Esitys 15.9.2009
STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS
1.Sopimusosapuolet
Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin peruspalvelulautakunta.
2. Sopimuksen tarkoitus
Peruspalvelulautakunnan toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan sopimusohjausta palveluiden tilaamisessa ja tuottamisessa. Sopimusohjausjärjestelmä perustuu kolmiportaiseen sopimushierarkiaan.
Tällä strategisella palvelusopimuksella (SPS) kaupunginhallitus ja peruspalvelulautakunta sopivat painopisteistä, kehittämistavoitteista ja resursseista.
Sopimus sisältää peruspalvelulautakunnan vision, arvot, toimintaympäristön ja asiakastarveanalyysin sekä näistä johdetut yleiset tavoitteet ydinprosesseittain.
3. Peruspalvelulautakunnan visio
Turun sosiaali- ja terveystoimi on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.
4. Peruspalvelulautakunnan arvot
Sosiaali- ja terveystoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat periaatteet.
5. Sosiaali- ja terveystoimen toiminnalliset painopisteet
Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat
Turun kaupungin strategisessa viitekehyksessä on tapahtunut merkittävä muutos edellisen strategisen palvelusopimuksen hyväksymisen jälkeen. Tässä sopimuksessa on nämä muutokset otettu huomioon.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.
Sopimuksen linjausten mukaisesti:
Palveluissa keskitytään ydinpalveluihin ja toteutetaan hyväksyttyä palvelustrategiaa. Palveluverkkoselvitys tehdään kaikkien palveluiden osalta poikkihallinnollisesti ja asiakaslähtöisesti.
Ennaltaehkäisevä työ otetaan linjaavaksi ajatukseksi palvelutuotannon kehittämisessä.
Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa kehitetään. Palvelusetelijärjestelmän käyttöä laajennetaan ja säännöistä sovitaan.
Perusterveydenhuollossa toteutetaan vaihtoehtoisten järjestämistapojen kokeiluja eri terveysasemilla.
Senioriväestön elämänlaatuun panostetaan kehittämällä monipuolisia toimintapisteitä, joiden toiminnassa kolmannen sektorin toimijat ovat mukana.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.3.2009 valtuustokauden 2009 - 2012 aikana laadittavat ohjelmat, joista muodostuu Turku-sopimus. Sopimus jakaantuu kolmeen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi ja resurssien tasapainoinen ohjaus.
Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan:
Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012,
Turun työikäisten hyvinvointiohjelma
Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009 - 2012.
Palvelustrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.1.2007. Palvelustrategiassa on otettu kantaa palveluiden järjestämisen ja tuottamisen vaihtoehtoihin ja mahdollisuuksiin. Turkulaisten palveluiden saatavuus ja laadukkuus on kyettävä turvaamaan tilanteessa, jossa kaupungin talous on alijäämäinen ja väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeen rakenteesta johtuen palvelujen kysyntä voimakkaasti kasvaa.
Valtakunnallisia linjauksia on esitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa ns. Kaste- ohjelma vuosille 2008 - 2011, joka vahvistettiin 31.1.2008. Ohjelman valtakunnalliset tavoitteet ovat:
–lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä
–lisätä hyvinvointia ja terveyttä ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
–parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja
Monet lakihankkeet tukevat Kaste-ohjelman toimeenpanoa. Valmisteilla olevan terveydenhuoltolain tavoitteena on mm. tukea ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa, asiakaslähtöisyyttä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Hallituksen politiikkaohjelmista mainittakoon Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Sata-komitea sai 27.1.2009 valmiiksi ehdotuksen sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi. Linjaukset koskevat perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkiyttämistä.
Toimintaympäristön muutokset
Suomen Pankki arvioi, että BKT supistuu 5,0 % vuonna 2009, ja vuonna 2010 tuotanto supistuu vielä 1,1 %. Suomen talous palaa positiivisen kasvun uralle vasta vuonna 2011. Yksityinen kulutus vähenee vuonna 2009, mutta alkaa sen jälkeen varovaisesti kasvaa. Investoinnit vähenevät vuosina 2009–2010 ja kasvavat vuonna 2011 vain vähän. Investointihalukkuutta heikentävät vientiteollisuuden kysyntäongelmat, kotitalouksien varovaisuus ja rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen.
Tuotannon supistuminen näkyy työmarkkinoilla. Työllisyystilanne heikkenee koko ennustejakson ajan: työllisten määrä supistuu ja työttömyysaste nousee. Julkinen talous jää selvästi alijäämäiseksi ja valtion ja kuntien velkaantuminen lisääntyy.
Arviot taloudellisen tilanteen kehityksestä vaihtelevat eikä varmaa tietoa suhdannetilanteesta ole saatavilla. Kuitenkin voidaan perustellusti ennustaa, että tilanne tulee näkymään toimeentulotuen tarpeen kasvuna vielä ensi vuonna.
Turun työttömyysaste oli heinäkuussa 2008 10,4 % ja heinäkuussa 2009 13,1 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä kasvoi vuoden 2008 heinäkuun 1107:sta vuoden 2009 heinäkuun 1648:aan. Turun taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2007 1,25 (ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti). Vastaavasti Vantaalla huoltosuhde oli 0,96, Espoossa 0,97 ja Tampereella 1,18. Turun taloudellisena tavoitteena on tulojen ja menojen tasapaino. Haasteena on kaupungin asukasmäärän lisääminen ja työpaikkojen määrän kasvattaminen.
Turun kaupungin virallinen asukasluku oli 175 582 asukasta vuodenvaihteessa 2008/2009. Siinä oli kasvua 296 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Ajanjaksolla 1.1. – 31.3.2009 Turun väestö kasvoi Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausitilaston ennakkotietojen mukaan 80:llä ja oli maaliskuun lopussa 175 662. Turun oman väestöennusteen mukaan lähivuosina väkimäärä tulee kasvamaan vuosittain 800-1000 hengellä. Väestö kasvanee kuitenkin tulevina vuosina hyvin maltillisesti.
Turkulaisten ikärakenne on seuraava: 0-24v. 28 %, 25-64v. 55 % ja 65v. täyttäneet 17 %. Palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien välillä tapahtuvat muutokset. Suurten kaupunkien vertailussa Turussa oli suhteellisesti eniten (2,3%) yli 85-vuotiaita. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuu noin 6,4 % turkulaisista.
Kaupunkiin tapahtuva ja kaupungista poislähtevä muuttoliike on kaupungin talouden kehittymisen kannalta ollut negatiivinen. Kaupunkiin tulomuutto on koostunut suurelta osin opiskelijoista, maahanmuuttajista ja tulotasoltaan alemmista tuloryhmistä. Sen sijaan poismuuttaneiden joukossa on usein hyvätuloisia lapsiperheitä, jotka hakeutuvat ympäristökuntiin heille houkuttelevampien olosuhteiden perässä. Samanaikaisesti kun tulopohja on kaventunut, on palvelutarve lisääntynyt.
Turussa on 13 vuoden ajalta systemaattisesti seurattu hyvinvoinnissa tapahtuneita muutostrendejä vuosina 1995 - 2008. Tämä ajanjakso sisältää 90-luvun syvän taloudellisen laman ja 2000-luvun pitkän nousukauden.
Seurannan mukaan laman jälkeinen epävarmuus tulevaisuudesta on poistunut. Turkulaiset tuntevat itsensä onnellisiksi ja onnellisuus näyttää lisääntyneen 90-luvun alun jälkeen. Vuonna 1995 turkulaisille merkitsivät eniten läheiset ihmissuhteet ja ystävät sekä toisena asiana asumiseen liittyvät arvot. Vuonna 2008 asumiseen liittyvien arvojen sijalle toiseksi on noussut luonnon merkitys. Myös vapaa-ajan merkitys on noussut asumista tärkeämmäksi.
Turussa keskimääräinen tulotaso on jonkin verran alhaisempi kuin muualla Suomessa. Ylimmät tuloluokat hajaantuvat muista luokista, mikä tarkoittaa tuloerojen kasvua. Alimmat tulonsaajaryhmät ovat jääneet suhteellisesti jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Tuloerot ovat kasvaneet, mutta subjektiivinen kokemus taloudellisesta tilanteesta on kuitenkin parantunut. Toimeentulon helppous on lisääntynyt selvästi kaikilla ikäryhmillä tämän13 vuoden aikana. Suhteellinen köyhyys on vakiintunut ilmiö ja samaan aikaan vähimmäisturvan taso on jäänyt noin 20 % jälkeen keskimääräisestä ansiotason kehityksestä.
Hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella 60 % turkulaisista kokee terveytensä hyväksi. Kaikkiaan koettu terveys on parantunut, mutta kuitenkin vähemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Suurimmat kansanterveydelliset uhat ovat diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien lisääntyminen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.
Yleinen tyytyväisyys elämään on kasvanut. Useiden hyvinvoinnin puutetilojen yhtäaikainen kuormittavuus ei ole lisääntynyt. Kuormittavuuden osalta oltiin heikoimmassa tilanteessa 1990-luvun lopussa, laman jälkeisinä vuosina. Vuonna 2008 aikuisväestöstä 45 % oli sellaisia, joilla ei ollut lainkaan hyvinvointipuutteita ja vähintään kolme puutetilaa oli 6 % väestöstä.
Asiakkuudet ja toiminnan painopisteet ydinprosesseittain tarkasteltuna
Sosiaali- ja terveystoimessa prosessijohtaminen toteutuu neljän elinkaarimallin mukaisen ydinprosessin kautta. Ydinprosesseja ovat: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, nuorten aikuisuuden vahvistaminen, itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistaminen ja ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen. Prosessien avulla tunnistetaan kulloisenkin ikäryhmän asiakastarpeet ja tarpeiden mukaiset palvelut. Prosessiajattelussa korostuu asiakkuusnäkökulma. Elinkaarimallin mukaiset ikäryhmien ikärajat ovat joustavat ja ovat vain viitteellisiä ja laskennallisia, koska esim. itsenäisesti selviytyvä ikäihminen kuuluu itsenäisesti selviytyvien ydinprosessiin. Ikäryhmärajat joustavat asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn ja tarpeen mukaisesti.
Kulloisenkin ikäryhmän asiakastarpeisiin – terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen - vastataan sosiaali- ja terveystoimessa yhteistyössä kahdeksan tulosalueen kanssa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa sosiaalityön, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, varhaiskasvatuksen ja kuntoutumispalvelujen tulosalueet ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Nuorten aikuisuutta vahvistetaan ensisijaisesti yhteistyössä sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja kuntoutumispalvelujen kanssa. Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistamisessa ovat mukana kaikki tulosalueet, lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja vanhuspalveluja. Ikäihmisten elämänlaatua turvaavat lähinnä vanhuspalvelujen, erikoissairaanhoidon ja kuntoutumispalvelujen tulosalueet.
Asiakastarpeet, kehittäminen ja toiminnan painopisteet ydinprosesseittain tarkasteltuna
Ydinprosessi: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Asiakastarveanalyysi
Turkulaisten lapsiperheiden ja nuorten tilanne on kehittynyt valtaosin positiiviseen suuntaan, mutta hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu näkyy myös heidän tilanteissaan. Lapsiperheiden, erityisesti yhden huoltajan perheiden kohdalla tulo- ja hyvinvointierojen kasvu näkyy selvimmin ja niin, että heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Nykyisen laman vaikutukset näkyvät vielä lähinnä taloudellisen tuen tarpeen kasvuna ja toisaalta maksukyvyn heikkenemisenä (esim. päivähoitomaksut).
Lastensuojelun palvelujen tarve kasvaa edelleen. Huostaanottoja tehdään Turussa edelleen valtakunnallisesti verrattuna paljon. Nuorten päihdepalvelujen tarve on kasvanut sekä ylipäätään lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet. Palvelujen tarve ja käyttö keskittyy voimakkaasti ja painottuu edelleen kustannuksiltaan kalliisiin erityistason palveluihin ja laitoshoitoon. Lastensuojelun ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen on tavoitteena kaikissa kaupungin ohjelma-asiakirjoissa. Kuntoutumispalveluissa myös vammaisten lasten ja nuorten palvelujen kysyntä on kasvanut. Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tukeen on varattava riittävä resurssi.
Turun eri alueiden välillä on merkittäviä eroja väestörakenteessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Alueilla, joissa hyvinvointipuutteiden kasautuminen on keskimääräistä suurempaa, on pystyttävä järjestämään tarvittavaa lisätukea tai palveluja on järjestettävä uudelleen alueellisia tarpeita paremmin vastaavaksi.
Varhaiskasvatuksessa kokopäivähoidon ja erityisesti alle 3-vuotiaiden kokopäivähoidon kysyntä on kasvanut. Palvelutarpeeseen on pystyttävä vastaamaan päivähoitolain edellyttämällä tavalla. Pienten lasten palvelujen kehittämisessä on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen lähialueelta. Yhtenäinen palvelualuejako tukisi palvelujen kehittämistä lähipalveluperiaatteella.
Kehittämisosa
Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012 hyväksytään syksyllä 2009. Ohjelma on samalla lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelun suunnitelma. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja kehittämistavoitteet on kirjattu ohjelmaan. Ohjelman painopisteet ovat
-ennaltaehkäisevän työn lisääminen
-kasvun ja kehityksen tukeminen
-vanhemmuuden tukeminen
-yhteisöllisyyden edellytysten luominen
-alueellisesti tasaveroiset kasvun ja kehittymisen edellytykset
Ennaltaehkäisyn ja vanhemmuuden tukemisen tavoitteet ovat mukana myös hallituksen politiikkaohjelmissa. Turku voi kehittämistyössään hyödyntää STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta Remontti-hankkeen alueellisissa piloteissa. Turun pilottihanke kohdistuu raskausajan ja pikkulapsivaiheen työmallien kehittämiseen. Tavoitteena on tukea perheitä ja lapsen kehitystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toimenpiteillä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä.
Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on saumatonta. Yhteistyötä nuorisotoimen ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa tehostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi.
Lasten ja nuorten palvelujen painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Jotta lasten ja nuorten palvelujen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata, tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2010 seuraavia asioita:
Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä
Mittarit:
-Lasten ja nuorten koettu hyvinvointi (kouluterveyskysely)
-Vuoden aikana huostaan otettujen lasten lukumäärä
Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
Mittarit:
-Perhetyötä saavien perheiden lukumäärä
Kevennetään palvelurakennetta
Mittarit:
-Perhehoidon ja laitoshoidon suhteellinen osuus sijoituksista
-Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa
Ydinprosessi: Nuorten aikuisuuden vahvistaminen
Asiakastarveanalyysi
Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi perustuu vahvasti asiakastarpeeseen. N. 80 % nuorista selviää nuoruusiästä ilman erityispalvelujen tarvetta. Tämän nuorten aikuisuuden vahvistamisen prosessin palvelut kohdistuvat nuorille, joiden aikuistuminen ei suju ilman erityistä tukea.
Nuoret ovat yksi taloudellisesti heikoimmin toimeen tulevista väestöryhmistä ja laman myötä kasvuun lähtenyt työttömyys iskee heihin voimakkaasti. Syynä nuorten heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on myös opiskelu, mutta osin on kysymys todellisesta, usein myös ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Viime laman jälkeen myös nuorten kohdalla heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Nykyisessä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Tällä hetkellä tuen tarve näkyy myös nuorten osalta päihteiden käytön kasvuna sekä psykososiaalisten ongelmien lisääntymisenä ja vaikeutumisena.
Kehittämisosa
Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009-2012 hyväksytään syksyllä 2009. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja kehittämistavoitteet on kirjattu ohjelmaan. Ohjelman painopisteet ovat
-ennaltaehkäisevän työn lisääminen
-kasvun ja kehityksen tukeminen
-vanhemmuuden tukeminen
-yhteisöllisyyden edellytysten luominen
-alueellisesti tasaveroiset kasvun ja kehittymisen edellytykset
Samoja teemoja on mukana myös hallituksen politiikkaohjelmissa. Turku voi kehittämistyössään hyödyntää STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta Remontti-hankkeen alueellisissa piloteissa. Turun pilottihanke Unionissa kehitetään moniammatillista helposti saavutettavaa palvelua nuorille. Nuorten kohdalla merkittäviä tavoitteita ovat osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Myös terveyserojen kaventamisen merkitys korostuu suomalaisessa nuorten kohdalla päihdemyönteisessä kulttuurissa. Painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta nuorten elämänhallinnan vahvistamisessa.
Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa on saumatonta.
Nuorten aikuistumista tukevien palvelujen turvaamiseksi tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2009 seuraavia asioita:
1.Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista
2.Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista
Ydinprosessi: Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen
Asiakastarveanalyysi
Vuoden 2009 aikana turkulaisten hyvinvoinnissa tapahtui laman myötä merkittävä käänne. Siihen asti asukkaiden hyvinvointi ja terveydentila on kehittynyt kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, mutta sosiaaliryhmien välillä on havaittavissa sama ero kuin valtakunnallisesti: väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet. Vuoden 2008 hyvinvointitutkimuksen (Miten Turku voi – turkulaisten hyvinvoinnin muutossuuntia 1995 -2008) perusteella turkulaisten hyvinvointierot ovat vuosien mittaan asteittain lisääntyneet ja hyvinvointipuutteiden kasautuminen on vakiintunutta. Lama tullee edelleen lisäämään hyvinvointieroja. Työikäisessä väestössä riski hyvinvointipuutteiden kasautumiseen kohdentuu yksinasuviin ja yksinhuoltajiin. Maahanmuuttajien määrä on Turussa suhteellisen suuri ja kasvaa edelleen. Heidän hyvinvointinsa on kantaväestön hyvinvointia matalammalla tasolla kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Turkulaisten hyvinvointierot ovat myös alueellisesti painottuneita.
Työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään Turussa hiukan keskimääräistä vähemmän resursseja vertailtaessa muiden suurten kaupunkien lukuihin. Terveydenhuollossa näkyy selkeä painotus erikoissairaanhoitoon.
Kehittämisosa
Turun työikäisen väestön hyvinvointiohjelman tavoitteita ovat hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo, hyvinvoivat yhteisöt, terveet elämäntavat ja hyvinvoiva kaupunkiympäristö. Ryhmien välinen sopimus edellyttää palveluiden, erityisesti perusterveydenhuollon kehittämistä. Lisäksi prosessin kehittämislinjaukset perustuvat valtakunnallisiin terveyspoliittisiin linjauksiin.
Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat:
–hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
–palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oleellista on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elämäntapojen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä terveestä ympäristöstä huolehtiminen. Maahanmuuttajat on valittu erityiseksi kohderyhmäksi. Palveluiden kehittämisessä oleellista on peruspalveluihin panostaminen, erityisesti painopisteen siirtämisessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja perusterveydenhuollon kehittäminen.
Mittarit
–hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
oväestön koettu hyvinvointi
ohyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä
–palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen
oPerusterveydenhuollon menojen ja sairaanhoitopiirin menojen suhde
Ydinprosessi: Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen
Asiakastarveanalyysi
Turussa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa tällä hetkellä lähinnä sillä määrällä, joka syntyy 64-vuotiaiden täyttäessä 65 vuotta. Turussa yli 75-vuotiaiden määrä väestöstä on 8.8 %, joka on kuuden suurimman kaupungin vastaavasta väestöosuudesta suurin, samoin kuin yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus 2.3 %.
Väestön odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä pidentynyt ja suhteellisesti eniten se on pidentynyt yli 80-vuotiaiden osalta. Tulevina vuosina ikääntyvien ihmisten odotetaan myös elävän terveempinä ja parempikuntoisina.
Sosiaalisessa kanssakäymisessä yksinäisyyden väheneminen on ikäihmisillä tutkimuksen mukaan ollut selkeää. Yksin asuvilla eläkeläisillä pienituloisuuden ja sairauksien kasaantuminen on kuitenkin ollut suurempaa kuin parisuhteessa elävillä.
Suuri vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluille on niin sanotun neljännen iän mukanaan tuoma raihnaisuus sekä sairauksista mm. diabetes, sydämen vajaatoiminta sekä keskivaikean ja vaikean dementian suuri ilmeneminen kaikkein iäkkäimpien henkilöiden keskuudessa. Tämä merkitsee tässä ikäryhmässä muita vanhusikäryhmiä suurempaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta
Kehittämisosa
Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessille on laadittu vuosiksi 2009 - 2012 Turun ikääntymispoliittinen ohjelma, joka perustuu uusittuun Ikäihmisten laatusuositukseen, Turun kaupungin strategiaan ja on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen strategiaa. Ohjelmassa otetaan huomioon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Näiden tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämiä säännöllisiä palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti koko valtuustokauden ajan. Samanaikaisesti palveluiden strategisen kehittämisen kanssa tulee arvioida taloudelliset resurssit, henkilöstön osaamisen, rakenteen ja määrän muutostarpeet.
Ikääntymispoliittinen ohjelma luodaan yhdessä oman palvelutuotannon, kaupungin muiden hallintokuntien, järjestöjen, 3. sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kanssa ja siinä huomioidaan myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osuus palvelutuotannossa.
Strategisen palvelusopimuksen painopisteet ovat:
1.Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla
Mittari:
–laitoshoitoon siirtyvien keski-ikää pystytään myöhentämään 2 kk:lla neljän vuoden aikana
2.Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi
Mittarit: vv. 2009 - 2012
–kotihoidon piirissä olevien osuus kasvaa 6.8 %:lla
–tehostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus kasvaa 4 %:lla
–ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevien osuus vähenee 10.8 %:lla.
–palvelujen piirissä olevien 75+ -ikäisten määrä nousee suunnitelmakaudella