Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toteutumisesta raportoidaan vuonna 2011 ensimmäisen kerran maaliskuun lopun tilanteen perusteella. Raportissa arvioidaan tärkeimpien kehittämistoimenpiteiden ja määrällisten tavoitteiden toteutumista. Taloustilannetta tarkastellaan maaliskuun toteutuman mukaan ja siihen pohjautuen on tehty myös vuoden ensimmäinen toteutumisennuste.

Seuranta noudattaa sopimusohjauksen vuosikellossa suunniteltua aikataulua.

Kun arvioidaan, miten sosiaali- ja terveystoimen sopimusten strategiset tavoitteet ja keskeiset kehittämistoimenpiteet ovat toteutuneet, voidaan todeta, että toiminta vastaa hyvin tilaajien asettamia tavoitteita.

Palvelutarpeisiin vastaaminen nykyisillä resursseilla edellyttää kuitenkin tilaajilta vaikuttavuuden tarkkaa arviointia ja tuottajilta toiminnan kehittämistä entistä tehokkaammaksi ja nykytarpeita vastaavaksi.

Talouden toteutuma ja siitä laadittu ennuste osoittavat, että toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta on erityisesti korostettava seuraavina kuukausina, jotta kaupunginvaltuuston vahvistamassa talousarviossa pysytään.

Sosiaali- ja terveystoimi kohtaa jatkuvasti toimintaympäristön muutoksen tuottamia haasteita, joihin on pystyttävä sopeutumaan tai kehittämään toimintaa niiden edellyttämällä tavalla. Uuden lainsäädännön muutokset ja yhteiskunnallinen kehitys, ammattitaitoisen työvoiman pysyvyys ja saatavuus, palvelujen kasvava kysyntä ja esim. sairaanhoitopiirin käyttöön liittyvät sanktiot tekevät tehtävästä entistä haasteellisemman.

Palvelujohto, resurssien hallinta sekä palvelutuotanto tarkastelevat jäljempänä toteutumaa omilta näkökulmiltaan. Liitteenä ovat tulosaluejohtajien arviot kolmen ensimmäisen kuukauden määrällisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Liite 1Tulosaluejohtajien arviot

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toteutuneet vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä pääasiassa strategisten ja operatiivisten tavoitteiden mukaisesti. Poikkeamia on havaittavissa erikoissairaanhoidossa, missä somaattisen erikoissairaanhoidon vuotta 2010 korkeammat tapahtumamäärät kertovat palvelujen saatavuuden parantumisesta ja toisaalta palvelurakenteessa tehdyistä muutoksista, jolloin osa poliklinikkakäynneistä on voitu korvata puhelinkontakteilla. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus sijoituksista on hieman kasvanut, mutta kehityksen turvaamiseksi rakennemuutosta tukevia toimenpiteitä on vauhditettava. Lastensuojelun kasvaneet asiakasmäärät edellyttävät toimia myös avohuollon tukemiseksi. Erityisen haasteen palvelujen järjestämiselle tuo lastensuojelulain muutos, joka velvoittaa kuntaa järjestämään sosiaalityöntekijän lastensuojelun asiakkaan asiakassuunnitelmassa välttämättömiksi katsomat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut. 

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä

• Järjestetään lasten ja nuorten peruspalvelut
• Parannetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluja
• Luodaan pohja nopealle ongelmiin puuttumiselle

Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa

• Määritellään ennaltaehkäisevän työn kokonaisuus

Kevennetään palvelurakennetta

• Lisätään perhehoitoa ja vähennetään laitoshoitoa

Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia valmistellaan ehkäisevän perhetyön työryhmässä. Työryhmän työn taustalla on useita strategisia tavoitteita, se kohdistuu niin peruspalvelujen järjestämiseen, ennaltaehkäisyyn kuin nopeaan ongelmiin puuttumiseenkin. Turussa lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän perhetyön saatavuus on huonompi kuin useimmissa suurissa kaupungeissa. Vuoden vaihteessa käynnistynyt neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja kohdistuu pikkulapsiperheisiin. Seurakuntien kanssa yhteistyössä järjestetty Torin kulma on uusi perheryhmätyön muoto. Torin kulma on Remontti-hankkeen Turun pilotteja. Turulla ei ole lapsiperheiden kodinhoitoapua palveluna lainkaan erillisenä palveluna, vaan sosiaalityön tulosalueen perhetyö on kriisitilanteissa tuottanut sitä. Työryhmä valmistelee esitystä ennaltaehkäisevän perhetyön organisoimiseksi ja lapsiperheiden kotiavun järjestämiseksi. Esitykset sisällytetään vuoden 2012 sopimuksiin ja talousarvioon.

Ennaltaehkäisevä työ on kaupungin strateginen painopiste ja tavoitteen on sen lisääminen. Jotta lapsiin ja nuoriin kohdistettua ennaltaehkäisevää työtä voitaisiin seurata, työn sisältö täytyy määritellä. Näin saadaan perusta myös kustannusseurannalle, jota ei nykytiedolla voida luotettavasti tehdä. Määrittelyä tehdään Remontti-hankkeen tuella ja se on tarkoitus kytkeä kaupunkitason hyvinvointijohtoryhmän työskentelyyn.

Lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon palvelurakennemuutoksen tavoiteaikaa jatkettiin vuoden 2011 sopimuksissa vuoteen 2013. Tavoitteena on, että tällöin huostaan otetuista lapsista yli puolet on toimeksiantosopimuksella sijoitettuna perheisiin. Lastensuojelulain muutos, jossa perhesijoitus tehtiin ensisijaiseksi laitossijoitukseen nähden, tukee käynnissä olevaa muutosta. Peruspalvelulautakunnan päätöksen 8.12.2010 § 356 mukaisesti kehittämistyö kohdistuu nyt koko lastensuojeluun. Toimenpiteitä valmistellaan perhehoidon lisäämisen ohella avohuollon lastensuojeluun ja omien laitosten kehittämiseen. Muutoksessa käytetään tukena Remontti-hanketta. Palvelurakennemuutokseen luovat painetta lastensuojelun palvelujen kysynnän kasvusta johtuvat toiminnalliset tarpeet ja sijaishuollon kustannusten edelleen vuonna 2010 jatkunut huomattava kasvu.

Lastensuojelun palvelujen seudullisen kilpailutuksen valmistelu on käynnissä. Palvelut kilpailutetaan vuoden 2011 aikana.

Konsultatiivisen työn kehittämisen tavoitteena on viedä erikoissairaanhoidon ja terapioiden osaamista lasten omiin toimintaympäristöihin tai perusterveydenhuoltoon. Kehittämistyön tuloksena lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun psykiatrian konsultaatiomahdollisuudet paranevat ja palveluprosessit saadaan selkeämmiksi. Työhön kaavaillaan jalkautuvaa työryhmää. Tavoitteena oleva toiminta parantaa palvelujen saatavuutta, nopeuttaa lasten ja nuorten avunsaantia sekä vähentää perheiden tarvetta siirtyä palvelusta toiseen. Kehittämistyö tukee nopean ongelmiin puuttumisen ja palvelurakennemuutoksen strategisia tavoitteita. Valmistelu on käynnissä.

Konsultatiivista työotetta kehitetään myös yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa Remontti-hankkeen piloteissa, joissa viedään puheterapian ja lasten psykiatrian erityisosaamista päiväkodin toimintaympäristöön.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisten korjaavat palvelut ovat toteutuneet vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä pääasiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Myös tässä ikäryhmässä näkyy somaattisen erikoissairaanhoidon saatavuuden paraneminen ja toimintatapamuutokset. Nuorten aikuisten palveluissa painottuvat työllisyyttä tukevat palvelut.

Strategisen palvelusopimuksen ja strategisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet

Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista

• Kehitetään nuorten aikuisten palveluprosessia

Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista

• Ehkäistään nuorten syrjäytymistä

Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta erityisesti nuorilla, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, työttömyys helposti pitkittyy. Osa näistä nuorista on palvelujen monikäyttäjiä, ja heillä on myös sosiaalityön ja psykiatrin tai päihdepalvelujen tarvetta. Nuorten työttömyyden nopea katkaiseminen edellyttää sosiaali- ja terveystoimen eri palvelujen ja TE-toimiston tiivistä yhteistyötä. Työllistymispalvelujen ja sosiaalityön yhteistyönä kehitetään asiakkaiden tunnistamista ja asiakasohjausta, jotta jo nyt käytettävissä olevista palveluista saadaan nuoren tarpeisiin yksilöllisesti soveltuva tavoitteellinen prosessi.

Edellä kuvatulla toimintatavalla pystytään vastaamaan myös maahanmuuttajanuorten erityistarpeisiin. Maahanmuuttajanuorten tarpeet on huomioitava myös kaupungin käynnissä olevissa maahanmuuttajahankkeissa.

Nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään turkulaisen nuoren ohjausmallilla, jossa sosiaali- ja terveystoimi on mukana yhteistyössä perus- ja toisen asteen opetuksen ja nuorisotoimen kanssa. Mallilla on tarkoitus varmistaa nuorten toisen asteen koulutustakuun toteutuminen. Tavoitteena on, että kaikilla peruskoulun päättävillä on jatkopaikka, ellei toisella asteella, niin ohjaavan toiminnan piirissä.

Asumis- ja päihdepalveluissa on aikaisempaa enemmän alle 25-vuotiaita asiakkaita. Palvelujen piirissä on nuoria, joilla ei ole vakituista asuntoa tai jotka elävät asunnottomuuden uhan alla. Nyt tarjottavia palveluja ovat lastensuojelun tukiasunnot ja asumisneuvojien palvelu, joita ei ole riittävästi saatavilla. Työ käynnistyy keväällä 2011 asunnottomien nuorten määrän selvittämisellä.

Palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategiset lähtökohdat ja tavoitteet (SPS ja SPTS)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, erityisenä kohderyhmänä maahanmuuttajat
• lisätään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa
• ehkäistään kansantauteja terveitä elämäntapoja tukemalla
• huolehditaan terveestä ympäristöstä

Palvelujen tarkoituksenmukainen kehittämien

• panostetaan peruspalveluihin
• kehitetään palveluverkkoa tarkoituksenmukaisesti
• kevennetään palvelurakennetta
• panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin

Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen

Maahanmuuttajien PALO-hanke on edennyt hyvin ja sen osahankkeet valmistavat palvelujärjestelmää uuden maahanmuuttajien kotouttamislain vaatimuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveystutkimus on käynnistynyt pääkaupunkiseudulla ja tullaan toteuttamaan Turussa 2012. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia toteutetaan perusterveydenhuollon ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä täydentäen työllistämispalveluyksikön toimintaa.

Perusterveydenhuollon kehittämishankkeeseen kuuluva terveyshyötymalli keskittyy kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon ja korostaa myös oman vastuun ottamista terveyden ylläpitämisessä. Perusterveydenhuolto on käynnistänyt terveydenhuoltolakiin liittyvän terveysaseman valinnanvapauden toteuttamisen. Terveysasemien toimintamalleja kehitetään ja Pansio-Pernon terveysaseman ulkoistamisneuvottelut käynnistyvät asemien väestökokojen selvittyä.

Vammaispalvelujen hoidon porrastus etenee. Kehitysvammaisten asumispalvelut kilpailutettiin vuonna 2010 ja vammaispalveluiden asumispalvelut kilpailutetaan syksyllä. Tarkoituksena on asumispalveluiden lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen. Myös omaa asumispalvelua kehitetään. 

Mielenterveys- ja päihdeohjelma on käsitelty lautakunnassa tammikuussa ja päihteidenkäyttäjien hoidon kokonaissuunnitelma maaliskuussa. TALK-hanke on onnistunut hyvin pitkäaikaisasunnottomien ja sen toimintaa tulee jatkaa peruspalveluina. Aikuisten selviämishoidon liittämistä katkaisuaseman toimintaan suunnitellaan, tämä tulee parantamaan hoitoketjun toteutumista. Päihteiden käytön suurkulutusta pyritään tunnistamaan kaikilla tulosalueilla.

Tulosalueiden sähköinen asiointi ei ole juuri edennyt. Kehittämistyöhön olisi ehkä syytä perustaa oma hanke, jolle haetaan ulkopuolista rahoitusta.

Toiminnan ja talouden seuranta

Toimintaluvut näyttävät pysyneen suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Erikoissairaanhoidossa ja geriatrisessa sairaalahoidossa työikäisten palvelujen käyttö on jonkin verran kasvanut, samoin hammashuollon kysyntä on ollut suurempaa. Työelämän kuntoutuksen kasvu on ollut merkittävää. Tämä hillitsee pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä seuraavaa hyvinvointierojen kasvua ja toisaalta jatkossa työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää. Myös toimeentulotuen tarpeessa on ollut hiukan laskua. Päihdehuollon lukuja ei ole saatavilla.

Palvelujohtaja Seija Arve:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessin strategiset tavoitteet ovat

• turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla
• toteutetaan laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus
• edistetään ja ylläpidetään 65 vuotta täyttäneiden toimintakykyä
• muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi
• lisätään kotihoidon peittävyyttä
• lisätään omaishoidon tuen kattavuutta
• parannetaan hoidon vaikuttavuutta
• muutetaan ympärivuorokautisenhoidon palvelurakennetta
• parannetaan ikäihmisten palvelujen hoitoketjun toimivuutta

Toimintaympäristöön tulevat v. 2011 vaikuttamaan niin terveydenhuoltolaista kuin kotikuntalaistakin tulevat velvoitteet. Näiden vaikutusta ei tässä vaiheessa vielä näy eikä niiden vaikutusta v. 2011 aikana OPTS:een pystyä vielä arvioimaan.

Talouden suhteen vanhuspalvelujen tulosalueen henkilöstömenojen ja palvelujenostojen menot näyttävät ylittyvän, mutta tätä täytyy arvioida uudestaan kun toteutumisen seuranta on edennyt järjestelmäuudistuksen muutosvaikutusten takia hieman pidemmälle. Toimintalukujen osalta vuodeosastohoidon hoitojaksojen tilastollinen eroavaisuus v. 2010 ja 2011 välillä on ilmeisesti käsitemäärittelyssä ja sitä selvitellään edelleen. Sairaalan avohoitokäynnit sekä päivystyskäynnit ovat ikäihmisten kohdalla lisääntyneet, mutta käynnit terveysasemilla puolestaan vähentyneet.

Keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen

1. Ehkäisevä vanhustyö

Ehkäisevien kotikäyntien määrä on noussut hyvin. Entistä tärkeämpää on sopia ko asiakasryhmän sisällä, miten hoidon tarpeen arviointia seurataan, jotta oikea-aikainen hoito ja hoiva saadaan tukemaan ko ryhmän mahdollisuutta asua kotonaan, mikäli heidän toimintakykynsä sen mahdollistaa. Yhteistyö ja työnjako esim. lääkinnällisen kuntoutuksen ja liikuntatoimen kanssa tulee painottua osaamisperusteella ikäihmisten fyysistä toimintakykyä tukevaksi toiminnaksi yhteisellä suunnittelulla.

2. Kotihoidon peittävyys ja palveluluokkien välisen painotuksen muutos

Kotihoidon peittävyys on jo saavuttanut strategiassa mainitun tavoitteen. Keskeisenä asiana hoidon vaikuttavuuden kannalta sekä avopalvelupainotteisuustavoitteen tukemiseksi on saada palvelurakennetta siirtymään palveluluokasta 1 palveluluokkiin 2 ja 3. Tällä hetkellä palveluluokka 1 on vielä yli 50 % säännöllisenkotihoidon saajien kohderyhmästä ja painotuksen toteutumisen tavoitteessa on vielä haastetta. Kotihoidon henkilöstön osaamisvaateiden muuttuessa entistä vaativammaksi, henkilöstörakenteen muutosta on jatkettava lähi- ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneiden suuntaan. Tästä on esitys lautakunnalle jo tehty. Myös valtuuston osoittama määräraha kotihoidon henkilöstön lisäämiseksi on prosessissa. Kotihoidon muutosprosessin nopeuttamiseen tarvittavat päätökset tuodaan päätettäväksi ja kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen. Huhtikuussa aloitettu seutukunnallinen palvelusetelihanke on yksi valtuuston edellyttämä kotihoidon muutosprosessia edistävä toimenpide. Palvelusetelin päätavoitteena on sen hyödyntäminen tilapäisen kotisairaanhoidon tarpeisiin sekä palvelutaloissa asuvien kotihoitoa vastaaviin hoiva- ja hoitopalveluihin.

3. Lisätään omaishoidon kattavuutta

Omaishoidon tukea saavien + 75 v määrä on kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan lisäresurssin mahdollistamana.

4. Parannetaan hoidon vaikuttavuutta ja parannetaan ikäihmisten hoitoketjun toimivuutta

Lääkinnällinen kuntoutus on kohdistanut sovitun mukaisesti toimintaansa kotihoidon ja akuutin sairaalahoidon yksiköihin tukemaan sairaalasta kotiutumista sekä kotona selviytymistä.

Vuoden ensimmäisinä kuukausina palveluasumisen riittämättömyys on vaikeuttanut sisätautisairaalan toimintaa osana erikoissairaanhoidon hoitoketjua. Oikea-aikainen sairaalahoito sekä päivystyksen toiminta toteutuu nyt huhtikuusta 2011 lähtien kuitenkin  paremmin kuin syksyn 2010 ja alkukevään 2011 aikana, koska tehostetun palveluasumisen paikkoja on ostettu lisää huhtikuun alusta alkaen. Kuitenkin alkuvuoden toimintaa kuvaavat akuutin sairaalahoidon ja geriatrisen arviointiyksikön hoitojaksojen määrä on edellisvuotta alhaisempi.

Terveyskeskuspäivystyksen käytön lisääntymiseen on osittain vaikuttanut niin kotihoidosta kuin terveysasemilta päivystykseen ohjautuneiden potilaiden määrä. Tähän asiaan on eri tilanteissa kiinnitetty huomiota. Lisäksi päivystystoiminnan siirtyminen sairaanhoitopiirin liikelaitokseen v. 2012 alusta tulee huomioida oman toiminnan kehittämisessä jo v. 2011 yhdessä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhuspalvelujen kesken. Tästä on jo suunnitelmat olemassa ja sen tärkein osio on geriatrisen arviointiyksikön laajennuksen toteutuminen mahdollisimman nopeasti v. 2011 aikana. Myös perusterveydenhuollon ja kotihoidon yhteistyötä jatketaan työnjakoon liittyen. Kesäajan toiminnan varmistamiseksi työryhmä on tehnyt valmistelevaa työtä koko kevään ajan. Hoitoketjun toimivuuden turvaamiseksi jonotilanteeseen reagointia tulee edelleen kehittää yhdessä tulosalueiden ja palvelujohdon välillä. Muistisairaiden hoitoketjukuvaus on valmistunut ja sen koulutustilaisuudet on sovittu heti syyskuun alkuun, lisäksi yhdistetty mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on valmistunut ja siinä on huomioitu ikäihmisten tarpeet.

5. Muutetaan ympärivuorokautisenhoidon palvelurakennetta

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenne on parantunut mm yhden dementiayksikön statuksen muuttamisella pitkäaikaissairaanhoidosta tehostetunpalveluasumisen yksiköksi. Uusia, palvelurakennetta muuttavia paikkoja ei v 2010 aikana saatu riittävästi. Huhtikuun alusta 2011 on saatu 40 tehostetun palveluasumisen paikan lisäys ja vielä lähiaikoina saadaan 10 dementiapaikkaa. Näillä paikkalisäyksillä päästään lähemmäs sisäisen rakenteen muutosta ympärivuorokautisessa hoidossa ja toisaalta saadaan helpotettua Liinahaan sekä Runosmäen vanhainkotien perusparannushankkeiden aikaistamaa Luolavuoren vanhainkodin alasajon aiheuttamaa sairaalasta jatkohoitoa odottavien jonojen pidentymistä. Ympärivuorokautisenhoidon haasteena on lisäksi henkilöstörakenne ja -määrä, joka näkyy joissakin tilanteissa päivystykseen lähetettyjen ikäihmisten määrän kasvuna

Ostopalvelujenosalta pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelut ovat vähentyneet, mutta tehostettu palveluasuminen lisääntynyt, nettokasvu ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluissa on vain 31 hoitopaikkaa ja tällä on ollut myös vaikutusta sairaalan hoitojonojen kasvuun

Resurssijohtaja Max Lönnqvist:

Talouden seuranta on laadittu tammi- maaliskuun toteutuman ja tiedossa olevien velvoitteiden pohjalta. Alkuvuoden toteutuma on valitettavan puutteellinen ja vielä huhtikuun puolenvälin jälkeen helmi- ja maaliskuun toteutuma on muuttunut lähes päivittäin. Tulokertymän ennustettavuus on ollut menoja heikompi ja tammi- maaliskuun toteutuma on vain noin 12 M€ kun tasaisen kertymän perusteella summan pitäisi olla jo yli 20 M€. Talousarvion toteutumaa on verrattu tilinpäätöslukuihin ja taloushallinnossa on oikaistu alkuvuotta tiedossa olevilla mutta puuttuvilla kirjauksilla. Ensimmäisen kolmen kuukauden tietojen perusteella laadittuun ennusteeseen tulee suhtautua varauksellisesti mutta se on kuitenkin suuntaa-antava.

Toimintamenojen ylitysuhka on noin 8,4 M€ ja tulojen ylitys noin 3,8 M€ (sisältäen valmistuksen omaan käyttöön). Nettomääräinen talousarviopoikkeama (toimintakate) on siis noin 4,6 M€. Tulojen ja menojen ylityksestä noin 2 M€ aiheutuu budjetoimattomista hankkeista, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta mm. erityisvaltionosuuksia, ESR-rahaa ja muita avustuksia.

Suurimmat menojen ylitysuhat liittyvät henkilöstökuluihin ja palveluiden ostoihin. Lisäksi avustusmäärärahat ja muut toimintakulut näyttäisivät ylittävän määrärahat. Hallintopalveluissa on ollut tekninen budjetointivirhe, joka on paljastunut vasta maaliskuussa 2011 siirrettäessä talousarviopohjia järjestelmään. Sen vaikutus ylitysuhkaan on noin 1,3 M€. Palveluiden ostot uhkaavat ylittyä perusterveydenhuollon suun terveydenhuollossa, kuntoutumispalveluiden vammaispalveluissa sekä vanhuspalveluiden asumispalveluissa. Avustusmääräraha ylittyy työmarkkinatuen kuntaosuuden osalta koska yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä on kasvussa. Lisäksi toiminta on siirretty sosiaalityön palveluista kuntoutumispalveluihin eikä talousarvion uudelleenjakovaiheessa voitu osoittaa juurikaan v. 2010 määrärahaa suurempaa summaa em. toimintaan. Kuntaosuuden hallintaan on kuitenkin paremmat keinot kun maksuerä ja toimenpiteet sen vähentämiseksi ovat saman yksikön alaisuudessa.

Henkilöstömenojen osalta ennuste on laadittu ehkä hieman ylimitoitetuksi koska työvoimalukujen valossa talousarvio ylittynee, mikäli työvoiman käyttö säilyy koko vuoden nykyisellä tasolla. Työvoiman käytön parempaan hallittavuuteen on pyritty mm. panostamalla sijaisjärjestelyihin tilapäisillä vakansseilla kesäaikana. Toisaalta rekrytointitilanne on vaikea eikä kaikkiin sijaisuuksiin ole vielä saatu henkilöstöä. Kesäajan toimintaa on pyritty koordinoimaan paremmin, jotta vältyttäisiin viime vuoden ruuhkatilanteilta mm. päivystyksessä ja sairaanhoitopiirissä

Tässä vaiheessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden on arvioitu pysyvän talousarvion mukaisena eikä alkuvuoden perusteella ole syytä tehdä toisenlaisia johtopäätöksiä. Siirtoviivepäivien minimointi on kriittistä Turun maksuosuuden hillitsemiseksi.

Tulosalueiden tuottavuuteen panostetaan jatkuvilla toimenpiteillä ja rakennemuutokseen tähtäävillä hankkeilla, joita tuodaan lautakunnan päätettäväksi.

Liite 2Peruspalvelulautakunnan vuoden 2011 talousarvion 1. ennuste

Liite 3OPTS:n toteuma 1.1.-31.3.2011 prosessit yhteensä

Palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen:

Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueet ovat yleisesti ottaen pystyneet tammi-maaliskuussa saavuttamaan niille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Kokonaisvaltaisen toiminnanohjauksen onnistumisen kannalta haasteita on alkuvuonna tuonut puutteellinen määrärahaseuranta, joskin tältä osin tilanteen oletetaan paranevan SAP-järjestelmän alkuvaiheiden ongelmien häviämisen myötä. Talouden toteutumisen osalta näyttää valitettavasti siltä, että määrärahaylityksiä on tulossa talousarviovuonna ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta kaikilla tulosalueilla.

Valittujen strategisten linjausten kannalta on erityisesti mainittava vanhuspalvelujen alueella tehdyt panostukset palvelurakenteen muutokseen (mm. laitosrakenteen purkaminen, kotihoidon vakanssimuutokset ja kotihoidon osaamisen johtamiseen huomion kiinnittäminen), mikä talousarviovuoden kuluessa toivottavasti helpottaa tilannetta ikäihmisten potilas- ja asiakasjonoissa. Jonotilannetta seurataan säännöllisesti ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään kun epäkohtia havaitaan. Ikäihmisten palveluprosessien kehittäminen vaatii kokonaisvaltaisia kehittämistoimenpiteitä ja yhteistyötä ennen muuta vanhuspalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulosalueiden kesken ja tähän on kiinnitetty erityistä huomiota alkuvuoden aikana.

Lastensuojelun palvelurakenteen muutoksia edistetään panostamalla erityisesti perhehoitoon ja palvelurakenteen uudistamisessa on tarkoitus aktivoitua entisestään talousarviovuoden kuluessa alkuvuoden jälkeen. Palvelurakenteen muutoksessa painopistettä siirretään avohuollon toimenpiteisiin ja sijaishuollossa perhehoidon kehittämiseen. Tarkoituksena on purkaa laitosrakennetta ja vähentää ostopalvelujen määrää, millä on aikaa myöden vaikutusta palvelujen kustannustasoon.

Perusterveydenhuollossa on valmistauduttu 1.5.2011 voimaan tulevaan terveydenhuoltolakiin siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Lain vaikutukset mm. kuntalaisten preferensseihin valita terveysasemansa selviävät vasta toukokuun aikana. Perusterveydenhuollon uudistamista on vauhditettu kehittämishankkeella, jonka tuloksia saadaan talousarviovuoden kuluessa (ns. terveyshyöty -mallin käyttöönotto).

Tulosalueiden toiminnassa on alkuvuoden aikana alettu kiinnittää enenevässä määrin yhteistyön merkitykseen tulosalueiden välillä. Tulosalueet työstävät kevään aikana yhdessä viraston resurssihallinnon kanssa toimenpide-ehdotuksia yhteistyön ja tuottavuuden kohentamiseksi. Näitä tuodaan tarvittaessa peruspalvelulautakunnan käsittelyyn talousarviovuoden kuluessa. Samoin tulosalueilla on käynnistetty systemaattinen kehittämistyö laadunhallinnan menettelytapojen yhdenmukaistamiseksi kaikkia tulosalueita koskien.

Alkuvuodesta julkaistun Kunta 10 -tutkimuksen tulosten mukaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötyössä, henkilöstöpolitiikassa ja johtamisessa on edelleen paljon toivomisen varaa. Henkilöstön väsyminen, jaksaminen, työhyvinvointi ja saatavuus ovat akuutteja kysymyksiä, joihin on kiinnitetty alkuvuoden aikana huomiota. Tulosalueet käyvät kevään aikana läpi ko. tutkimuksen tulokset ja toimenpiteet vedetään virastotasoisesti yhteen kesän aikana. Tulosalueet ovat alkuvuoden kuluessa valmistelleet kuluvan vuoden henkilöstövoimavarasuunnitelmaa, joka tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn ensi tilassa. Vuotta 2012 koskeva henkilöstövoimavarasuunnitelma valmistellaan kesän ja alkusyksyn aikana.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 27.4.2011:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisen tilanteen 31.3.2011.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.