Palvelujohtaja Sirpa Kuronen 27.11.2010:

 

Lastensuojelun sijaishuoltoon sitoutuu yli 85 % lastensuojelun kustannuksista. Osuus on huomattava myös kaikista kustannuksista, jotka on kohdennettu lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessiin. Peruspalvelulautakunta hyväksyi sijaishuollon kehittämissuunnitelman tavoitteen perhehoidon lisäämiseksi ja laitoshoidon vähentämiseksi 17.2.2010 § 72. Tavoitteena oli palvelurakennemuutoksen kautta muuttaa koko lastensuojelun resurssien käytön painopistettä siten, että sijaishuollon kustannusten laskiessa lastensuojelun avohuoltoon ja ennaltaehkäisevään työhön olisi ollut mahdollista panostaa nykyistä enemmän. Sijaishuollon kehittämisen rakennemuutostavoitteeksi on hyväksytty 20 % prosenttiyksikön lisäys perhehoidossa kolmen vuoden aikana 31.12.2009 lähtötasosta. Vuodelle 2010 asetettu tavoite on 5 % prosenttiyksikön perhehoidon lisäys. Sijaishuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyn toteuttamistavan mukaisella toimintatavalla arvioitiin saavutettavan 1.2 M€:n vuosittainen kustannussäästö vuoden 2009 toimintatapaan verrattuna, kun rakennemuutos on viety läpi. Kehittämissuunnitelma hyväksyttiin 17.2.2010 lukuun ottamatta omien lastenkotien sulkemista koskevaa kohtaa. Peruspalvelulautakunta edellytti, ettei laitosostojen osuus kasva 31.12.2009 lähtötasosta. Suunnitelman keinojen konkretisointi jäi päätöksessä osin auki. Toimeenpano edellytettiin tuotavan erikseen päätettäväksi. Toimeenpanoa on valmisteltu työryhmässä sosiaalityön tulosalueella. Sijaishuollon kehittäminen on ollut peruspalvelulautakunnan käsittelyssä 16.6.2010, jolloin palvelujohtaja antoi asiasta tilannekatsauksen. Sosiaalityön esitys 8.6.2010 palautettiin sijaishuollon kehittämistyöryhmän esitykseen nähden vaihtoehtoisten lähestymistapojen saamiseksi. Sosiaalityön tulosalue on valmistellut esityksen sijaishuollon kehittämisen toteuttamisvaihtoehdoista.

 

Liite 1                                 Sosiaalityön tulosalueen esitys 15.10.2010

 

Sijaishuollon kehittämissuunnitelman resurssointi perustui oman henkilöstön siirtoon vastaanottokoteihin ja perhehoitoon liittyviin tehtäviin. Perhehoitoa tukevia toimintamalleja on käynnistetty, perhehoidon tukeen on lisätty mm. tilapäistä henkilökuntaa. Kaste-ohjelmasta on saatu rahoitus seudulliselle perhehoidon kehittämisen pilottihankkeelle, joka voidaan käynnistää vuoden 2011 alussa. Ensi vaiheen tavoitteena on ollut alle 10-vuotiaiden huostaan otettujen lasten sijoittaminen perhehoitoon. Tässä on onnistuttu. Laitossijoitusten merkittävään vähentämiseen nyt tehdyt toimenpiteet eivät ole vielä johtaneet.

 

Oheisessa taulukossa esitetään sijaishuollon kehittämissuunnitelman mukainen tavoite vuodelle 2010, huostaan otettujen sijoituspaikat ja eri hoitomuotojen prosentuaalinen osuus sijoituksista, tilanne 30.10.2010:

 

sijoituspaikka	v. 2009	2009 %	tavoite 2010	tav. % v.2010	tot.10/2010	tot.% 10/2010
omat lastensuojelulaitokset	98	29,3	84	25,1	85	25,6
ulkopuoliset sijoitukset	126	37,7	123	36,8	129	38,9
perhehoito	110	32,9	127	38	118	35,5
muu	0	0	0	0	0	0,0
yhteensä lapsia huostassa 31.12 tilanne	334	100	334	100	332	100,0

 

 

Vuoden 2010 aikana (tilanne 17.11.2010) on otettu huostaan 44 lasta ja nuorta, joista 13 on 0-6 -vuotiaita, 10 on 7-14 -vuotiaita ja 21 on 15-17 -vuotiaita. Vuonna 2009 uusia huostaanottoja oli 60. Kiireellisiä sijoituksia on tehty 133, mikä on aikaisempia vuosia tuntuvasti enemmän. Kohteena on ollut 119 alle 18-vuotiasta. Kuluvan vuoden aikana käyty sijaishuoltoa koskeva keskustelu ja lastensuojelun palvelutarpeen analysointi osoittaa, että tavoitellun rakennemuutoksen toteuttamiseksi kehittämistyö on ulotettava myös lastensuojelun avohuoltoon. Erityisesti huomiota on kiinnittänyt 15-17 –vuotiaiden nuorten suuri osuus huostaan otetuista. Ilmiö on tunnettu myös muissa suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Vantaalla siihen on vastattu perustamalla nuorten kriisiryhmän lastensuojelun avohuoltoon.

 

Sijaishuollon ja erityisesti koko lastensuojelun kehittämiselle Turussa edellä olevien näkemysten yhdistäminen tuo merkittävän, erityisesti taloudellisen ja henkilön käyttöön liittyvän mutta myös toiminnallisen haasteen. Sijaishuollon kehittämissuunnitelman lähtökohtana oli rakennemuutoksen toteuttaminen kaupungin oman laitosrakenteen ja henkilöstön sijoittumisen ja tehtävänkuvien muutoksella. Muutos oli suunniteltu tehtäväksi ilman henkilöstölisäystä ja kustannusneutraaliksi siten, että perhehoidon lisääntymisen myötä sijaishuollon kokonaiskustannus olisi kääntynyt kolmen vuoden muutosjaksolla selkeään laskuun. Suunnitelma piti sisällään myös Lakkatien erityislastenkodin uuden osaston vaatiman henkilöstölisäyksen sisäisten siirtojen kautta. Tämä oli yhtenä perusteena uudisrakennusta ja laajennusta koskevan päätöksen perusteluissa olevassa kannattavuuslaskelmassa. Sijaishuollon rakennemuutoksen kautta saatavan kustannussäästön piti mahdollistaa jatkossa lastensuojelun painopisteen siirtäminen avohuoltoon. Muutos oli suunniteltu strategianmukaiseksi niin laitoshoidon vähentämisen kuin henkilöstön käytönkin suhteen.

                     

Sijaishuollossa on tehtävä seuraavat välttämättömät henkilöstöratkaisut:

1. Lastensuojelulain mukaiset henkilöstölisäykset Moikoistenkadun ja Makslankadun lastenkoteihin viimeistään 31.12.2010 alkaen, jolloin laissa asetettu siirtymäaika päättyy.

-2 ohjaajaa

-kustannukset vuositasolla n. 68 400/€.

 

2. Lakkatien lastenkodin uuden osaston edellyttämä henkilöstö, uudisrakennuksen on arvioitu valmistuvan heinäkuussa 2010.

-12 hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuluvaa vakanssia

-1 laitosapulainen

-kustannukset vuositasolla n. 440 000 €, vuodelle 2011 n. 187 000 €.

Nämä yhteensä lisäykset eivät ole mukana sosiaali- ja terveystoimen henkilöstösuunnitelmassa, koska ne suunniteltiin toteutettavan sisäisillä siirroilla. Samasta syystä niihin ei ole erikseen varattu määräraha vuoden 2011 talousarvioon. Kustannusvaikutus vuodelle 2011 on yhteensä n. 251 000 €.

 

Rakennemuutoksen toteuttaminen ilman henkilöstöresurssin siirtomahdollisuutta vaatii myös muita kuin 17.2.2010 hyväksytyn sijaishuollon kehittämissuunnitelman keinoja. Seuraavassa vaihtoehtoisia toteuttamistapoja on verrattu sijaishuollon kehittämissuunnitelmaan. Vaihtoehtoja tarkastellaan asiakas-, henkilöstö-, talous- ja strategianäkökulmista.

 

 

Vaihtoehto 1.

Sijaishuollon kehittämissuunnitelman mukainen toteuttaminen

 

1. Perhehoidon lisäämiselle luodaan edellytykset.

 

2. Tehdään Turun omaan lastenkotiverkkoon toimitiloja, henkilöstöä ja toimintatapaa koskevat muutokset, jotta voidaan lisätä laitosten hoito- ja kasvatushenkilöstöä lastensuojelulain vaatimusten mukaisesti sekä saada työntekijöitä perhehoidon tukemiseen. Työryhmän lähtökohtana oli nykyinen henkilöstön määrä.

-Keskitetään vastaanottokotitoiminta 0-6 -vuotiaiden osalta Pienten lasten vastaanottokotiin ja 7-17 -vuotiaiden osalta Mäntymäen perhekeskukseen

-Lisätään Lakkatien erityislastenkodin sekä Makslankadun ja Moikoistentien lastenkotien hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä lastensuojelulain edellyttämälle tasolle. Lisätään Puolukkatien esteettömyysosaston henkilöstöä työn vaativuustasoa vastaavaksi.

-Muutetaan nykyinen Nuorten vastaanottokoti nuorten pitkäaikaissijoituksiin tarkoitetuksi laitokseksi

-Lakkautetaan Virusmäentien, Vakka-Suomentien ja Luostarinkadun lastenkodit.

-Keskitetään sijaishuollon erityishenkilöstö hallinnollisesti.

 

Asiakasvaikutukset	-Parantaa nopealla aikataululla lasten mahdollisuuksia tulla sijoitutetuksi perheeseen. -Parantaa sijaisperheiden tukea -Edellyttää suljettaviksi esitettyjen lastenkotien lasten sijaishuollon muutoksia -Vastaanottokotien vahvistaminen parantaa lastensuojelun asiakkaiden asemaa
Palvelurakennevaikutukset	-Mahdollistaa palvelurakenteen muutoksen perhehoitopainotteiseksi muutaman vuoden aikana ja vähentää 28 paikalla kaupungin omaa ja ostopalveluna hankittua laitoshoitoa. -Mahdollistaa muutaman vuoden sisällä resurssien siirtoa avohuoltoon
Kustannusvaikutukset	-Käynnistysvaiheessa riski pieneen ostopalvelujen lisääntymiseen -Arvioitu säästö 1,2 M€ kolmen vuoden muutosjakson jälkeen verrattuna vuoden 2009 toimintatapaan
Henkilöstövaikutukset	-Henkilöstömäärä pysyy ennallaan. -Edellyttää vakanssimuutoksia ja tehtävä- sekä toimipaikkamuutoksia
Strategianmukaisuus	-Noudattaa palvelustrategiaa, asukkaiden hyvinvointiohjelmaa sekä tukee kaupungin henkilöstötavoitteiden toteutumista

 

 

Vaihtoehto 2.

Vakka-Suomentien perhetukikeskusmalli

 

Sosiaalityön tulosalue esittää toisena vaihtoehtonaan Vakka-Suomentien lastenkodin toiminnan muutosta asteitaan perhehoitoyksiköksi, jonka tehtävänä olisi tarjota sijaisperheille ammatillista tukea.

Esityksen mukaan Vakka-Suomentien lastenkodin toiminnasta luovutaan asteittain ja se muutetaan tilapäisesti perhehoitoyksiköksi. Lastenkodin nuorista kolme siirtyy jälkihuoltoon vuoden 2011 aikana, ja kolmen muun lapsen suunnitelmallinen sijaishuollonmuutos uuteen sijoituspaikkaan toteutetaan siirtymävaiheen aikana. Lastenkodin henkilökunnalla on mahdollisuus asteittain siirtyä tukemaan sijaisperhehoitoa. Samanaikaisesti vuoden 2011 alussa käynnistyy Remontti-hankkeen kautta perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen. Vaihtoehdossa hyödynnetään henkilökunnan vankkaa kokemusta perheiden tukemisesta. Laitoksessa on seitsemän hoito- ja kasvatustyötä tekevää työntekijää, lisäksi yksi laitosapulainen.

 

Perhehoidon toiminta on perusteltua keskittää omaan yksikköönsä. Sosiaalityöntekijä yksikköön on esityksessä suunniteltu siirrettäväksi ulkopuolisten sijoitusten yksiköstä (UPS). Siirtymävaiheessa tarvitaan nykyisten tilapäisten palkkaamislupien jatkamista vuodella eteenpäin (3 sosiaaliohjaajaa ja 2 sosiaalityöntekijää). Tällä taataan nyt hyvin käyntiin lähtenyt sijaisperheiden, lasten ja biologisten vanhempien tuki, joka on mahdollistanut jo tapahtuneet ja tulevat uudet perhesijoitukset. Toiminnan muutokseen tarvitaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI:n) hyväksyntä. Tavoitteena on, että Remontti hankkeen pilotin edetessä vuoden aikana saadaan sijaisperheiden ja lasten sekä biologisten vanhempien tuki vakiinnutettua perhetukiyksikköön.

 

Mikäli tätä vaihtoehtoa täydennetään sosiaalityön tulosalueen esityksen vaihtoehdolla 3, ollaan käytännössä sijaishuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyssä toimintatavassa.

 

Asiakasvaikutukset	-Parantaa lasten mahdollisuuksia tulla sijoitutetuksi perheeseen. -Parantaa sijaisperheiden tukea -Edellyttää Vakka-Suomentien lastenkodin kolmen lapsen sijaishuollon muutoksia.
Palvelurakennevaikutukset	-Edistää palvelurakenteen muutosta perhehoitopainotteiseksi ja vähentää ostopalveluna hankittua ja seitsemällä paikalla kaupungin omaa laitoshoitoa. -Edistää mahdollisuutta resurssien siirtoon avohuoltoon
Kustannusvaikutukset	-Mahdollistaa perhehoidon tuen organisoinnin kustannusneutraalisti. -Lisäkustannus yhteensä vuonna 2011 vähintään n. 452 000 € oSiirtymävaiheessa viiden tilapäisen palkkaamisluvan jatko (197 000 €) oLakisääteiset kaksi vakanssia ja Lakkatien uudet vakanssit yht. v. 2011 187 000 -Henkilöstön siirtomahdollisuus pienentää lisäkustannusta -Perhehoidon lisääntymisen myötä ostopalvelut vähenevät ja lähestytään vaihtoehdon 1 kustannusvaikutusta.
Henkilöstövaikutukset	-Lisää henkilöstön määrää, uudet vakanssit eivät ole henkilöstösuunnitelmassa -Edellyttää vakanssimuutoksia ja tehtävä- sekä toimipaikkamuutoksia
Strategianmukaisuus	-Tukee osin palvelustrategian toteutumista, asukkaiden hyvinvointiohjelmaa. -Resurssilisäyksen kohdistuminen sijaishuoltoon strategianvastainen

 

 

Vaihtoehto 3.

Omien lastenkotien kehittämiseen ja yhteistyöhön avohuollon kanssa perustuva vaihtoehto

 

Mikäli vaihtoehdoksi valitaan omien lastenkotien kehittäminen, rakennemuutos sijaishuollossa on tehtävä ostettavien laitospaikkojen vähentämisellä. Vaihtoehto edellyttää vastaavia henkilöstölisäyksiä mitä vaihtoehdossa kaksi on esitetty, lisäksi perhehoidon mahdollistamiseksi myös perhehoidon tuki on resurssoitava ja organisoitava. Tässä vaihtoehdossa minimilisäys on kaksikymmentä uutta vakanssia. Henkilöstösiirrot perhehoidon tukeen eivät ole mahdollisia eikä lisäresurssia ole mahdollista osoittaa perhehoidon vahvistamiseen ja tukemiseen, vastaanottokoteihin eikä Puolukkatien lastenkotiin.

 

Omiin lastenkoteihin pohjautuvaa lähestymistapaa esitti myös Seppo Sauro Lastensuojelun keskusliitosta vuoden 2009 alussa tekemässä selvityksessä Turun lastensuojelusta (Perla 11.3.2009 Dn 13932-2008). Sijaishuollon kehittämistyöryhmässä todettiin Turun omien lastenkotien vahvuudeksi korkeatasoinen laitoshoidon osaaminen sekä sijoitettujen lasten perheiden kanssa tehtävän työn hallinta ja kehittäminen.

 

Omien lastenkotien käytön etuna on myös lasten ja nuorten tarvitsemien muiden palvelujen (koulu, perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut, psykososiaalinen tuki) saaminen pääosin kaupungin omasta organisaatiosta. Toisaalta, omat laitokset eivät pysty tarjoamaan kaikkien huostaan otettujen yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvia palveluja, jolloin ostopalvelut ovat välttämättömiä. Osa laitosrakennuksista ei myöskään tiloina sovellu vaativien lastensuojelun asiakkaiden hoitoon. Lastenkodeilla on mahdollisuuksia erikoistua tai profiloitua esim. nuorten sijoituksiin tai lyhytaikaisiin avohuollon tukitoimena toteuttaviin sijoituksiin. Omiin lastenkoteihin perustuva vaihtoehto edellyttää lastenkodeilta aktiivista toiminnan kehittämistä ja valmiutta muuttaa omaa toimintaansa lastensuojelun tarpeiden muuttuessa.

 

Liite 2                           Turun lastenkotipaikat

 

Myös tämä vaihtoehto vahvistaa sijaishuoltoa ja entisestään siirtää lastensuojelun resurssien käytön painopistettä avohuollosta sijaishuoltoon. Tätä voidaan tasapainottaa laajentamalla kehittämistyötä avohuoltoon ja parantamalla avohuollon toimintaedellytyksiä sekä panostamalla lisäresursseja avohuollon työn tekemiseen. Avohuollon sosiaalityö lastensuojelussa perustuu sosiaaliseen vuorovaikutustyöhön, jota tehdään pitkäjänteisesti lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Tämän hetkisillä resursseilla täyspainoiseen työskentelyyn ei päästä. Yhteistyötä sijaishuollon ja avohuollon välillä voidaan tiivistää ja kehittää. Olennaista avohuollon lastensuojelussa on kuitenkin se, että asiakkaiden kanssa tehtävällä vuorovaikutustyöllä pystytään vaikuttamaan perheiden tilanteisiin ja saamaan aikaan toivottuja muutoksia. Tämä ei onnistu, jos asiakasmäärät ovat liian suuret. Avohuollon ja sijaishuollon yhteistyötä on tiivistetty esim. Vantaalla. Kehittämistyön tavoitteita on laajennettava myös muualle kuin perhehoitoon: ulkopuolisten laitossijoitusten vähentämiseen, huostaanottojen määrän vähentämiseen, huostaanottojen keston lyhentämiseen / kotiutusten lisäämiseen. Muutoksen on ulotuttava koko lastensuojeluun.

                     

Asiakasvaikutukset	-Parantaa lasten mahdollisuuksia tulla sijoitutetuksi perheeseen. -Parantaa sijaisperheiden tukea -Ei edellytä sijaishuollon muutoksia -Vastaanottokotien vahvistaminen parantaa lastensuojelun asiakkaiden asemaa
Palvelurakennevaikutukset	-Edistää palvelurakenteen muutosta perhehoitopainotteiseksi -Vähentää ostopalveluna hankittua laitoshoitoa -Lyhyellä aikavälillä lisää painotusta sijaishuoltoon, painopisteen siirtyminen avohuoltoon vaatii usean vuoden ajan
Kustannusvaikutukset	-Lisäkustannus yhteensä vuonna 2011 vähintään n. 452 000 € oSiirtymävaiheessa viiden tilapäisen palkkaamisluvan jatko (197 000 €) oLakisääteiset kaksi vakanssia ja Lakkatien uudet vakanssit yht. v. 2011 187 000 -v. 2012 kustannus 706 400 € (v. 2011 tasossa) -Edellyttää avohuoltoon panostamista rakennemuutoksen tueksi -Alustavan arvion mukaan kustannusvaikutus on vähintään samalla tasolla vaihtoehto 1:n kanssa verrattuna vuoden 2009 toimintatapaan. Edellyttää pidempää toteuttamisjaksoa.
Henkilöstövaikutukset	-Lisää henkilöstön määrää, uudet vakanssit eivät ole henkilöstösuunnitelmassa -Edellyttää vakanssimuutoksia ja tehtävä- sekä toimipaikkamuutoksia -Edellyttää mahdollisesti organisaatiomuutoksia -Edellyttää laajalta joukolta henkilöstöä sitoutumista ja muutosvalmiutta
Strategianmukaisuus	-Tukee osin palvelustrategian toteutumista, asukkaiden hyvinvointiohjelmaa. -Resurssilisäyksen kohdistuminen sijaishuoltoon strategianvastainen, voidaan tasapainottaa vahvistamalla myös avohuoltoa ja siirtämällä työn painospistettä avohuoltoon

 

 

Vaihtoehto 4.

Puhtaasti resurssilisäykseen perustuva malli

 

Sijaishuollon kehittämissuunnitelmassa esitettiin vaihtoehto, jossa rakennemuutoksen toteuttamiseen tarvittava resurssi hankittiin henkilöstön lisäyksellä. Tarve kohdistuu sijaisperheiden tukemiseen ja muiden sijoitettujen lasten ja heidän perheittensä tukemiseen. Tarvittava lisäys on

-1-2 sosiaalityöntekijää ja 6 ohjaajaa perhehoidon tukemiseen, kustannusvaikutus vuositasolla n. 230 000 €

-vastaanottokoteihin perheiden kanssa tehtävään työhön vastaanottoyksikköön tarvitaan 2 sosiaaliohjaajaa, yhteensä 6 ohjaajaa, vuositasolla kustannukset n. 205 000 €.

-lakisääteiset lisäykset kahteen lastenkotiin 31.12.2010, 2 ohjaajaa, kustannukset vuositasolla n. 68 400 €/v.

-Lakkatien lastenkodin uuden osaston henkilökunta 12 ohjaajan vakanssin lisäys ja 1 laitosapulainen, kustannukset vuositasolla n. 440 000 €.

-Puolukkatien lastenkodin henkilökuntalisäys 4 ohjaajaa (lastenkodin erityisyytenä esteettömyysosasto ja perhehoitotila), kustannukset vuositasolla n. 137 000 €.

-Perhehoidon valvoja, kustannukset vuositasolla n. 47 000 €.

 

Puhtaasti resurssilisäykseen perustuva malli edellyttää perustettavaksi yhteensä seuraavat lisävakanssit:

-2 sosiaalityöntekijää

-28 ohjaajaa

-2 yöhoitajaa

-1 laitosapulainen

-1 perhehoidon valvoja

 

Asiakasvaikutukset	-Parantaa lasten mahdollisuuksia tulla sijoitutetuksi perheeseen. -Parantaa sijaisperheiden tukea -Vastaanottokotien vahvistaminen parantaa lastensuojelun asiakkaiden asemaa
Palvelurakennevaikutukset	-Edistää palvelurakenteen muutosta perhehoitopainotteiseksi ja vähentää ostopalveluna hankittua laitoshoitoa. -Siirtää lastensuojelun resurssien käytön painopistettä erittäin voimakkaasti sijaishuoltoon avohuollon sijasta
Kustannusvaikutukset	-Lisäkustannus vuositasolla n. 1 127 000 €, vuonna 2011 n. 827 000 €. Lisäkustannus pienentää perhehoidon lisääntymisen kustannusvaikutusta.
Henkilöstövaikutukset	-Lisää merkittävästi henkilöstön määrää, lisäykset eivät ole henkilöstösuunnitelmassa
Strategianmukaisuus	-Tukee osin palvelustrategian toteutumista sekä asukkaiden hyvinvointiohjelmaa. -Resurssilisäyksen kohdistuminen sijaishuoltoon strategianvastainen

 

 

Johtopäätökset

Turun sijaishuollon ja laajemmin koko lastensuojelun kehittäminen edellyttää niin sosiaali- ja terveystoimen organisaation, sosiaalityön henkilöstön kuin päätöksentekijöidenkin sitoutumista muutokseen ja sen vaatimiin ratkaisuihin. Kehittämistä koskeva keskustelu on pitkälti kilpistynyt kysymykseen kolmen lastenkodin sulkemisesta. Jotta kehittämistyössä päästäisiin liikkeelle, esitän, että kehittämisen näkökulmaa laajennetaan myös lastensuojelun avohuoltoon ja tulevan työn lähtökohdaksi otetaan omiin lastenkotien kehittämiseen ja avohuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön perustuva vaihtoehto 3. Jotta lastensuojelussa olisi mahdollista tehdä entistä vaikuttavampaa työtä, avohuollon on välttämätöntä olla mukana kehittämistyössä. Kärjistetysti voidaan sanoa, että huostaanoton ehkäisy on myöhäistä, kun lapsi on sijaishuollon palvelujen piirissä.

 

Esitettävä toimintatapa lisää alkuvaiheessa kustannuksia ja se edellyttää henkilöstönlisäyksiä. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta sijaishuollossa perhehoitoa voidaan lisätä ja koko lastensuojelussa pitemmällä tähtäyksellä painopiste resurssien käytössä saadaan siirtymään avohuoltoon.

 

Seuraavat vakanssilisäykset ovat joko lakisääteisiä tai muutoksen tukena välttämättömiä, ja niistä on tehtävä esitykset ensi tilassa:

-Lastensuojelulain mukaiset henkilöstölisäykset Moikoistenkadun ja Makslankadun lastenkoteihin viimeistään 31.12.2010 alkaen, jolloin laissa asetettu siirtymäaika päättyy (2 ohjaajaa, kustannukset vuositasolla n. 68 400 €).

-Lakkatien lastenkodin uuden osaston edellyttämä henkilöstö, 12 hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuluvaa vakanssia, 1 laitosapulainen, kustannukset vuositasolla n. 440 000 €, vuodelle 2011 n. 187 000 € (8/2011 alk.)

-kahden sosiaalityöntekijän ja kolmen ohjaajan tilapäisten palkkaamislupien jatko, kustannusvaikutus 197 000 €

-yhteensä 20 vakanssia, kustannusvaikutus vuonna 2011 n. 452 000 €.

 

Lastensuojelun työn ja resurssien kohdentamiseksi nykyistä toimintatapaa vaikuttavammin on avohuollon työtä tuettava konkreettisesti. Avohuolto vaatinee 2-3 vuoden projektiluontoisen resurssilisäyksen, jonka kustannusvaikuttavuus on arvioitava ja jolle on asetettava tavoitteet. On myös selvitettävä, voidaanko alkuvaiheessa sijaisperheiden tukitoimia hankkia osin ostopalveluna, jotta nyt esitettäviä tilapäisiä vakansseja voitaisiin käyttää vastaanottokotien työn tukena. Sijaishuollon kehittämissuunnitelmassa mainitun sijaishuollon erityishenkilöstön keskittäminen tulee toteuttaa myös psykologien osalta, jotta työ vastaanottokodeissa saadaan organisoitua.

 

Operatiivista palvelutuotantosopimuksen tavoiteaikaa on syytä jatkaa vuodella ja muuttaa vuositavoitteita:

Tavoitteena on 20 %-yksikön lisäys vuoden 2013 loppuun mennessä,

Lähtötaso 31.12.2009 32,9 % (110/334)

v. 2010 lisäys 3 %-yksikköä, osuus sijoituksista 35,9 %

v. 2011 lisäys 4 %-yksikköä, osuus sijoituksista 39,8 %

v. 2012 lisäys 5,5 %-yksikköä, osuus sijoituksista 45,2 %

V. 2013 lisäys 7,5 %-yksikköä, osuus sijoituksista 53 %

 

Lastensuojelun kehittämissuunnitelman mukaiset vakanssit valmistellaan pikaisesti lautakunnalle. Peruspalvelulautakunnalle raportoidaan etenemisestä toiminnan seurannan raporttien yhteydessä.

 

Vuoden 2011 talousarvion uudelleenjako ja operatiivisen palvelutuotantosopimuksen valmistelu toteutetaan vaihtoehto 3 pohjalta.

 

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 2.12.2010:

 

Ehdotus                            Peruspalvelulautakunta päättää

·hyväksyä lastensuojelun kehittämisen pohjaksi esittelytekstissä olevan vaihtoehto 3:n

·että edellä mainitut toimenpiteet sisällytetään myöhemmin lautakunnan hyväksyttäväksi tuotaviin vuoden 2011 talousarvion uudelleenjakoon ja operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen.