Kv:

SoTen yhdistymishankkeen nykytilasta tulee suorittaa ulkoinen arviointi ja sen perusteella peruspalvelulautakunnan tulee esittää kaupunginhallitukselle jatkokehittämistoimenpiteet.

Toimenpiteet: kaupunginjohtaja on tehnyt päätöksen, jonka mukaan sopimusohjausmallin arviointi toteutetaan osana kaupunki-tason johtamisjärjestelmän arviointia, yhteistyössä Turun Kauppakorkeakoulun kanssa Turun Yliopiston ja Turun kaupungin tutkimusohjelman puitteissa.

Tuotannollistaloudellisuuden arvioinnin toteuttamisesta on tehty ehdotus, että arviointi tulee kilpailuttaa hankintalainsäädännön mukaisesti yhteistyössä kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa

Kotihoidon muutosprosessin nopeuttamiseen tarvittavat toimenpiteet tuodaan päätettäväksi ja kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen (Perla)

Toimenpiteet: kotihoidon tiekartta konkretisoi oman toiminnan kehittämiselle asetettuja tavoitteita yksilöimällä kotihoidon menestystekijät ja niihin vaikuttavat toimenpiteet. Palvelusetelin käytön laajentaminen vaihtoehdoksi alle 10 t kotihoitoa tarvitseville sekä lyhytkestoista tilapäistä kotisairaanhoitoa tarvitseville, lisää ikäihmisten itsemääräämisoikeutta.

Benchmarking -mallin toteuttaminen oman kotihoidon ja yksityisen sektorin kotihoidon yhteistyönä: palveluiden toimivuutta seurataan yhteisillä laadullisilla ja määrällisillä mittareilla vaikuttavan ja tehokkaan toimintatavan kehittämiseksi. Samalla mahdollistetaan resurssien joustava käyttö ja  seurataan työntekijöiden työhyvinvointia.

Palvelusetelin käyttöä kehitetään yhtenä palveluasumista paremmin mahdollistavana toteuttamiskeinona. (Perla)

Toimenpiteet: sosiaali- ja terveystoimi on aloittanut yhdessä Sitran ja Turun lähikuntien kanssa hankkeen, jossa kehitetään Turun seutukunnalle yhteisiä periaatteita kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palvelusetelille. Hanke päättyy syksyn 2011 aikana, toteuttaminen tapahtuu vuonan 2012. Vanhuspalvelut ovat huomioineet budjetissaan kotihoidon palvelusetelin pilotinomaisen käyttöönoton v 2012 aikana.

Selvitetään laboratorio- ja kuvantamiskeskuksen (TYKSLAB) toimivuus ja kustannustehokkuus. (PERLA)

Toimenpiteet:

Selvitystyö on meneillään.

Virastopäällikön arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta:

TOIMINTA

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Ydinprosessin palvelut ovat toteutuneet valtaosin sopimusten mukaisesti. Neuvoloita, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelut toteutuvat asetus 380/2009 vaatimusten mukaisesti. Suun terveydenhuollossa priorisoidaan lasten palveluja. Suurimmat haasteet ovat edelleen äitiys- ja lastenneuvolan kotikäyntien toteuttamisessa sekä opiskelijaterveydenhuollossa, syynä on riittämätön henkilöstöresurssi. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa toimii edelleen hyvin. Suurimmat saatavuusongelmat ovat lasten puheterapiassa sekä lastensuojelun tarpeen arvioissa. Lastenpsykiatrian saatavuus on hienoisesti parantunut.

Lastensuojelun palvelujen kysyntä on kasvanut ja avohuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet. Lastensuojelun rakennemuutos ei etene tavoitellulla tavalla. Sijaishuollossa perhehoito on hieman lisääntynyt, mutta huolestuttavaa on ostopalvelujen lisääntyminen. Ammatillisten perhekotien käyttö on samalla tasolla alkuvuoden kanssa, joten kasvu kohdistuu nimenomaan laitosostoihin. Erityisen huolestuttavaa on, että heinäkuun loppuun mennessä on tehty 42 uutta huostaanottoa (vuonna 2010 kaikkiaan 51).

Sosiaalityön asiakaspalvelujen oston ennustettu talousarvioylitys kohdistuu suurelta osin lastensuojelun sijaishuoltoon. Talouden ennuste yhdistettynä asiakasmäärän kasvuun ja huostaanottojen määrän ennakoitavissa olevaan kasvuun viimevuotisesta edellyttää pikaisia korjaavia toimia. Lastensuojelun avohuoltopainotteisia kehittämistoimia valmistellaan parhaillaan, mutta toimenpiteiden käynnistämistä on kiirehdittävä. Avohuollon toimintaedellytyksiä on parannettava, sijaishuollon sisällä tehtävät toimenpiteet ovat tässä tilanteessa riittämättömiä eivätkä vaikuta sijaishuollon piiriin tulevien lasten määrään. Erityisesti nuorten, 15-17-vuotiaiden avohuollon palveluja on lisättävä, jotta huostaanotolle olisi vaihtoehtoja. Myös kiireellisten sijoitusten edelleen kasvava määrä ja nuorten suuri osuus kertoo palvelujen tarpeen jatkuvasta kasvusta.

Perhetyön tarpeeseen ei pystytä riittävästi vastaamaan.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Ydinprosessissa palvelut ovat toteutuneet pääasiassa suunnitellusti.

Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta erityisesti nuorilla, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, työttömyys helposti pitkittyy. Osa näistä nuorista on palvelujen monikäyttäjiä, ja heillä on myös sosiaalityön ja psykiatristen palvelujen tai päihdepalvelujen tarvetta. Nuorten työttömyyden nopea katkaiseminen edellyttää sosiaali- ja terveystoimen eri palvelujen ja TE-toimiston tiivistä yhteistyötä. Työllistymispalvelujen ja sosiaalityön yhteistyönä kehitetään asiakkaiden tunnistamista ja asiakasohjausta, jotta jo nyt käytettävissä olevista palveluista saadaan nuoren tarpeisiin yksilöllisesti soveltuva tavoitteellinen prosessi.

Edellä kuvatulla toimintatavalla pystytään vastaamaan myös maahanmuuttajanuorten erityistarpeisiin. Maahanmuuttajanuorten tarpeet on huomioitava myös kaupungin käynnissä olevissa maahanmuuttajahankkeissa.

Nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään turkulaisen nuoren ohjausmallilla. Sosiaali- ja terveystoimi on sitoutunut mallin toteuttamiseen omilla toimenpiteillään. Mallilla on tarkoitus varmistaa nuorten toisen asteen koulutustakuun toteutuminen. Tavoitteena on, että kaikilla peruskoulun päättävillä on jatkopaikka, ellei toisella asteella, niin ohjaavan toiminnan piirissä.

Asumis- ja päihdepalveluissa on aikaisempaa enemmän alle 25-vuotiaita asiakkaita. Palvelujen piirissä on nuoria, joilla ei ole vakituista asuntoa tai jotka elävät asunnottomuuden uhan alla. Nyt tarjottavia palveluja ovat lastensuojelun tukiasunnot ja asumisneuvojien palvelu, joita ei ole riittävästi saatavilla. Syksyn aikana käynnistetään nuorten asunnottomuuden kartoitus, jotta myös nuorten aikuisten asuntotarve voidaan ottaa huomioon TALK -hankkeen jatkosuunnitelmissa.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Maahanmuuttajien PALO -hanke on edennyt hyvin ja sen osahankkeet valmistavat palvelujärjestelmää uuden maahanmuuttajien kotouttamislain vaatimuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveystutkimus on käynnistynyt pääkaupunkiseudulla ja tullaan toteuttamaan todennäköisesti ennakkotiedoista poiketen Turussa jo loppusyksystä 2011. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia toteutetaan perusterveydenhuollon ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä täydentäen työllistämispalveluyksikön toimintaa.

Perusterveydenhuollon kehittämishankkeeseen kuuluva terveyshyötymalli keskittyy kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ja korostaa myös oman vastuun ottamista terveyden ylläpitämisessä. Toukokuun alusta lähtien asukkaat ovat saaneet valita oman terveysasemansa terveydenhuoltolain mukaisesti. Terveysasemien toimintamalleja kehitetään ja Pansio-Pernon terveysaseman ulkoistamista käsitellään peruspalvelulautakunnassa 1.9.

Vammaispalvelujen hoidon porrastus etenee. Kehitysvammaisten asumispalvelut kilpailutettiin vuonna 2010 ja vammaispalveluiden asumispalvelut kilpailutetaan syksyllä. Tarkoituksena on asumispalveluiden lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen. Asumispalveluihin jonottavien määrä on lyhentynyt merkittävästi.

Mielenterveys- ja päihdeohjelma on käsitelty lautakunnassa tammikuussa ja päihteidenkäyttäjien hoidon kokonaissuunnitelma maaliskuussa. TALK -hanke on onnistunut hyvin pitkäaikaisasunnottomien ja sen toimintaa tulee jatkaa peruspalveluina. Aikuisten selviämishoidon liittäminen katkaisuaseman toimintaan tulee parantamaan hoitoketjun toteutumista. Päihteiden käytön suurkulutusta pyritään tunnistamaan kaikilla tulosalueilla.

Toimintaluvut näyttävät pysyneen suurin piirtein edellisen vuoden tasolla ja vastaavat tilausta, eikä kehityksessä ole tapahtunut suuria muutoksia kevään jälkeen.

Erikoissairaanhoidossa ja geriatrisessa sairaalahoidossa työikäisten palvelujen käyttö on jonkin verran kasvanut. Sairaanhoitopiirin ennuste on edelleen nousussa, mihin on vaikutettava omaan toimintaan panostamalla ja toisaalta vaikuttamalla sairaanhoitopiirin toiminnan tehostamiseen. Lähetteiden määrä on lisääntynyt kaikille erikoisaloille. Tämän kehityksen syy on selvitettävä ja siihen puututaan perusterveydenhuollossa koulutuksella ja ohjauksella sekä erikoissairaanhoidossa yhtenäisiä käytäntöjä noudattamalla.

Myös hammashuollon kysyntä on ollut suurta. Hammashuollon jonotilannetta käsiteltiin peruspalvelulautakunnassa 8.6., jolloin peruspalvelulautakunta oikeutti perusterveydenhuollon ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin suun terveydenhuollon hoitotakuun toteuttamiseksi sekä ostopalveluna että omana lisätyönä enintään 400.000 eurolla. Omassa palvelutuotannossa on tehty toimenpiteitä tuotannon tehostamiseksi ja työn uudelleen organisoimiseksi jo usean vuoden ajan, mm. suuhygienistien vakansseja lisäämällä. Päivystysjärjestelyt on hoidettu yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa syksystä 2005 lähtien. Parhaillaan pyritään tehostamaan hammashoitajien siirtymistä ehkäisevään hammashoitoon, jotta suuhygienistien työaikaa vapautuisi aikuispotilaiden hoidon tarpeen arvioihin ja potilastöihin. Oman toiminnan lisätyöt otetaan uudelleen käyttöön 1.9.2011 lähtien. Ongelmana on hammaslääkärityövoiman huono saatavuus koko Suomessa.

Työelämän kuntoutuksessa toimintaluvut ovat kasvaneet. Tämä hillitsee pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä seuraavaa hyvinvointierojen kasvua ja toisaalta jatkossa työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää. Myös toimeentulotuen tarpeessa on ollut hiukan laskua. Toimeentulotuen kehitystä jatkossa on vaikea arvioida epävakaan taloustilanteen takia. Vammaispalveluiden kustannusten nousu johtuu vammaispalvelulain velvoitteista.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Kotihoidon peittävyys on edennyt lähelle tavoitettaan, ollen tällä hetkellä 13.5%. Palveluluokkien väliset painotukset ovat edelleen kehittämisen kohteena. Kotihoidon asiakaskriteereitä ollaan määrittelemässä ja asia tuodaan lautakunnan päätettäväksi syksyn aikana. Edelleen kotihoidon henkilöstörakenteen muutos on meneillään ja on hyvin tarpeellinen hoidon laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Lisäksi kotihoitoon ollaan saamassa henkilöstövahvistusta. Meneillään on myös palvelusetelihankkeessa kehitetään palvelusetelin käyttöönottoa kotihoitoon ja erityisesti tilapäiseen kotisairaanhoitoon

Omaishoidon tuen saajien osuus yli 75-vuotta täyttäneistä on alle tavoitteen, mutta toisaalta v 2011 aikana ei ole jouduttu antamaan kielteisiä päätöksiä omaishoidon tuen hakemuksiin.

Hoitoketjujen toimivuuden tehostamiseksi on perustettu sairaala- ja akuuttihoidon hoitoprosessin kehittämistyöryhmä. Työryhmän merkittävinä painopistealueina on paikantaa prosessien pullonkaulat, yksilöidä palvelutuotannon kehittämistarpeet ottaen huomioon T2- sairaalan hoitolinjaideologia sekä valmistautua v 2012 alusta päivystystoiminnan liikelaitoksen tuomaan muutokseen myös ikäihmisten päivystyskäytön oikeaan kohdentamiseen.

Ikäihmisten avohoitokäynnit omassa erikoissairaanhoidossa ovat lisääntyneet. Tämä tukee ikäihmisten sairauksien oikea-aikaista hoitoa ja itsenäistä selviytymistä kotona. Kotisairaala ja kokeilunomaisena toteutettu päivystyspartiotoiminta ehkäisevät myös sairaalahoidon käyttöä ja mahdollistavat lyhytkestoisten akuuttisairaustilanteiden hoidon kotona. Näin voidaan varmistaa sairaalapaikkojen riittävyys omassa erikoissairaanhoidossa ja toisaalta ehkäistä oman päivystyksen ja yliopistosairaalan päivystyksen käyttöä. Perusterveydenhuollon osalta terveyskeskuspäivystyksen käyttö on edelleen jonkin verran yli tavoitteen, sen sijaan ikäihmisten kliinisen hammashoidon päivystyskäynnit ovat selkeästi yli tavoitteen.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen tavoite on määritelty yhteensä 10.5 %:iin. Sen sisäinen rakennetavoite painottaa tehostetun palveluasumisen 5.0 %:n osuutta ja laitoshoidonosuuden tavoitteena on 5.5 %. Tehostetun palveluasumisen osuus on tällä hetkellä 3.8 % ja laitoshoito 6.7 %.

Taloudellisista lähtökohdista vanhuspalvelujen budjetin toteutuma näyttää pysyvän talousarviossa. Syyskuussa voimaan tuleva sairaanhoitopiirin sakkomaksu asettaa haasteen oman hoitoketjun toimivuudelle ja toisaalta tulee ilmeisesti vaatimaan myös joustavaa toimintaa yli tulosalueiden. Hoitoketjun toimivuus tuo säästömahdollisuuksia erityisesti yliopistosairaalan käytössä, mutta toisaalta mahdollistaa sairaalahoitoa tarvitsevien iäkkäiden potilaiden hoitamisen ensisijaisesti omassa sairaalahoidossa.

TALOUS

Talouden seuranta on laadittu tammi-heinäkuun toteutuman ja tiedossa olevien velvoitteiden pohjalta. Toimintamenojen ylitysuhka on noin 7,6 M€ ja tulojen ylitys noin 1,8 M€ (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama on noin 5,8 M€ ja on noin 0,1 M€ huonompi kuin edellisen raportointikauden perusteella voitiin olettaa. Toimintamenojen ylitysuhka on pienentynyt mutta vastaavasti myös tulokertymä näyttää ylittyvän vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin. Nettotulos on pysynyt lähes ennallaan ja heinäkuun tietojen perusteella laadittu ennuste on yleensä varsin tarkka.

Suurin ylitysuhka liittyy palveluiden ja asiakaspalveluiden ostoihin. Palveluiden ostot näyttäisivät ylittyvän noin 2 M€ ja asiakaspalveluiden ostot noin 6 M€ koko lautakunnan tasolla. Palvelujen ostot näyttävät ylittyvän suun terveydenhuollossa, vammaispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa sekä lastensuojelussa. Euromääräisesti suurimmat ylitysuhat liittyvät lastensuojelun ostopalveluihin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuteen arvioidaan kuluvan noin 8,1 M€, mikä ylittää talousarvion noin 1 M€. Muiden avustusten osalta tilanne on parempi ja toimeentulotukimenot näyttävät alittavan talousarvion selvästi.

Henkilöstömenojen osalta ennuste on parantunut jatkuvasti ja tämänhetkisen arvion mukaan henkilöstömenot pysyvät budjetissa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden osalta ennustetta ei ole muutettu ja ylityksen arvioidaan olevan 2,1 M€. Tässä luvussa on huomioitu Turun hieman lisääntynyt erikoissairaanhoidon käyttö mutta ei esim. 1.9.2011 lukien käyttöön otettavia sakkomaksuja.