Sosiaali- ja terveystoimi, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola 30.6.2011 ja palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen 11.7.2011:

Kaupunginhallituksen hallintojaosto päätti 21.6.2011 palauttaa peruspalvelu-lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi laatuasiantuntijan toimen perustamisen, lakkautti ylilääkärin viran (vak.nro 211015) ja suunnittelusihteerin toimen (vak.nro 270012) 1.7 lukien sekä hylkäsi esityksen sosiaalityön erityisasiantuntijan toimen perustamisesta.

Liite 1Kaupunginhallituksen hallintojaosto 21.6.2011 §151

Laatuasioita on systemaattisesti otettu haltuun sosiaali- ja terveystoimessa erityisesti kuntoutumispalvelujen tulosalueella. Kuntoutumispalvelujen tulosyksiköt ovat kuvanneet toimintaansa, itsearvioineet toimintaansa ja myös toisten yksiköiden toimintaa. Laatutyön viitekehys on toiminut apuvälineenä sopimusohjausjärjestelmän jalkauttamisessa. Kehittämistoiminta on systemaattista ja jatkuvaa, tänä vuonna keskitytään johtamisen tukemiseen ja tiedon hallintaan. Kuntoutumispalvelujen tulosalueen laadunhallinnan kehittämisessä on käynyt hyvin selväksi virastotasoisen koordinaation ja kehittämistuen tarve.

Koko sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinnan linjausten osalta päätettiin johtoryhmässä 12.4.2011, että perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella:

• kokonaisvaltaiset linjaukset viraston laadunhallinnan kehittämiseksi koskien sekä viraston tulosalueita että keskitettyjä hallinto- ja tukipalveluja. Linjauksissa tulee ottaa huomioon kokonaisvaltainen näkökulma laadun kehittämisessä ja johtamisessa ottaen huomioon sekä johtamiseen, suunnitteluun, ennakointiin, henkilöstöpolitiikkaan, resurssihallintoon ja prosesseihin liittyvät toimintatavat että tulosmittauksen (asiakastulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset tulokset ja keskeiset suorituskykytulokset) problematiikka.
• yleiset periaatteet virastotasoiseksi ja tulosaluekohtaiseksi laadun itsearvioinnin menettelytavoiksi
• erityiset periaatteet tulosaluekohtaisiksi laadunhallinnan menettelytavoiksi
• erityiset, yhdistyneen sosiaali- ja terveystoimen arvoihin perustuvat laatulinjaukset, jotka voidaan kommunikoida koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle.

Työryhmän on selvitettävä toimeksiantoon liittyen muiden isojen kaupunkien laadunhallintaan liittyvät toimintatavat ja –politiikat.

Peruspalvelujohtaja päätti 27.4.2011 palvelutuotannon laadunhallintatyöryhmän perustamisesta ja nimesi tulosalueiden edustajat. Työryhmän puheenjohtajana toimii palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen. Työryhmän on esitettävä loppuraporttinsa 30.9.2011 mennessä ja se tuodaan sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmälle tiedoksi ja edelleen peruspalvelulautakunnan käsiteltäväksi.

Virastotasoisten laadunhallinnan menettelytapojen kehittäminen on tärkeätä monesta syystä.

Laadunhallintaa edellytetään poikkeuksetta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä. Esimerkiksi terveydenhuoltolaki ja asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta astuivat voimaan 1.5.2011. Terveydenhuoltolain 8 § edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Asetuksessa on auki kirjoitettu mitä suunnitelman on pidettävä sisällään. Asetuksen muistio-osassa todetaan, että asetus ei edellytä erillisen laatujärjestelmän käyttöönottoa, jos se ei toimintayksikön toiminnan kannalta ole perusteltua.

Toisaalta laadunhallinnan menettelytapojen systematisointia tarvitaan viraston toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tutkimusten mukaan laadunhallinnalla voidaan vaikuttaa näihin kysymyksiin (esimerkkinä voidaan mainita Paul Lillrankin tutkimukset ja Suomen laatu-palkintokilpailuun osallistuneista organisaatioista laaditut raportit, erillisselvitykset ja tutkimukset ja laaja aihealuetta koskeva kansainvälinen tutkimuskirjallisuus). Kolmanneksi laadunhallinnan kysymyksiin huomion kiinnittämistä edellyttää lisääntyvät palautteet palvelujen käyttäjiltä.

Sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinnan tilan kokonaisuutta arvioitaessa on todettava, että vaikka sosiaali- ja terveystoimen tulosalueet ovat edistyneet laatutyössään, on kehitys menettelytavoissa ja laatujohtamisen tuloksissa vielä kovin epätasaista. Kokonaisvaltainen laadunhallinta vie aikaa ja vaadittavat kehittämispanokset siinä työssä vaativat ajallisia ja osin myös taloudellisia resursseja. Kokemus on osoittanut, että laadunhallintaan tulee kohdistaa lisää henkilöstöresursseja ja laatujohtamiseen liittyvää osaamis-kapasiteettia on vahvistettava koko viraston tasolla. On selvää, että tulosalueiden laadunhallinnan kehittämistyö vaatii tuekseen virastotasoista koordinaatiota ja kehittämistukea, jotta vältytään kehittämistyön päällekkäisyyksiltä, hukkainvestoinneilta ja kehittämisotteen hapuilulta. Virastotasoisen koordinaation tarve on näkynyt hyvin myös parhaillaan käynnissä olevan asiakaspalautejärjestelmän kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Laadunhallinnan menettelytapojen kehittämisen haasteet kohdistuvat lähivuosina sosiaali- ja terveystoimessa johtamiseen, suunnitteluun, henkilöstöhallinnon toimenpiteisiin, työantajapolitiikkaan, toiminnanohjaukseen, prosessien hallintaan ja johtamiseen sekä laaja-alaisesti toiminnan tulosten ja vaikutusten mittaamiseen. Systemaattinen laadunhallinta näkyy viime kädessä palvelujen käyttäjille hyvänä ja asiakasystävällisenä palveluna, sosiaali- ja terveystoimen johdolle parempana prosessien hallintana sekä päättäjille parempana tuottavuutena ja vaikuttavuutena. Kokoluokkansa puolesta sosiaali- ja terveystoimessa tarvitaan virastotasoinen koordinaatio laadunhallinnan kysymyksiin ja tästä syystä nyt esitetään laatuasiantuntijan toimen perustamista.

Sosiaali- ja terveystoimen tutkimus- ja kehitysyksikön tehtäviin kuuluu toimintasäännön mukaan vastata muun muassa laadunhallinnan ja kehittämistoiminnan koordinoinnista sekä raportoinnin ja ohjausjärjestelmien kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa palveluita, joita tutkimus- ja kehitysyksiköltä odotetaan ja edellytetään. Tämä edellyttää henkilöstörakenteeseen ja –osaamiseen liittyvää pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua. Tavoitteena on myös jalkauttaa hyviä käytäntöjä osaksi normaalia toimintaa, kuten esim. Sote -tietohankkeessa aloitettua tietojohtamisen toimintamallia.

Perustettavaksi esitettävän laatuasiantuntijan erityisosaamisalueena on laadunhallinnan koordinointi, kehittämistoimenpiteiden tukeminen sekä toiminnan ja tulosten arvioinnin kehittäminen osana tietojohtamista. Tehtävä edellyttää laajaa perehtyneisyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan, laatujohtamiseen liittyvää osaamista sekä laatutyön menettelytapojen ja työkalujen asiantuntemusta. Laatutyö on osa kokonaiskehittämistä, jossa tarvitaan erityisosaamista kehittämisen erilaisista menetelmistä ja tietoteknisistä mahdollisuuksista.

Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä erityisasiantuntijan tilapäinen toimi ajalle 1.1.2010- 31.12.2011 (Khhal 15.12.2009 § 342). Laatuasiantuntijan toimen perustamisen jälkeen tätä tilapäistä tointa ei käytetä. Samoin lakkautettavaksi esitettiin suunnittelusihteerin toimi (vak.nro 270012), joka jätettiin täyttämättä 2009 viranhaltijan irtisanouduttua. Osana henkilöstösuunnitelmaa ko. vakanssin tehtävämuutosprosessi käynnistettiin tuolloin tarkoituksena vastata muuttuneisiin osaamistarpeisiin.

Vakanssin perustamisella ei ole kustannusvaikutuksia eikä se vaikuta henkilöstömäärään. Vakanssiesitys sisältyi vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan.

Liite 1Vakanssin perustamislomake

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 1.8.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallituksen hallintojaostolle, että sosiaali- ja terveystoimeen perustetaan laatuasiantuntijan toimi 1.9.2011 lukien.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.