Liite 1

 

Tulosaluejohtajien arviot

 

                                          Vanhuspalvelut, tulosaluejohtaja Sari Ahonen

 

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen määrälliset tavoitteet kuvaavat vanhuspalveluiden palvelurakenteen muutosta.

 

Kun verrataan maaliskuun tilannetta vuoden takaiseen, nähdään että palvelurakenteen kehitys on ollut pääosin strategian tavoitteiden mukaista;

 

-ympärivuorokautista hoitoa vähennetty yhteensä 101 paikkaa

olaitoshoitoa on vähennetty (178 paikkaa)                   

otehostettua palveluasumista on lisätty (77 paikkaa)

-omaishoidontuen asiakasmäärää on lisätty (54 asiakasta)

-säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut (105 asiakasta)

 

Palvelurakenteen toteumaa on tarkasteltava ikääntymispoliittisen strategian ja valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten palvelunkäytöllä suhteessa 75 vuotta täyttäneeseen väestöön.

 

Ikäryhmittäinen väestölaskenta on nyt valmistunut ja OPTS- mittareiden suhteuttamien väestölaskentaan osoittaa, että tilanne suhteessa strategian tavoitteisiin on seuraava:

                                                               Peittävyystavoite                Toteuma Maaliskuussa

 

Kotihoito                                                 14,0 %                               13,34 %

Omaishoidontuki                                     4,5 %                                2,52 %

Laitoshoito                                              6,5 %                                6,80 %

Tehostettu palveluasuminen                    3,8 %                                3,42 %

 

Maaliskuun aikana on palvelurakenteen kehitys edennyt siten, että Kaskenlinnan sairaalan ylimääräiset lisäpaikat (20 paikkaa) on purettu ja viimeiset Luolavuoren vanhainkodin paikat on lakkautettu. Maaliskuun aikana valmisteltiin myös suunnitelman mukaiset tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden laajennukset. Huhtikuun alussa tehty noin 40 paikan laajennus tehostetussa asumispalvelun ostopalvelussa ei kuitenkaan näy vielä maaliskuun lopun toimintaluvuissa.

 

Kotihoidon peittävyyden sekä laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen määrän suhteen tullaan vuoden aikana saavuttamaan OPTS: n mukaiset tavoitetasot. Kotihoidon asiakaskunnan jakautuminen eri palveluluokkiin ei kuitenkaan ole vielä tavoitteen mukaista. Tavoitteen täysimääräinen saavuttaminen edellyttää sekä strategian mukaista lisäystä kotihoidon henkilöstöön että kotihoidon kriteereiden uudelleenarviointia.

 

Omaishoidon tuen kohdalla suurin ero on toteuman ja tavoitteen välillä. Koska omaishoidon tuesta ei ole tehty lainkaan kielteisiä päätöksiä määrärahatilanteeseen perustuen, tulee tavoitetason saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista, joskin kehitys on ollut oikean suuntaista.

 

Geriatrisen sairaalahoidon tavoitteissa vuodelle 2011 näkyy Geriatrisen arviointiyksikön laajentaminen kuudella hoitosijalla. Tämä tulee tapahtumaan kevään aikana.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että strategian sisältämät palvelurakenteen tavoitetasot näyttävät olevan pääosin mahdollista toteuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen noin sadalla hoitopaikalla aiheuttaa kuitenkin riskin akuuttisairaanhoidon käytön vääristymiselle. Jonojen kasvu sairaanhoitopiirin ja oman terveydenhuollon välillä edellyttääkin vanhuspalvelujen pitkäaikaishoidon tavoitetasojen riittävyyden jatkuvaa arviointia.

 

                                          Sosiaalityön palvelut, vs. tulosaluejohtaja Tarja Salonius

 

Sosiaalityön palveluiden osalta vertailu viime vuoden vastaavaan aikaan on joiltakin osin vaikeata tehdä kerättävien tietojen erilaisuuden johdosta vuosien 2010/2011 kohdalla.

 

Toimeentulotuessa perheenjäsenten/kotitalouksien määrässä on jonkin verran vähennystä tapahtunut. Käsittelyajoissa on tapahtunut ylitystä satunnaisesti, pääosin on kuitenkin pystytty pysymään lakisääteisessä käsittelyajassa.

 

Asumis- ja päihdepalveluissa on vuoden vaihteen jälkeinen aika ollut haastavaa. Asumis- ja päihdepalveluiden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja se on edistynyt suunnitellulla tavalla. Tuettua asumista on lisätty ja lisätään, mikä ei vielä näy seurannassa. TALK -hankkeen avulla tuettua asumista on onnistuneesti käynnistetty. Päihdepalveluissa on kehitystyö menossa ympärivuorokautisesta hoidosta tuettuun asumistoimintaan.

 

Lastensuojelussa avohuollon lapsiperheiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Samoin huostaanottoluvut heijastavat tässä vaiheessa kasvua tälle vuodelle. Kiireelliset sijoitukset ovat olleet runsaassa kasvussa. Vastaanottokodeissa ovat osastopaikat olleet jatkuvasti täynnä ja lapsia on ajoittain ylipaikoilla.

 

Sosiaalityön tulosalueella on selkeää tarvetta pystyä kohdentamaan etenkin lapsiperheiden kohdalla tuen mahdollistamista varhaisemmassa vaiheessa. Lastensuojelun tarve näkyy jatkuvana kasvuna luvuissa ja puuttuminen sekä inhimillisessä että taloudellisessa mielessä on todella tärkeää ja kannattavaa.

                     

Henkilöstöresurssit menevät tällä hetkellä täysin korjaavaan ja jonossa olevaan työhön. Vakituisten henkilöiden lisäksi on jouduttu palkkaamaan myös tilapäisillä palkkaamisluvilla toimivia. Resurssien kohdentamista ennaltaehkäisevään työhön, tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen ei nykyisillä resursseilla ole ollut mahdollista toteuttaa.

 

                                          Perusterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Anne Santalahti

 

Perusterveydenhuollon sairaanhoitoprosessissa alkuvuosi on toteutunut suunnitelmien mukaisesti, joskin terveysasemilla käyntejä on toteutunut hieman viime vuotta vähemmän. Vertailua tosin vaikeuttaa viime vuonna alkuvuodesta toteutetut pandemiavastaanotot sekä rokotustoiminta. Päivystyksessä käyntejä on toteutunut hieman viime vuotta runsaammin ja ennen muuta päivystyksen tarkkailussa kävijämäärä on pysynyt viime vuoden tasolla tai jopa runsaampana ja hoitopaikkaa odottaneiden määrä on ollut selvässä nousussa. Tästä johtuen päivystykseen on jouduttu lisäämään hoito- ja avustavaa henkilökuntaa. Terveysasemilla on lisäksi valmistauduttu 1.5.11 voimaanastuvan terveydenhuoltolain tuomiin muutoksiin, jotka koskevat ennen muuta potilaan valinnanvapautta. Lisäksi Marevan- hoitaja-järjestelmän tuominen toimintaan kaikilla terveysasemilla on toteutettu alkuvuonna.

 

Ehkäisevässä terveydenhuollossa suoritemäärät ovat hieman pienempiä verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2010. Tämä johtuu viime vuonna lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toteutetuista pandemiarokotuksista, joita oli yhteensä lähes 30 000. Asetuksen mukaiset terveystarkastukset, joissa on uusia ikäluokkia sekä lääkäreille että hoitajille, lisäävät käyntejä vasta seuraavan tarkastelujakson aikana. Lastenneuvolan kotikäynnit ovat käynnistyneet hitaasti, koska sairauspoissaoloja on ollut runsaasti ja sijaistilanne on ollut huono.

 

Suun terveydenhuollossa ongelmana on hoitotakuujonojen ylittyminen maaliskuussa. Suun terveydenhuoltoon hakeutuu edelleenkin kuukausittain lähes 1000 uutta asiakasta. Lisäksi yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti kutsuttavat potilaat tarvitsevat vastaanottoaikansa. Lyhyellä tähtäimellä ongelmaa ratkaistaan lisäämällä yksi työpari ja lisäämällä hammashoitajia, jotta kaikki hammaslääkärit pystyvät tekemään työtään. Lisäksi käytetään lisääntyvästi ostopalveluja. Pitkällä tähtäimellä työnjaon kehittäminen ja

lisäsuuhygienistien saaminen on tärkeää.

 

Kuntoutumispalvelut, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen

 

Tuotanto

 

Kuntoutumispalveluiden maaliskuun kokonaistuotanto on 9 % suurempi kuin 2011 OPTS: n tavoiteluku ja 8,8 % suurempi kuin maaliskuun 2010 luku.

Tulosyksiköt ovat tuotantotavoitteissaan toteutumien vaihdellessa 25.9 % -33 % OPTS: n tavoiteluvuista.

 

Ydinprosesseittain mitattuna toteutumaluvut ovat vanhusten ja lasten prosessissa pienempiä ja työikäisten ja nuorten prosessissa suurempia kuin vuoden 2010 maaliskuun luvut.

 

Henkilöstö ja asiakastulokset

 

Henkilöstötuloksia ja asiakastyytyväisyyttä mittaavia kyselyjä ei ole vielä 2011 tehty ja Kunta 10 tulosaluekohtaisia tuloksia ei ole vielä saatu.

Helmikuun työvoimaseuranta näyttää työvoiman osalta -3 ja sairaslomaprosentin osalta -0,6 edelliseen vuoteen nähden. Myös työpanoksen osuus työvoimasta on noussut 85.5 %: sta 87,1 %:iin.

 

Palvelujen saatavuus

 

Suurimmat jonot ovat: fysioterapia ei kiireellinen 6 kk, puheterapia ei kiireellinen 12 kk, kasvatus ja perheneuvola 24 työpäivää ja vammaisten asumispalvelu 50 asiakasta, joista kiireellisiä 10.

 

Talous

 

Talousarvion toteutumaa on ollut vaikea arvioida, koska Tapakkeen laskutusongelmien vuoksi tuloista on kirjattu vain 5,8 %. Ennuste on tehty olettamuksella, että tuloja kertyy saman verran kuin 2010.

 

Toimintakulujen toteutumaprosentti on 24,15. Kun toimintakuluja arvioidaan viime vuoden tilinpäätöksen, kesäajan toimintasuunnitelman, jossa aikaisempien vuosien kesäsulkuja ei toteuteta, ennuste on, että talousarvio ylittyy 1,6 miljoonalla eurolla. Suurimmat ylitykset aiheutuvat vammaispalveluiden kuljetuksista 0,4 milj. , asumispalveluista 0,5 ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta 1 milj. €.

 

Erikoissairaanhoito, tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen

 

Erikoissairaanhoidon oman toiminnan määrälliset tavoitteet eli avohoitokäynnit ja hoitopäivät ovat toteutuneet kutakuinkin suunnitellusti. Nykyisen hoitotakuun määräajoissa on pysytty. Kun uuden terveydenhuoltolain mukaan erikoissairaanhoidon hoitotakuu tutkimusten aloitusten ja mahdollisesti tarvittavan ensimmäisen lääkärikäynnin osalta kiristyy 3 kuukauteen, on tavoitteen saavuttaminen vaikeaa ainakin korvatautien kuulonhuollon, neurologian ja silmätautien erikoisaloilla.

 

Vanhuspalveluiden palveluasumisen riittämättömyys on vaikeuttanut sisätautiosastojen toimintaa. Kun eri palveluasumisen tai muiden jatkohoitopaikkojen odottajien määrä osastoilla on noussut n 40:een, on seurannaisvaikutuksena sairaalahoitoa tarvitsevien sisäänottokapasiteetti heikentynyt. Potilaat ovat joutuneet odottamaan sisäänkirjoitusta kohtuuttoman kauan terveyskeskuspäivystyksen tiloissa. TYKS: stä jatkohoitoa jonottavien määrä on vaihdellut 30:stä jopa 50:een ja on siten selkeästi ylittänyt 20 potilaan ns. toiminnallisen järjestelyjonon. Tavoitteen mukaisesti turkulaisten hoitopäivien TYKS: ssä piti vähentyä, mutta vuoden ensimmäisen 3 kuukauden aikana kasvua on ollut yhteensä 5,3 % ja sisätautien klinikalla jopa 19,1 %.

 

Henkilökunnan rekrytointivaikeudet ovat heikentäneet erikoissairaanhoidon omaa toimintaa. Suurimmat vajeet ovat olleet sairaanhoitajasijaisten saamisessa sisätaudeille ja sekä erikoistuvien lääkärien että erikoislääkärien rekrytoinnissa psykiatrian tulosyksikköön.

 

Budjetin ennustetaan tässä vaiheessa saatavilla olevien epävarmojen tietojen mukaan toteutuvan tavoitteen mukaisesti.

 

Ympäristöterveydenhuolto, tulosaluejohtaja Liisa Palmu

 

Toiminta on ollut suunnitelman mukaista tammi-maaliskuussa ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valvonnan suoritteet kirjataan tiedonhallintaohjelmaan viiveellä, minkä vuoksi luvut ovat todellista pienemmät. Eläinlääkintähuollon suoritteet ovat vuositason mittareita.

 

Määräaikainen eläinlääkärihygieenikko, joka palkattiin paikkaamaan yleisen terveysvalvonnan henkilövajetta, lopetti työt 25.2, joten maaliskuulta puuttuu arvioidusta työpanoksesta yksi henkilö.

 

Työterveyspalvelut, tulosaluejohtaja Lassi Pakkala

 

Työterveyshuollon tuotantoluvut ovat suunnitellun suuruisia. Henkilöstötuloksia Kunta 10 kyselyn pohjalta ei ole vielä saatavilla, eikä asiakastyytyväisyyskyselyä ole tehty 2011. Jonotilanne sekä työterveyshuollon että merimiesten terveydenhuollon osalta on tyydyttävä. Talous seuraa käytettävien mittareiden perusteella budjettia.