Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen ja Maisa Kuusela, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola ja erityisasiantuntija Karoliina Luukkainen 9.12.2010:

Peruspalvelulautakunta päätti 6.10.2010 § 309 hyväksyä omalta osaltaan strategisen palvelusopimuksen ja lähetti sen kaupunginhallitukselle eteenpäin hyväksyttäväksi. Peruspalvelulautakunta päätti kokouksessaan 17.11.2010 § 341 merkitä operatiivisen palvelutuotantosopimuksen nykyvaiheen tiedoksi ja että operatiivinen palvelutuotantosopimus tuodaan hyväksyttäväksi peruspalvelulautakuntaan sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on vahvistanut peruspalvelulautakunnan määrärahat vuodelle 2011.

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen valmistelu

Operatiivinen palvelutuotantosopimus koostuu kahdesta osasta: 1) Kehittämisosa ja 2) Resurssit ja toiminnan laajuus osa. Kehittämisosa kokoaa strategisen palvelusopimuksen painopisteet/tavoitteet ja muuttaa ne strategisen palvelutuotantosopimuksen mukaisesti keinoiksi sekä operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toimenpiteiksi. Toisin sanoen kehittämisosassa muodostetaan ketju ylätason tavoitteista ruohonjuuritason toiminnaksi. Kehittämisosa sisältää nimensä mukaisesti erilaisia kehittämiseen liittyviä sisältöjä ja siinä korostetaan tulosalueiden välistä yhteistyötä.

Toiminnan laajuus- ja resurssiosaa on kehitetty voimakkaasti vuonna 2009 ja työ on jatkunut vuoden 2010 aikana. Uudistetussa toiminnan laajuus – ja resurssiosassa kuvataan kattavasti tulosalueiden perustuotantoa/palveluita. Pohjaksi määriteltiin tulosalueiden ”palvelukartta”. Palvelukartasta käy ilmi tulosalueet, niiden tuottamat palveluryhmät ja palvelut. Tavoitteena on ollut päästä organisaationäkökulmasta lähemmäs asiakasnäkökulmaa kuvaamalla tulosalueiden palvelut, niitä tuottavan organisaation sijasta. Työ on samalla ollut ensimmäinen askel yhdenvertaisen tuotteistuksen suuntaan. Vuoden 2010 resurssit- ja toiminnan laajuusosa sisälsi ainoastaan suoritteita (lähinnä asiakasmääriä). Vuoden 2011 versioon on haluttu tuoda lisäksi muitakin oleellisia palvelutuotantoa kuvaavia näkökulmia, kuten esimerkiksi laatu, henkilöstötulokset, asiakastulokset jne. Palvelutuotantoa kuvaavien suoritteiden ja näkökulmien lisäksi resurssit ja toiminnan laajuus osa 2011 sisältää määrärahat palveluryhmätasolle jaettuna (liilat korostukset.) Tämä on tärkeä kehitysaskel pyrittäessä kytkemään rahat ja toiminta paremmin yhteen.

Liite 1Operatiivinen palvelutuotantosopimus liitteineen

Operatiivinen palvelutuotantosopimus painottaa ydinprosesseittain seuraavia asioita:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tärkeimmät painopisteet vuonna 2011 ovat

A. Lasten ja nuorten normaalin kasvun ja kehityksen tukeminen

Lasten ja nuorten peruspalvelut tuotetaan hoito- ja palvelutakuiden edellyttämällä tavalla. Palvelujen toteuttaminen lainsäädännön (lastensuojelulaki, mm. neuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa ohjaava asetus 380/2009, vammaispalvelulaki) muutosten edellyttämällä tavalla vaatii kehittämistyötä myös perustoiminnassa, esimerkkinä tästä on lastenneuvolan kotikäyntien tekeminen asetuksen mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalveluja kehitetään myös yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Ongelmat ja tuen tarve pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin on mahdollista peruspalvelujen tuella välttää tai vähentää erityispalvelujen tarvetta. Erikoissairaanhoito ja kuntoutumispalvelut tukevat peruspalveluja mm. konsultaatioilla. Lastensuojelussa moniammatillinen työryhmä kokoaa eri alojen osaamista käytännön työn tueksi. Seudullinen sosiaalipäivystys hoitaa lastensuojelun kiireelliset toimenpiteet.

B. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen

Hyvin toimivat peruspalvelut ovat ennaltaehkäisevän toiminnan perusta. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen käynnistyy myös lastenneuvoloiden yhteydessä. Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun kuuluvat toimenpiteet määritellään, jotta niitä voitaisiin nykyistä paremmin kehittää ja niiden toteutumista seurata. Ennaltaehkäisevässä työssä tulosalueiden välinen sekä muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö korostuu. Kehittämistyötä tehdään osin STM:n Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen tuella.

C. Palvelurakenteen keventäminen

Lastensuojelun sijaishuollossa lisätään perhehoidon osuutta ja vähennetään ostetun laitoshoidon osuutta sijoituksista(peruspalvelulautakunnan päätöksen 8.12.2010 § 356 mukaisesti). Tämä edellyttää sijaishuollon työotteen muuttamista perhehoitoa tukevaksi, resurssilisäystä omaan toimintaan sekä tiivistä yhteistyötä lastensuojelun avohuollon kanssa. Palvelurakenteen muutos edellyttää niin oman toiminnan kuin ostopalvelujen uudelleenarviointia. Sijaishuollon palvelut kilpailutetaan vuonna 2011.

Konsultatiivinen työote ja erityispalvelujen osaamisen jalkauttaminen peruspalveluihin vaikuttavat myös palvelurakennetta keventävästi.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tärkeimmät painopisteet vuonna 2011 ovat

A. Nuorten elämänhallinnan ja aikuistumisen tukeminen

Nuorten aikuisten pääsy opintoihin tai työelämään on elämänhallinnan kannalta erittäin merkittävää. Nuorten työttömyys pyritään katkaisemaan nopeasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Riskiryhmille, kuten koulutuksesta syrjäytyville, erityisesti maahanmuuttajanuorille suunnataan erityistä tukea.

B. Nuorten aikuisten sosiaalisen vahvistumisen edistäminen

Nuorten aikuisten ongelmat pyritään havaitsemaan ja niihin puuttumaan jo peruspalveluissa. Erityisesti masennus ja päihdeongelmat pyritään tunnistamaan ja järjestämään tarvittava jatkohoito. Nuorten psykiatrisen avohoidon hoitoreitti määritetään. Nuorten asunnottomuus otetaan esille omana erityiskysymyksenään.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Ydinprosessin kohderyhmänä ovat kaikki itsenäisesti selviytyvät turkulaiset ikäryhmästä riippumatta. Käytännössä tilastotiedot kootaan toistaiseksi kuitenkin vain 25-64 -vuotiaista.

Tavoitteena on edistää ja ylläpitää turkulaisten hyvinvointia ja terveyttä niin, että palvelutarve pysyy mahdollisimman kevyenä. Merkittäviä haasteita ovat hyvinvointi- ja terveyserot, yksinasuvien ja yksihuoltajien sekä maahanmuuttajien suuri määrä. Vammaispalvelulain aiheuttamat menolisäykset on pyritty kattamaan pitämällä kuntoutumispalveluiden muu palvelutarjonta vuoden 2010 tasolla. Kuljetuspalveluiden kustannusten nousua hillitään korottamalla sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tulorajoja ja siirtämällä sen hallinnointi kuntoutumispalveluiden tulosalueelle samaan yksikköön vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden kanssa. Suurimmat ennakoimattomat muutokset palvelutarpeeseen aiheutuvat yleisen taloustilanteen vaihtelusta mm. työllistämistoimenpiteiden ja toimeentulotuen tarpeessa. Työllistämistoimenpiteitä tehostetaan mm. parantamalla tiedonkulkua siirtämällä työmarkkinatuen kuntaosuuden hallinnointi kuntoutumispalveluiden tulosalueelle.

Strategisten tavoitteiden tärkeimmät painopisteet vuonna 2011 ovat:

A. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 

1) Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan kohdistamalla toimenpiteitä suurimmassa riskissä oleviin ryhmiin mm. tehostamalla työllistämistoimenpiteitä, toteuttamalla Maahanmuuttajien terveystutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimussuunnitelman mukaisesti ja jatkamalla pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia perusterveydenhuollossa.

2) Yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa lisätään kehittämällä avustusjärjestelmää niin, että avustukset kulkeutuvat yhden kanavan kautta. Yhteistyöllä saadaan järjestöt sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin.

3) Kansantauteja ehkäistään tukemalla terveitä elämäntapoja mm. lisäämällä asianmukaisen tiedon saatavuutta sekä lisäämällä elämäntapaneuvontaa riskiryhmille.

4) Terveellisestä ympäristöstä huolehditaan pitämällä huolta mm. kaupunki-ilman ja talousveden laadusta, huolehtimalla hyvästä työympäristöstä ja edistämällä kaupunkilaisten turvallisuutta.

B. Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

1) Panostetaan peruspalveluihin, huolehditaan siitä, että palvelut tuotetaan tulosalueilla hoito- ja palvelutakuun määräämissä rajoissa.

2) Palveluverkkoa kehitetään tarkoituksenmukaisesti asiakasryhmien tarpeet huomioon ottaen. Tämä näkyy erityisesti perusterveydenhuollon kehittämisessä.

3) Kevennetään palvelurakennetta mm. Vammaispalveluiden hoidonporrastusta kehittämällä. Päihteidenkäyttäjien hoitoa kehitetään Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. Päihteidenkäyttäjien asumispalveluiden kilpailutus vähentää asunnottomuutta, mutta toisaalta lisää jonkin verran kustannuksia. Terveydenhuollossa pyritään tarkoituksenmukaisempaan palvelurakenteeseen - painotusta siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon perusterveydenhuoltoa kehittämällä. Perusterveydenhuollon terveyshyötymalli pyrkii entistä vaikuttavampaan, hoitosuunnitelmiin perustuvaan hoitoon.

4) Panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin kaikilla tulosalueilla lisäämällä ehkäisevän työn osuutta ja tekemällä yhteistyötä mm. liikuntatoimen kanssa.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

A. Palvelurakenne avohoitopainotteisemmaksi

 1) Tehostetaan kotihoidon vaikuttavuutta lisäämällä hoitavan henkilökunnan määrää (peruspalvelulautakunnan 8.12.2010 käydyn keskustelun perusteella). Tämä mahdollistaa palveluluokkien sisäisen painopisteen siirtämisen siten, että ikäihmiset saavat tarpeidensa mukaisesti joustavasti riittävää palvelua ja kokevat kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumisen todelliseksi vaihtoehdoksi ja toimintakykyään ylläpitäväksi tai parantavaksi palveluksi.

 2) Vähennetään raskaimman laitoshoidon osuutta ympärivuorokautisen hoidon alueella laatusuosituksen ja ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Samalla korjataan palvelurakennetta niin, että tehostetun palveluasumisen määrää lisätään ikäihmisten toimintakyvyn mukaisesti(peruspalvelulautakunnan 8.12.2010 käydyn keskustelun perusteella). SAS (selvitä-arvioi-sijoita)-toimintaa uudistetaan tukemaan ydinprosessin tavoitteita ja varmistamaan, että sekä lääketieteellisin että hoidollisin perustein valitaan oikea hoitopaikka, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista. Otetaan käyttöön palveluseteli kotihoidon palvelujen hankkimiseksi yksityisissä palvelutaloissa asuville, jotta turha siirtyminen julkisen palvelujen piiriin ehkäistään silloin kun asuminen muuten omassa asunnossa palvelutalossa on mahdollista.

 3) Turvataan oikea-aikainen sairaanhoito yhteistyössä vanhuspalveluiden,  perusterveydenhuollon, oman erikoissairaanhoidon ja kuntoutumispalveluiden lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa (peruspalvelulautakunnan 8.12.2010 käydyn keskustelun perusteella), jotta ikäihmisten hoitoketjujen toimivuus ja hoitojaksojen optimaalinen pituus toteutuu huomioimalla myös tehokas kuntoutuminen.

B. Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

 1) Edistetään ja ylläpidetään 65-vuotta täyttäneiden toimintakykyä yhteistyössä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

 2) Toteutetaan monipuolinen palveluohjaus laajentamalla tätä toimintaa eri puolille kaupunkia.

 3) Toteutetaan ehkäisevät kotikäynnit, sitoutetaan ikäihmiset ylläpitämään omaa terveyttään ja toimintakykyään tarjoamalla tai ohjaamalla tarvittaviin palveluihin, kun tarve on yhdessä todettu.

 4) Tuetaan omaishoitajia toteuttamalla heille kuuluvat vapaapäivät sekä tukemalla heidän jaksamistaan esim. hoidettaville tarjotulla kerhotoiminnalla. Omaishoidon tuen saajien määrää lisätään tukemaan omaishoitajien työtä (peruspalvelulautakunnan 8.12.2010 käydyn keskustelun perusteella).

Kaupunginvaltuuston hyväksymän päätöksen mukainen v. 2011 talousarvion uudelleenjako

Kaupunginvaltuusto on päättänyt v. 2011 talousarviosta ja vuosien 2011 – 2014 taloussuunnitelmasta kokouksessaan 29.11.2010 § 224. Peruspalvelulautakunnan vuoden 2011 talousarvioksi on vahvistettu seuraavat summat:

Menot            594.879.471 euroa            

Tulot              79.810.181 euroa

Netto             515.069.290 euroa

Investointiosan määrärahaksi on vahvistettu 1.145.000 euroa.

Liite 2Kaupunginhallituksen talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus 2011 – 2014 peruspalvelulautakunnan osalta

Liite 3Valtuuston päättämät muutokset

Liite 4Talousarvion lyhyt pohja

Liite 5Käyttöomaisuuden hankinta

Valtuuston vuodelle 2011 vahvistama talousarvio noudattaa peruspalvelulautakunnan esitystä. Toimintakuluista on vähennetty varhaiskasvatuksen eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuudesta 600.000 euroa. Peruspalvelulautakunnan talousarvioehdotuksen laatimisen jälkeen on ilmennyt tarvetta talousarvion sisäiseen uudelleenjakoon mm. vanhustenhuollon heikentyneen jonotilanteen johdosta. Mm. geriatrisen arviointiyksikön laajennusta esitetään aikaistettavaksi ja tehostetun palveluasumisen paikkoja hankitaan lisää. Vanhuspalveluiden tulosalueelle esitetään lisäksi henkilöstöä lisättäväksi kotihoidon sairaanhoidollisen osaamisen varmistamiseksi. Näiden toimenpiteiden vaikutuksen tulee näkyä sairaanhoitopiirin käytössä ja maksuosuuden säästöksi arvioidaan noin 1M€, joka on vähennetty VSSHP:n maksuosuudesta. Edelleen lautakunta on päättänyt 17.11.2010 § 340, että työmarkkinatuen kuntaosuus ja hallinnointi siirretään sosiaalityön tulosalueelta kuntoutumispalvelujen tulosalueelle.

Peruspalvelulautakunnan talousarvion sitovuustaso on ydinprosessijako ja tulosalueiden tulot, menot, netto.Henkilöstösuunnitelman tarkennus ja perustelut on esitetty erillisessä pykälässä.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 9.12.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta hyväksyy vuoden 2011 operatiivisen palvelutuotantosopimuksen ja talousarvion uudelleenjaon ehdolla, että kaupunginhallitus hyväksyy strategisen palvelusopimuksen peruspalvelulautakunnan esittämällä tavalla.

Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, peruspalvelujohtaja, palvelujohtajat, palvelutuotantojohtaja ja tulosaluejohtajat omalta osaltaan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.