Ydinprosessikohtainen esittely
Lasten ja nuorten kasvun turvaaminen
Lasten ja nuorten palveluissa painotetaan vahvasti kunnan perustehtävien hoitamista. Alle 18-vuotiaiden turkulaisten palvelut järjestetään hoitotakuiden ja lakisääteisten määräaikojen sisällä. Lasten ja nuorten kasvun turvaamisen strategisen palvelusopimuksen tavoitteet ovat
- lasten ja nuorten normaalin kasvun ja kehityksen tukeminen
- ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen
- palvelurakenteen keventäminen.
Tavoitteet ovat yhtenevät asukkaiden hyvinvointiohjelman kanssa. Strategisen palvelusopimuksen toteutumista seurataan palveluja koskevien hoito- ja palvelutakuiden toteutumisella sekä seuraamalla perheiden kotiin saamia palveluja.
Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin talouden rationalisointimahdollisuudet liittyvät ensisijaisesti rakennemuutoksiin. Lastensuojelun kustannukset jakaantuvat vuonna 2009 siten, että avohuollon sosiaalityöhön on kohdistunut 15, % menoista ja sijaishuollon sosiaalityön 86 %. Asiakkuuksista avohuollon sosiaalityössä oli 79 %, sijaishuollon sosiaalityössä 21 %. Tähän haetaan muutosta sijaishuollon kehittämisellä, mutta se edellyttää avohuollon sosiaalityön edellytysten vahvistamista. Talousarvioesityksessä vuodelle 2011 lähdetään vahvasti tukemaan kustannus- ja palvelurakenteen muutosta. Neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja oppilashuollossa tehtävä työ ehkäisee hyvin toimiessaan raskaampien palvelujen, sosiaalityön ja mm. psykiatrian palvelujen tarvetta. Lasten ja nuorten palvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä ja niiden toteutumista seuraa valtionhallinnossa joko AVI tai Valvira. Määrärahojen puitteissa myönnettävää ja siten kunnan päätettävissä olevaa palvelua on alle 18-vuotiaiden omaishoidontuki, johon on varattu määräraha vuodelle 2010.
Vuoden 2011 alusta alle 18-vuotiaiden palveluihin tulee uusia kuntaa velvoittavia säädöksiä. Äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa koskeva asetus on kuntaa velvoittava vuoden 2011 alusta. Turussa asetuksen mukaista toimintaa on käynnistetty jo vuoden 2010 aikana, mutta kaikkien laajennettujen terveystarkastusten toteuttaminen edellyttää lisää lääkäri- ja terveydenhoitajaresurssi perusterveydenhuoltoon ja erityiskoulujen osalta kuntoutumispalveluihin. Asetuksen edellyttämät laajat terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa antavat nykyistä paremmat edellytykset lapsen ja hänen perheensä tilanteen monipuoliseen kartoittamiseen ja ongelmien varhaiseen havaitsemiseen sekä niihin puuttumiseen. Koko ikäluokkia koskevana tämä toiminta on sosiaali- ja terveystoimen ennaltaehkäisevän toiminnan kulmakivi. Kaupunki saa asetuksenmukaisen toiminnan järjestämiseen valtionosuutta 3 €/ asukas. Asetus määrittelee toiminnan niin yksityiskohtaisesti, että uusiin velvoitteisiin vastaaminen ei onnistu toimintatapamuutoksilla. On perustelua, että valtionosuus 500 000 € siirretään sosiaali- ja terveystoimelle.
Lastensuojelulain muutokset koskevat sijaishuollon laitoshoidon henkilöstömitoitusta, lastensuojelutarpeen arvion määräaikoja sekä lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviä ja toimivaltaa. Lastensuojelutarpeen arviot määräajassa edellyttävät riittävää henkilöstöä. Lakimuutos velvoittaa kuntaa järjestämään avohuollon lastensuojelun tueksi tarvittavia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Erityisesti korostuu perhetyön ja perheiden tarvitseman kotiavun tarve. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turulla on selkeästi vähiten perhetyöntekijöitä. Jotta ongelmista kärsivien perheiden tukeminen olisi mahdollista, tarvitaan perhetyöntekijöitä lisää. Oikein kohdennettuna perhetyöllä voi olla myös huostaanottoja tai avohuollon laitossijoituksia ehkäisevä vaikutus. Resurssilisäys lastensuojelun avohuoltoon tukee sijaishuollon rakennemuutosta ja vähitellen ehkäisee sijaishuollon palvelujen tarvetta.
Lastensuojelun sijaishuollon kehittämistyö jatkuu sosiaalityön tulosalueella. Perhehoidon osuutta sijoituksista on päätetty merkittävästi lisätä. Tavoitteen toteuttamiselle on luotava edellytykset tehokkaalla perheiden rekrytoinnilla, koulutuksella, riittävällä tuella ja valvonnan järjestämisellä. Tämä edellyttää perhehoitoon suunnattavaa riittävää työpanosta. Lakkatien erityislastenkodin uudisrakennuksen ja laajennuksen valmistuminen kesällä 2011 edellyttää sinne lisähenkilöstöä. Lakkatien erityislastenkotia koskevissa päätöksissä todetaan, että tarvittavat henkilöstölisäykset tapahtuvat sisäisinä siirtoina. Sijaishuollon kehittämissuunnitelman taloudellisten vaikutusten edellytyksenä on ostopalvelujen vähentäminen. Toivottu vaikutus ei toteudu kehittämissuunnitelman kaudella, mikäli henkilökuntaa joudutaan lisäämään.
Erikoissairaanhoidossa ja kuntoutumispalveluissa pyritään vähentämään erityispalvelujen käyttöä konsultatiivisella työotteella ja viemällä erityisosaamista peruspalveluihin, kuten neuvolan tai varhaiskasvatuksen toimintaan. Mm. puheterapian ja varhaiskasvatuksen yhteistyöstä on hyviä ja dokumentoituja kokemuksia. Tarvittavat palvelut pyritään järjestämään mahdollisimman perustasolla kuitenkin niin, tarpeenmukainen hoito järjestetään. Ostopalveluja pyritään edelleen vähentämään.
Nuorten aikuisuuden vahvistaminen
Nuorten aikuisten palvelutarpeeseen vaikuttaa nopeasti heikentynyt työllisyystilanne, joka ei nuortenkaan osalta vielä Turussa osoita kohenemisen merkkejä. Strategisessa palvelusuunnitelmassa nuorten aikuisuuden vahvistamisen lähiajan teema-alueiksi on valittu seuraavat:
- syrjäytymisen ehkäiseminen
- nopea puuttuminen nuorten työttömyyteen.
Vuoden 2011 aikana nuorten aikuisten palvelujen kehittämisessä painotetaan työttömyyden nopeaa katkaisemista. Tutkimuksin on osoitettu, että mitä pitempi työttömyysjakso, sitä todennäköisempää on työttömyyden jatkuminen. Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä toisen asteen oppilaitosten ja nuorisotyön kanssa on saumatonta. Sosiaali- ja terveystoimi on aktiivisesti rakentamassa tätä yhteistyötä. On tärkeää, että kaupungilla on osoitettuna työllisyystilanteeseen nähden riittävä työllisyysmääräraha.
Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kysyntä on ollut kasvussa. Myös nuorten osalta palveluja kehitetään valmistuvan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman mukaisesti.
Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen
Palvelujohtaja Maisa Kuusela
Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oleellista on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elämäntapojen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä terveestä ympäristöstä huolehtiminen. Maahanmuuttajat on valittu erityiseksi kohderyhmäksi. Palveluiden kehittämisessä oleellista on peruspalveluihin panostaminen, erityisesti painopisteen siirtämisessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja perusterveydenhuollon kehittäminen.
Strategisen palvelusopimuksen tavoitteet ovat paitsi hyvinvointia lisääviä, myös kustannustehokkaita. Nopeimmat talousvaikutukset tulevat palvelurakenteen muutoksista.
Prosessin selkeästi suurin menoerä kohdistuu erikoissairaanhoitoon (n. 40%). Turun terveydenhuolto on erikoissairaanhoitopainotteinen, mikä kansainvälisten kokemusten mukaan kokonaistaloudellisesti tehotonta. Perusterveydenhuollon avovastaanottoon käytetään vähiten varoja suuriin kaupunkeihin verrattuna.
Perusterveydenhuollon kehittämishanke luo uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä 17 000 asukkaan väestö, jolla ei ole omalääkäriä. Tilanne johtuu osittain ehkäisevän työn resursoinnista ja osittain lääkärikohtaisten väestömäärien pienentämisestä suositusten mukaisiksi. Esitys tämän väestön hoitamiseksi tuodaan lautakuntaan syyskuussa. Perusterveydenhuollossa tullaan kokeilemaan lisäksi joillakin asemilla ns. työparimallia ja lisäämään sosiaali- ja päihdetyön osaamista. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan mm. hoitajatyövoiman lisäystä, kustannusvaikutukset ovat n. 200 000 euroa. Terveyshyötymalli tehostaa pitkäaikaissairaiden hoitoa.
Erikoissairaanhoidon käyttöä on saatu pidettyä kurissa konsultaatiokäytäntöä kehittämällä. Perusterveydenhuollon vahvistaminen tulee edelleen tukemaan tätä kehitystä. Sairaanhoitopiirin investoinnit aiheuttavat menojen lisääntymistä, mihin ei käytön säätelyllä voi vaikuttaa.
Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman yhdistäminen ja sen mukanaan tuomien toiminnanmuutosten tavoitteena on kustannustehokas ja toimiva hoitoketju, jossa otetaan entistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet ja siirrytään raskaasta laitoshoidosta enenevästi kevyempien palveluiden piiriin. Suunnitelmaan liittyy myös päihdehuoltoon liittyvät rakennusinvestoinnit. Esitys tuodaan lautakunnan käsittelyyn marraskuussa 2010.
Kuntoutumispalveluiden kohdistuu edelleen kustannuspaineita vammaispalvelulain muutoksen aiheuttamiin kustannuksiin, kuljetuspalveluihin, palveluasumiseen ja henkilökohtaiseen apuun
Toimeentulotukeen ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatut määrärahat pidetään vuoden 2010 tasolla huonoista työllisyysnäkymistä huolimatta. Kuluneen vuoden kokemuksen perusteella toimeentulotuen tarve ei ole lisääntynyt vuoden 2009 tasosta, työttömyyskassat ovat pystyneet huolehtimaan velvoitteistaan hyvin. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisen aiheuttama työmarkkinatuen kuntaosuuden nousua pyritään hillitsemään tehokkaammilla työllistämistoimenpiteillä. Syrjäytymisen ehkäisy ja maahanmuuttajien kotoutuminen painottuvat operatiivisen palvelutuotantosopimuksessa.
Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessille on laadittu vuosiksi 2009 - 2012 Turun ikääntymispoliittinen ohjelma, joka on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämistä.
Strategisen palvelusopimuksen painopisteet ovat:
1. Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla.
Ehkäisevän vanhustyön toiminnalla tavoitellaan pitkäntähtäimen suunnitelmana laitoshoitoon siirtyvien keski-iän myöhentymistä kahdella kuukaudella kolmen vuoden aikana. Ehkäisevät palvelut kohdentuvat koko vanhusväestöön. Ehkäiseviä palveluja tuotetaan omana toimintana, yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa sekä seurakunnan, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa sekä vapaaehtois-toimijoiden kanssa.
2. Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi
Tässä yli 75 vuotiaiden säännöllisen hoidon piirissä olevien asiakkaiden hoidolla ja hoivalla tavoitellaan, että kotihoidon piirissä olevien osuus kasvaa 14 %:iin, omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4,5 %:iin, tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 5 %:iin, ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vähenee 6,5 %:iin ja vanhuspalvelujen palvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä nousee suunnitelmakaudella 30 %:iin ikääntymispoliittisen ohjelman kaudella.
Ydinprosessinpalvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt
Palvelujen kehittämisen kannalta merkittävimpiä toimenpiteitä ehkäisevän vanhustyön alueella ovat yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen vähentäminen sekä fyysisen, kognitiivisen sekä psykososiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä on 75-vuotiailla subjektiivinen oikeus palvelutarpeen arviointiin. Vaikka tämä ei johda subjektiiviseen oikeuteen palvelujen saamisessa, palvelutarpeen arvioinnin perusteella voidaan kuitenkin tehdä palvelusuunnitelma ikäihmisen oman tahdon ja objektiivisten mittareiden antaman tulosten mukaiseksi. Ehkäisevät kotikäynnit on kohdistettu 80-vuotiaille, kotona ilman palveluja asuville ikäihmisille. Nämä käynnit ovat saaneet hyvän vastaanoton ja käyntien perusteella on voitu tehdä yksilöllinen suunnitelma toimintakykyä parantavien toimintojen järjestämiseksi ja palvelutarpeiden toteuttamiseksi.
Omaishoidon tuen saajien määrän lisäämistä on ikääntymispoliittisessa ohjelmassa sovittu neljän vuoden tähtäimellä. Tämä tavoite ei saatavissa olevien tilastojen valossa näytä toteutuvan suunnitelman mukaisesti. Omaishoitajia tukemaan on kuitenkin lisätty intervallihoitopaikkojen määrää, jotta omaishoitajalle voidaan järjestää hänelle kuuluvia vapaapäiviä ja toisaalta Intervallijaksolle tehdään tavoitteellinen suunnitelma toimintakyvyn parantamiseksi tai ylläpitämiseksi.
Itsenäisesti kotona asuvat pitkäaikaissairaat tai sairaanhoidollista apua tarvitsevat ikäihmiset käyvät terveysasemalla oman lääkärin ja/tai oman hoitajan hoidossa. Siitä, milloin asiakas muuttuu säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi on laadittu kriteerit yhdessä perusterveydenhuollon kanssa.
Säännöllinen kotihoito on ollut edelleen kehittämisen kohteena. Vaikka kotihoidonpiirissä olevien asiakkaiden määrän kehitys on oikeansuuntainen niin kotihoidon palveluluokkien välinen painotus varsinkin + 75 vuotiaiden kohdalla ei ole vielä edennyt riittävästi. Kevyin palveluluokka painottuu edelleen. Tiedossa on, että osassa suurimpia kaupunkeja tätä palveluluokan palvelutarjontaa
on eri keinoin vähennetty ja keskitytty vaikuttavimpiin ja kotona asumista tehokkaammin tukeviin palveluihin. Kotihoidossa on syytä aloittaa benchmarking -toiminnan suunnittelu siten kuin Tampereella tai Iisalmessa on tehty. Tavoitteena on molemminpuolinen oppiminen sekä kotihoidon laadun että hoitohenkilökunnan määrän ja rakenteen arviointi sekä samalla selvitetään asiakastyytyväisyyttä.
Sairaalahoidon prosessia ollaan tehostamassa siten, että pääosa kotihoidossa tai kotona asuvista, äkillistä sairaanhoitoa tarvitsevista ikäihmisestä hoidetaan omassa erikoissairaanhoidossa tai geriatrisessa sairaalahoidossa. Sairaanhoitopiirin kanssa sovittujen sairausryhmien potilaiden hoito aloitetaan yliopistollisessa keskussairaalassa. Nämäkin potilaat jatkohoidetaan tai kuntoutetaan sosiaali- ja terveystoimen omassa sairaalassa tai kotiutetaan kotiinkuntoutumistiimin, kotihoidon tai kotisairaalan avulla suoraan kotiin.
Kotihoidon ja sairaalan välistä hoitoa tehostaa geriatrisen arviointiyksikön suunniteltu laajentaminen 1.9.2011 alkaen. Näin akuuttia hoitoa ja hoidon tarpeen arviointia saadaan nopeutettua ja tehostettua kotihoidon asiakkaille. Arviointijaksoon yhdistetään kotihoidon tarpeen arviointi, apuvälineiden tarpeen arviointi ja toimintakykyä edistävät ja ylläpitävät toimenpiteet. Arviointiyksikön laajentaminen vähentää ikäihmisten tarpeetonta yliopistolliseen keskussairaalaan ohjautumista.
Suurimman muutoksen kohteena on tehostetun palveluasumisen, vanhainkotihoidon ja terveyskeskusvuodeosastoilla tapahtuvan pitkäaikaisen laitoshoidon kehittäminen. Valtakunnan tasolla ollaan valmistelemassa ns ikälakia, jossa nämä hoitomuodot yhdistetään. Palvelujen kysynnän kannalta 80-, 85- ja 90 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on olennaisin tekijä, vaikka ikääntyneiden määrän kasvu ei suoraan vaikutakaan palvelutarpeen kasvuun. Ympärivuorokautisen hoidon rakenteita ollaan muuttamassa yksiportaiseksi, tavoitteena on hallittu rakennemuutos, jossa laitospaikkoja vähennetään ja iäkkäiden ihmisten tarpeita vastaavia asumisen ja palvelut sisältäviä palvelumuotoja kehitetään.
Palvelusetelin käytön laajentamista valmistellaan syksyn 2010 aikana henkilöille, jotka asuvat tavallisessa palvelutalossa, mutta heidän tulonsa eivät riitä lisääntyvään hoitotarpeeseen. Toinen palvelusetelin käyttökohteen kehittämistarve on kotisairaanhoidon lyhytkestoisen hoidon järjestäminen palvelusetelillä.