Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen ja Maisa Kuusela, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola ja erityisasiantuntija Karoliina Luukkainen 8.11.2010:

Peruspalvelulautakunta päätti 6.10.2010 § 309 hyväksyä omalta osaltaan strategisen palvelusopimuksen ja lähetti sen kaupunginhallitukselle eteenpäin hyväksyttäväksi.  

Sosiaali- ja terveystoimen sopimusohjausmalli

SoTen johtamisjärjestelmänä on 1.1.2009 lähtien käytetty sopimusohjausmallia. Turun sopimusohjausmalli on määritelty sisäiseksi tilaaja-tuottaja malliksi. Turun sisäisessä tilaaja-tuottaja mallissa palveluiden kysynnän ja tarpeen määritteleminen kuuluu tilaajan rooliin (peruspalvelujohtaja ja palvelujohtajat). Sopimusten kautta väestön palvelutarve puetaan tilauksen muotoon. Tulosalueiden tehtävänä on tuottaa sopimuksissa määritellyt palvelut (määrä, laatu, kehittämistyö jne.).

Sopimusohjauksessa on kolmiportainen sopimusketju. Ylimpänä ketjussa on strateginen palvelusopimus (SPS). Valtuuston tahto, joka ilmaistaan ryhmien välisessä sopimuksessa ja kaupungin strategioissa ja ohjelmissa, näkyy strategisessa palvelusopimuksessa, joka solmitaan peruspalvelulautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä. SPS:ssä ilmaistaan ylätasolla ne tavoitteet, joita peruspalvelulautakunta toteuttaa valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Sopimuksen valmistelu etenee ydinprosesseittain kaupunginvaltuuston hyväksymien strategioiden ja resurssien puitteissa.  

Toiseksi solmitaan strateginen palvelutuotantosopimus (SPTS), jossa peruspalvelujohtaja neuvottelee ydinprosesseittain palvelujohtajien ja palvelutuotantojohtajan kanssa talousarvion jaosta ydinprosesseille sekä strategisen palvelutuotantosopimuksen sisällöstä. Käytännössä SPTS ei ole erillinen oma sopimuksensa, vaan se muodostaa keino-tason strategisen palvelusopimuksen tavoitteiden ja operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toimenpiteiden välille. 

Alin sopimustaso, eli operatiivinen palvelutuotantosopimus (OPTS) on sopimuksista konkreettisin. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kautta resurssit jaetaan tulosalueille ja samalla määritellään palvelut, joita resursseilla tulee tuottaa. Operatiivinen palvelutuotantosopimus jakautuu kahteen osaan: 1) Kehittämisosa ja 2) Resurssit- ja toiminnan laajuus osa. Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puheenjohtajat, peruspalvelujohtaja, palvelujohtajat, palvelutuotantojohtaja ja tulosaluejohtajat omalta osaltaan.

SoTen sopimusohjausmallista on tehty omat sivut NeTkuun. Sivuilta löytyy kattavasti tietoa sopimusohjauksesta ja muun muassa päivitetty Sopimusohjauksen ABC-manuaali. Sivut löytyvät osoitteesta: http://netku/sopimusohjaus

Sopimusohjausketjun kautta on tarkoitus luoda läpinäkyvyyttä päätöksenteon kaikille tasoille. Tämä parantaa mahdollisuuksia seurata ja arvioida toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Uutena elementtinä sopimusohjauksen kautta saadaan paremmin väestöryhmäkohtaista tietoa palvelujen tarpeesta ja siitä, kuinka tarpeeseen on kyetty vastaamaan. Näin ollen voidaan siirtyä ennakoivampaan toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.

Sopimusohjausmallin perusideologia sisältää ajatuksen kumppanuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että tilaajat ja tuottajat toimivat yhdessä neuvotellen saavuttaakseen määritellyt tavoitteet. Läpinäkyvyys ja kumppanuudessa toimiminen parantaa toimijoiden välistä luottamusta. Neuvottelumenettelyn kautta voidaan myös reagoida joustavammin kysynnässä tapahtuviin muutoksiin keskellä sopimuskautta.

Sopimusohjausmallin jatkokehittäminen on yksi sosiaali- ja terveystoimen keskeisimmistä kehittämishaasteista. Tavoitteena on luoda hyvin toimiva johtamisen ja toiminnan ohjaamisen väline, jonka avulla sekä poliittiset luottamusmiehet että virkamiehet kykenevät optimaalisesti toteuttamaan omaa tehtäväänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

Neuvotteluprosessi

Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen valmisteluvaihe

Operatiivinen palvelutuotantosopimus koostuu kahdesta osasta: 1) Kehittämisosa ja 2) Resurssit ja toiminnan laajuus osa. Kehittämisosa kokoaa strategisen palvelusopimuksen painopisteet/tavoitteet ja muuttaa ne strategisen palvelutuotantosopimuksen mukaisesti keinoiksi sekä operatiivisen palvelutuotantosopimuksen toimenpiteiksi. Toisin sanoen kehittämisosassa muodostetaan ketju ylätason tavoitteista ruohonjuuritason toiminnaksi. Kehittämisosa sisältää nimensä mukaisesti erilaisia kehittämiseen liittyviä sisältöjä ja siinä korostetaan tulosalueiden välistä yhteistyötä.

Toiminnan laajuus- ja resurssiosaa on kehitetty voimakkaasti vuonna 2009 ja työ on jatkunut vuoden 2010 aikana. Uudistetussa toiminnan laajuus – ja resurssiosassa kuvataan kattavasti tulosalueiden perustuotantoa/palveluita. Pohjaksi määriteltiin tulosalueiden ”palvelukartta”. Palvelukartasta käy ilmi tulosalueet, niiden tuottamat palveluryhmät ja palvelut. Tavoitteena on ollut päästä organisaationäkökulmasta lähemmäs asiakasnäkökulmaa kuvaamalla tulosalueiden palvelut, niitä tuottavan organisaation sijasta. Työ on samalla ollut ensimmäinen askel yhdenvertaisen tuotteistuksen suuntaan. Vuoden 2010 resurssit- ja toiminnan laajuusosa sisälsi ainoastaan suoritteita (lähinnä asiakasmääriä). Vuoden 2011 versioon on haluttu tuoda lisäksi muitakin oleellisia palvelutuotantoa kuvaavia näkökulmia, kuten esimerkiksi laatu, henkilöstötulokset, asiakastulokset jne. Tätä kehittämistyötä jatketaan edelleen seuraavan vuoden aikana.  

Neuvotteluvaihe

Vuoden 2011 operatiivista palvelutuotantosopimusta valmisteltaessa päädyttiin kehittämään myös itse neuvotteluprosessia. Aikaisempina vuosina OPTS:n kehittämisosa ja resurssit- ja toiminnan laajuusosa käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena tulosaluekohtaisissa neuvotteluissa. Ydinprosessinäkökulma jäi tällöin neuvottelumenettelyssä suhteellisen heikoksi. Asian korjaamiseksi neuvotteluprosessi muutettiin kaksi vaiheiseksi: ensin käytiin ydinprosessikohtaiset neuvottelut OPTS:n kehittämisosasta. Neuvotteluja johti virastopäällikkö. Uuden menettelyn etuna nähtiin myös se, että kaikki tulosaluejohtajat osallistuivat yhdessä kehittämisosaa koskeviin neuvotteluihin, jolloin päästiin keskustelemaan useita tulosalueita koskevista kehittämishankkeista yhteisesti. Menettelyn kautta pyritään lisäämään sekä avointa keskustelua että sitoutumista tärkeimpiin kehittämiskohteisiin. 

OheismateriaaliNeuvotteluaikataulut

Ydinprosessikohtaisten neuvottelujen jälkeen käytiin tulosaluekohtaiset neuvottelut, joissa käsiteltiin resurssit- ja toiminnan laajuusosio. Neuvotteluja johti palvelutuotantojohtaja. Palavereissa käytiin pohjatietona läpi vuoden 2009 aikana toteutuneita asiakas- ja suoritemääriä. Lisäksi palvelujohto ja tulosaluejohto esittivät omat näkemyksenä keskeisistä toiminnan haasteista, kehittämisasioista sekä toimintaympäristömuutoksista. Myös eurojen jakautumisperusteet (ydinprosesseille) uudistettiin tämän neuvottelukierroksen aikana. Tiedon lisääntymisen myötä oli mahdollista tarkentaa tulosalueiden palvelutuotannon jakautumista eri ydinprosesseille ja saada tätä kautta totuudenmukaisempi kuva siitä, kuinka palvelut ja budjetti jakautuvat eri ikäryhmille.     

Sopimusvaihe

Peruspalvelulautakunta hyväksyi talousarvion käsittelyn yhteydessä omalta osaltaan 6.10.2010 § 309 strategisen palvelusopimuksen ja lähetti sen kaupunginhallitukselle eteenpäin hyväksyttäväksi. Strateginen palvelusopimus toimi operatiivisen palvelutuotantosopimuksen valmistelun pohjana.

Edellä kuvatun valmistelun ja neuvottelujen tuloksena syntyi ehdotus Operatiiviseksi palvelutuotantosopimukseksi.

Liite 1                                  Operatiivinen palvelutuotantosopimus liitteineen

Operatiivinen palvelutuotantosopimus painottaa ydinprosesseittain seuraavia asioita:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tärkeimmät painopisteet vuonna 2011 ovat

A.      Lasten ja nuorten normaalin kasvun ja kehityksen tukeminen

Lasten ja nuorten peruspalvelut tuotetaan hoito- ja palvelutakuiden edellyttämällä tavalla. Palvelujen toteuttaminen lainsäädännön (lastensuojelulaki, mm. neuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa ohjaava asetus 380/2009, vammaispalvelulaki) muutosten edellyttämällä tavalla vaatii kehittämistyötä myös perustoiminnassa, esimerkkinä tästä on lastenneuvolan kotikäyntien tekeminen asetuksen mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalveluja kehitetään myös yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Ongelmat ja tuen tarve pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin on mahdollista peruspalvelujen tuella välttää tai vähentää erityispalvelujen tarvetta. Erikoissairaanhoito ja kuntoutumispalvelut tukevat peruspalveluja mm. konsultaatioilla. Lastensuojelussa moniammatillinen työryhmä kokoaa eri alojen osaamista käytännön työn tueksi. Seudullinen sosiaalipäivystys hoitaa lastensuojelun kiireelliset toimenpiteet.

B.     Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen

Hyvin toimivat peruspalvelut ovat ennaltaehkäisevän toiminnan perusta. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen käynnistyy myös lastenneuvoloiden yhteydessä. Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun kuuluvat toimenpiteet määritellään, jotta niitä voitaisiin nykyistä paremmin kehittää ja niiden toteutumista seurata. Ennaltaehkäisevässä työssä tulosalueiden välinen sekä muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö korostuu. Kehittämistyötä tehdään osin STM:n Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen tuella.

C.       Palvelurakenteen keventäminen

Lastensuojelun sijaishuollossa lisätään perhehoidon osuutta ja vähennetään laitoshoidon osuutta sijoituksista. Tämä edellyttää sijaishuollon työotteen muuttamista perhehoitoa tukevaksi sekä tiivistä yhteistyötä lastensuojelun avohuollon kanssa. Palvelurakenteen muutos edellyttää niin oman toiminnan kuin ostopalvelujen uudelleenarviointia. Sijaishuollon palvelut kilpailutetaan vuonna 2011.

Konsultatiivinen työote ja erityispalvelujen osaamisen jalkauttaminen peruspalveluihin vaikuttavat myös palvelurakennetta keventävästi.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Strategisten tavoitteiden toteuttamisessa tärkeimmät painopisteet vuonna 2011 ovat

A.     Nuorten elämänhallinnan ja aikuistumisen tukeminen

Nuorten aikuisten pääsy opintoihin tai työelämään on elämänhallinnan kannalta erittäin merkittävää. Nuorten työttömyys pyritään katkaisemaan nopeasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Riskiryhmille, kuten koulutuksesta syrjäytyville, erityisesti maahanmuuttajanuorille suunnataan erityistä tukea.

B.     Nuorten aikuisten sosiaalisen vahvistumisen edistäminen

Nuorten aikuisten ongelmat pyritään havaitsemaan ja niihin puuttumaan jo peruspalveluissa. Erityisesti masennus ja päihdeongelmat pyritään tunnistamaan ja järjestämään tarvittava jatkohoito. Nuorten psykiatrisen avohoidon hoitoreitti määritetään. Nuorten asunnottomuus otetaan esille omana erityiskysymyksenään.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Ydinprosessin kohderyhmänä ovat kaikki itsenäisesti selviytyvät turkulaiset ikäryhmästä riippumatta. Käytännössä tilastotiedot kootaan toistaiseksi kuitenkin vain 25-64 -vuotiaista.

Tavoitteena on edistää ja ylläpitää turkulaisten hyvinvointia ja terveyttä niin, että palvelutarve pysyy mahdollisimman kevyenä. Merkittäviä haasteita ovat hyvinvointi- ja terveyserot, yksinasuvien ja yksihuoltajien sekä maahanmuuttajien suuri määrä. Suurimmat ennakoimattomat muutokset palvelutarpeeseen aiheutuvat yleisen taloustilanteen vaihtelusta mm. työllistämistoimenpiteiden ja toimeentulotuen tarpeessa.

Strategisten tavoitteiden tärkeimmät painopisteet vuonna 2011 ovat:

A. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 

1. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan kohdistamalla toimenpiteitä suurimmassa riskissä oleviin ryhmiin mm. tehostamalla työllistämistoimenpiteitä, toteuttamalla Maahanmuuttajien terveystutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimussuunnitelman mukaisesti ja jatkamalla pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia perusterveydenhuollossa.

2. Yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa lisätään kehittämällä avustusjärjestelmää niin, että avustukset kulkeutuvat yhden kanavan kautta. Yhteistyöllä saadaan järjestöt sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin.

3. Kansantauteja ehkäistään tukemalla terveitä elämäntapoja mm. lisäämällä asianmukaisen tiedon saatavuutta sekä lisäämällä elämäntapaneuvontaa riskiryhmille.

4. Terveellisestä ympäristöstä huolehditaan pitämällä huolta mm. kaupunki-ilman ja talousveden laadusta, huolehtimalla hyvästä työympäristöstä ja edistämällä kaupunkilaisten turvallisuutta.

B. Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

1. Panostetaan peruspalveluihin, huolehditaan siitä, että palvelut tuotetaan tulosalueilla hoito- ja palvelutakuun määräämissä rajoissa.

2. Palveluverkkoa kehitetään tarkoituksenmukaisesti asiakasryhmien tarpeet huomioon ottaen.

3. Kevennetään palvelurakennetta mm. Vammaispalveluiden hoidonporrastusta kehittämällä. Päihteidenkäyttäjien hoitoa kehitetään Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. Terveydenhuollossa pyritään tarkoituksenmukaisempaan palvelurakenteeseen - painotusta siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon perusterveydenhuoltoa kehittämällä.

4. Panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin kaikilla tulosalueilla lisäämällä ehkäisevän työn osuutta ja tekemällä yhteistyötä mm. liikuntatoimen kanssa.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

A) palvelurakenne avohoitopainotteisemmaksi

1)      tehostetaan kotihoidon vaikuttavuutta muuttamalla palveluluokkien sisäistä painopistettä niin että ikäihmiset saavat tarpeidensa mukaisesti joustavasti riittävää palvelua ja kokevat kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumisen todelliseksi vaihtoehdoksi ja toimintakykyään ylläpitäväksi tai parantavaksi palveluksi.

2)      vähennetään raskaimman laitoshoidon osuutta ympärivuorokautisen hoidon alueella laatusuosituksen ja ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Samalla korjataan palvelurakennetta niin, että tehostetun palveluasumisen määrää lisätään ikäihmisten toimintakyvyn mukaisesti. SAS (selvitä-arvioi-sijoita)-toimintaa uudistetaan tukemaan ydinprosessin tavoitteita ja varmistamaan, että sekä lääketieteellisin että hoidollisin perustein valitaan oikea hoitopaikka, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista. Otetaan käyttöön palveluseteli kotihoidon palvelujen hankkimiseksi yksityisissä palvelutaloissa asuville, jotta turha siirtyminen julkisen palvelujen piiriin ehkäistään silloin kun asuminen muuten omassa asunnossa palvelutalossa on mahdollista.

3)      turvataan oikea-aikainen sairaanhoito yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa, jotta ikäihmisten hoitoketjujen toimivuus ja hoitojaksojen optimaalinen pituus toteutuu huomioimalla myös tehokas kuntoutuminen.

B) turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

1)      edistetään ja ylläpidetään 65-vuotta täyttäneiden toimintakykyä yhteistyössä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

2)      toteutetaan monipuolinen palveluohjaus laajentamalla tätä toimintaa eri puolille kaupunkia.

3)      toteutetaan ehkäisevät kotikäynnit, sitoutetaan ikäihmiset ylläpitämään omaa terveyttään ja toimintakykyään tarjoamalla tai ohjaamalla tarvittaviin palveluihin, kun tarve on yhdessä todettu.

4)      tuetaan omaishoitajia toteuttamalla heille kuuluvat vapaapäivät sekä tukemalla heidän jaksamistaan esim. hoidettaville tarjotulla kerhotoiminnalla.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 8.11.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee operatiivisen palvelutuotantosopimuksen nykyvaiheen tiedoksi. Operatiivinen palvelutuotantosopimus tuodaan hyväksyttäväksi peruspalvelulautakuntaan sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on vahvistanut peruspalvelulautakunnan määrärahat vuodelle 2011.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.