TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA TURUN SOSIAALI- JA
TERVEYSTOIMESSA VUOSINA 2010-2015
1.Johdanto
Nyt käsillä oleva tiedestrategia on tarkistettu marraskuussa 2007 valmistuneen terveystoimen tiedestrategian pohjalta. Tällöin Turun terveystoimessa rahoitettavan yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan tavoitteet ja painopisteet määriteltiin vuoteen 2015 asti. Strategiassa tarkasteltiin myös valtakunnassa viime vuosina julkaistuja tieteellisen tutkimuksen ja kehittämistyön selvityksiä, terveyspoliittisia painopistealueita ja Turun terveystoimen omaa erityisluonnetta sekä terveystoimen toimintayksiköissä tehtävän tutkimuksen vahvuusalueita. Tiedestrategiassa tutkimustyön yleisiksi tavoitteiksi määriteltiin hoidon ja palvelun laadun jatkuva parantaminen, vaikuttavien tutkimus- ja hoitomuotojen etsiminen, johtamisen ja osaamisen kehittäminen. Lähtökohdiltaan tavoiteasettelu on edelleen ajantasainen.
Taloustilanteen vaikeutuminen ja tätä kautta voimavarojen väheneminen on kuitenkin pakottanut siirtämään tutkimuksen painopistettä entistä enemmän terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta, hoitovalintoja, hoidon kustannusvaikuttavuutta ja hoidon tuottaman elämän laadun tutkimiseen tieteellisin keinoin. Panostamista terveystieteelliseen tutkimustyöhön voidaankin taloudellisessa mielessä pitää investointina, jolta edellytetään terveydenhuollon tuloksellisuuden parantumista, mikä puolestaan on saavutettavissa hyödyntämällä tieteellisen tutkimuksen kautta saatua tietoa. STM:n terveyskeskusta ylläpitäville kunnille tai kuntayhtymille vuosittain yliopistotasoiseen tieteelliseen tutkimustoimintaan myöntämä korvaus (EVO) on mahdollistanut merkittävällä tavalla tutkimustoiminnan tukemista.
Tutkimus- ja kehittämistyö nähdään sosiaali- ja terveystoimessa myös yhtenä keskeisimmistä keinoista, jonka avulla pyritään parantamaan paitsi tutkijoiden ja kehittäjien myös koko organisaation osaamista. Tutkimustyö on osaltaan auttanut säilyttämään terveydenhuollon toimintayksiköt virikkeellisenä työympäristönä tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisäksi mahdollisuus tehdä tutkimustyötä on nähtävä kilpailuvalttina uusia työntekijöitä rekrytoitaessa.
2.Terveyspoliittiset tietotarpeet
Viime vuosien kotimainen ja kansainvälinen kehitys on muuttanut terveyspalvelujärjestelmän tietotarpeita. Tarve selvittää tieteellisesti tutkimustulosten soveltuvuutta käytäntöön ja kehitettyjen hoitomuotojen vaikuttavuutta on jatkuvasti vahvistunut. Samalla on lisääntynyt tieteellinen kiinnostus myös niihin rakenteisiin, järjestelyihin ja toimintoihin, joiden avulla terveyspalveluja tuotetaan.
Sosiaali- ja terveyspolitiikassa on korostunut voimakkaasti ongelmien ehkäisy jo ennakolta. Painopiste on siirtynyt terveyden edistämiseen ihmisen koko elämän aikana. Koko väestön kannalta lasten ja nuorten terveys on avainasemassa, sillä terveyteen vaikuttavat tavat ja asenteet omaksutaan jo nuorena. Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omat valinnat ovat tärkeämpiä kuin palvelujärjestelmä. Hyvinvointia voidaan edistää omaehtoisesti esimerkiksi ravinnolla ja liikunnalla. Toisaalta kansalaiset jakautuvat yhä selkeämmin hyvin voiviin ja huonosti voiviin. Tämä puolestaan antaa terveydenhuoltojärjestelmälle melkoisen haasteen löytää keinoja tämän suuntaisen kehityksen katkaisemiseksi.
Väestön ikääntyminen lisää uudenlaista tiedon tarvetta. Itsenäiseen selviytymiseen, elinympäristöön ja muihin sosiaalisiin tekijöihin liittyvien asioiden huomioon ottaminen potilaan hoidosta päätettäessä on entistä tärkeämpää.
Tietotarpeet liittyvät myös sellaisten vakavien sairauksien tutkimukseen, joiden hoitokustannukset ovat korkeita ja jotka helposti johtavat jopa pysyvään työkyvyttömyyteen. Tässä yhteydessä korostuvat psykoosiryhmän sairaudet ja vakava depressio.
Suun terveydenhuollossa hoitotakuussa pysyminen on aiheuttanut sen, että lasten hammashoito joutuu kilpailemaan voimavaroista aikuisväestön hammashoidon kanssa. Näin ollen lasten hammasterveyteen ja –hoitoon kohdennettu tutkimus on erityisen tärkeää.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2006 kansalliseen terveysprojektiin liittyen selvityksen Terveyskeskus 2015 – terveyskeskustyön tulevaisuus. Selvityksessä esitetyt toimenpide-ehdotukset jakautuvat terveyskeskuksen perustehtävän määrittelyyn, potilaslähtöisyyden vahvistamiseen, osaamisen ja laadun kehittämiseen, kansallisen verkoston luomiseen, informaatioteknologian käyttöön tutkimuksen ja kehittämisen tukena sekä organisaation ja toiminnan kehittämiseen.
Perusterveydenhuollossa tehtävälle terveystieteelliselle tutkimukselle on asetettu suuret odotukset. Terveyskeskusten on hyödynnettävä rooliaan terveydenhuollon etulinjassa, sillä juuri tämä palvelujärjestelmä tavoittaa suurimman osan väestöstä.
Perusterveydenhuollon keskeisiä tutkimustarpeita Turun sosiaali- ja terveystoimessa ovat:
*terveyden edistäminen eri osa-alueineen
* neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto
* palvelujärjestelmään kohdistuva tutkimus, erityisesti palvelujen laatu
* vanhusten terveyspalvelut
* terveyttä edistävän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen
* hoitoketjut
* tietojohtaminen
Hoitotieteellinen tutkimus on yhteydessä valtakunnalliseen terveys- ja tiedepolitiikkaan. Terveyspoliittisesti keskeisiä kysymyksiä ovat palvelujärjestelmän kehittäminen sekä väestön terveysongelmat, niiden ehkäisy ja hoitotyö. Turun sosiaali- ja terveystoimessa hoitotyön tutkimusprojektit ovat useimmiten paikallisia, kansallisia tai osa kansainvälistä tutkimusta ja joko yksin hoitotieteen tieteenalaan liittyviä projekteja tai monitieteisiä yhteistyöprojekteja. Sosiaali- ja terveystoimessa tehtävä hoitotieteellinen tutkimus on myös integroitu Turun yliopiston hoitotieteenlaitoksen tutkimusstrategiaan.
Keskeisimpiä tutkimustarpeita hoitotyön alueella ovat:
*gerontologisen hoitotyön kliininen tutkimus
*lastenneuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon kohdistuva preventiivisen hoitotyön tutkimus
*vanhusten hoidon alueella terveyspalvelujärjestelmään ja sen arviointiin kohdistuva pitkittäistutkimus
Turun sosiaali- ja terveystoimessa tehtävä opetus- ja tutkimustyö on yhteydessä myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimella on geriatrian, psykiatrian, silmätautien, lastentautien ja suusairauksien erikoisalojen kanssa sopimukset yhteistyöstä koulutus- ja tutkimustoiminnasta sekä kliinisessä potilashoidossa.
3.Sosiaali- ja terveystoimen nykytutkimuksen analyysi
Terveystieteellisen tutkimuksen korvausjärjestelmästä ja rahoituksesta on viime vuosien aikana laadittu valtakunnan tasolla useita selvityksiä (STM:n työryhmämuistioita 2002:4 ja 2003:13). Keskustelu rahoituksesta on ollut vilkasta jo senkin takia, että Sosiaali- ja terveysministeriön terveystieteelliseen tutkimukseen vuosittain kohdentaman rahoituksen (EVO) määrää on koulutusuudistusten ja valtion taloudellisen tilanteen takia leikattu useaan otteeseen.
Turun sosiaali- ja terveystoimessa tehtävää yliopistotasoista terveystieteellistä tutkimustoimintaa on viime vuosina rahoitettu merkittävästi EVO -rahoituksella. Alla olevassa kuviossa on esitetty julkaisupisteiden kehitys vuosina 2005-2010.
Julkaisupisteiden kehitys vuosina 2005-2010
Suoraan terveydenhuollon yksiköihin tuleva raha on ollut tärkeää erityisesti perusterveydenhuollon hankkeiden rahoituksessa, sillä vaarana on, että perusterveydenhuollon hoitokäytäntöjä ohjaavat kunnollisen tutkitun tiedon puuttuessa liikaa palkkausjärjestelmät ja kulloinenkin työvoimatilanne.
Turun sosiaali- ja terveystoimessa rahoitettiin vuonna 2009 EVO -rahoitusjärjestelmällä 30 tutkimusta, joista väitöskirjatöitä oli neljä kappaletta ja vuonna 2010 25 tutkimusta ja kolmea väitöskirjaa.
Seuraavassa on luettelo rahoitusta saaneista hankkeista ryhmiteltynä painopisteittäin.
Ehkäisevän terveydenhuollon tutkimukset
Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet
Koulut liikkeelle
Neuvoloiden ravitsemusneuvonta ja turkulaisten lasten ravitsemus
Lasten selviytyminen viisivuotiaasta peruskoulun loppuun
Lounaissuomalaisten lasten hammasterveyden 15-vuoden seurantatutkimus
Keski-ikäisen naisen elämänlaatuun ja työkykyyn vaikuttavat tekijät
Hyvän kasvun avaimet – perheen psyykkinen hyvinvointi ja lapsen kehitys
PIPARI –hanke
Painokashankkeen vaikuttavuustutkimus
Varhaislapsuudessa alkaneen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyprojektin (STRIP) vaikuttavuustutkimus Turun kaupungissa
Tutkimus nuorten syömishäiriöriskin havaitsemisen ja hoitoon ohjauksen sekä syömishäiriöiden ennaltaehkäisyn edistämiseksi perusterveydenhuollossa
Palvelujärjestelmän ja laadun kehittäminen
Terveyspalvelujen tarpeen ennakointi kuntanäkökulmasta ja terveyspalvelujen suurkulutuksen analysointi – onko käyttö potilas- vai organisaatiolähtöistä?
Lastenneuvolan laadun kehittäminen
Kouluterveydenhuollon laadun kehittäminen
Ääreisvaltimoiden kovettumasairaudesta kärsivien potilaiden elämänlaatu ja fyysisen kuntoutuksen vaikutus siihen
Terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntäminen
Ravitsemushoidon vaikutus lonkkamurtumapotilaiden toimintakykyyn
Sähköisen potilaskertomuksen hyödyntäminen johtamisessa
Internet-pohjaisen hoitopolun kuvaus voimavaraistavan potilasohjauksen välineenä
Potilaskeskeisyys ikääntyneiden potilaiden hoidossa
Hoitokäytäntöjen ja laadun kehittäminen
Turun vanhustutkimus 85 -vuotiaille kotona asuville turkulaisille (TUVA)
S 100 B aivosolujen tilan merkkinä psykoosin ennakko-oirevaiheessa
Positroniemissiotomografia ja kuvantamistutkimukset hematologisilla potilailla (PETHEMA-projekti)
Alzheimerin tauti kaksosilla
Sosioekonomisten ja metabolisten tekijöiden vaikutus aivohalvauksen ja sydäninfarktin esiintyvyyteen
CADASIL -perinnöllinen aivoverenkierron häiriö - taudin kulku ja siihen liittyvät riskitekijät
Perinnölliset dementiat
Vaskulaarinen dementia – valtimomuutoksiin vaikuttavat tekijät ja niiden ehkäisy
Psykoosin varhainen toteaminen ja hoito väestövastuullisissa yksiköissä (PVT projekti)
Hengitysteiden virusinfektiot iäkkäillä
Iäkkäiden luunmurtumat – ilmaantuvuus, vaaratekijät ja seuraukset
Apoliproteiini E genotyypin ja amyloidin kertyminen - PET –kuvantamisen merkitys Alzheimerin taudin varhaisessa erotusdiagnostiikassa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät iäkkäillä
Tyrnin vaikutukset infektioihin
Geneettisten tekijöiden ja D-vitamiinin vaikutus iäkkäillä
Ikäihmisten toimintakyvyn esistäminen
4. EVO –rahoituksen jakoperusteet
Terveystieteelliseen tutkimustoimintaan tarkoitetun erityisvaltionosuuden (EVO) myöntämisellä pyritään tukemaan sosiaali- ja terveystoimessa tehtävää yliopistotasoista tieteellistä tutkimusta. Rahoituksen myöntämisen periaatteet on määritelty selkeästi ja ne ovat:
§Rahoitettavaksi hankkeeksi hyväksytään tutkimusprojekti, postdoc –tutkimus tai väitöskirjatyö jonka tavoitteena on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus sekä terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Tutkimus voi olla yksivuotinen tai usean vuoden kestävä laaja tutkimusprojekti, johon voi kuulua useita osatutkimuksia ja väitöskirjatöitä. Myönnettävä rahoitus koskee kuitenkin aina yhtä vuotta kerrallaan eikä se ole ennakkopäätös jatkorahoitukselle.
§Erityistä painoarvoa on tutkimushankkeilla, jotka aihepiiriltään ovat sosiaali- ja terveystoimen painopistealueiden mukaisia tai yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita.
§Keskeisinä arviointiperusteina käytetään hankkeen tieteellistä tasoa. Aineiston keräämisen, tutkimusmetodien valinnan ja validoinnin, tulosten käsittelyn sekä tulosten raportoinnin tulee noudattaa yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tutkimuksen periaatteita. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat tulee myös huomioida.
§Tavoitteena on tukea pitkäjänteistä ja tuloksellista tutkimustoimintaa sekä yhteistyötä muiden tutkimusryhmien ja tutkimuskeskusten kanssa.
§Tutkimustulokset tulee raportoida tieteellisissä julkaisuissa, jotka noudattavat referee-menettelyä. Tulokset voidaan esittää myös alan kongresseissa. Väitöskirja voi olla joko osajulkaisuista koostuva tai monografia-muotoinen.
§Mikäli kyseessä on terveydenhuollon kehittämishanke, hanketta tuetaan evo-rahoituksella ainoastaan, mikäli hankkeeseen sisältyy selkeä tieteellinen kysymyksenasettelu ja tutkimus toteutetaan tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Tulokset tulee raportoida tieteellisissä julkaisuissa.
EVO –rahoitus on haettavana kerran vuodessa ja sitä voivat hakea sosiaali- ja terveystoimen henkilökuntaan kuuluvat vakituiset työntekijät tai pitkäaikaiset sijaiset, jotka toimivat hankkeessa vastuullisina tutkijoina ( postdoc –tutkijat) ja väitöskirjatyötä tekevät tutkijat, joille myönnetään enintään neljän kuukauden palkkasummaa vastaava tuki. Rahoitusta myönnetään myös tutkimusryhmille sillä edellytyksellä, että työryhmään kuuluu sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevä postdoc –tutkija tai väitöskirjatyöntekijä.
Monitieteellistä asiantuntemusta omaava EVO -arviointiryhmä käsittelee anomukset ja tekee ehdotuksen korvauksen jaosta pisteyttämällä tutkimukset neljään eri tasoon sen mukaan, mikä on tutkimuksen tieteellinen taso, painopiste (keihäänkärkihanke), tutkimustulosten julkaistavuus ja toteuttamiskelpoisuus. Päätöksen rahoituksen myöntämisestä tekee peruspalvelujohtaja arviointiryhmän esittelystä.
Evo -rahoitusta voi käyttää tutkijoiden ja tutkimusapulaisten palkkauskuluihin ja muihin tutkimuksesta aiheutuviin kuluihin, joita voivat olla esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamiskustannukset, lääkkeet, tutkimuslaitteet, ATK –kustannukset ja kirjallisuus. Puhelinkulut, kongressi- ja koulutuskulut sekä kielentarkastuskulut korvataan pääsääntöisesti overhead- osuudesta, joka on määrärahan jaossa jätetty kohdentamatta yksittäisiin tutkimuksiin. Hakemus EVO –rahoituksen saamiseksi tehdään erilliselle hakulomakkeelle ja siihen liitetään määrärahan käyttösuunnitelma aikatauluineen sekä tutkijan/tutkimusryhmän aikaisempi julkaisutoiminta.
Sosiaali- ja terveystoimen omalla henkilökunnalla on mahdollisuus toimia päätoimisesti tutkijoina. Tällöin heidät palkataan tilapäiseen työsuhteeseen omasta virastaan/työsuhteestaan vapautettuna ja he säilyttävät työsuhteensa edut
5.Sosiaali- ja terveystoimen tutkimuslinjat vuoteen 2015
Sosiaali- ja terveystoimessa on monipuolista tutkimusosaamista. Oman toiminnan parantamiseksi on kuitenkin tarpeen suunnata toimintaa tavoitteellisesti aihealueisiin, joista joko ympäröivässä yhteiskunnassa tai organisaation sisällä on kysyntää ja joita voidaan nopeasti hyödyntää toiminnan kehittämisessä.
Tällaiset sosiaali- ja terveystoimen omat tutkimuksen keihäänkärki- tai painopistealueet ovat
§Ehkäisevä terveydenhuolto
§Palvelujärjestelmän kehittäminen
§Psykoosin varhainen toteaminen
§Iäkkäiden toimintakyky
Turun sosiaali- ja terveystoimessa tehdään terveystieteelliseen tutkimukseen tarkoitetun EVO – rahoituksen avulla kliinistä lääketieteellistä, hammaslääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta sekä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän kehittämistä palvelevaa tutkimusta.
Tukemalla väitöskirjan tekijöitä tutkimusrahoituksella, vahvistetaan myös oman organisaation osaamista.
Turun sosiaali- ja terveystoimessa tapahtuva tutkimustoiminta on selkeästi sidottu myös Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan eri laitosten tutkimusstrategioihin.