Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Peruspalvelulautakunta 64 01.03.2011 10

13749-2010 (033, 019)

Erityisvaltionosuusrahoitteinen (evo) yliopistotasoinen terveystieteellinen tutkimustoiminta Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa

Tiivistelmä: -

Perla § 64

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelujohtaja Seija Arve ja tutkija Pirkko Kosonen 18.2.2011:

 

                                          Johdanto

Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa vuosittain kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämälle terveydenhuollon toimintayksikölle, valtion mielisairaalalle ja muille tarkemmin määritellyille palvelujen tuottajille yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta erityisvaltionosuutta (EVO). Turun terveystoimi on saanut tutkimuskorvausta jo vuodesta 2000 alkaen.

 

Tutkimuskorvauksen määrä perustuu kyseisen vuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden aikana tehtyyn tutkimustoimintaan, josta on raportoitu julkaisujen muodossa alan tieteellisissä lehdissä ja saatu ns. julkaisupisteitä riippuen siitä, kuinka arvostetussa tieteellisessä lehdessä tutkimus on julkaistu. Myös väitöskirjatöistä saadaan tutkimusrahoitusta.

 

Julkaisupisteiden kehitys vuosina 2005-2011 on ollut seuraava:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteellisen tutkimuksen korvausjärjestelmästä ja rahoituksesta on viime vuosien aikana laadittu valtakunnan tasolla useita selvityksiä. Keskustelu rahoituksesta on ollut vilkasta jo senkin takia, koska STM:n tieteelliseen tutkimustoimintaan vuosittain kohdentaman rahoituksen määrää on leikattu useaan otteeseen.

 

Turun sosiaali- ja terveystoimessa tehdään EVO-rahoituksen avulla kliinistä lääketieteellistä, hammaslääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän kehittämistä koskevaa tutkimusta. Sosiaali- ja terveystoimen tutkimuslinjat vuoteen 2015 asti on määritelty tiedestrategiassa vuosille 2010-2015. Strategiassa tarkastellaan tämän hetkisiä tietotarpeita, linjataan yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaviivat ja painopisteet sekä ohjeistetaan sosiaali- ja terveystoimessa tehtävää terveystieteellistä tutkimustoimintaa.

 

Liite 1                                Tiedestrategia

 

Terveyspoliittiset tietotarpeet ja tutkimustoiminnan painopisteet

Tarve selvittää tieteellisesti tutkimustulosten soveltuvuutta käytäntöön ja kehitettyjen hoitomuotojen vaikuttavuutta on jatkuvasti kasvanut. Samalla on lisääntynyt tieteellinen kiinnostus myös niihin rakenteisiin, järjestelyihin ja toimintoihin, joiden avulla terveyspalveluja tuotetaan. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa on korostunut voimakkaasti ongelmien ehkäisy jo ennakolta. Painopiste on siirtynyt terveyden edistämiseen ihmisen koko elämän aikana. Erityisesti lasten ja nuorten terveys on avainasemassa, koska terveyteen vaikuttavat tavat ja asenteet omaksutaan jo nuorena.

 

Myös väestön ikääntyminen lisää uudenlaista tietotarvetta. Itsenäiseen selviytymiseen, elinympäristöön ja muihin sosiaalisiin tekijöihin liittyvien asioiden huomioon ottaminen potilaan hoidosta päätettäessä on entistä tärkeämpää.

 

Tietotarpeet liittyvät myös sellaisten vakavien sairauksien tutkimukseen, joiden hoitokustannukset ovat korkeita ja jotka helposti johtavat jopa pysyvään työkyvyttömyyteen. Tässä yhteydessä korostuvat psykoosiryhmän sairaudet ja vakava depressio.

 

Sosiaali- ja terveystoimessa on monipuolista tutkimusosaamista, jota on katsottu tarpeelliseksi suunnata aihealueisiin, joista joko ympäröivässä yhteiskunnassa tai oman organisaation sisällä on kysyntää ja joita voidaan nopeasti hyödyntää toiminnan kehittämisessä.

 

Tiedestrategiassa on määritelty seuraavat painopistealueet, joihin sosiaali- ja terveystoimessa tehtävää tutkimusta lähivuosina suunnataan:

 

·Ehkäisevä terveydenhuolto

·Palvelujärjestelmän kehittäminen

·Psykoosin varhainen toteaminen

·Iäkkäiden toimintakyky

 

Painopisteet vastaavat hyvin STM:n asettamia tutkimuskorvauksen saamisen vaatimuksia. STM nimittäin edellyttää, että tutkimustoiminnan kustannuksiin saadusta korvauksesta osoitetaan vähintään 15 % tutkimus- ja hoitomenetelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä terveyspalvelujärjestelmän, erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä, asiakkaan asemaa sekä terveyskeskusten toimintaa koskevaan tutkimukseen.

 

Turun sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuva tutkimustoiminta on selkeästi sidottu myös Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan eri laitosten tutkimusstrategioihin. Meillä on mm. sekä psykiatrian että geriatrian erikoisalojen sopimukset yhteistyöstä koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä kliinisessä potilashoidossa.

 

Sosiaali- ja terveystoimen nykytutkimuksen analyysi ja EVO-rahoituksen jakoperusteet

EVO-rahoitus on mahdollistanut merkittävä tavalla sosiaali- ja terveystoimessa viime vuosina toteutettua tutkimustyötä.

Vuonna 2011 sosiaali- ja terveystoimi sai EVO-rahoitusta kaikkiaan 453.976 €. Määräraha perustui 104 julkaisupisteeseen. Yhden pisteen arvo oli 4 365,15 €. Määrärahalla tuettiin 23 tutkimusta ja kahta väitöskirjatyötä.

 

Seuraavassa on luettelo vuonna 2011 rahoitusta saaneista tutkimuksista painopistealueittain tarkasteltuna.

 

Ehkäisevän terveydenhuollon tutkimukset:

 

Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet

Koulut liikkeelle –hanke

Lasten selviytyminen viisivuotiaasta peruskoulun loppuun

Lounaissuomalaisten lasten hammasterveyden 15-vuoden seurantatutkimus

Keski-ikäisen naisen elämänlaatuun ja työkykyyn vaikuttavat tekijät (hormonikorvaushoidot ja työkyky)

Hyvän kasvun avaimet – perheen psyykkinen hyvinvointi ja lapsen kehitys

Painokashankkeen interventioiden ja kehitetyn työvälineen vaikuttavuustutkimus

Varhaislapsuudessa alkaneen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyprojektin (STRIP) vaikuttavuustutkimus Turun kaupungissa

 

Palvelujärjestelmän ja laadun kehittäminen:

 

Ensimmäistä lasta odottava perhe neuvolan asiakkaana

Lapset ja nuoret terveyspalvelujen suurkäyttäjinä

Lastenneuvolan laadun kehittäminen

Kouluterveydenhuollon laadun kehittäminen

Pitkäaikaissairaan vanhuksen tehokas hoitoketju- ennustemallin rakentaminen

Kliinikkojohtajien johtamisorientaatiot julkisessa terveydenhuollossa

 

Iäkkäiden toimintakyky:

 

Turkulaisten ikäihmisten terveydentilaa koskeva pitkittäistutkimus (TUVA)

Ravitsemushoidon vaikutus lonkkapotilaiden ravitsemustilaan, toimintakykyyn ja ennusteeseen

Hengitysteiden virusinfektiot iäkkäillä

Turku Fecal Trial - Välitön suolen mikrobimodulaatiohoito Clostridium

difficile –ripulin hoitona

A randomized physical rehabilition intervention after endo- and/or surgical

revascularization

ApoE.n ja amyloidi-PET –kuvantamisen merkitys Alzheimerin taudin erotusdiagnostiikassa

Vaskulaarinen dementia – valtimomuutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden ehkäisy (CADASIL)

Perinnölliset dementiat

 

Psykoosin varhainen toteaminen:

 

Turun psykoositutkimus

Kognitiivinen prossessointi skitsofreniapotilailla ja keskushermoston kannabinoidijärjestelmä

 

Rahoituksesta 129.000 € kohdentui lapsiin ja nuoriin, 194.000 € vanhuksiin ja 40.000 € psykiatrian erikoisalaan.

 

Rahoituksen myöntämisen periaatteet on määritelty selkeästi.

Erityistä painoarvoa on tutkimuksilla, jotka aihepiiriltään ovat sosiaali- ja terveystoimen tiedestrategian painopistealueiden mukaisia tai yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita.

 

Rahoitettavaksi hankkeeksi hyväksytään yksivuotinen tai useita vuosia kestävä laaja tutkimusprojekti, postdoc-tutkimus tai väitöskirjatyö, jonka tavoitteena on terveydenedistäminen, sairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus sekä terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Laajoihin tutkimusprojekteihin voi kuulua useita osatutkimuksia ja väitöskirjatöitä. Myönnettävä rahoitus koskee kuitenkin aina yhtä vuotta kerrallaan eikä se ole ennakkopäätös jatkorahoitukselle. Väitöskirjan tekijöitä tuetaan kerran enintään neljän kuukauden palkkakustannusten suuruisella määrärahalla.

Sosiaali- ja terveystoimen omalla henkilökunnalla on mahdollisuus toimia päätoimisesti tutkijoina. Tällöin heidät palkataan tilapäiseen työsuhteeseen vapautettuna omasta vakanssistaan.

 

Keskeinen arviointiperuste on aina kuitenkin hankkeen tieteellinen taso. Mikäli kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon oman toiminnan kehittämishanke, hanketta tuetaan EVO-rahoituksella ainoastaan, mikäli siihen sisältyy selkeä tieteellinen kysymyksenasettelu ja se toteutetaan ja raportoidaan tieteellisessä julkaisussa tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattaen.

 

Rahoitettavan tutkimuksen tulokset raportoidaan alan tieteellisissä julkaisuissa, jotka noudattavat referee-menettelyä. Tulokset voidaan esittää myös alan kongresseissa. Väitöskirja voi olla monografia-muotoinen tai osajulkaisuista koostuva.

 

EVO-rahoitus on tutkijoiden haettavana kerran vuodessa. Monitieteellistä asiantuntemusta omaava arviointiryhmä käsittelee anomukset ja tekee ehdotuksen korvauksen jaosta sen mukaan, mikä on tutkimuksen tieteellinen taso, painopistealue, tulosten julkaistavuus ja toteuttamiskelpoisuus. Päätöksen rahoituksen myöntämisestä tekee peruspalvelujohtaja arviointiryhmän esittelystä.

 

Tutkimus- ja kehittämistyö nähdään sosiaali- ja terveystoimessa yhtenä keskeisimmistä keinoista, jonka avulla parannetaan tutkijoiden ja kehittäjien ohella koko organisaation osaamista. Mahdollisuus tehdä tutkimustyötä on nähtävä myös kilpailuvalttina uusia työntekijöitä rekrytoitaessa.

 

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 22.2.2011:

 

Ehdotus       Peruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa tehtävästä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta, jota rahoitetaan STM:n tähän tarkoitukseen vuosittain myöntämällä erityisvaltionosuudella (EVO).

PäätösEhdotus hyväksyttiin.


Liitteet:

Perla § 64
Liite 1:Tiedestrategia