Resurssijohtaja Max Lönnqvist, tulosalueiden controllerit Seija Heervä, Seppo Laakso, Pekka Paatonen, Ritva Pitkäkari ja Joonas Välilä:

Vuoden 2010 talousarvion valmistelun pohjaksi hallintokunnille on annettu valtuuston hyväksymään lisätalousarvioon pohjautuvat ohjeluvut vuodelle 2010. Laskelmassa on huomioitu mm. Kela-maksun poisto, muut muutokset sosiaalivakuutusmaksuissa sekä perus-it-menojen oikaisu. Lisäksi luvussa on huomioitu talousohjelman toteuttamisesta saatavat taloushyödyt. Peruspalvelulautakunnalle osoitettu netto-ohjeluku on 525.443.000 euroa.

Peruspalvelulautakunnan sopimusohjausmalli hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 25.2.2008 § 128. Sopimusohjauksen vuosikellon suunnittelurytmi on laadittu siten, että sopimustasojen hallinnointi voitaisiin synkronoida budjettiprosessin kanssa päätöksenteon seuraavilla tasoilla. Tällä hetkellä sopimusten valmistelutilanne on hieman tuosta tavoitteellisesta aikataulusta jäljessä.

Sopimusohjauksen periaatteiden mukaisesti palvelujohtajat ovat prosesseittain arvioineet keskeisiä painopistealueita ja kehittämistoimenpiteitä, joilla kustannuskehitystä voidaan hillitä ja uudistaa toimintatapoja ja rakenteita.

Tämän talousarvioehdotuksen liitteenä on ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi.

Talousarvioehdotuksen keskeiset kehittämistoimenpiteet ja rakennemuutokset vuonna 2010 prosesseittain:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen / palvelujohtaja Sirpa Kuronen

Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessissa talousohjelman mukaiset toimenpiteet ovat lastensuojelun sijaishuollossa sekä varhaiskasvatuksessa tavoiteaikataulusta myöhässä ja niiden vaikutuksia on odotettavissa vasta vuoden 2010 aikana. Ennaltaehkäisevä työ on kaikilla tulosalueilla pyritty turvaamaan tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, jotta edellisen laman aikana tehdyt virheet voitaisiin välttää. Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään STM:n Kaste-ohjelman Remontti-hanketta. Palvelusetelin käyttöönottoa selvitetään kehitettäessä vaihtoehtoisia kustannustehokkaita palveluja lapsiperheille.

Perheiden valintamahdollisuuksien lisäämiseksi selvitetään myös palvelusetelin käyttöönottoa. 

Palvelurakenteeseen vaikuttavia toimenpiteitä tehdään kaikissa toiminnoissa, erityisesti varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelun sijaishuollossa. Periaatteena on peruspalveluihin painottaminen. Erityispalveluissa painotus kohdistuu konsultatiivisiin palveluihin ja lisäksi palvelurakennetta kevennetään. Oikeansuuntaisia toimenpiteitä on jo tehty esim. perhehoidon suhteellisen osuuden lisäämiseksi. Kuntoutumispalveluissa alle 18-vuotiaiden omaishoidon tuen määrärahaan tehdään korjaus vuoden 2009 puuttuvien sotu-maksujen vuoksi.  Omaishoidontuen tasokorotusta ei ole sisällytetty talousarvioon, vaan se on esitetty hallintokunnan toiminnallisia muutoksia koskevassa liitteessä. Vammaispalvelulain muutokset, mm. subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun lisäävät palvelukysyntää.

Nuorten aikuisuuden vahvistaminen / palvelujohtaja Sirpa Kuronen

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessin palvelutarpeeseen ja kustannuksiin vaikuttaa vaikeutunut yhteiskunnallinen tilanne. Nuorten erinomainen työllisyystilanne on nopeasti muuttunut, ja nuorisotyöttömyys lisääntyy voimakkaasti. Nuorten syrjäytymiskierre on katkaistava esim. päihdehuollon palvelujen avulla. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutukseen ja työelämään tukeminen on laman aikana erityisen tärkeää.

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma koskee myös ikäluokkaa 18-24. Sosiaali- ja terveystoimessa vuoden 2010 strategisina painopisteinä nuorten aikuisuuden vahvistamisen palveluissa ovat lasten ja nuorten normaalin kasvun tukeminen ja ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen / palvelujohtaja Maisa Kuusela

Työikäisten palveluiden tarve ja käyttö on keskimäärin pienempää kuin muilla ikäryhmillä. Suurimmat menoerät kohdistuvat erikoissairaanhoitoon ja sosiaalityön palveluihin.

Palvelujen tarkoituksenmukainen kehittäminen tarkoittaa peruspalveluihin panostamista, erityisesti perusterveydenhuollon kehittämistä, ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista, palvelurakenteen keventämistä ja palveluverkon tarkoituksenmukaista kehittämistä.

Suuri osa edellä esitetyistä tavoitteista on saavutettavissa painopistealueita muuttamalla eivätkä vaadi erillisiä taloudellisia panostuksia. Perusterveydenhuollon kehittämisohjelman jatkaminen on välttämätöntä ja vaatii lisämäärärahaa, mutta panostus näkyy erikoissairaanhoidon vähentyneenä käyttönä ja siten kustannusten säästönä toisaalla.. Talousohjelman toimenpiteet, jotka koskevat vammaisten ja päihteidenkäyttäjien palveluita, tuottavat säästöjä vasta viiveellä. Panostus asunnottomien TALK -hankkeeseen on välttämätön palvelurakenteen muutoksen eteenpäin viemiseksi.

Vammaispalvelulain muutos lisää oleellisesti asiakkaiden subjektiivisia oikeuksia ja sen myötä palvelujen käyttöä. Toimeentulotuen myöntämisajat ja hammashuollon hoitotakuu velvoittavat sosiaali- ja terveystointa.  Perusterveydenhuollon pakottavia lisäyksiä ovat sairaankuljetuksenkulujen nousu, päivystyksen lääkärityövoiman käytöstä aiheutuva menojen kasvu sekä lakisääteisten seulontojen kustannusten nousu. Erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirin kustannukset näyttävät nousevan suunniteltua enemmän.

Itsenäisesti selviytyvien – työikäisten - ydinprosessissa laman vaikutukset näkyvät kaikkein selvimmin: työttömyys lisääntyy, toimeentulotuen menot nousevat, työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä kasvaa ja työllistymispalveluiden tarve kasvaa. Taloudellisen tilanteen heikentyessä myös muiden, esimerkiksi terveyspalveluiden tarve kasvaa.

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen / palvelujohtaja Seija Arve

Ikäihmisten elämänlaadun turvaamisen prosessissa painopisteet ovat ikäihmisen aktiivisen elämän turvaaminen toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla ja hoidon palvelurakenteen muuttaminen avohoitopainotteisemmaksi.

Ikäihmisen aktiivisen elämänlaadun turvaaminen tulee olla huomioituna talousarviossa siten, että yhteistyötä muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa lisätään ikäihmisten fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn alueella tukemaan kotona asumisen mahdollisuuksia.

Hallintokunnan sisällä tulee kuntoutuksen tulosalueella huomioida riittävät resurssit ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen niillä tulosalueilla, joissa heitä hoidetaan.

Ennakoivien kotikäyntien ja riskikartoituksen toteuttamista jatketaan, jotta ikäihmiset saavat heille tarpeelliset palvelut, apuvälineet ja hoidon, samoin varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneet saavat palvelutarpeen arvioinnin 7 vrk:n sisällä yhteydenotostaan. Oikea-aikainen sairaan- ja sairaalahoito toteutuu, laitoshoitoon siirtyminen myöhentyy ja näin kotona asuminen mahdollistuu pidempään.

Kotihoidon tuottavuutta lisätään myös siten, että mobiililaitteiden hankintaa aikaistetaan toteutettavaksi jo kuluvana vuonna, jotta kotikäyntien lisääminen on mahdollista tuottavuustavoitteiden mukaisesti. Kotipalvelu kohdistetaan erityisesti palveluluokkiin 2 ja 3. Palvelusetelin käyttöönotto toteutetaan palveluluokassa1 etenkin lyhytkestoisen kotisairaanhoidon osalta.

Omaishoidon tuen kattavuutta olisi lisättävä ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti, jotta laitoshoitoon joutumista voidaan myöhentää. Tällä toimenpiteellä varmistetaan ohjelmakaudella tavoitteeksi asetettua kotihoidon peittävyyden parantamista.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutos aloitetaan vähentämällä vanhainkotipaikkoja 48 ja lisäämällä vastaava määrä tehostettua palveluasumista ensin ostopalvelulla. Vuoden 2010 aikana nopeutetaan ympärivuorokautisen hoidon kehittämisohjelman mukaisesti myös oman toiminnan rakennetta kevyemmäksi, jotta laitoshoidon menojen osuutta voidaan vielä pienentää. Tämä tarkoittaa myös säästyvän henkilöstön hyödyntämistä muualla laitoshoidossa, jotta lääninhallituksen vaatimat henkilöstön lisäykset voidaan toteuttaa sisäisesti. Samalla voidaan vahvistaa omassa laitoshoidossa hoitohenkilöstön mitoitusta.

SAS- toimintaa kehittämällä varmennetaan ikäihmisten hoitopaikan valinnan onnistumista ja prosessin nopeutumista, jotta sairaalahoidon sairaansijat saadaan käyttöön ja jonot sairaanhoitopiirin ja oman sairaalahoidon välillä pysyvät kohtuullisina.

Talousarvioehdotuksen laatimisen yleisiä periaatteita:

Talousarviossa tulee ottaa huomioon täydellisyysperiaatteen mukaisesti tiedossa olevat pakottavat menot. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on käytetty mm. seuraavia laskentaperiaatteita:

1       palkkamenoihin on lisätty 3 % v. 2009 tammi-heinäkuun ennusteeseen nähden

- Teknisten ohjeiden mukaan keskimääräinen palkkamenojen muutos on 1,87 %, johon on lisättävä TEHY-sopimuksen mukaiset korotukset sekä mahdollisten uusien sopimusten kustannusvaikutukset

2       Eläkemenoperusteinen KuEL-maksu + 5 %, varhaiseläkemaksu + 4%

3       Sisäiset vuokrat tilalaitoksen ennusteen mukaan, + 2M€

4       Muut kustannukset + 1,1 % (arvioitu hintatason muutos v. 2010)

5       Perusit-menoja ei ole budjetoitu ( -6,7 M€)

6       Palveluiden ja asiakaspalveluiden ostojen hinnankorotuksiin ja asiakasmäärien kasvusta johtuviin paineisiin on voitu varautua vain niukasti.

Sosiaali- ja terveystoimen ennustettu nettomeno vuodelle 2009 on noin 557,1 miljoonaa. Tämä luku pitää sisällään noin 8 miljoonaa euroa sellaisia eriä, joita ei budjetoida vuodelle 2010 tai toteutuvat vain kertaluonteisina vuonna 2009. Käytännössä vertailukelpoinen nettomeno vuodelle 2009 on noin 549 miljoonaa euroa, joka on runsaat 23,5 miljoonaa euroa suurempi kuin vuodelle 2010 annettu ohjeluku.

Talousarvioehdotuksen valmistelussa on huomioitu palvelujohtajien esittämät tarpeet ja varsinkin rakennemuutoksen kautta saatavat kustannushyödyt. Erityisenä haasteena on kuitenkin todettava, että varsinkin laskusuhdanteen aikana julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa ja esim. rahallisten tukien kasvuun on lähes mahdotonta vaikuttaa.

Sosiaali- ja terveystoimen yhteenlasketut nettomenot ovat kasvaneet vuodesta 2004 keskimäärin 5,4 % / vuosi. Omana tavoitteenaan hallintokunta on esittänyt talousohjelmassa, että tarkoin suunnatuilla toimenpiteillä voidaan hillitä kustannusten kasvua ja rakennemuutoksen avulla osittain kattaa kasvavien asiakasmäärien palvelutarvetta. Nyt laadittu talousarvioehdotus tukee tätä tavoitetta.

Liite 1Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot vuosina 2004 – 2008

Liite 2Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös 2008 – talousarvioehdotus 2010 (oikaistuna)

Tulosaluekohtaista tarkastelua:

Peruspalvelulautakunta ja hallintopalvelut (sisältäen keskitetyt menot):

Kuljetus- ja varastotoiminnot ovat siirtyneet 1.9.2009 Hankinta- ja logistiikkakeskuksen yhteyteen eivätkä sisälly enää SoTe:n talousarvioon. Yhteisiin keskitettyihin eriin on budjetoitu korotuksia (KuEL-maksu, varhaiseläkemaksu, lomapalkkavelka, sisäiset vuokrat, hallintokunnan it-menot). Menoista runsaat 52 miljoonaa euroa on hallintokunnan yhteisiä eriä eli noin 75 % talousarvioehdotuksesta.

Sosiaalityön palvelut:

Sosiaalityön talousarvioehdotuksessa on varauduttu nykytoiminnan ylläpitoon ja erityisen haasteen asettaa mm. toimeentulotuen tarve ja odotettavissa oleva työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu. Edelleen lastensuojelussa ja päihdehuollossa on paineita menojen kasvattamiseen mutta talousarvioehdotus ei mahdollista sitä. Talousarvioehdotukseen on varattu määrärahat Turun seudun sosiaalipäivystyksen 4 sosiaalityöntekijän palkkaamiseen ja etuuskäsittelyn ruuhkan purkuun. Valtion varoista kustannettava rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa esitetään vakinaistettavaksi vuoden 2010 aikana.

Perusterveydenhuollon palvelut:

Perusterveydenhuollon talousarvioehdotuksessa on otettu huomioon mm. sairaankuljetuksen kustannusten kasvu sekä päivystyksen lääkäripalveluiden kustannusnousu. Lisäksi on huomioitu osa asetusmuutoksen vaatimista lisävakansseista ehkäisevään ja suun terveydenhuoltoon. Työvoiman heikko saatavuus vaikeuttaa kuitenkin toimintaa. Kansanterveysasetuksen muutos (asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta) 1.7.2009 lisää pakollisten tarkastusten määrää ja toimet on osittain aloitettava jo vuoden 2010 aikana.

Erikoissairaanhoidon palvelut:

Talousarvioehdotuksessa taataan nykytoiminta ja hoitotakuussa pysyminen. Hoitoketjun toimivuuteen panostetaan edelleen kustannustehokkuuden parantamiseksi ja sairaanhoitopiirin maksuosuuden hallitsemiseksi. Sairaanhoitopiirin osalta esityksessä on lähdetty tavoittelemaan 0-kasvua.

Kuntoutumispalvelut:

Kuntoutumispalveluiden tulosalueella on varauduttu nykytoiminnan ylläpitoon. Lisäksi esityksessä on otettu huomioon omaishoidontuen sivukulut, jotka puuttuivat talousarviosta v. 2009. Esityksessä on huomioitu vammaispalvelulain muutoksen edellyttämät lisäresurssitarpeet. Edelleen kasvava työttömyys edellyttää yhden uuden urasuunnittelijan vakanssin lisäämistä. Tulosalueen uuden moniammatillisen toimintatavan käyttöönotto edellyttää tiettyjä nimikkeenmuutoksia, joista aiheutuu kustannusvaikutuksia. Vuonna 2010 suunnitellaan lisäksi CAF-laatujärjestelmän käyttöönottoa kaikissa yksiköissä.

Vanhuspalvelut:

Esitys perustuu nykytoiminnan turvaamiseen eikä sisällä uusia toiminnallisia muutoksia. Vuoden 2010 aikana on suunniteltu otettavaksi käyttöön ympärivuorokautisenhoidon uudistettu organisaatio. Rakennemuutokseen tähtäävänä toimenpiteenä on esitetty Luolavuoren vanhainkodin toiminnan asteittaista alasajoa. Talousarvioehdotuksessa ei ole erikseen resurssoitu ikääntymispoliittisen ohjelman edellyttämää palvelurakennemuutosta.

Ympäristöterveydenhuolto:

Ympäristöterveydenhuollon talousarvioehdotus ei sisällä merkittäviä muutoksia vuoteen 2009. Eläinhoitolan uusien tilojen odotetaan valmistuvan vuoden 2010 lopussa ja kalustamiseen on varauduttu talousarviossa. Kaupungin hoitama kliininen eläinlääkärivastaanotto päättyy vuoden 2010 loppupuolella ja uusiin järjestelyihin ollaan varautumassa.

Työterveyshuolto:

Työterveyshuolto toimii nettoyksikkönä ja nettomeno muodostuu merenkulkijoiden lakisääteisestä terveydenhuollosta. Kaupungin henkilöstön työterveyshuollossa painottuu entistä enemmän vaikeiden työkykyongelmien hoito ja työyhteisöjen toiminnan tukeminen. Tämän vuoksi yksittäiset suoritteet ovat usein aiempaa laajempia ja usein myös kalliimpia. Toisaalta hoidossa painottuu somaattisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen sekä masennuksen hoito.

Varhaiskasvatus:

Varhaiskasvatuksen tulosalueen talousarvioehdotus perustuu pääosin nykytoiminnan ylläpitämiseen mutta palvelusetelin mahdollinen käyttöönotto lisää asiakaspalveluiden ostojen menoja mutta toisaalta vähentää avustuksia, palkkamenoja ja asiakasmaksuja. Ostopalvelusopimusten päättyminen 31.7.2010 edellyttää joka tapauksessa toiminnan uudelleenarviointia tarvittavan hoidon järjestämiseksi.

Peruspalvelulautakunnan talousarvioehdotukseen ei sisälly seuraavia toiminnallisia muutoksia ja niihin liittyviä lisäpanostuksia.

Liite 3Toiminnalliset muutokset ja niihin liittyvät lisäpanostukset

Yhteenveto

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotus on laadittu siten, että se turvaisi nykytasoisen toiminnan. Ehdotuksessa on otettu huomioon kaikki tiedossa olevat tuloerät ja niiden mahdolliset korotukset. Menojen osalta on lähdetty siitä tilanteesta, että kaikki tiedossa olevat sitovat erät on huomioitu.  Rakenne- ja toimintatapojen muutokset huomioidaan sopimusohjausjärjestelmässä ja niistä tehdään erikseen tarvittavat päätökset.

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion keskimääräinen kasvu vuodesta 2004 on ollut noin 5,4 % / vuosi. Vuodesta 2009 on pyritty selkeästi kasvun taittamiseen ja palvelujohtajien esittämissä painopisteissä tähdätään juuri tarvittaviin muutoksiin. Vuoden 2010 talousarvioehdotus on laadittu sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti, joskin sopimusten sisältöjen muodostuminen ja neuvottelukäytäntö ovat olleet jäljessä tavoiteaikataulusta. Vuoden 2010 sopimukset täydentyvät ja täsmentyvät talousarvioprosessin kuluessa strategisella palvelutuotantosopimuksella ja operatiivisella palvelutuotantosopimuksella. Sopimusohjauksen vuosikello toteutuu asetettujen tavoitteiden mukaisesti vasta vuoden 2011 sopimuksia laadittaessa.

Laskusuhdanteessa julkisten palvelujen kysyntä kasvaa huomattavasti, ja tästä syystä kysyntään vastaava talousarvioehdotus poikkeaa paljon hallintokunnalle asetetusta ohjeluvusta.

Vahvistettu talousohjelma ja sen arvioidut vaikutukset on huomioitu talousarvioehdotusta laadittaessa. Talousohjelman toteutuminen ja rakennemuutosten läpivieminen ovat kuitenkin pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä, joiden vaikutus näkyy pääosin menopaineiden kasvun taittumisena.

Henkilöstösuunnitelma, käyttöomaisuuden hankinta ja hankintasuunnitelma esitetään erillisillä lomakkeilla.

Liite 4Talousarvio ja suunnitelmaehdotus 2010 – 2012

Liite 5Lyhyt pohja

Liite 6Henkilöstösuunnitelma

Liite 7Käyttöomaisuushankinnat

Liite 8Hankintasuunnitelma

Liite 9Ehdotus strategiseksi palvelusopimukseksi

Peruspalvelulautakunta on käsitellyt tilainvestointeja 29.4.2009 § 204 ja uudistaa esityksensä.

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

PäätösPeruspalvelulautakunta palautti asian yksimielisesti.