Asia palautettiin 01.09.2010 § 279.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola ja hallintojohtaja Antti Perälä:

Kaupunginvaltuusto päätti 14.6.2010, että vuosien 2011 - 2014 talousarvio- ja suunnitelmaehdotusten valmistelua varten hyväksytään peruskaupungin (palvelutoiminnan) hallintokuntien ohjeluvut.

Peruspalvelulautakunnan ohjeluku on seuraava:

Vuoden 2010 talousarvioluvusta tulee vielä poistaa varhaiskasvatuksen menot ja tulot sekä keskitetyt erät yhteensä nettomääräisesti 65,7 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen nettotalousarvio v. 2010 ilman varhaiskasvatusta ja työllistämismäärärahaa on noin 496,6 miljoonaa euroa.

Talousarvioehdotuksen laatimisen yleisten periaatteiden mukaisesti esityksessä on otettava huomioon tiedossa olevat pakottavat menot. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on käytetty mm. seuraavia laskentaperiaatteita:

·Palkkamenojen korotuksena on otettu huomioon 2,5% yleisohjeen mukaan sekä 0,29% nousu henkilösivukuluissa

·Palveluiden ja asiakaspalveluiden ostojen hinnankorotuksiin varaudutaan nykytason mukaisesti (sisältäen sopimuskorotukset)

·Muiden kustannusten muutos (hintatason muutos) noin 2,5 % ja realisoituminen on todennäköistä

·Sisäiset vuokrat + 2,2%

Edelleen keskushallinto on syöttänyt keskitetysti toimielinten budjettipohjiin valmiiksi seuraavat erät:

·Taloushallintomenot (Tapake) 1,7 M€

·Perus-it-menot (It-toiminta) 7,1 M€

·Puhepalvelumenot (It-toiminta) 0,7 M€

·Siivouspalvelut (Kiinteistöpalveluliikelaitos, Siivouspalvelut) 1,5 M€

·Tilavuokrat (Tilaliikelaitos) 22,3 M€

·Kuel-eläkemenoperusteiset ennakkomaksut 15,3 M€

·Varhaiseläkemaksut 3,0 M€

·Lomapalkkavelat/-jaksotukset 0,8 M€

Näiden keskitettyjen erien osuus, joihin sosiaali- ja terveystoimi ei juurikaan voi vaikuttaa, on 52,4 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveystoimen tammi- heinäkuun 2010 toteutuman perusteella laadittu ennuste on 510,5 miljoonaa euroa (ilman varhaiskasvatuksen osuutta). Työllistämismäärärahan varaus tehdään kaupunginhallituksen toimielimessä vaikka se sisältyy 510,5 miljoonan ennusteeseen. Sen osuus on nettomääräisesti 3,9 miljoonaa eli vertailukelpoinen nettomeno on 506,6 miljoonaa euroa. Käytännössä sosiaali- ja terveystoimen toteutumaennuste on vuonna 2010 runsaat 2,3 miljoonaa suurempi kuin vuoden 2011 ohjeluku.

Talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut nykytasoisen toiminnan säilyttäminen. Tämä tarkoittaa kuitenkin tuottavuuden kasvattamista ja entistä suurempien asiakasmäärien palvelemista ilman merkittävää reaalikasvua kun otetaan huomioon hintatason muutokset. Vuoden 2011 aikana toteutetaan lukuisia palvelujohdon valmistelemia rakennemuutoshankkeita, joista on merkittäviä kustannushyötyjä. Hankkeet tuodaan päätöksentekoon sitä mukaa kun selvitykset valmistuvat.

Uusia lisäyksiä talousarvioon ei ole tehty lukuun ottamatta muutamia keskeisiä kärkihankkeiksi luettavia panostuksia. Osa liittyy hoidon porrastuksen parantamiseen ja kustannussäästöjen potentiaaliin esim. ikäihmisten prosessissa.

Muut panostukset liittyvät asetuksen muutoksesta (neuvola-toiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto) tuleviin lisäystarpeisiin perusterveydenhuollossa ja kuntoutumispalveluissa. Neuvola-asetuksen toimeenpanoon kunnille maksetaan vuodesta 2010 alkaen ylimääräistä valtionosuutta ja Turun osalta tämä on noin 528.000 euroa/ vuosi. Asetuksen valvonta sisältyy aluehallintovirastojen ja STM:n kanssa tehtävään tulossopimukseen ja sen mukaiseen valvontasuunnitelmaan vuodelle 2010. Vuonna 2010 keskeistä on etukäteisvalvonta, jolloin aluehallintovirastot informoivat kuntia valtionosuuksien korotuksista ja ohjaavat ne ottamaan huomioon asetuksen velvoitteet ja niiden toimeenpanossa mahdollisesti tarvittavat henkilöstölisäykset talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelussa. Sosiaalityössä panostetaan ennaltaehkäisevään työhön perhetyössä ja lastensuojelun avohuollossa lainsäädännön edellytysten mukaisesti.

Uudet vakanssiesitykset on merkitty erilliseen henkilöstösuunnitelmaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen on varattu 148,8 miljoonaa euroa eli noin 2,7 % enemmän v. 2010 ennusteeseen nähden. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin arvio 31.8.2010 toimitetun ennakkotiedon perusteella on, että Turun maksuosuus suunnittelun tässä vaiheessa on noin 148,2 miljoonaa euroa mikäli toiminnan suunniteltu laajuus v. 2011 toteutuu.

Riskinä on todettava, että sairaanhoitopiirin suunnitelma perustuu 7,5 miljoonan euroa alijäämäiseen budjettiraamiin. Tämä tarkoittaa vähintään samansuuruista tasokorotusta vuodelle 2012 kun alijäämän mahdollisuutta ei enää ole eikä palveluita voida myydä ”alihintaan”. Edelleen T-sairaalan koko toiminnan käynnistyminen merkitsee noin 5 % käyttömenojen kasvua tulevina vuosina. Lisäksi sairaanhoitopiirin taloutta rasittaa raskas investointiohjelma ja siitä aiheutuva lainamäärän kasvu.

Edellä mainitut periaatteet huomioiden nyt laadittu talousarvioehdotus on nettomääräisesti noin 14,5 miljoonaa euroa suurempi kuin annettu ohjeluku. Tulokertymä on arvioitu mahdollisimman realistisesti. Menojen kasvu ennusteeseen (ilman varhaiskasvatusta ja työllistämismäärärahaa) nähden on noin 2,4 % ja oikaistuun talousarvioon samoin vähennyksin noin 4,4 %.

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion kasvu on ollut vuosina 2004 – 2010 keskimäärin 5,2 % vuosimuutoksena ja vaihdellut euromääräisesti noin 20 miljoonan ja 38 miljoonan euron välillä.

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus vuodelle 2011 on seuraava:

Ydinprosessikohtaiset esittelyt ja toiminnan tarkastelu ovat erillisinä liitteinä. Tuloslaskelmat tulosalueittain ja toimielin yhteensä on esitetty myös erillisillä liitteillä.

Tarkemmat selvitykset tulosalueiden toiminnan laajuudesta ja suunnitellusta toiminnasta ovat erillisinä liitteinä.

Talousarvioon vaikuttavia toimintaympäristömuutoksia

Väestö- ja palvelurakenne

Turun kaupungin virallinen asukasluku oli 176 087 vuodenvaihteessa 2009/2010, jossa oli kasvua 505 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Väestön kasvusta luonnollista väestönlisäystä oli 215 henkeä (syntyneet-kuolleet). Kuntien välisessä muutossa Turku menetti nettona 168 asukasta ja loppu väestön lisäyksestä selittyy maahanmuuttajien kasvulla. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuu noin 7 % turkulaisista. Turun oman väestöennusteen mukaan lähivuosina väkimäärä tulee kasvamaan vuosittain 800-1000 hengellä.

Turkulaisten ikärakenne on vanhuspainotteinen. Suurten kaupunkien vertailussa Turussa oli suhteellisesti eniten 2,5 % (v. 2008 2,3 %) yli 85-vuotiaita. Kuntaliiton tekemästä suurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannusvertailusta vuodelta 2009 voidaan todeta, että 11 suurimman kaupungin kohdalla Turun perusterveydenhuollon ikävakioitu kustannusindeksi oli 7 % alle kaupunkien keskiarvon, kun taas erikoissairaanhoidon osalta indeksi oli 4 % yli keskiarvon, erityisesti somaattisen laitoshoidon osalta. Myös kuusikkokuntien eli kuuden suurimman kaupungin vertailu osoittaa Turun lastensuojelun sijaishuollon ja vammaispalvelujen palvelurakenteen laitospainotteisuuden muihin verrattuna.

Taloudellinen tilanne ja työllisyys

Taantuman ja elvytystoimien myötä julkisen talouden rahoitusasema muuttui vuonna 2009 selvästi alijäämäiseksi ja alijäämän kasvu jatkuu myös kuluvana vuonna. Alijäämien myötä julkisen talouden velka on alkanut kasvaa nopeasti. Kuntataloudessa vaikeimpien vuosien ennustetaan olevan vasta edessä.

Turun työttömyysaste oli heinäkuussa 2010 14.5 %. Lomautusten määrä saavutti huippunsa vuoden 2009 lopussa. Avointen työpaikkojen määrä on ollut alkuvuodesta kasvussa erityisesti rakentamiseen ja palveluihin liittyen. Näihin positiivisiin signaaleihin liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä, eikä työllisyyden kehityksessä ole vielä käännettä. Turussa alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat edelleen kasvussa, vaikka muualla käänne on tapahtunut. Turun telakan toiminnan pysähtyminen nostaisi ennusteen mukaan työttömyysastetta Turussa ja Turun seudulla 5-7 prosenttiyksiköllä.

Tulevia lainsäädäntömuutoksia

Merkittävä sosiaali- ja terveystoimea koskeva lakiuudistus on valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki. Esityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi liittää sosiaalihuollon palvelut entistä paremmin integroiduksi, eheäksi palvelukokonaisuudeksi. Lain keskeinen lähtökohta on asiakaskeskeisyyden lisääminen. Ehdotukseen sisältyy myös mm. potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistavia säännöksiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy.

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä julkaisi väliraportin kesäkuussa 2010. Raportissa määritellään uudistamista ohjaavat periaatteet ja linjaukset. Tavoitteena on valmistella vuoden 2011 loppuun mennessä esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi ja ehdotuksen erityislakeja koskevaksi lainsäädäntöohjelmaksi. Uudistettavan lainsäädännön tulee tukea ja edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa. Tavoitteena tulee olla sosiaalisen näkökulman huomioon ottaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sekä sosiaalihuollon roolin vahvistaminen yhteiskunnan positiivisena muutosvoimana. Sosiaalihuollon tulee tarjota oikea-aikaisesti laadukkaita palveluja ja tukitoimia, tasata hyvinvointieroja, ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä turvata jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään sen kaikissa vaiheissa.

Valmistelussa on myös vanhuspalvelulaki. Palvelujen kysynnän kannalta 80-, 85- ja 90 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on olennaisin tekijä, vaikka ikääntyneiden määrän kasvu ei suoraan vaikutakaan palvelutarpeen kasvuun. Ympärivuorokautisen hoidon rakenteita ollaan muuttamassa yksiportaiseksi. Laitospaikkoja vähennetään ja iäkkäiden ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavia asumis- ja palvelumuotoja kehitetään.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös lastensuojelulain muutosesitystä, jonka mukaan kunnan olisi järjestettävä lastensuojelun asiakkaalle ne sosiaalihuollon palvelut, joita lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä pitää tarpeellisina ja siinä ajassa, jonka sosiaalityöntekijä katsoo lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömäksi. Erityisesti lain muutoksen odotetaan lisäävän kotipalvelun käyttöä.

Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ollaan muuttamassa niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä olisi mahdollista valita kotikuntansa. Tämä koskee muun muassa laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ollaan muutamassa. Lakimuutoksen tavoitteena on, että kansallinen arkistointipalvelu palvelisi mahdollisimman hyvin potilaan hyvää hoitoa ja helpottaisi hoitohenkilöstön mahdollisuutta saada hoidossa tarvittavat tiedot käyttöönsä.  Alkuvaiheessa arkistoitaisiin keskeisimmät potilaskertomustiedot, ja tietosisältöä laajennettaisiin vaiheittain järjestelmän käytöstä saatujen kokemusten myötä.

Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma

Tarvittavat palvelut ja kustannukset varataan eri tulosalueilla tarpeen mukaisesti asiakassegmenteittäin eikä erillistä kotouttamisbudjettia tehdä. Kotouttamisohjelman kehittämissuositukset toteutetaan sosiaali- ja terveystoimessa vuonna 2011 erilaisin kehittämishankkein.

Palo – projekti kehittää maahanmuuttajien kotoutusta ja palveluohjausta, tuottaa ja kehittää matalan kynnyksen neuvontapalveluja sekä kartoittaa maahanmuuttajien kielitasoa. Hanke päättyy 2011 tai jatkorahoituksen saadessaan 2012 asti. Drop in- hanke kehittää ennalta ehkäisevän perhetyön mallia, jossa painopiste on maahanmuuttajakotiäitien suomen kielen opetuksessa ns. opetuskotien avulla, elämänhallinnan vahvistaminen, palveluohjauksen kehittäminen poikkihallinnollisesti, opiskelu- ja työelämävalmiuksien edistäminen sekä vapaa-ajan aktivointi. Hankkeen rahoitus ja toiminta nykymuotoisena (sisäministeriön kokonaan rahoittama+ kaupungin omarahoitusosuus in kind periaatteella) päättyy vuonna 2010 ja hanketta on tarkoitus jatkaa Osallisena Suomessa hankerahoituksella vuosina 2011-2013. Osallisena Suomessa hankehakemusta valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston sekä ELY-keskuksen kanssa.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat:

1. maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen

2. alkuvaiheen kartoitus

3. suomen kielen alkeiden opetus

4. kotouttamista tukevat toiminnat

5. nopea työllistäminen.

Syyskuun 1 pnä 2010 voimaan tuleva kotouttamislaki velvoittaa kunnat järjestämään alkuvaiheen kartoituksen, jonka kustannusvaikutus Turun kaupungille on 46.666 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen osuutta em. summasta on mahdotonta arvioida. Kustannukset saadaan maksatushakemuksilla sataprosenttisesti takaisin valtiolta.

Toimitilamuutokset

Peruspalvelulautakunta on päättänyt investointihankkeista kokouksessaan 24.3.2010 § 111. Muita toimitilamuutoksia, joita valmistellaan liittyvät Paattisten huoltokotiin, hallinnon tiloihin ja työkeskukseen. Näihin liittyvistä kokonaisuuksista tehdään erilliset hankesuunnitelmat.

Strateginen palvelusopimus talousarvioehdotuksessa vuodelle 2011

Turun sopimusohjaus muodostaa kolmiportaisen sopimusketjun, jonka ylimpänä sopimustasona toimii strateginen palvelusopimus (SPS). Strateginen palvelusopimus on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka solmitaan lähtökohtaisesti valtuustokauden ajaksi. Sopimusta voidaan kuitenkin tarkentaa vuosittain, kuten sopimusohjausjärjestelmän käyttöönotosta lähtien on tehty. Strategisen palvelusopimuksen linjaukset konkretisoidaan strategisessa palvelutuotantosopimuksessa (SPTS) ja operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa (OPTS). Alemmissa sopimuksissa strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet muuntuvat käytännön toimenpiteiksi sekä organisaation toiminnaksi. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kautta syntyy myös konkreettinen yhteys talouden ja toiminnan välille.

Sopimussisältöihin vuonna 2011 esitettävät muutokset johtuvat lähinnä toimintaympäristön muutoksista, kuten heikkenevästä taloustilanteesta ja sen vaikutuksien huomioimisesta palvelutarpeisiin nähden. Ikäryhmittäisten prosessien painopisteissä ei käytännössä tapahdu oleellisia muutoksia. Suurimmat muutokset liittyvät siis taloustilanteen heikkenemiseen ja mahdolliseen työttömyyden kasvuun, joiden ennakoidaan heijastuvat palvelutarpeen kasvuna. Lisäksi kaikkien prosessien yhteisenä haasteena on raskas palvelurakenne ja sen asteittainen sekä hallittu keventäminen.

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Lasten ja nuorten palveluissa painotetaan vahvasti kunnan perustehtävien hoitamista. Alle 18-vuotiaiden turkulaisten palvelut järjestetään hoitotakuiden ja lakisääteisten määräaikojen sisällä. Lasten ja nuorten kasvun turvaamisen strategisen palvelusopimuksen tavoitteet ovat

·lasten ja nuorten normaalin kasvun ja kehityksen tukeminen

·ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen

·palvelurakenteen keventäminen.

Tavoitteet ovat yhtenevät asukkaiden hyvinvointiohjelman kanssa. Strategisen palvelusopimuksen toteutumista seurataan palveluja koskevien hoito- ja palvelutakuiden toteutumisella sekä seuraamalla perheiden kotiin saamia palveluja.

Asiakastarpeen mukainen palvelutuotanto palvelu- ja hoitotakuiden vaatimissa rajoissa on vuoden 2011 taloustilanteessa erittäin haasteellista. Vuoden 2011 alusta alle 18-vuotiaiden palveluihin tulee uusia kuntaa velvoittavia säädöksiä. Äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa koskeva asetus on kuntaa velvoittava vuoden 2011 alusta. Turussa asetuksen mukaista toimintaa on käynnistetty jo vuoden 2010 aikana, mutta kaikkien laajennettujen terveystarkastusten toteuttaminen edellyttää lisää lääkäri- ja terveydenhoitajaresurssi perusterveydenhuoltoon ja erityiskoulujen osalta kuntoutumispalveluihin. Asetus määrittelee toiminnan niin yksityiskohtaisesti, että uusiin velvoitteisiin vastaaminen ei onnistu toimintatapamuutoksilla. Lastensuojelulain muutokset koskevat sijaishuollon laitoshoidon henkilöstömitoitusta, lastensuojelutarpeen arvion määräaikoja sekä lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviä ja toimivaltaa. Lastensuojelutarpeen arviot määräajassa edellyttävät riittävää henkilöstöä. Lakimuutos velvoittaa kuntaa järjestämään avohuollon lastensuojelun tueksi tarvittavia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Erityisesti korostuu perhetyön ja perheiden tarvitseman kotiavun tarve. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turulla on selkeästi vähiten perhetyöntekijöitä. Resurssilisäys lastensuojelun avohuoltoon tukee sijaishuollon rakennemuutosta ja vähitellen ehkäisee sijaishuollon palvelujen tarvetta. Lastensuojelun sijaishuollon kehittämistyö jatkuu tavoitteena perhehoidon osuuden merkittävästi lisäys. Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tukeen varataan määräraha vuoden 2010 tasossa. Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisten palvelutarpeeseen vaikuttaa nopeasti heikentynyt työllisyystilanne, joka ei nuortenkaan osalta vielä Turussa osoita kohenemisen merkkejä. Strategisessa palvelusuunnitelmassa nuorten aikuisuuden vahvistamisen lähiajan teema-alueiksi on valittu seuraavat:  

·syrjäytymisen ehkäiseminen

·nopea puuttuminen nuorten työttömyyteen.

Vuoden 2011 aikana nuorten aikuisten palvelujen kehittämisessä painotetaan työttömyyden nopeaa katkaisemista.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen. Strategisen palvelusopimuksen tavoitteet ovat paitsi hyvinvointia lisääviä, myös kustannustehokkaita. Nopeimmat talousvaikutukset tulevat palvelurakenteen muutoksista.

Prosessin selkeästi suurin menoerä kohdistuu erikoissairaanhoitoon (n. 40%). Turun terveydenhuolto on erikoissairaanhoitopainotteinen, mikä kansainvälisten kokemusten mukaan kokonaistaloudellisesti tehotonta. Perusterveydenhuollon avovastaanottoon käytetään vähiten varoja suuriin kaupunkeihin verrattuna. Perusterveydenhuollon kehittämishankkeella pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa niin, että erikoissairaanhoidon kustannukset pienenevät.

Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman yhdistäminen ja sen mukanaan tuomien toiminnanmuutosten tavoitteena on kustannustehokas ja toimiva hoitoketju, jossa otetaan entistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet ja siirrytään raskaasta laitoshoidosta enenevästi kevyempien palveluiden piiriin. Suunnitelmaan liittyy myös päihdehuoltoon liittyvät rakennusinvestoinnit. Kuntoutumispalveluiden kohdistuu edelleen kustannuspaineita vammaispalvelulain muutoksen aiheuttamiin kustannuksiin, kuljetuspalveluihin, palveluasumiseen ja henkilökohtaiseen apuun.

Toimeentulotukeen ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatut määrärahat pidetään vuoden 2010 tasolla. Kuluneen vuoden kokemuksen perusteella toimeentulotuen tarve ei ole lisääntynyt vuoden 2009 tasosta, työttömyyskassat ovat pystyneet huolehtimaan velvoitteistaan hyvin. Turun telakan tilanteen aiheuttama työttömyyden nousu tullee näkymään selkeästi toimeentulotuen tarpeessa vasta vuonna 2012. Myös perusterveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyy. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisen aiheuttama työmarkkinatuen kuntaosuuden nousua pyritään hillitsemään tehokkaammilla työllistämistoimenpiteillä. Syrjäytymisen ehkäisy ja maahanmuuttajien kotoutuminen painottuvat operatiivisen palvelutuotantosopimuksessa.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteet ovat:

1.Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla.

Ehkäisevän vanhustyön toiminnalla tavoitellaan pitkäntähtäimen suunnitelmana laitoshoitoon siirtyvien keski-iän myöhentymistä kahdella kuukaudella kolmen vuoden aikana. Ehkäisevät palvelut kohdentuvat koko vanhusväestöön. Ehkäiseviä palveluja tuotetaan omana toimintana, yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa sekä seurakunnan, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa sekä vapaaehtois-toimijoiden kanssa.

2.   Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

Tässä yli 75-vuotiaiden säännöllisen hoidon piirissä olevien asiakkaiden hoidolla ja hoivalla tavoitellaan, että kotihoidon piirissä olevien osuus kasvaa 14 %:iin, omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4,5 %:iin, tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 5 %:iin, ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vähenee 6,5 %:iin ja vanhuspalvelujen palvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä nousee suunnitelmakaudella 30 %:iin ikääntymispoliittisen ohjelman kaudella.

Yhteenveto

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus on laadittu siten, että toiminnan laajuus voidaan keskeisiltä osin säilyttää ja että toiminnan tuottavuuden kasvattamiseen tähtääviä rakennemuutoshankkeita voidaan viedä eteenpäin. Talousarvioehdotuksessa ei ole voitu varautua taantuman seurannaisvaikutuksiin kuten työttömyyden lisääntymiseen ja esimerkiksi asiakkaille maksettavien etuuksien kasvuun.

Toisaalta ehdotus sisältää tarvittavia panostuksia ennaltaehkäisevään toimintaan perusterveydenhuollossa, kuntoutumispalveluissa ja sosiaalityössä. Näitä voidaan myös kutsua esityksen kärkihankkeiksi. Edelleen esitys sisältää geriatrisen arviointiyksiön laajennuksen, jota pidetään keskeisenä ikäihmisten prosessin toimivuuden kannalta.

Talousarviossa pysymisen varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin lukuisia rationalisointipäätöksiä, maksujen korotuksia ja maksuvapautuksista luopumisia sekä hallintokunnan toimintojen uudelleenarviointeja. Nämä muutostarpeet esitetään lautakunnalle erikseen päätettäväksi ja niiden tarkoituksena on vakauttaa taloutta. SoTe-hankkeen myötä syntyneet kehittämistoimenpiteet ja jo toteutetut asiat on esitetty erillisenä liitteenä.

Liite 1                                 Talousarvio ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2011 – 2014 (1A)

Liite 2                                 Talousarvion tuloslaskelma

Liite 3                                 Tulosalueiden nettoluvut

Liite 4                                 Ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi

Liite 5                                 Henkilöstösuunnitelma

Liite 6                                 Käyttöomaisuushankinnat

Liite 7                                 Hankintasuunnitelma

Liite 8                                 SoTe-hankkeen kehittämistoimenpiteet

Liite 9                                 OPTS-tavoiteluvut vuodelle 2011

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 16.9.2010:

Ehdotus       Peruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että peruspalvelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2011 vahvistetaan yhteensä

Vuosien 2012 – 2014 taloussuunnitelmaluvuiksi esitetään seuraavat nettosummat

v. 2012          529.247.015 € (+ 2%)

v. 2013          539.831.955 € (+ 2%)

v. 2014          545.230.274 € (+ 1%)

Käyttöomaisuuden hankintaan esitetään 1.145.000 euroa.

Lisäksi peruspalvelulautakunta hyväksyy omalta osaltaan tarkennetun strategisen palvelusopimuksen ja esittää sen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi mikäli talousarvio hyväksytään tehdyn ehdotuksen mukaan