tulosalueen perhetyö on kriisitilanteissa tuottanut sitä.

Ennaltaehkäisevä työ on kaupungin strateginen painopiste ja tavoitteena on sen lisääminen. Jotta lapsiin ja nuoriin kohdistettua ennaltaehkäisevää työtä voitaisiin seurata, työn sisältö täytyy määritellä. Näin saadaan perusta myös kustannusseurannalle, jota ei nykytiedolla voida luotettavasti tehdä. Määrittelyä tehdään Remontti-hankkeen tuella ja se on tarkoitus esitellä syksyn aikana kaupungin hyvinvointijohtoryhmälle. 

Lastensuojelun kehittäminen ja rakennemuutos on vuoden 2011 aikana ulotettu myös avohuoltoon. Sijaishuollon palvelurakennemuutoksen tavoiteaikaa jatkettiin vuoden 2011 sopimuksissa vuoteen 2013. Tavoitteena on, että tällöin huostaan otetuista lapsista yli puolet on toimeksiantosopimuksella sijoitettuna perheisiin. Lastensuojelulain muutos, jossa perhesijoitus tehtiin ensisijaiseksi laitossijoitukseen nähden, tukee käynnissä olevaa muutosta. Toimenpiteitä valmistellaan perhehoidon lisäämisen ohella avohuollon lastensuojeluun ja omien laitosten kehittämiseen. Muutoksessa käytetään tukena Remontti-hanketta. Palvelurakennemuutokseen luovat painetta lastensuojelun palvelujen kysynnän kasvusta johtuvat toiminnalliset tarpeet ja sijaishuollon kustannusten edelleen vuonna 2010 jatkunut huomattava kasvu. Koska kasvu näyttää jatkuvan myös vuonna 2011, toimenpiteitä kiirehditään.

Lastensuojelun palvelujen seudullisen kilpailutuksen tarjousasiakirjat hyväksyttiin peruspalvelulautakunnassa 17.8.2011. Mukana oli kahta kuntaa lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat. Kilpailutus etenee aikataulun mukaisesti.

Konsultatiivisen työn kehittämisen tavoitteena on viedä erikoissairaanhoidon ja terapioiden osaamista lasten omiin toimintaympäristöihin tai perusterveydenhuoltoon. Kehittämistyön tuloksena lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun psykiatrian konsultaatiomahdollisuudet paranevat ja palveluprosessit saadaan selkeämmiksi. Työhön valmistellaan jalkautuvaa työryhmää. Tavoitteena oleva toiminta parantaa palvelujen saatavuutta, nopeuttaa lasten ja nuorten avunsaantia sekä vähentää perheiden tarvetta siirtyä palvelusta toiseen. Kehittämistyö tukee nopean ongelmiin puuttumisen ja palvelurakennemuutoksen strategisia tavoitteita.  Tarvittavat toimenpiteet on huomioitu vuoden 2012 talousarviovalmistelussa.

Konsultatiivista työotetta kehitetään myös yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa Remontti-hankkeen piloteissa, joissa viedään puheterapian ja lasten psykiatrian erityisosaamista päiväkodin toimintaympäristöön.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion toteutuminen

Lasten ja nuorten kasvun turvaamisen ydinprosessin palvelut ovat toteutuneet valtaosin sopimusten mukaisesti. Neuvoloita, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelut toteutuvat asetus 380/2009 vaatimusten mukaisesti. Suun terveydenhuollossa priorisoidaan lasten palveluja. Suurimmat haasteet ovat edelleen äitiys- ja lastenneuvolan kotikäyntien toteuttamisessa sekä opiskelijaterveydenhuollossa, syynä on riittämätön henkilöstöresurssi. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa toimii edelleen hyvin. Suurimmat saatavuusongelmat ovat lasten puheterapiassa sekä lastensuojelun tarpeen arvioissa. Lastenpsykiatrian saatavuus on hienoisesti parantunut.

Lastensuojelun palvelujen kysyntä on kasvanut ja avohuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet. Myös avohuollon kattava lastensuojelun rakennemuutos on vasta käynnistymässä. Sijaishuollossa perhehoito on hieman lisääntynyt, mutta huolestuttavaa on ostopalvelujen lisääntyminen. Ammatillisten perhekotien käyttö on samalla tasolla alkuvuoden kanssa, joten kasvu kohdistuu nimenomaan laitosostoihin. Erityisen huolestuttavaa on, että heinäkuun loppuun mennessä on tehty 42 uutta huostaanottoa (vuonna 2010 kaikkiaan 51).

Heinäkuun 2011 tilanne on seuraava, huostassa olevien lasten määrän ollessa 343:

Sosiaalityön asiakaspalvelujen oston ennustettu talousarvioylitys kohdistuu suurelta osin lastensuojelun sijaishuoltoon. Talouden ennuste yhdistettynä asiakasmäärän kasvuun ja huostaanottojen määrän ennakoitavissa olevaan kasvuun viimevuotisesta edellyttää pikaisia korjaavia toimia. Lastensuojelun avohuoltopainotteisia kehittämistoimia valmistellaan parhaillaan, mutta toimenpiteiden käynnistämistä on kiirehdittävä. Avohuollon toimintaedellytyksiä on parannettava, sijaishuollon sisällä tehtävät toimenpiteet ovat tässä tilanteessa riittämättömiä eivätkä vaikuta sijaishuollon piiriin tulevien lasten määrään. Erityisesti nuorten, 15-17-vuotiaiden avohuollon palveluja on lisättävä, jotta huostaanotolle olisi vaihtoehtoja. Myös kiireellisten sijoitusten edelleen kasvava määrä ja nuorten suuri osuus kertoo palvelujen tarpeen jatkuvasta kasvusta. Perhetyön tarpeeseen ei pystytä riittävästi vastaamaan.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

- Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista

- Kehitetään nuorten aikuisten palveluprosessia

- Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista

- Ehkäistään nuorten syrjäytymistä

Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta erityisesti nuorilla, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, työttömyys helposti pitkittyy. Osa näistä nuorista on palvelujen monikäyttäjiä, ja heillä on myös sosiaalityön ja psykiatrin tai päihdepalvelujen tarvetta. Nuorten työttömyyden nopea katkaiseminen edellyttää sosiaali- ja terveystoimen eri palvelujen ja TE-toimiston tiivistä yhteistyötä. Työllistymispalvelujen ja sosiaalityön yhteistyönä kehitetään asiakkaiden tunnistamista ja asiakasohjausta, jotta jo nyt käytettävissä olevista palveluista saadaan nuoren tarpeisiin yksilöllisesti soveltuva tavoitteellinen prosessi.

Edellä kuvatulla toimintatavalla pystytään vastaamaan myös maahanmuuttajanuorten erityistarpeisiin. Maahanmuuttajanuorten tarpeet on huomioitava myös kaupungin käynnissä olevissa maahanmuuttajahankkeissa.

Nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään turkulaisen nuoren ohjausmallilla. Sosiaali- ja terveystoimi on sitoutunut mallin toteuttamiseen omilla toimenpiteillään. Mallilla on tarkoitus varmistaa nuorten toisen asteen koulutustakuun toteutuminen. Tavoitteena on, että kaikilla peruskoulun päättävillä on jatkopaikka, ellei toisella asteella, niin ohjaavan toiminnan piirissä.

Asumis- ja päihdepalveluissa on aikaisempaa enemmän alle 25-vuotiaita asiakkaita. Palvelujen piirissä on nuoria, joilla ei ole vakituista asuntoa tai jotka elävät asunnottomuuden uhan alla. Nyt tarjottavia palveluja ovat lastensuojelun tukiasunnot ja asumisneuvojien palvelu, joita ei ole riittävästi saatavilla. Syksyn aikana käynnistetään nuorten asunnottomuuden kartoitus.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion toteutuminen

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessissa palvelut ovat toteutuneet niin ikään pääasiassa suunnitellusti. Ongelmia on ollut lähinnä opiskelijaterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa tarvetta vastaavasti. Nuorten asunnottomuuden laajuus on selvitettävä, jotta myös nuorten aikuisten tarpeen voidaan huomioida TALK-hankkeen jatkosuunnitelmissa. Selvitystyöhön pyritään saamaan ulkopuolinen tutkija.

Palvelujohtaja Maisa Kuusela 19.8.2011:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategiset lähtökohdat ja tavoitteet (SPS ja SPTS)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, erityisenä kohderyhmänä maahanmuuttajat
• lisätään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa
• ehkäistään kansantauteja terveitä elämäntapoja tukemalla
• huolehditaan terveestä ympäristöstä

Palvelujen tarkoituksenmukainen kehittämien

• panostetaan peruspalveluihin
• kehitetään palveluverkkoa tarkoituksenmukaisesti
• kevennetään palvelurakennetta
• panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin

Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Maahanmuuttajien PALO -hanke on edennyt hyvin ja sen osahankkeet valmistavat palvelujärjestelmää uuden maahanmuuttajien kotouttamislain vaatimuksiin. Hanke jatkuu vielä vuoden 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveystutkimus on käynnistynyt pääkaupunkiseudulla ja tullaan toteuttamaan todennäköisesti ennakkotiedoista poiketen Turussa jo loppusyksystä 2011. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia toteutetaan perusterveydenhuollon ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä täydentäen työllistämispalveluyksikön toimintaa. Asiakkaiden rekrytointi on ollut vaikeaa.

Perusterveydenhuollon kehittämishankkeeseen kuuluva terveyshyötymalli keskittyy kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ja korostaa myös oman vastuun ottamista terveyden ylläpitämisessä. Toukokuun alusta lähtien asukkaat ovat saaneet valita oman terveysasemansa terveydenhuoltolain mukaisesti. Terveysasemien toimintamalleja kehitetään ja Pansio-Pernon terveysaseman ulkoistamista käsitellään peruspalvelulautakunnassa 1.9.

Vammaispalvelujen hoidon porrastus etenee. Kehitysvammaisten asumispalvelut kilpailutettiin vuonna 2010 ja vammaispalveluiden asumispalvelut kilpailutetaan syksyllä. Tarkoituksena on asumispalveluiden lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen. Myös omaa asumispalvelua kehitetään. Asumispalveluihin jonottavien määrä on lyhentynyt merkittävästi.

Mielenterveys- ja päihdeohjelma on käsitelty lautakunnassa tammikuussa ja päihteidenkäyttäjien hoidon kokonaissuunnitelma maaliskuussa. TALK-hanke on onnistunut hyvin pitkäaikaisasunnottomien ja sen toimintaa tulee jatkaa peruspalveluina. Aikuisten selviämishoidon liittäminen katkaisuaseman toimintaan tulee parantamaan hoitoketjun toteutumista. Päihteiden käytön suurkulutusta pyritään tunnistamaan kaikilla tulosalueilla.

Tulosalueiden sähköinen asiointi ei ole juuri edennyt. Kehittämistyöhön olisi syytä perustaa oma hanke, jolle haetaan ulkopuolista rahoitusta.

Toiminnan ja talouden seuranta

Toimintaluvut näyttävät pysyneen suurin piirtein edellisen vuoden tasolla ja vastaavat tilausta, eikä kehityksessä ole tapahtunut suuria muutoksia kevään jälkeen.

Erikoissairaanhoidossa ja geriatrisessa sairaalahoidossa työikäisten palvelujen käyttö on jonkin verran kasvanut. Sairaanhoitopiirin ennuste on edelleen nousussa, mihin on vaikutettava omaan toimintaan panostamalla ja toisaalta vaikuttamalla sairaanhoitopiirin toiminnan tehostamiseen. Lähetteiden määrä on lisääntynyt kaikille erikoisaloille, tämän kehityksen syy on selvitettävä ja siihen puututaan sekä perusterveydenhuollossa koulutuksella ja ohjauksella sekä erikoissairaanhoidossa yhtenäisiä käytäntöjä noudattamalla.

Myös hammashuollon kysyntä on ollut suurempaa. Hoitotakuu on ylittynyt eikä hammaslääkäreitä ole riittävästi saatavilla. Hoitotakuuseen pääsemiseksi on käytettävä kaikki mahdolliset keinot, mikä voi aiheuttaa lisäkustannuksia.

Työelämän kuntoutuksessa toimintaluvut ovat kasvaneet. Tämä hillitsee pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä seuraavaa hyvinvointierojen kasvua ja toisaalta jatkossa työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää. Myös toimeentulotuen tarpeessa on ollut hiukan laskua. Toimeentulotuen kehitystä jatkossa on vaikea arvioida epävakaan taloustilanteen takia. Vammaispalveluiden kustannusten nousu johtuu vammaispalvelulain velvoitteista.

Palvelujohtaja Seija Arve 19.8.2001:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessin strategiset tavoitteet ovat

• turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla
• toteutetaan laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus
• edistetään ja ylläpidetään 65 vuotta täyttäneiden toimintakykyä
• muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi
• lisätään kotihoidon peittävyyttä
• lisätään omaishoidon tuen kattavuutta
• parannetaan hoidon vaikuttavuutta
• muutetaan ympärivuorokautisenhoidon palvelurakennetta
• parannetaan ikäihmisten palvelujen hoitoketjun toimivuutta

Toimintaympäristöön v 2011 ovat vaikuttaneet niin terveydenhuoltolain voimaantulo kuin myös kotikuntalain muutokset. Kotikuntalain mahdollistamat laitoshoitoasukkaiden muutot eivät ole tuoneet suurta painetta palvelutarpeeseen.

Vanhuspalvelut:

Oma ehkäisevä vanhustyö panostaa erityisesti palveluohjaukseen, tukee kotihoitoa ensimmäisen palveluluokan asiakkaiden osalta, sekä tekee ehkäiseviä kotikäyntejä ja toteuttaa myös tarvelähtöisesti näiden käyntien perusteella seurantakäyntejä. Yhteistyö liikuntatoimen ja oman ehkäisevän vanhustyönosalta panostaa kotona asuvien ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sitä kautta mahdollistaa turvallisemman kotona-asumisen. Omana toimintana sekä 3. sektorin ja järjestöjen kanssa toteutetaan ikäihmisten kerhotoimintaa, joka puolestaan tukee psykososiaalisen toimintakyvyn säilymistä.

Kotihoidon peittävyys on edennyt lähelle tavoitettaan, ollen tällä hetkellä 13.5%. Palveluluokkien väliset painotukset ovat edelleen kehittämisen kohteena. Kotihoidon asiakaskriteereitä ollaan määrittelemässä ja asia tuodaan lautakunnan päätettäväksi syksyn aikana. Edelleen kotihoidon henkilöstörakenteen muutos on meneillään ja on hyvin tarpeellinen hoidon laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Lisäksi kotihoitoon ollaan saamassa henkilöstövahvistusta. Palvelusetelihankkeessa kehitetään palvelusetelin käyttöönottoa kotihoitoon ja erityisesti tilapäiseen kotisairaanhoitoon.

Omaishoidon tuen saajien osuus yli 75 vuotta täyttäneistä on alle tavoitteen, mutta toisaalta v 2011 aikana ei ole jouduttu antamaan kielteisiä päätöksiä omaishoidon tuen hakemuksiin.

Hoitoketjujen toimivuuden tehostamiseksi on perustettu sairaala- ja akuuttihoidon hoitoprosessin kehittämistyöryhmä. Työryhmän merkittävinä painopistealueina on paikantaa prosessien pullonkaulat, yksilöidä palvelutuotannon kehittämistarpeet ottaen huomioon T2- sairaalan hoitolinjaideologia sekä valmistautua v 2012 alusta päivystystoiminnan liikelaitoksen tuomaan muutokseen myös ikäihmisten päivystyskäytön oikeaan kohdentamiseen. Syyskuun alusta alkaen geriatrinen arviointiyksikön laajennus toteutuu ja tämä toiminta tukee tk - päivystystoiminnan kohdentamista oikeisiin potilaisiin.

Ikäihmisten avohoitokäynnit omassa erikoissairaanhoidossa ovat lisääntyneet. Tämä tukee ikäihmisten sairauksien oikea-aikaista hoitoa ja itsenäistä selviytymistä kotona. Kotisairaala ja kokeilunomaisena toteutettu päivystyspartiotoiminta ehkäisevät myös sairaalahoidon käyttöä ja mahdollistavat lyhytkestoisten akuuttisairaustilanteiden hoidon kotona. Näin sairaalapaikkojen riittävyyttä omassa erikoissairaanhoidossa voidaan varmistaa ja toisaalta voidaan ehkäistä oman päivystyksen ja yliopistosairaalan päivystyksen käyttöä.

Kesäaikana hoitoketju niin yliopistollisesta sairaalasta omaan sairaalatoimintaan kuin myös päivystyksestä omaan sairaalahoitoon on sujunut aikaisempaa paremmin ja hallitummin. Kesäajan toiminnan suunnittelu on ollut onnistunutta ja se on parantanut potilasvirtojen hallintaa.

Lääkinnällinen kuntoutus on sopimuksen mukaisesti kohdentanut palvelujaan sairaalasta kotiutuvien potilaiden ja sairaalahoidon aikana fyysisen toimintakyvyn palauttamiseen.

Perusterveydenhuollon osalta tk- päivystyksen käyttö on edelleen jonkin verran yli tavoitteen, mutta ikäihmisten kliinisen hammashoidon päivystyskäynnit  ovat selkeästi ylitavoitteen.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen tavoite on määritelty yhteensä 10.5 %:iin. Sen sisäinen rakennetavoite painottaa tehostetun palveluasumisen 5.0 %:n osuutta ja laitoshoidonosuuden tavoitteena on 5.5 %. Tehostetun palveluasumisen osuus on tällä hetkellä 3.8 % ja laitoshoito 6.7 %.

Taloudellisista lähtökohdista vanhuspalvelujen budjetin toteutuma näyttää pysyvän talousarviossa. Syyskuussa voimaan tuleva sairaanhoitopiirin sakkomaksu asettaa haasteen oman hoitoketjun toimivuudelle ja toisaalta tulee ilmeisesti vaatimaan myös joustavaa toimintaa yli tulosalueiden. Hoitoketjun toimivuus tuo säästömahdollisuuksia erityisesti yliopistosairaalan käytössä, mutta toisaalta mahdollistaa sairaalahoitoa tarvitsevien iäkkäiden potilaiden hoitamisen ensisijaisesti omassa sairaalahoidossa.

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 15.8.2011:

Seuraavassa esitetään tulosaluejohtajien raporttien perusteella yhteenveto tulosalueiden toiminnasta tammi-heinäkuussa 2011.

Sosiaalityön palveluiden osalta vertailu viime vuoden vastaavaan aikaan on joiltakin osin vaikeata tehdä kerättävien tietojen erilaisuuden johdosta vuosien 2010/2011 kohdalla.

Toimeentulotuessa perheenjäsenten/kotitalouksien määrässä on edelleen jonkin verran vähennystä tapahtunut, kuten myös alkuvuodesta. Hakemusten käsittely on tammi-heinäkuussa toteutunut lakisääteisessä käsittelyajassa.

Asumis- ja päihdepalveluiden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edelleen ja se on edistynyt suunnitellulla tavalla. Tuettua asumista on lisätty. TALK – hanke on jatkunut onnistuneesti ja tuetun asumisen osuus on kasvussa. Päihdepalveluissa kehitystyö jatkuu ympärivuorokautisesta hoidosta tuettuun asumistoimintaan.

Lastensuojelussa avohuollon lapsiperheiden määrän kasvu on jatkunut. Lastensuojelutarpeen arviointia lakisääteisessä määräajassa ei pystytä kaikilta osin toteuttamaan. Huostaanottojen määrä viime vuoden vastaavaan aikaan on kasvanut ja ennustaa tässä vaiheessa kasvua tälle vuodelle. Kiireelliset sijoitukset ovat olleet myös kasvussa.

Sosiaalityön tulosalueella on selkeää tarvetta pystyä kohdentamaan etenkin avohuollon lapsiperheiden kohdalla tuen mahdollistamista varhaisemmassa vaiheessa ja ottaen huomioon perheen kokonaistilanteen. Lastensuojelun tarve näkyy jatkuvana kasvuna luvuissa ja puuttuminen sekä inhimillisessä että taloudellisessa mielessä on todella tärkeää ja kannattavaa varhaisemmassa vaiheessa. Tulosalueiden yhteisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa löytää keinoja ennaltaehkäisevään tukeen etenkin lapsiperheille (esim. ehkäisevän toimeentulotuen mahdollisuudet varhaisessa vaiheessa kartoitettava ja tehdä toteutussuunnitelma).

Perusterveydenhuollon sairaanhoidossa eli terveysasemilla toimintaluvut ovat edelleen alle viime vuoden vastaavien, koska viime vuonna annettiin terveysasemilla lähes 30.000 pandemiarokotusta. Tämä tilastomuutos huomioon otettuna on todettavissa, että lasten käyntimäärät terveysasemilla ovat kääntyneet seurantajakson aikana kasvuun. Päivystyskäynneissä on tapahtunut edelleen kasvua ja ne ovat noin 5 % suuremmat kuin viime vuonna vertailuajankohtana. Lisäys on kohdistunut ennen muuta tarkkailua vaativiin potilaisiin. Toisaalta kesäkuukausina päivystyksen käyntimäärissä näkyvät myös kaikki ulkopaikkakuntalaisten käynnit. Pelkistä turkulaisten päivystyskäyntimääristä ei ole saatavissa vertailulukuja.

Ehkäisevän terveydenhuollon käynneissä näkyy edelleen myös viime vuoden pandemiarokotusten toteuttaminen. Lastenneuvolan käyntimäärät ovat tämäkin huomioon otettuna suuremmat kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Tämä selittyy asetuksen mukaisten lääkärikäyntien lisääntymisenä eli 3,9 %:n nousuna. Opiskeluterveydenhuollon käynneissä näkyy edelleen siellä oleva yhden lääkärin vajaus ja terveydenhoitajien sairaslomat. Äitiysneuvolassa käyntien määrä on suoraan verrannollinen raskaana olevien määrään; tammi-heinäkuussa on viime vuoden vastaavaan aikaan nähden todettavissa 0,4 % nousu suoritteissa.

Suun terveydenhuollon käynneissä päivystyskäyntien määrä on nousussa ja tarkastelujaksolla siinä on tapahtunut peräti 7,2 % nousu viime vuoden vastaavaan nähden. Omassa toiminnassa on tuotettu 1765 (3,2 %) käyntiä enemmän. Opetushammashoitolassa käyntimäärä on lisääntynyt opiskelijamäärän lisääntyessä. Käyntejä on tuotettu 15,6 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Ostopalvelukäyntejä on toteutunut peräti 6915 vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Näin suurta vähenemää ei ole tapahtunut, koska viime alkuvuoden lukuihin on kirjattu vuoden 2009 loppuvuoden käyntejä.

Erikoissairaanhoidon tulosalueella on alkuvuonna panostettu palveluiden tuottamiseen hoitotakuun määräysten mukaisina, monimuotoisen konsultoinnin lisäämiseen perusterveydenhuollon toiminnan tukemiseksi ja hoitoketjujen joustavaan sujumiseen sairaanhoitopiirin kanssa. Kahdessa ensimmäisessä tavoitteessa on onnistuttu parhaiten: hoitotakuu on toteutunut ja konsultointi on lisääntynyt. Hoitoketjujen toiminta on kuitenkin ollut ajoittain hidasta, mikä on näkynyt TYKS:n siirtoviivepäivien selvänä kasvuna. Syynä on ollut sellaisten potilaiden kertyminen kaupunginsairaalan omille osastoille, jotka eivät enää ole kyenneet palaamaan omiin koteihinsa, mutta jatkohoitopaikkaa palveluasumisen eri muodoista ei ole riittävän nopeasti löytynyt.

Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten somaattiset ja psykiatriset erikoissairaanhoidon palvelut ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisina. Kaikilla erikoisaloilla avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Lastenpsykiatrian suorituskykyä heikensi vuonna 2010 lääkärivaje, mutta se on onnistuttu alkuvuonna 2011 korjaamaan. 

Itsenäisesti selviytyvien somaattiset avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Psykiatrian suoritteissa sairaalahoito on tavoitteen mukaisesti vähentynyt ja avohoidon suhteellinen osuus lisääntynyt erityisesti psykoosiryhmän sairauksien hoidossa. Loppuvuotta kohti paheneva lääkärivaje tulee väistämättä vähentämään suoritteiden määrää.

Myös vanhusten sekä somaattiset että psykiatriset avohoitokäynnit ovat lisääntyneet. Kaupunginsairaalan sairaalahoitojaksot ovat kuitenkin selvästi vähentyneet viime vuodesta samalla kun hoitoajat ovat pidentyneet. Tämän syynä on ollut jo ylempänä kuvattu jatkohoitoa odottavien kertyminen osastoille, kun jatkohoitopaikkaa ei ole järjestynyt. Kaupunginsairaalan kapasiteetti ottaa vastaan uusia, sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita osastoille, on vähentynyt. Tämä on lisännyt siirtoa odottavien potilaiden määrää TYKS:ssä. Toinen haitallinen seuraus on ollut, että sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäät ihmiset ovat joutuneet odottamaan perusterveydenhuollon päivystyksen tiloissa kohtuuttoman kauan sairaansijaa kaupunginsairaalan osastoilta.

Kuntoutumispalveluissa heinäkuun 2011 kokonaistuotanto oli 2,1 % suurempi kuin heinäkuun 2010 vastaava luku. Tulosalueen kokonaistavoitteesta puolessa vuodessa on toteutunut 58,3 %. Tulosyksiköt saavuttivat tuotantotavoitteensa toteutumisen vaihdellessa 57,7 – 59,7 % tavoiteluvuista. Ydinprosessikohtaiset suoritteiden toteutumiset ovat olleet: lapset - 0,2 %, nuoret + 1,7 %, työikäiset + 4,3 % ja ikäihmiset - 2,3 %. Jonotilanteissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Suurimmat jonot ovat edelleen fysioterapiassa (ei kiireellinen) 6 kk, puheterapiassa (ei kiireellinen) 12 kk ja vammaisten asumispalveluissa 40 henkilöä.

Kesäkuun työvoimaseuranta näyttää työvoiman osalta + 5,2. Tämä johtuu pääasiassa tilapäisten henkilöiden palkkaamisesta kesäajaksi vuodeosastoille. Sairauslomaprosentti on + 0,3 ja sijaisuusprosentti – 0,6 edelliseen vuoteen nähden. Työpanoksen osuus työvoimasta on laskenut 85,2 %:sta 84,9 %:iin.

Tulopuolen toteutuminen näyttää huolestuttavalta, koska tuloista on toteutunut heinäkuuhun mennessä 32 %. Suurimpana syynä on TAPAKEn laskutusvaikeudet vammaispalveluiden asiakaslaskutuksessa, työkeskuksen alihankinnassa ja lääkinnällisen kuntoutuksen ja työterveyden laskutuksessa

Vanhuspalvelujen määrälliset tavoitteet kuvaavat vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutosta.

Vuoden 2010 heinäkuun tilanteeseen verrattuna nähdään että palvelurakenteen kehitys on ollut pääosin strategian tavoitteiden mukaista; Ympärivuorokautista hoitoa ja ennen kaikkea laitoshoitoa on vähennetty ja kotihoitoa ja omaishoitoa on lisätty.

Palvelurakennemuutosta on tarkasteltava ikääntymispoliittisen strategian ja valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelunkäytöllä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön. Tilanne heinäkuussa suhteessa strategian tavoitteisiin käy ilmi seuraavasta asetelmasta:

Heinäkuun loppuun mennessä on palvelurakenteen kehitys edennyt siten, että tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen ja dementiahoidon ostopalvelujen lisäys on toteutettu siinä laajuudessa kun vuoden 2011 talousarvio sen mahdollistaa.

Kotihoidon peittävyyden sekä ympärivuorokautisen hoidon määrän suhteen tullaan vuoden aikana saavuttamaan asetetut tavoitteet. Kotihoidon asiakaskunnan jakautuminen eri palveluluokkiin ei kuitenkaan ole vielä tavoitteen mukaista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä strategian mukaista lisäystä kotihoidon henkilöstöön että kotihoidon kriteereiden uudelleenarviointia. Loppuvuoden aikana tilanne tullee kuitenkin lähentymään tavoitetasoa kotihoidon uusien henkilöstöresurssien käyttöönoton myötä.

Omaishoidon tuen kohdalla on suurin ero toteuman ja tavoitteen välillä. Koska omaishoidon tuesta ei ole tehty lainkaan kielteisiä päätöksiä määrärahatilanteeseen perustuen, tulee tavoitetason saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista, joskin kehitys on ollut strategian suuntaista.

Geriatrisen sairaalahoidon tavoitteissa vuodelle 2011 näkyy geriatrisen arviointiyksikön (GAK) suunniteltu laajentaminen kuudella hoitosijalla alkusyksyn aikana.

Ympäristöterveydenhuollon toiminta on ollut suunnitelman mukaista tammi-heinäkuussa ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita. Maaliskuulta lähtien on suunnitelmassa arvioidusta työpanoksesta puuttunut yksi henkilö, kun kaupungineläinlääkäri hoitaa oman toimen ohella tulosaluejohtajan tehtäviä. Lisäksi huhtikuussa ovat terveystarkastajat pitäneet paljon vuosilomia ja yksi terveystarkastaja on ollut sairaana puolet huhtikuusta.

Työterveyshuollossa on sekä työterveyslääkärikäyntien että lääkärikäynnin korvaavien puheluiden määrä jonkin verran laskenut verrattuna vuoden 2010 lukuihin. Hoitajakäyntien määrä on suurempi kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Työterveyshuollon toiminnan valtakunnallisten linjausten mukaan painopistettä tulee edelleen siirtää työkykyä tukevaan toimintaan ja sairauksien ehkäisyyn aiemman sairaanhoitopainotteisuuden sijaan, joten muutos on pääosin toiminnan strategisten tavoitteiden suuntainen. Sairausvastaanoton perusaika on 15 minuuttia, kun taas työpaikalle painottuvassa työssä, esimerkiksi työkykyneuvotteluissa, suunnatuissa työpaikkaselvityksissä ja ryhmätyyppisissä toimissa yksittäisen suoritteen pituus on usein vähintään tunti. Lääkärisuoritteiden määrään vaikuttaa myös edelleen tiukka lääkäritilanne, erityisesti kokoaikaisista lääkäreistä on pulaa. Taloudellinen tilanne on sekä menojen että tulojen osalta hieman budjetoidun alapuolella, osin johtuen juuri lääkäripulasta.

Yhteenvetona kaikista tulosalueista voidaan sanoa, että tulosalueiden toimintaluvut ovat toteutuneet pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Tulosalueiden toiminnallisten tulosten lisäksi on virastossa tammi-heinäkuussa kiinnitetty erityistä huomiota tulosaluerajat ylittävien asiakasprosessien hallintaan ja tätä työtä on alettu kesästä alkaen käydä läpi työryhmissä, johon ovat osallistuneet tulosalueiden edustajien lisäksi viraston johto ja controllerit. Heinäkuussa on aloittanut työnsä lastensuojelun ja elokuussa akuuttisairaanhoidon ja sairaalahoidon potilasprosessia selvittävät työryhmät, joiden raportit tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn syksyn aikana. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan kustannusten hallitsemiseksi ja asiakasprosessien sujuvuuden parantamiseksi. Toiminnan tehostamisessa on edelleen toivomisen varaa ja tätä tehostamistyötä jatketaan syksyn kuluessa.

Kesäajasta selvittiin toimintayksikköjen raporttien perusteella edellisiä kesäjaksoja paremmin. Kesän suurtapahtuvat (Ruisrock, Botello, Down by the Laituri) työllistivät joitakin yksiköitä runsaasti (erityisesti päivystys), mutta ruuhkahuipuista selvittiin hyvin, mikä onnistui henkilöstön hyvällä työpanoksella. Henkilöstön jaksaminen on tulosalueiden toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa kaiken kaikkiaan merkittävässä asemassa. Virastossa on käynnistetty kesällä selvitys kannustavien palkkausjärjestelmien mahdollistamiseksi ja tulospalkkiokriteereiden määrittelyksi koskien kaikkia tulosalueita.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt selvityksiä monista erilliskysymyksistä ja hoitotakuun toteutumisesta (erityisesti erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto) ja mainittuja selvityksiä on valmisteltu heinä-elokuussa.

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 19.8.2011:

Talouden seuranta on laadittu tammi-heinäkuun toteutuman ja tiedossa olevien velvoitteiden pohjalta. Toimintamenojen ylitysuhka on noin 7,6 M€ ja tulojen ylitys noin 1,8 M€ (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama on noin 5,8 M€ ja on noin 0,1 M€ huonompi kuin edellisen raportointikauden perusteella voitiin olettaa. Toimintamenojen ylitysuhka on pienentynyt mutta vastaavasti myös tulokertymä näyttää ylittyvän vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin. Nettotulos on pysynyt lähes ennallaan ja heinäkuun tietojen perusteella laadittu ennuste on yleensä varsin tarkka.

Suurin ylitysuhka liittyy palveluiden ja asiakaspalveluiden ostoihin. Palveluiden ostot näyttäisivät ylittyvän noin 2 M€ ja asiakaspalveluiden ostot noin 6 M€ koko lautakunnan tasolla. Palvelujen ostot näyttävät ylittyvän suun terveydenhuollossa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa sekä lastensuojelussa. Euromääräisesti suurimmat ylitysuhat liittyvät lastensuojelun ostopalveluihin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuteen arvioidaan kuluvan noin 8,1 M€, mikä ylittää talousarvion noin 1 M€. Muiden avustusten osalta tilanne on parempi ja toimeentulotukimenot näyttävät alittavan talousarvion selvästi.

Henkilöstömenojen osalta ennuste on parantunut jatkuvasti ja tämänhetkisen arvion mukaan henkilöstömenot pysyvät budjetissa. 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta ennustetta ei ole muutettu ja ylityksen arvioidaan olevan 2,1 M€. Tässä luvussa on huomioitu Turun hieman lisääntynyt erikoissairaanhoidon käyttö mutta ei esim. 1.9.2011 lukien käyttöön otettavia sakkomaksuja.

Liite 2Talouden toteuma 1.1- 31.7.2011 ja ennuste koko vuodelle tulosalueittain

Liite 3OPTS:n toteuma 1.1.- 31.7.2011 ydinprosesseittain

Sosiaali- ja terveystoimen talousarviota ei ole mahdollista sopeuttaa hallintokunnan toimin valtuuston hyväksymään talousarvioon v. 2011 aikana. Määrärahaylitykset liittyvät kuntaa velvoittaviin toimintoihin ja sellaisiin palveluhankintoihin, joihin ei voi merkittävästi vaikuttaa. Määrärahojen lisätarve on syytä esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, 22.8.2011:

Kuten edellä esitetyssä ilmenee sosiaali- ja terveystoimen sopimusten strategiset tavoitteet ja keskeiset kehittämistoimenpiteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti tilaajien asettamien tavoitteiden ja OPTS:ssä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Selkein poikkeama liittyy lastensuojelun sijaishuollon rakenteen muuttumiseen.

Toiminnan osalta voidaan todeta, että palvelukysynnän kasvu on jatkunut voimakkaana esim. hammashuollossa. Kasvuun on kaikessa toiminnassa pyritty vastaamaan vaikuttavuutta arvioimalla ja toimintaa tehostamalla. Monia prosesseja on tällä hetkellä meneillään toiminnan edelleen kehittämiseksi.

Edelliseen tarkastelujaksoon nähden talouden hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kesän toiminta on ollut edellistä vuotta hallitumpaa, mutta esim. tulokertymän osalta ennuste on heikentynyt jonkin verran.

Sosiaali- ja terveystoimi jatkaa toiminnan kehittämistä ja tehostamista, mutta nyt arvioidun perusteella ei kykene omilla toimenpiteillään pysyttäytymään valtuuston vahvistamassa talousarvioraamissa vaan ylittää sen nettomääräisesti 5.8 miljoonalla eurolla.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää merkitä operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen per 31.7.2011 tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että toiminnan turvaamiseksi peruspalvelulautakunnan määrärahaa korotetaan nettomääräisesti 5,8 M€:lla.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.