Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, palvelujohtajat Seija Arve, Sirpa Kuronen, Maisa Kuusela, tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola ja hallintojohtaja Antti Perälä:

Kaupunginvaltuusto päätti 14.6.2010, että vuosien 2011 - 2014 talousarvio- ja suunnitelmaehdotusten valmistelua varten hyväksytään peruskaupungin (palvelutoiminnan) hallintokuntien ohjeluvut.

Peruspalvelulautakunnan ohjeluku on seuraava:

Toimielin	TA 2010	Ohjeluku 2011	muutos %-2011/2010	ohjeluku 2012	ohjeluku 2013	ohjeluku 2014 (kasvu 1 %)
1 25 Peruspalvelulautakunta	-562.272	-504.295	-10,3	-514.402	-524.669	-529.906
Oikaistu nettotalousarvio ilman varhaiskasvatusta (noin)	- 496.600

Vuoden 2010 talousarvioluvusta tulee vielä poistaa varhaiskasvatuksen menot ja tulot sekä keskitetyt erät yhteensä nettomääräisesti 65,7 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen nettotalousarvio v. 2010 ilman varhaiskasvatusta ja työllistämismäärärahaa on noin 496,6 miljoonaa euroa.

Talousarvioehdotuksen laatimisen yleisten periaatteiden mukaisesti esityksessä on otettava huomioon tiedossa olevat pakottavat menot. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on käytetty mm. seuraavia laskentaperiaatteita:

• Palkkamenojen korotuksena on otettu huomioon 2,5% yleisohjeen mukaan sekä 0,29% nousu henkilösivukuluissa
• Palveluiden ja asiakaspalveluiden ostojen hinnankorotuksiin varaudutaan nykytason mukaisesti (sisältäen sopimuskorotukset)
• Muiden kustannusten muutos (hintatason muutos) noin 2,5 % mikäli on realisoituminen on todennäköistä
• Sisäiset vuokrat + 2,2%

Edelleen keskushallinto on syöttänyt keskitetysti toimielinten budjettipohjiin valmiiksi seuraavat erät:

• Taloushallintomenot (Tapake)
• Perus-it-menot (It-toiminta)
• Puhepalvelumenot (It-toiminta)
• Siivouspalvelut (Kiinteistöpalveluliikelaitos, Siivouspalvelut)
• Tilavuokrat (Tilaliikelaitos)
• Kuel-eläkemenoperusteiset ennakkomaksut
• Varhaiseläkemaksut
• Lomapalkkavelat/-jaksotukset

Näiden keskitettyjen erien osuus sosiaali- ja terveystoimen talousarviosta on 52,4 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveystoimen tammi- heinäkuun 2010 toteutuman perusteella laadittu ennuste on 510,5 miljoonaa euroa (ilman varhaiskasvatuksen osuutta). Työllistämismäärärahan varaus tehdään kaupunginhallituksen toimielimessä vaikka se sisältyy 510,5 miljoonan ennusteeseen. Sen osuus on nettomääräisesti 3,9 miljoonaa eli vertailukelpoinen netto on 506,6 miljoonaa euroa. Käytännössä sosiaali- ja terveystoimen toteutumaennuste on vuonna 2010 runsaat 2,3 miljoonaa suurempi kuin vuoden 2011 ohjeluku.

Talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut nykytasoisen toiminnan säilyttäminen. Tämä tarkoittaa kuitenkin tuottavuuden kasvattamista ja entistä suurempien asiakasmäärien palvelemista ilman merkittävää reaalikasvua kun otetaan huomioon hintatason muutokset. Vuoden 2011 aikana toteutetaan lukuisia palvelujohdon valmistelemia rakennemuutoshankkeita, joista on merkittäviä kustannushyötyjä. Hankkeet tuodaan päätöksentekoon sitä mukaa kun selvitykset valmistuvat.

Uusia lisäyksiä talousarvioon ei ole tehty lukuun ottamatta muutamia keskeisiä kärkihankkeiksi luettavia panostuksia. Osa liittyy hoidon porrastuksen parantamiseen ja kustannussäästöjen potentiaaliin esim. ikäihmisten prosessissa.

Muut liittyvät asetuksen muutoksesta (neuvola-toiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto) tuleviin lisäystarpeisiin perusterveydenhuollossa ja kuntoutumispalveluissa. Neuvola-asetuksen toimeenpanoon kunnille maksetaan vuodesta 2010 alkaen ylimääräistä valtionosuutta ja Turun osalta tämä on noin 528.000 euroa/ vuosi. Asetuksen valvonta sisältyy aluehallintovirastojen ja STM:n kanssa tehtävään tulossopimukseen ja sen mukaiseen valvontasuunnitelmaan vuodelle 2010. Vuonna 2010 keskeistä on etukäteisvalvonta, jolloin aluehallintovirastot informoivat kuntia valtionosuuksien korotuksista ja ohjaavat ne ottamaan huomioon asetuksen velvoitteet ja niiden toimeenpanossa mahdollisesti tarvittavat henkilöstölisäykset talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelussa. Sosiaalityössä panostetaan ennaltaehkäisevään työhön perhetyössä ja lastensuojelun avohuollossa lainsäädännön edellytysten mukaisesti.

Uudet vakanssiesitykset on merkitty erilliseen henkilöstösuunnitelmaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen on varattu 148,8 miljoonaa euroa eli noin 2,7 % enemmän v. 2010 ennusteeseen nähden.

Edellä mainitut periaatteet huomioiden nyt laadittu talousarvioehdotus on nettomääräisesti noin 14,5 miljoonaa euroa suurempi kuin annettu ohjeluku. Tulokertymä on arvioitu mahdollisimman realistisesti. Menojen kasvu ennusteeseen (ilman varhaiskasvatusta ja työllistämismäärärahaa) nähden on noin 2,4 % ja oikaistuun talousarvioon samoin vähennyksin noin 4,4 %.

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion kasvu on ollut vuosina 2004 – 2010 keskimäärin 5,2 % vuosimuutoksena ja vaihdellut euromääräisesti noin 20 miljoonan ja 38 miljoonan euron välillä.

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus vuodelle 2011 on seuraava:

1 25 Peruspalvelulautakunta	TAE 2011
Menot	598.679.803 €
Tulot	79.810.181 €
Netto	518.869.622 €

Ydinprosessikohtaiset esittelyt ja toiminnan tarkastelu ovat erillisinä liitteinä. Tuloslaskelmat tulosalueittain ja toimielin yhteensä on esitetty myös erillisillä liitteillä.

Tarkemmat selvitykset tulosalueiden toiminnan laajuudesta ja sisällöstä esitellään peruspalvelulautakunnan kokouksessa 1.9.2010.

Talousarvioon vaikuttavia toimintaympäristömuutoksia, riskien hallinta ja sisäinen valvonta

Väestö- ja palvelurakenne

Turun kaupungin virallinen asukasluku oli 176 087 vuodenvaihteessa 2009/2010, jossa oli kasvua 505 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Väestön kasvusta luonnollista väestönlisäystä oli 215 henkeä (syntyneet-kuolleet). Kuntien välisessä muutossa Turku menetti nettona 168 asukasta ja loppu väestön lisäyksestä selittyy maahanmuuttajien kasvulla. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuu noin 7 % turkulaisista. Turun oman väestöennusteen mukaan lähivuosina väkimäärä tulee kasvamaan vuosittain 800-1000 hengellä.

Turkulaisten ikärakenne on vanhuspainotteinen. Suurten kaupunkien vertailussa Turussa oli suhteellisesti eniten 2,5 % (v. 2008 2,3 %) yli 85-vuotiaita. Kuntaliiton tekemästä suurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannusvertailusta vuodelta 2009 voidaan todeta, että 11 suurimman kaupungin kohdalla Turun perusterveydenhuollon ikävakioitu kustannusindeksi oli 7 % alle kaupunkien keskiarvon, kun taas erikoissairaanhoidon osalta indeksi oli 4 % yli keskiarvon, erityisesti somaattisen laitoshoidon osalta. Myös kuusikkokuntien eli kuuden suurimman kaupungin vertailu osoittaa Turun lastensuojelun sijaishuollon ja vammaispalvelujen palvelurakenteen laitospainotteisuuden muihin verrattuna.

Taloudellinen tilanne ja työllisyys

Taantuman ja elvytystoimien myötä julkisen talouden rahoitusasema muuttui vuonna 2009 selvästi alijäämäiseksi ja alijäämän kasvu jatkuu myös kuluvana vuonna. Alijäämien myötä julkisen talouden velka on alkanut kasvaa nopeasti. Kuntataloudessa vaikeimpien vuosien ennustetaan olevan vasta edessä.

Turun työttömyysaste oli heinäkuussa 2010 14.5 %. Lomautusten määrä saavutti huippunsa vuoden 2009 lopussa. Avointen työpaikkojen määrä on ollut alkuvuodesta kasvussa erityisesti rakentamiseen ja palveluihin liittyen. Näihin positiivisiin signaaleihin liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä, eikä työllisyyden kehityksessä ole vielä käännettä. Turussa alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat edelleen kasvussa, vaikka muualla käänne on tapahtunut. Turun telakan toiminnan pysähtyminen nostaisi ennusteen mukaan työttömyysastetta Turussa ja Turun seudulla 5-7 prosenttiyksiköllä.

Tulevia lainsäädäntömuutoksia

Merkittävä sosiaali- ja terveystoimea koskeva lakiuudistus on valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki. Esityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi liittää sosiaalihuollon palvelut entistä paremmin integroiduksi, eheäksi palvelukokonaisuudeksi. Lain keskeinen lähtökohta on asiakaskeskeisyyden lisääminen. Ehdotukseen sisältyy myös mm. potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistavia säännöksiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy.

Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä julkaisi väliraportin kesäkuussa 2010. Raportissa määritellään uudistamista ohjaavat periaatteet ja linjaukset. Tavoitteena on valmistella vuoden 2011 loppuun mennessä esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi ja ehdotuksen erityislakeja koskevaksi lainsäädäntöohjelmaksi. Uudistettavan lainsäädännön tulee tukea ja edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa. Tavoitteena tulee olla sosiaalisen näkökulman huomioon ottaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sekä sosiaalihuollon roolin vahvistaminen yhteiskunnan positiivisena muutosvoimana. Sosiaalihuollon tulee tarjota oikea-aikaisesti laadukkaita palveluja ja tukitoimia, tasata hyvinvointieroja, ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä turvata jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään sen kaikissa vaiheissa.

Valmistelussa on myös vanhuspalvelulaki. Palvelujen kysynnän kannalta 80-, 85- ja 90 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on olennaisin tekijä, vaikka ikääntyneiden määrän kasvu ei suoraan vaikutakaan palvelutarpeen kasvuun. Ympärivuorokautisen hoidon rakenteita ollaan muuttamassa yksiportaiseksi. Laitospaikkoja vähennetään ja iäkk´äiden ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavia asumis- ja palvelumuotoja kehitetään.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös lastensuojelulain muutosesitystä, jonka mukaan kunnan olisi järjestettävä lastensuojelun asiakkaalle ne sosiaalihuollon palvelut, joita lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä pitää tarpeellisina ja siinä ajassa, jonka sosiaalityöntekijä katsoo lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömäksi. Erityisesti lain muutoksen odotetaan lisäävän kotipalvelun käyttöä.

Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ollaan muuttamassa niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä olisi mahdollista valita kotikuntansa. Tämä koskee muun muassa laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat muuttaa esimerkiksi lähelle sukulaisiaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ollaan muutamassa. Lakimuutoksen tavoitteena on, että kansallinen arkistointipalvelu palvelisi mahdollisimman hyvin potilaan hyvää hoitoa ja helpottaisi hoitohenkilöstön mahdollisuutta saada hoidossa tarvittavat tiedot käyttöönsä.  Alkuvaiheessa arkistoitaisiin keskeisimmät potilaskertomustiedot, ja tietosisältöä laajennettaisiin vaiheittain järjestelmän käytöstä saatujen kokemusten myötä.

Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma

Kotouttamisohjelman seuranta ei ole edellyttänyt kustannusvaikutusten huomioimista. Tarvittavat palvelut ja kustannukset varataan eri tulosalueilla tarpeen mukaisesti asiakassegmenteittäin. Kotouttamisohjelman kehittämissuositukset toteutetaan sosiaali- ja terveystoimessa vuonna 2011 erilaisin kehittämishankkein.

Palo – projekti kehittää maahanmuuttajien kotoutusta ja palveluohjausta, tuottaa ja kehittää matalan kynnyksen neuvontapalveluja sekä kartoittaa maahanmuuttajien kielitasoa. Hanke päättyy 2011 tai jatkorahoituksen saadessaan 2012 asti. Drop in- hanke kehittää ennalta ehkäisevän perhetyön mallia, jossa painopiste on maahanmuuttajakotiäitien suomen kielen opetuksessa ns. opetuskotien avulla, elämänhallinnan vahvistaminen, palveluohjauksen kehittäminen poikkihallinnollisesti, opiskelu- ja työelämävalmiuksien edistäminen sekä vapaa-ajan aktivointi. Hankkeen rahoitus ja toiminta nykymuotoisena (sisäministeriön kokonaan rahoittama+ kaupungin omarahoitusosuus in kind periaatteella) päättyy vuonna 2010 ja hanketta on tarkoitus jatkaa Osallisena Suomessa hankerahoituksella vuosina 2011-2013. Osallisena Suomessa hankehakemusta valmistellaan yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston sekä ELY-keskuksen kanssa.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat:

1. maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen

2. alkuvaiheen kartoitus

3. suomen kielen alkeiden opetus

4. kotouttamista tukevat toiminnat

5. nopea työllistäminen.

Syyskuun 1 pnä 2010 voimaan tuleva kotouttamislaki velvoittaa kunnat järjestämään alkuvaiheen kartoituksen, jonka kustannusvaikutus Turun kaupungille on 46.666 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen osuutta em. summasta on mahdotonta arvioida. Kustannukset saadaan maksatushakemuksilla sataprosenttisesti takaisin valtiolta.

Toiminnan onnistuminen riippuu erityisesti henkilöstöstä ja sen jaksamisesta. Henkilöstön rekrytointiin tulee panostaa erityisesti. Johtamisen kannalta sopimusohjausjärjestelmän toteuttaminen suunnitellulla tavalla on välttämätöntä. Vahinkoriskit muilta osin liittyvät pääsääntöisesti, omaisuuteen, prosessien toimivuuteen sekä tietotekniikkaan. Sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuksesta vastaavat virastopäällikön ohella sosiaali- ja terveystoimen muu johto ja esimiehet organisaation eri tasoilla.

Toimitilamuutokset

Peruspalvelulautakunta on päättänyt investointihankkeista kokouksessaan 24.3.2010 § 111. Muita toimitilamuutoksia, joita valmistellaan liittyvät Paattisten huoltokotiin, hallinnon tiloihin ja työkeskukseen. Näihin liittyvistä kokonaisuuksista tehdään erilliset hankesuunnitelmat.

Strateginen palvelusopimus talousarvioehdotuksessa vuodelle 2011

Turun sopimusohjaus muodostaa kolmiportaisen sopimusketjun, jonka ylimpänä sopimustasona toimii strateginen palvelusopimus (SPS). Strateginen palvelusopimus on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka solmitaan lähtökohtaisesti valtuustokauden ajaksi. Sopimusta voidaan kuitenkin tarkentaa vuosittain, kuten sopimusohjausjärjestelmän käyttöönotosta lähtien on tehty. Strategisen palvelusopimuksen linjaukset konkretisoidaan strategisessa palvelutuotantosopimuksessa (SPTS) ja operatiivisessa palvelutuotantosopimuksessa (OPTS). Alemmissa sopimuksissa strategiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet muuntuvat käytännön toimenpiteiksi sekä organisaation toiminnaksi. Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen kautta syntyy myös konkreettinen yhteys talouden ja toiminnan välille.

Sopimussisältöihin vuonna 2011 esitettävät muutokset johtuvat lähinnä toimintaympäristön muutoksista, kuten heikkenevästä taloustilanteesta ja sen vaikutuksien huomioimisesta palvelutarpeisiin nähden. Ikäryhmittäisten prosessien painopisteissä ei käytännössä tapahdu oleellisia muutoksia. Suurimmat muutokset liittyvät siis taloustilanteen heikkenemiseen ja mahdolliseen työttömyyden kasvuun, joiden ennakoidaan heijastuvat palvelutarpeen kasvuna. Lisäksi kaikkien prosessien yhteisenä haasteena on raskas palvelurakenne ja sen asteittainen sekä hallittu keventäminen.

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessin osalta vuonna 2011 tavoitellaan seuraavia asioita:

·         Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä

• lisättynä mittarina: Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden sisällä asian vireille tulosta

·         Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa

·         Kevennetään palvelurakennetta

Hyvä yhteistyö varhaiskasvatuspalveluiden kanssa korostuu, koska varhaiskasvatus on siirtynyt 1.8.2010 alkaen osaksi opetustointa.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen prosessin osalta vuonna 2011 tavoitellaan seuraavia asioita:

·         Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista

• mittareista poistettu: nuorten helposti saavutettavien ”matalan kynnyksen” tukipalvelun käynnistäminen Nuorisotoimella on jo matalan kynnyksen tukitoimintaa Ohjaamossa eikä päällekkäisen toiminnan kehittäminen ole tarpeen. Sosiaali- ja terveystoimi tekee yhteistyötä nuorisotoimen kanssa.

·         Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista

Nuorten asiakastarpeiden muutoksissa korostuu syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työttömyyteen nopeasti ja tehokkaasti puuttuminen. Syrjäytymisen ehkäisy ja työttömyyteen puuttuminen edellyttävät sekä kaupungin organisaation sisällä tapahtuvaa että työhallinnon ja oppilaitosten kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistamisen prosessin osalta vuonna 2011 tavoitellaan seuraavia asioita:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

·         Väestön koettu hyvinvointi lisääntyy

·         Hyvinvointierot kaventuvat eri väestöryhmien välillä

·         Maahanmuuttajien terveystarkastukset toteutetaan tutkimussuunnitelman mukaisesti

·         Pitkäaikaistyöttömien v. 2010 aloitettujen terveystarkastuksia jatketaan

Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

·         Perusterveydenhuollon menojen ja sairaanhoitopiirin menojen välinen suhde kasvaa

·         Palvelu tuotetaan hoito- ja palvelutakuun määräämissä ajoissa

Itsenäisesti selviytyvien ikäryhmän osalta kasvava työttömyys ja heikkenevä taloustilanne tulevat esille erityisen selvästi asiakastarpeiden muutoksina. Laman myötä kokonaistilanne on heikentynyt merkittävästi ja hyvinvointierojen kasvamisen ennakoidaan jatkuvan.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Ikäihmisten elämänlaadun turvaamisen prosessin osalta vuonna 2011 tavoitellaan seuraavia asioita:

·         Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla

·         Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi

Ikäihmisten prosessin osalta esille nousee erityisesti Turun väestörakenteen haastavuus. Yli 75-vuotiaiden määrä väestöstä on kuuden suurimman kaupungin joukossa suurin (8,8%) samoin kuin yli 85-vuotiaiden osuus (2,5%). Palvelujen suunnittelussa on huomioitava ikärakenteesta johtuvat muutokset väestön palvelutarpeessa, vaikka ikääntyneiden määrän kasvu ei suoraan heijastukaan palvelutarpeen kasvuun.

Yhteenveto

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus on laadittu siten, että toiminnan laajuus voidaan keskeisiltä osin säilyttää ja että toiminnan tuottavuuden kasvattamiseen tähtääviä rakennemuutoshankkeita voidaan viedä eteenpäin. Talousarvioehdotuksessa ei ole voitu varautua taantuman seurannaisvaikutuksiin kuten työttömyyden lisääntymiseen ja esimerkiksi asiakkaille maksettavien etuuksien kasvuun.

Toisaalta ehdotus sisältää tarvittavia panostuksia ennaltaehkäisevään toimintaan perusterveydenhuollossa, kuntoutumispalveluissa ja sosiaalityössä. Näitä voidaan myös kutsua esityksen kärkihankkeiksi. Edelleen esitys sisältää geriatrisen arviointiyksiön laajennuksen, jota pidetään keskeisenä ikäihmisten prosessin toimivuuden kannalta.

Talousarviossa pysymisen varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin lukuisia rationalisointipäätöksiä, maksujen korotuksia ja maksuvapautuksista luopumisia sekä hallintokunnan toimintojen uudelleenarviointeja. Nämä muutostarpeet esitetään lautakunnalle erikseen päätettäväksi ja niiden tarkoituksena on vakauttaa taloutta.

Liite 1Talousarvio ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2011 – 2014 (1A)

Liite 2Talousarvion tuloslaskelma

Liite 3Ydinprosessikohtainen esittely

Liite 4Ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi

Liite 5Henkilöstösuunnitelma

Liite 6Käyttöomaisuushankinnat

Liite 7Hankintasuunnitelma

Oheismateriaali 1Tuloslaskelmavertailu

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 27.8.2010:

EhdotusPeruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että peruspalvelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2011 vahvistetaan yhteensä

Menot	598.679.803 €
Tulot	79.810.181 €
Netto	518.869.622 €

Vuosien 2012 – 2014 taloussuunnitelmaluvuiksi esitetään seuraavat nettosummat

v. 2012          529.247.015 €

v. 2013          539.831.955 €

v. 2014          545.230.274 €

Käyttöomaisuuden hankintaan esitetään 1.145.000 euroa.

Lisäksi peruspalvelulautakunta hyväksyy omalta osaltaan tarkennetun strategisen palvelusopimuksen ja esittää sen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi mikäli talousarvio hyväksytään tehdyn ehdotuksen mukaan

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian yksimielisesti.

Kokous keskeytettiin klo 16.30 - 17.00.